tag:blogger.com,1999:blog-33104619632083982852024-03-19T05:23:50.728+02:00TolkkuTeemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.comBlogger263125tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-16475257992263537092023-12-19T11:57:00.002+02:002023-12-19T12:01:40.956+02:00Satamatunneli Lapinlahteen on liian kallis<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgli0edFjrrXjeAM4UnzkWmMaJnANkCF1Q3qmy2ZqsISa1a3tW6JyHNGLKuVh1cemCP5U4H7tNA4xbVC9Tv0bqahFNa5Fn_uuvYIEzuYxJ9NDK6n8LLDmmXcCdrCxcMLozKej1WwGRNYodxquKdQxH8rFFzTOhL4W28JUpNhR6gb58UKZScqp2uP-kWou-f" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="406" data-original-width="1440" height="90" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgli0edFjrrXjeAM4UnzkWmMaJnANkCF1Q3qmy2ZqsISa1a3tW6JyHNGLKuVh1cemCP5U4H7tNA4xbVC9Tv0bqahFNa5Fn_uuvYIEzuYxJ9NDK6n8LLDmmXcCdrCxcMLozKej1WwGRNYodxquKdQxH8rFFzTOhL4W28JUpNhR6gb58UKZScqp2uP-kWou-f" width="320" /></a></div><br />Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/6429007?fbclid=IwAR2fj1GpKNssEwNLOOgHjWQfn3ZeHdZlZ8L7SCE7atlc1FZO6gSQnb-QGkA">moittii Lapinlahden suojelijoita</a> satamatunnelin vastustamisesta:<br /><br /><div></div><blockquote><div>Lapinlahden sairaala-alueen toimijat ovat pystyttäneet tunnelihanketta vastustavan kyltin puistoalueen eteläreunaan. Kyltti kysyy: haluatko tähän puistoon rekkatunnelin?</div><div><br /></div><div>...Kyltin pystyttäjiltä voisi kysyä: haluatteko te merkittävästi vaarantaa ja heikentää koko Suomen vienti- ja tuontiliikennettä, huoltovarmuutta ja Helsingin sataman yhteiskunnalle generoimia muita mittavia ja mitattuja hyötyjä vain siksi, että rakennusvaiheen jälkeen puistoalue kaventuisi reilulla metrillä?</div></blockquote><p>Jos kerran peräti huoltovarmuus on uhattuna, on syytä katsoa ihan rauhassa mistä tässä Satamatunnelissa nyt on oikeastaan kyse:<br /><br />Länsisatamaan tulee autolauttoja noin 13 päivässä. Jos Tallinnan laivat siirretään Katajanokalta Länsisatamaan Eteläsataman muutosten yhteydessä, lauttoja tulee päivässä noin 15. Kun autot ajavat parijonossa laivasta ulos satamakentälle ja edelleen katuverkkoon se aiheuttaa hetkellisen ruuhkan. Ajoneuvoliikenteen kokonaismäärä sinänsä on pienehkö, noin 5000 ajoneuvoa päivässä joka on suuruusluokkaa Korkeavuorenkadun liikenne, kyse on ajoituksesta.<br /><br />Pulmaa voisi ratkoa monin tavoin. Yksinkertaisemmillaan niin että autot jonottavat ulos katuverkkoon satamakentällä, eikä niin että Satama käyttää Jätkäsaaren katuverkkoa satamakenttänä. Tai sitten ihan vaan elää ajoittaisten jonojen kanssa kuten tähänkin saakka.<br /><br />Satamatunneli siirtäisi ruuhkapiikin Länsiväylän alkuun maan alla. Tämä nopeuttaisi ajoa Länsisatamasta Länsiväylälle nelisen minuuttia.<br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiP26BShkCYOravxczwjLLwf0r4pItvg3lNkX6vLxsoad3GiDi8RxFYiKVGi3Ppq0e_vBsOk41MtUPYK7gIcV2dRS20qhl8qtnPVVfAXjlJq3yiJoxD2z4tkbB9xeCtsi3tvfiDnuxshNzRaRsZN03z_Nm1hpYFOeL_PwtrT40x1uATfMmPfPnXLPTQ-14w" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="516" data-original-width="860" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiP26BShkCYOravxczwjLLwf0r4pItvg3lNkX6vLxsoad3GiDi8RxFYiKVGi3Ppq0e_vBsOk41MtUPYK7gIcV2dRS20qhl8qtnPVVfAXjlJq3yiJoxD2z4tkbB9xeCtsi3tvfiDnuxshNzRaRsZN03z_Nm1hpYFOeL_PwtrT40x1uATfMmPfPnXLPTQ-14w" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ajoaikojen <a href="https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Arviointiselostus_L%C3%A4nsisataman_laajentaminen_HKI_2023_0.pdf">mallinnettu muutos</a> Satamatunnelin kanssa. Kannelmäen nopeutus johtuu siitä että tunnelin kanssa malli ohjaa liikenteen sieltä Kehä I eikä Mannerheimintien kautta. </td></tr></tbody></table><br />Tunnelin suuaukon varauksella on käytännössä kaksi vaihtoehtoa:<br /><br />1) Vaihtoehto A jossa tunneli päättyy Lapinlahden puiston eteläreunaan.<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh1KY7i_P3ZOq_aMJIceaTwFCoqjk60_z7FSkoreT1O9E1AgB0CDSJ88Z4tcKfAktnHpH2vj9Gt-tEWlPciUNcUFvplcMykOjlqEXJWmT54YfwOA2vtGt8MCmZ8YMXtUZfNH69IppNRI8RHcHL_Ycc56AIeDc-2U51UvxPwkCHTf5lJwmcFTZIsVkuouFde" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="721" data-original-width="741" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh1KY7i_P3ZOq_aMJIceaTwFCoqjk60_z7FSkoreT1O9E1AgB0CDSJ88Z4tcKfAktnHpH2vj9Gt-tEWlPciUNcUFvplcMykOjlqEXJWmT54YfwOA2vtGt8MCmZ8YMXtUZfNH69IppNRI8RHcHL_Ycc56AIeDc-2U51UvxPwkCHTf5lJwmcFTZIsVkuouFde" width="247" /></a><br /><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div>2) Vaihtoehto D jossa suuaukko on parisataa metriä lännenpänä Länsiväylällä.<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiIaHrmanHOhaA9UmHkNsPy5oFPmWxi0s-IWDp4VsJKyYcu8PndrsBBen-XazkSJHT2yO735wshoyBeV93wGPbHw9ZJrNhw-VWEF_8hTeFp0wuC1HATC6bhN_O5p0NreINk-PfZONEV2jrN0a5rnDZmonblGXyUDb0GPhEmmjvq9HJIhEyafGHc0lwy21no" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="655" data-original-width="742" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiIaHrmanHOhaA9UmHkNsPy5oFPmWxi0s-IWDp4VsJKyYcu8PndrsBBen-XazkSJHT2yO735wshoyBeV93wGPbHw9ZJrNhw-VWEF_8hTeFp0wuC1HATC6bhN_O5p0NreINk-PfZONEV2jrN0a5rnDZmonblGXyUDb0GPhEmmjvq9HJIhEyafGHc0lwy21no" width="272" /></a></div><br />Kannala kirjoittaa pidemmästä tunnelista:<div><blockquote><div>Tämä vaihtoehto ei aiheuttaisi haittaa Lapinlahden puistoalueelle, mutta se olisi noin 100 miljoonaa euroa kalliimpi kuin puiston viereen päätyvä, arviolta 300 miljoonaa euroa maksava tunneli. Helsingin Sataman mukaan varsinaista puistoaluetta valmis tunneli veisi vain 1–1,5 metrin kaistaleen.</div></blockquote>Argumentti ei ole huono, jos sivuutamme sen että tunnelihanke on lähtökohtaisesti poikkeuksellisen kustannustehoton. Sata miljoonaa lisää kustannuksia on suolainen hinta siitä että puistoa säästyy muutaman metrin kaistale.<br /><br />Kannala kuitenkin on väärässä arvioidessaan lyhyen tunnelin tulevan helsinkiläisille kannattavammaksi. Se kun tuhoaisi tulevan Katajanokan kokoisen kaupunginosan, ja siitä 100 miljoonan säästö on laiha lohtu.<br /><br />Salmisaaren tulevassa rakentamisessa ajatus on siirtää Länsiväylän linjausta länteen päin ja sisämaahan.<br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi82BoIDruQnB1z8L4Bqi33WpoGufZ17LpSsFHnnceMcQHQ3QW3tqqa5JpZV7ynX67ss3IJ1YqPI3-qNR1Zkw2h_KztzHQtexVFcX7nfmY3DiL5BrBpYxqyKTUT2NNiX181yzWQcD1gopWZxsGPbSn2V43-LwEP3WveEVCmf9IB5RxaF3dzQXiiV7VGELHb" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="589" data-original-width="598" height="393" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi82BoIDruQnB1z8L4Bqi33WpoGufZ17LpSsFHnnceMcQHQ3QW3tqqa5JpZV7ynX67ss3IJ1YqPI3-qNR1Zkw2h_KztzHQtexVFcX7nfmY3DiL5BrBpYxqyKTUT2NNiX181yzWQcD1gopWZxsGPbSn2V43-LwEP3WveEVCmf9IB5RxaF3dzQXiiV7VGELHb=w400-h393" width="400" /></a></div><br /><br /><br />Tällä sinänsä pienellä viattomalla muutoksella saataisiin viitisen hehtaaria (!) maata vapautettua moottoritieltä. <br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjPx6f2FY1kjSUfn_Xr1aN5KIV1ZdTqCpL8cReJYq4aYxGD-bfz4f4iSOMv8T5pxr6r0md2JgS_MSRM7PSHX_lL0iqfWUfbpjQk9oJ2XUkSHzgWstMrHCMfCIZeu1ZTKJnjftWTaj7XKxeackewcN3vmZttM3PI1qhOPz8wxzYbCgYVPyKPREAcihnYik9q" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="513" data-original-width="784" height="261" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjPx6f2FY1kjSUfn_Xr1aN5KIV1ZdTqCpL8cReJYq4aYxGD-bfz4f4iSOMv8T5pxr6r0md2JgS_MSRM7PSHX_lL0iqfWUfbpjQk9oJ2XUkSHzgWstMrHCMfCIZeu1ZTKJnjftWTaj7XKxeackewcN3vmZttM3PI1qhOPz8wxzYbCgYVPyKPREAcihnYik9q=w400-h261" width="400" /></a></div><br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br />Uusi pieni kaupunginosa olisi aivan ydinkeskustan vieressä. merenrannalla, metro- ja raitiovaunuverkon alueella, upean Lapinlahden puiston vieressä... Puistoon ei tarvitsisi koskea.<br /><br />Tekeillä olevassa <a href="https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2021-011512/kylk-2023-15/">Länsiväylän osayleiskaavassa</a>, Salmisaareen on arvioitu voitavan rakentaa kodit 4500 - 5500 asukkaalle, minkä lisäksi toimitilaa tulisi 4500 - 5000 työpaikalle. Kerrosneliöinä rakentamista tulisi noin 400 000 neliötä, joka on euroina suuruusluokkaa puoli miljardia euroa. Helsingin kaupungin kassaan. Arviot ovat määrällisesti pikemminkin ala- kuin yläkanttiin.<br /><br />Kun Helsingin Kaupunkiympäristölautakunta päätti edetä Länsiväylän ympäristön suunnittelussa tältä pohjalta (Skenaario 2 alla), se erikseen painotti "että rakentamisen pääpaino osoitetaan Salmisaareen."</div><div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEggBj44kvYdDlqpp9TvNx1rES4POjswk5GGHreEKSOp9mI5SiNmfkLiDm8wHS6Z1Z1gEuGgjmDcCXx952XMPDjMwh45oX340r_jnEPBb7vcBSYoH5CwDXNquL1iV6i0l85w3QwY39YTQh6M5MtkvbgwPW0Mm98xFi8SLgJCsYVE_V09ZQomF_tOPFpE63nu" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="758" data-original-width="1403" height="216" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEggBj44kvYdDlqpp9TvNx1rES4POjswk5GGHreEKSOp9mI5SiNmfkLiDm8wHS6Z1Z1gEuGgjmDcCXx952XMPDjMwh45oX340r_jnEPBb7vcBSYoH5CwDXNquL1iV6i0l85w3QwY39YTQh6M5MtkvbgwPW0Mm98xFi8SLgJCsYVE_V09ZQomF_tOPFpE63nu=w400-h216" width="400" /></a></div><br /><br /><br /><br />Eikä niin että tilan täyttää Satamatunnelin suuaukko. Tässä vaihtoehdossa (Skenaario 1) olisi ollut moottoritien eristämä Lapinlahden ranta ja puisto, ja hyvin vähän asuntoja ja työpaikkoja, eli rakentamista. Taloudellisesti sekin vähä olisi kalliille täyttömaalle.<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiMVZfLmO8TXM6YKCJL7Wd66OK8ery6pyLZdubRY2XvNmKI1ev34Z7dg1Oz34WkllQClnx5Z0L3NWqBwovtDdKjL_Kb0TiQVmKSchihpdCngvie4d84hT3te8SERY7LJ4eInwU-IpFJz8MCnOCK4AUYsDacFIRJQlqsq-Krpk9BZbtx5yB9ABAdhEluaQoA" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="762" data-original-width="1371" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiMVZfLmO8TXM6YKCJL7Wd66OK8ery6pyLZdubRY2XvNmKI1ev34Z7dg1Oz34WkllQClnx5Z0L3NWqBwovtDdKjL_Kb0TiQVmKSchihpdCngvie4d84hT3te8SERY7LJ4eInwU-IpFJz8MCnOCK4AUYsDacFIRJQlqsq-Krpk9BZbtx5yB9ABAdhEluaQoA=w400-h223" width="400" /></a></div><br />On todennäköistä ettei Satamatunnelia rakenneta ihan vaan siksi että kustannukset ovat yksinkertaisesti poskettomat, varsinkin hyötyihin nähden. Jos suuaukon varaus on jostain syystä kuitenkin pakko tehdä, niin se tulee merkitä pidemmän vaihtoehdon mukaan.<p></p><div></div></div>Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-29125590064300423152022-05-19T18:55:00.000+03:002022-05-19T18:55:26.685+03:00KHO: Autoliikenne tulee suunnitella, eli autojen määrää tulee rajoittaa<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj6457ROQGEsRXh3rUs6YUMdfaoAK1GBISRGMXdpqFxKtElTutIiG2BmV8Epi1sjctuHgdXDi9kPa1IcbTsgD3HOnyEgxfakQygs1gzG0tly_VBz3ACAgIRxi_cwo2NNu4ecYX9O2Hr-bo6kn8Wegd29vsNekM5Z2L8ZDScFJxuLDxUBfbNjv98jbLaRQ" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="168" data-original-width="300" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj6457ROQGEsRXh3rUs6YUMdfaoAK1GBISRGMXdpqFxKtElTutIiG2BmV8Epi1sjctuHgdXDi9kPa1IcbTsgD3HOnyEgxfakQygs1gzG0tly_VBz3ACAgIRxi_cwo2NNu4ecYX9O2Hr-bo6kn8Wegd29vsNekM5Z2L8ZDScFJxuLDxUBfbNjv98jbLaRQ" width="320" /></a></div><br />Korkein <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1652766565247.html?fbclid=IwAR28IzUleVo1reiu91ShA3FYAaS6zKYEsFle8OAtY_9rB3wHvWKjzhLyqWI">hallinto-oikeus päätti </a>pitää voimassa <a href="https://oikeus.fi/hallintooikeudet/helsinginhallinto-oikeus/fi/index/muutpaatokset_2/unnamehernesaarenasemakaavalainvastainen160160d.html">Helsingin Hallinto-oikeuden päätöksen</a> Hernesaaren asemakaavan palauttamisesta. Päätös on harmillinen, 7000 asukkaan erinomaisen uuden kaupunginosan rakentaminen viivästyy kun kaupunkisuunittelu rukkaa asemakaavan juristin kestäväksi, vaikka mitään tosiasiallisia muutoksia siihen ei juuri tarvitse tehdä. <br /><br />Päätöksellä on kuitenkin potentiaalisti huomattavan merkittävä ennakkotapauksen luonne. Ydinkohta on tämä:<br /><br /><blockquote>Kaavaratkaisun perusteena olevista selvityksistä ilmenee, että kaava-alueen asukasmäärän ja työpaikkojen huomattava lisäys johtaa alueen liikenteen määrän merkittävään kasvuun. Autoliikenteen lisäys heikentäisi liikenteen sujuvuutta erityisesti Telakkakadulla, mutta myös laajemmalla alueella Helsingin kantakaupungissa. WSP Finland Oy:n selvityksessä esitetyn skenaariotarkastelun perusteella autoliikenteen liikennemäärien kehitys riippuu alueellisella tasolla muun ohella ruuhkamaksun mahdollisesta käyttöönotosta ja pysäköintimaksuihin liittyvistä ratkaisuista. Ruuhkamaksujen käyttöönotto ei kuitenkaan ole asemakaavalla ratkaistava asia, eikä maksujen käyttöönotosta muutoinkaan ole varmuutta. Liikennemäärien kehittymiseen alueellisella tasolla liittyy siten skenaariotarkastelun perusteella merkittäviä epävarmuustekijöitä.</blockquote><br /><br />Eli siis tieverkon välityskyky tulee taata, se voidaan taata vain rajoittamalla autoilun määrä joko pysäköintipaikkojen rajoituksen kautta tai ruuhkamaksuilla. Tämä kuulostaa ihan järkevältä, liikenne pitää suunnitellä, eikö?<br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgb7AVddgu90zPS5QZ6JszHNsv8dIqHunRQtLJ-5J7yAwoBuEPTPGdkZu-W1ipbRbNkxQ1f7Nvcw0VWlXpoXYb3Ct0VS1k7SM00aeZjjBf90Lgk1afd0qe0UZXFuqzzcSg9jcPp3-Q4wLoHeAYow4XpVuT0o44Sd_lO67jobJ__1Rz_1zWONimFw2DJ1A" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="643" data-original-width="909" height="226" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgb7AVddgu90zPS5QZ6JszHNsv8dIqHunRQtLJ-5J7yAwoBuEPTPGdkZu-W1ipbRbNkxQ1f7Nvcw0VWlXpoXYb3Ct0VS1k7SM00aeZjjBf90Lgk1afd0qe0UZXFuqzzcSg9jcPp3-Q4wLoHeAYow4XpVuT0o44Sd_lO67jobJ__1Rz_1zWONimFw2DJ1A" width="320" /></a></div><br /><br /><h4 style="text-align: left;">Liikennesuunnittelijan näkökulma</h4>Hernesaari ei ole mikään poikkeus, käytännössä joka ikinen asiallisesti tehty liikennemallinnus kertoo että asukasmäärän lisäys tuottaa pahenevia ruuhkia. Esimerkiksi <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006511574.html">Espoon Pohjois- ja Keskiosien Yleiskaava</a> tai <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006516411.html">Vantaan yleiskaava</a> toteavat liikenneselvityksissään että ilman ruuhkamaksuja liikenne ruuhkautuu pahasti.<br /><br />Taustalla tässä on suurelle yleisölle vieras tosiasia autoväylistä: Ne ovat tehokkuudeltaan aivan umpisurkea tapa liikuttaa massoja. Pääkatu vetää ruuhkautumatta noin 500 - 1000 autoa tunnissa suuntaansa, moottoritie suuruusluokkaa 1000 - 2000. Mittakaavan vuoksi, Helsingin niemen rajan ylittää päivässä yhteen suuntaan noin 700 000 ihmistä, ja pelkästään 7000 hernesaarelaista tekisivät noin 850 matkaa ruuhkatunnissa.<br /><br />Ei ole yksinkertaisesti teknistaloudellisesti realistista vastata autoliikennemäärien kasvuun rakentamalla lisää teitä. Jos liikennesuunnitelijaa vaatii takaamaan autoliikenteen sujuvuuden, kuten KHO linjaa, hänelle on pakko antaa työkalut rajoittaa autoliikenteen määrä sellaiseksi että tieverkko välittää sen ruuhkautumatta.<br /><br />Näitä keinoja ovat siis käytännössä ruuhkamaksut tai pysäköintipaikkojen määrän rajoittaminen, pehmeämmillä keinoilla kuten joukkoliikenteen parantamisella ei voida juristin kestävästi taata tuloksia. Hernesaaren tapauksessa yksinkertaisin keino on vain lisätä asemakaavaan maksimi pysäköintipaikkojen määrä, jolloin se jo tehdyn selvityksen mukaan ei tuota juurikaan ruuhkia. Helsinki ei ole aiemmin säännellyt asuintalojen osalta sitä paljonko pysäköintipaikkoja saa rakentaa, kaavassa on vain minimi.<br /><br />Tässä vaiheessa lukija saattaa kummastella että jos miksi sitten kaupunkin tieverkko ei ole täysin jumissa vaikka väestö on kasvanut vuosisatoja? Vastaus on että autoilijat eivät ole idiootteja. Liikenteen hidastuessa ja vaikeutuessa osa autoilijista kulkee jotenkin muuten, muualle tai muuhun aikaan, jolloin hidastuminen jää vähäiseksi kun liikennemäärät eivät kasvaakaan väestömäärän mukaisesti. Liikenne tasapainottaa itsensä, sopeutuu olosuhteisin.<p></p><p><br />Ja juuri tämä autoilun määrän rajoittuminen ruuhkautumisen kautta ei KHO:n mukaan nimenomaan käy, sen sijaan kaupunkisuunnittelun tulee taata autoliikenteen sujuvuus. Mikä johtaa väistämättä autoilun rajoittamiseen.<br /><br />Poliitikoille tilanne tuleekin olemaan kiusallinen. Pakasta vedetty populisti on sitä mieltä että kaikkia liikennemuotoja tulee suosia, ja muutenkin hän kannattaa kaikkia hyviä asioita. Jatkossa hänelle on päätettävään monellako asukkaalla kaupunginosassa saa olla auto. Ja toisaalta että kuinka paljon asuntoja jätetään rakentamatta, jos halutaan mahdollistaa suurempi autonomistus.<br /><br />Kyseessä olevasta Hernesaaren liikennemallinnukset pidemmin <a href="http://tolkku.blogspot.com/2019/10/hernesaaren-liikenne.html">aikaisemmassa kirjoituksessa</a>.</p>Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-82899791531864127332021-11-24T12:09:00.005+02:002021-11-24T14:49:56.841+02:00Jokeri 0 - mikä se on ja milloin se kulkee?<p><br /></p><p>Sörnäisten tunnelin yhteydessä on debatoitu siitä miten se vaikuttaa Jokeri 0, tai Nollajokeriin, mutta vähemmällä huomiolle on jäänyt mikä se hanke oikeastaan on. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVe59Auz7teBF5IyP_coANjKjQw0EhwyA7IN1NXaaz3PuhrhcRyuufDthO9lzZMDSs9zTHeOTvwjWGF0LQzN2U820F_DBoC-R_5Ar33mQw6rpyz-x3T1l6rYMNwDpr8Xsz4Y3ySE8sTFC_/s1008/pikaratikkaverkosto.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="783" data-original-width="1008" height="311" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVe59Auz7teBF5IyP_coANjKjQw0EhwyA7IN1NXaaz3PuhrhcRyuufDthO9lzZMDSs9zTHeOTvwjWGF0LQzN2U820F_DBoC-R_5Ar33mQw6rpyz-x3T1l6rYMNwDpr8Xsz4Y3ySE8sTFC_/w400-h311/pikaratikkaverkosto.PNG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yleiskaavan pikaraitiotieverkosto.</td></tr></tbody></table><br /><p>Jokeri 0 on idea raidelinjasta nykyisen runkobussin 500 korvaajaksi, joka itsessään on linjan 58 seuraaja. Kyseessä on Pasilan korkeudella kulkeva joukkoliikenneyhteys Meilahdesta Pasilan kautta Kalasataman ja edelleen itään, alustavasti Herttoniemeen ja sieltä Laajasloon. Erityisesti Pasilan asema - Meilahti väli on ollut erittäin kuormitettu johtuen mm. siitä että Meilahden sairaala-alue on erittäin merkittävä työpaikkakeskittymä.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYBNQeiEdiawxYPJyG8MfGcYTIVlWCsXsMmxhyZ8p57mqeEh7uxP6Hrnde-UTXedKWSaykJArq4d9mFD9pTEXKVceIGC1MTABsPtdInz1fW-KZ8LBfa5lXm9cuJxjwD8eXdYHlOn6U70ml/s1010/smith-polvinen.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="727" data-original-width="1010" height="288" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYBNQeiEdiawxYPJyG8MfGcYTIVlWCsXsMmxhyZ8p57mqeEh7uxP6Hrnde-UTXedKWSaykJArq4d9mFD9pTEXKVceIGC1MTABsPtdInz1fW-KZ8LBfa5lXm9cuJxjwD8eXdYHlOn6U70ml/w400-h288/smith-polvinen.PNG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Idea Kalasataman ja Pasilan välisestä radasta ei ole ihan uusi. Kuvassa Smith-Polvisen (1968) rataverkkoa</td></tr></tbody></table><br /><div><br /></div><p>Linjauksen kannalta ensimmäinen kysymysmerkki on miten toteuttaa Meilahden sairaalan ja Pasilan aseman väli. Yksinkertaisin ja edullisin vaihtoehto on nykyinen raitiovaunurata Nordenskiöldinkadun kautta. Toinen vaihtoehto on Keskuspuiston ali kulkeva tunneli, jota käyttäisi kaksi linjaa: Tiederatikkana tunnettu pikaraitiotie Lahdenväylän suunnasta ajaisi Vallilanlaakson läpi ja sujahtaisi tunneliin Mäkelänkadulla, Jokeri 0 taas Teollisuuskadulla. Nämä käyttäisivät Töölön metroa varten tehtyä asemavarausta Triplan pohjakerroksessa, ja siitä länteen Töölön metron varauksia joko Meilahteen tai peräti Hernesaareen saakka.</p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOhxjsq7IcW7j1iAo3D2PATEmsAuDl4hLR9FbV7dBv-IJdimtzBZSx_XgU_qOMpeiSr-NzbI9Bv2s1wHV08D3vvMOMBRMbO5hwrrfazjFSs3p8jmjpdlGPzo-LE4hihoDze03d0V3gs7YA/" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="418" data-original-width="794" height="210" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOhxjsq7IcW7j1iAo3D2PATEmsAuDl4hLR9FbV7dBv-IJdimtzBZSx_XgU_qOMpeiSr-NzbI9Bv2s1wHV08D3vvMOMBRMbO5hwrrfazjFSs3p8jmjpdlGPzo-LE4hihoDze03d0V3gs7YA/w400-h210/image.png" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Eri toteustusvaihtoehdosta silta Keskuspuiston yli on sittemmin tippunut pois.</td></tr></tbody></table><br /><br /><p></p><p>Aiheesta tehtyjen mallinnusten mukaan katuverkossa kulkeva pikaraitiotie (ve1 kuvassa alla) keräisi matkustajia moninkertaisesti verrattuna korvattaviin bussilinjoihin (ve0), ja toisaalta maanalainen ratikkatunneli vielä enemmän (ve2 ja ve3, jälkimmäinen Hernesaareen saakka). (Kyytsönen 2019.)</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGvlGids6UhCi81ypfAeqqeJrNSELQyR0utFQOputvhizHhRKy7kcpaWGO6x26qntsNvy5Yeqhs0il-lL_e3vTnPhGG3oY4FBcsxBUvoo5tKeMJWvrrg8B80khZ8rMAkBmGgxGHaUrN-24/s1286/kuormitus.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="840" data-original-width="1286" height="261" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGvlGids6UhCi81ypfAeqqeJrNSELQyR0utFQOputvhizHhRKy7kcpaWGO6x26qntsNvy5Yeqhs0il-lL_e3vTnPhGG3oY4FBcsxBUvoo5tKeMJWvrrg8B80khZ8rMAkBmGgxGHaUrN-24/w400-h261/kuormitus.PNG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Matkustajia ruuhkatunnissa eri linjoilla keskimäärin, maksimikuormat ovat paljon suurempia kuten alta näkee</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCCOIU5DNpc_S6U_mz4myicx7KtZid1v7Rwt3idtLuusoSg4m-dTG9ZoZD2foW2l35CfQpK3lxQbx_7xuo3gVdI5b-iVaIXgZarY3tlbBBdUBsoFFM0ceS3wDOOJDuSERKtMPoGxQt7AjS/s1301/ve1.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="805" data-original-width="1301" height="248" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCCOIU5DNpc_S6U_mz4myicx7KtZid1v7Rwt3idtLuusoSg4m-dTG9ZoZD2foW2l35CfQpK3lxQbx_7xuo3gVdI5b-iVaIXgZarY3tlbBBdUBsoFFM0ceS3wDOOJDuSERKtMPoGxQt7AjS/w400-h248/ve1.PNG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pikaraitiotien kuormitus katuverkossa</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIW10H8JwMxiQIUyuXubM6Aj1b5zvFy_K5xiAIcH8dm0wawjk1JU1YDW6EDn7n0Iq9ddDNwGWf5PDrpgozOvgF-D9klnCIi7zfHUW6Sv8okWZilhfPby5DPkjM6lR3M0MGu_DnZmXtr1ag/s1283/ve2.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="766" data-original-width="1283" height="239" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIW10H8JwMxiQIUyuXubM6Aj1b5zvFy_K5xiAIcH8dm0wawjk1JU1YDW6EDn7n0Iq9ddDNwGWf5PDrpgozOvgF-D9klnCIi7zfHUW6Sv8okWZilhfPby5DPkjM6lR3M0MGu_DnZmXtr1ag/w400-h239/ve2.PNG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pikaraitiotien kuormitus tunnelivaihtoehdossa</td></tr></tbody></table><br /><p>Erityisesti ennustettu kuormitus tunnelivaihtoehdossa, yli 9000 matkustajaa ruuhkatunnissa, Pasilan ja Meilahden välillä on suuri ja vielä linjan hännille Itäväylälläkin olisi noin 2500 matkustajaa. Sörnäisten tunnelin muuten ennustetaan ruuhkatunnissa maksimissaan 1500 autoa, asettaaksamme liikennehankkeita mittakaavoihinsa.</p><p>Etenemispolku Pasilassa ja siitä länteen on aika selvä, ensin kannattaa tehdä joka tapauksessa pintaradat. Länsi-Pasilan oikaisun ja Meilahden kääntöpaikan valmistuttua raitiolinja 7 siirtynee liikennöimään Pasilan aseman ja Meilahden väille. Ratatunnelia kannattaa tutkia lisää, ja mikäli matkustajamäärät ja toteutuskustannukset vaikuttavat edelleen hyviltä, rakentaa tunneli.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjO1sT0_8wkQpgXFviS_pHczNzf1nZ-bUqG6ssgVrXxe49GBGfBA_mqJVemVIznBK_pblDH0fUKQtaT_mV8G7CopAqO0G25O0-NtIs7FWLS4V9UhHfj8zvpGqGCDNZbMOZQ2q0bxnhXikku/" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="734" data-original-width="1231" height="239" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjO1sT0_8wkQpgXFviS_pHczNzf1nZ-bUqG6ssgVrXxe49GBGfBA_mqJVemVIznBK_pblDH0fUKQtaT_mV8G7CopAqO0G25O0-NtIs7FWLS4V9UhHfj8zvpGqGCDNZbMOZQ2q0bxnhXikku/w400-h239/image.png" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="https://www.hsl.fi/hsl/suunnittelu/raitiovaunut-2020-luvulla/linjastoluonnos" target="">Raitovaunulinjasto 2020-luvulla</a></td></tr></tbody></table><br /><p>Pasilasta itään hanke taasen on monimutkaisempi ja Sörnäistentunnelin myötä edelleen mutkistumassa. Teollisuuskadulla on luontevasti tilaa kiskoille, ja Kulosaaren sillalla on alun alkaen ollut varaus raiteille keskellä siltaa. Ensimmäinen pulmakohta on Junatie. Kysymystä siitä miten radan voi vetää risteyksen läpi tunnelin kanssa tai ilman on käsitellyt perusteellisesti esimerkiksi <a href="https://hegemiettinen.fi/2021/11/17/jokeri-0_sornaistentunneli/" target="">Hege Miettinen</a>, mutta huolestuttavammin tästä vaikuttaa tulleen arvovaltakysymys. Kun liikennesuunnittelupäällikkö ja häntä tukevat poliitikot ovat lukinneet kannakseen, ettei Jokeri 0 voi tehdä ilman Sörnäisten tunnelia, se käytännössä tarkoittaa että Jokeri 0 seisoo sitä odotellessa. Siis koko linja.</p><p>Sörnäisten tunnelilla on alustavasti varattu toteutusrahat 2028 alkaen. Tunneli voisi olla toiminnassa siis ehkä 2030-luvulla. Joka tapauksessa sitä ennen täytyy tehdä Kustaa Vaasan tien ja Hermannin rantatie risteys uusiksi, jotta se vetää tunnelin autoliikenteen. Tämä hanke on sinänsä kokonaisuudessaan ihan hyvä, risteys suunnitellaan uusiksi, silta puretaan, samalla tulee uudet raitiotiekiskot sekä taloja nyt liikennejättömaana toimivalle alueelle. Sen varsinainen suunnitellu ollaan kuitenkin ollaan kuitenkin vasta aloittamassa keväällä 2022, ja pelkkä asemakaavoitus kestää helposti 2020-luvun jälkipuolelle.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwCp2x6xJEo1XJ1Lh2Dv6NbfaxqU6DgsfG5sNJ0yrERwd6dMn2g9pxKuP6Oti-yVQmO7Vin22Sfuc1j14D4LJKcebAZ6-iv_jvV3XzBfj3xUU1_siWhqe71G67-lG4UHRpK-fFPLgB_ndC/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="857" data-original-width="957" height="358" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwCp2x6xJEo1XJ1Lh2Dv6NbfaxqU6DgsfG5sNJ0yrERwd6dMn2g9pxKuP6Oti-yVQmO7Vin22Sfuc1j14D4LJKcebAZ6-iv_jvV3XzBfj3xUU1_siWhqe71G67-lG4UHRpK-fFPLgB_ndC/w400-h358/image.png" width="400" /></a></div><br /><br /><p></p><p>Eli siis joskus 2030-luvulla, ehkä, päästäisiin tekemään Jokeri 0 kiskoja. Paitsi että jos nyt johdonmukaisesti ratkotaan seuraavatkin pulmakohdat radalla tunneloimalla autoväyliä, niin niitä tunnelihankkeita riittää. Kulosaaren osalta Yleiskaavan raitioteiden toteutettavauusselvityksessä todetaan seuraavaa:<br /></p><blockquote><p>Itäväylällä Kalasataman ja Herttoniemen välillä raitiotie olisi hyvä sijoittaa kadun keskelle, mutta se edellyttäisi Itäväylän muuttamista katumaisemmaksi. Nykyisessä moottoritiemäisessä käytävässä raitiotielle on tilaa väylän keskellä, mutta pysäkkijärjestelyt ja niiden saavutettavuus ovat ongelmallisia. Raitiotielle voi löytyä tilaa myös Itäväylän reunalta, mutta haasteita syntyy pysäkkien ja ajoneuvoliikenteen liittymäramppien järjestelyjen kanssa .</p></blockquote><blockquote><p>Jos Itäväylä painetaan Kulosaaressa tunneliin, raitiotielle voidaan järjestää tilaa maanpinnalta maankäyttösuunnittelun yhteydessä.</p></blockquote><blockquote><p></p></blockquote><p>Eli pari kilometriä tunnelia lisää, jos kerran tahtotila on ettei autoliikenne saa mitenkään häiriytyä ratikan myötä. Eikä tämä tähän jää:</p><p></p><blockquote>Raitiotien liittyminen Itäväylältä Herttoniemeen Linnanrakentajantielle on vaikea ratkaista nykyisenkaltaisessa ympäristössä. Raitiotien johtaminen liittymäramppien kautta ei ole hyvä ratkaisu.<br /><br />Linnanrakentajantiellä liikennettä on varsin paljon, joten riittävän tilan varaaminen raitiotielle on haastavaa.</blockquote><p></p><p><br /></p><p>Ja tähän haasteeseen ratkaisu on toki samalla logiikalla Linnanrakentajantien tunneli.</p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbR7jZFWmNIMuLnsjRVpYxUSsyk-g4wdHc19loHHgCf00M6bo5LIxchxPg-IFnk8W0BY_567Kl9CO18RSqVF4ktBvdheo5YRyX9n_jUyvFGAw_dnaR6JAp3R5rubMqCYjtvM8xmXvW0pmw/" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="713" data-original-width="658" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbR7jZFWmNIMuLnsjRVpYxUSsyk-g4wdHc19loHHgCf00M6bo5LIxchxPg-IFnk8W0BY_567Kl9CO18RSqVF4ktBvdheo5YRyX9n_jUyvFGAw_dnaR6JAp3R5rubMqCYjtvM8xmXvW0pmw/w368-h400/image.png" width="368" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002594456.html">Helsingin Sanomat 23.11.2012</a></td></tr></tbody></table><br /><br /><p></p><p>Eli tässä pelataan autopuolueelle, kulosaareisille nimbyille, jen. sellaista kättä jolla he voivat vaatia että Jokeri 0 toteutumisen ehtona on käytännössä Itäväylän ja Linnanrakentajantien tunnelointi, koska näin tehtiin Kalasatamassakin. Tämä tuskin menee läpi, koska Helsingillä ei ole miljardia ylimääräistä tunnelirahaa jatkossakaan, ja autopuolue voittaa silti koska he ovat saaneet torpattua bulevardisoinnin ja ratikan. Samoin kuin kävelykeskustaa vastustetaan asettamalla sen ehdoksi tunnelisuunnitelma jonka läpimenoon ei usko kukaan.</p><p>Kaupunginhallitus äänesti siitä voidaanko Jokeri 0 suunnittelua edistää erillään Sörnäisten tunnelista. <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2021/Keha_2021-11-18_Khs_44_Pt/index.html" target="">Tämä kaatui äänin 7 - 6</a>, Kokoomuksen, RKP:n ja Perussuomalaisten vastustaessa, ja kahden demarien äänestäessä tyhjää. Stadin demarien kanta asiaan on ilmeisesti siis avoin ja olisi kovin mukavaa jos siksi muodostuisi että raitiovaunuliikennettä saa kehittää ilman että tarvitsee odottaa autotunneleita. Ihan vaikka siksi että saataisiin joskus valmiita raitioteitä<br /><br />Lähteitä:<br /><br /><a href="https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/41750" target="">Samuli Kyytösen diplomityö (2019), Saavutettavuus sosiaalisesta näkökulmasta Case: Helsingin poikittaisten pikaraitioteiden suunnittelu</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/aineistot/aineistoja-16-19.pdf">Iiro Vainikaisen (2019) Maanalaisen pikaraitiotien suunnitteluperusteet Helsingissä</a><br /><br /></p><p><a href="https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-11-17.pdf">Yleiskaavan raitioteiden toteutettavuusselvitys (2017)</a></p>Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-53416041124629104792021-09-02T01:05:00.006+03:002021-09-02T01:24:05.581+03:00Entä jos Helsingistä suojeltaisiin kolmannes?<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><span style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="960" data-original-width="1280" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgStDZcntb8Hcn1hy_uscYFfc_AWAEZWdz71rJ0nEud3ALUk1w6P9nrqKUm9HrdyI46L5z8GQfUu8TN4eTSHqWdp6sab7-nBHgVNCHX5QEdRYtBuSMwAzM6LTMX5CAOkmEnaHdmKlBVQlsX/w400-h300/image.png" width="400" /></span></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6%C3%B6l%C3%B6nlahti">Töölönlahti</a></td></tr></tbody></table><br /><br /></div><br /><br /><br />Keskustan kansanedustaja Joonas Könttä on äimistynyt Vihreiden Emma Karin vaatimuksesta että 30% Suomen maa- ja meripinta-alasta suojeltaisiin. <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008233072.html">Helsingin Sanomat kirjoittaa</a>:<br /><p></p><blockquote><p>KÖNTTÄ hämmästeli, tarkoittaako tämä, että myös Helsingistä suojeltaisiin kolmannes.</p><p>”Se johtaisi melkoiseen punavihreiden uudelleensijoittamiseen esimerkiksi Kalliosta.”</p><p></p></blockquote><p><a href="https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/20_06_10_Hki_Alueittain_2019_Tikkanen.pdf">Helsinki alueittain 2019</a> julkaisun mukaan Helsingin maapinta-ala on noin 21650 hehtaarin ja tästä metsää on 4754 hehtaaria ja 2017 hehtaaria puistoa. Eli yhteensä 31%.<br /><br />Kallion alueelle on monta erillaista määritelmää, mutta itäisen kantakaupungin kattavan Keskisen Suurpiiriin 1580 hehtaarin pinta-alasta 328 hehtaaria on puistoa tai metsää. Eli noin 21%,<br /><br />Muut lähteet antavat suurempia lukuja, esimerkiksi <a href="https://hri.fi/data/fi/showcase/helsingin-vihertiheys">Helsingin vihertiheys</a> laskelma antaa viheralueiden osuudeksi kaupungin pinta-alasta 40%. Tämä johtuu määrittelykysymyksistä, eli miten tilastoida esimerkiksi ns. liikennevihreä ja kaupungin alueella olevat pellot (420 hehtaaria). <br /><br />Helsingin metsillä ei ole mitään metsätaloudellista käyttöä ja kaupungin peltojen viljely on lähinnä maisemanhoitoa ja perinnebiotyyppien suojelua. Helsingin viheralueita hoidetaan kaupunkilaisten iloksi ja luonnon suojelemiseksi.<br /><br />Helsingin Viheralueiden pinta-ala pienenee jonkin verran jatkossa rakentamisen myötä, mutta toisaalta kokonaismäärään tällä ei ole juuri vaikutusta: Esimerkiksi vuosittaiset 7000 asuntoa tiiviisti rakennettuna vievät tonttimaata katuverkkoineen vain n. 50 - 70 hehtaaria vuodessa, ja siitäkin suurin osa on vanhoja liikennealueita kuten satama, lentokenttä, ratapiha tai moottoritien vierusta, tai vanhojen talojen tonteilla. Eikä puistoja tai metsiä. Jos ruvetaan rakentamaan väljästi asia on toki eri, mutta Helsingissä ei enää olla sillä tavalla typeriä.<br /><br />Eli yhteenvetona, Helsingin pinta-alasta on luonnonsuojelualueeseen rinnasteista viheraluetta noin 30% nyt ja jatkossa. Lisäksi sitä toivoisi ettei ihan viattomia sivullisia kaupunginosia sotketa valtakunnan poliittisiin kiistoihin.</p>Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-41077341315430287382021-06-07T16:58:00.005+03:002021-06-07T17:29:31.919+03:00Ruuhkamaksuista, eli tuleeko liikennettä suunnitella?Kysymys ruuhkamaksujen takana on vahvasti periaatteellinen ja ideologinen, mutta siinä ei ole oikeastaan kyse siitä mitä itse kukin on mieltä henkilöautosta kulkuneuvona. Olennainen valinta on että vaadimmeko yhteiskunnan takaavan sujuvan autoliikenteen kaupungissa, vai onko parempi että jokainen saa vapaasti autoilla ja tie- ja katuverkko toimii miten se nyt sattuu toimimaan? Jos liikennesuunnittelulla ei ole keinoja säätää liikenteessä olevien autojen määrää, ei se myöskään pysty estämään ruuhkautumista.<br /><br />Käydään asia perusteellisesti läpi kolmesta eri näkökulmasta: suunnittelijan, kehyskuntalaisen autoilijan, ja lopulta tuomarin näkökulmasta.<br /><br /><br /><h4 style="text-align: left;">Suunnittelijan ruuhkamaksut</h4><div><br /></div>Vaikkapa raideliikenne kulkee kohtuullisen täsmällisesti, koska suunnitelija voi päättää paljonko junia liikkuu missä ja mihin aikaan, ja täten varmistaa väyläkapasiteetin riittämisen. Autoliikenteen osalta suunnittelijalla ei taas ole oikein mitään työkaluja vaikuttaa liikennemääriin. <br /><br />Kun kaupungin kasvaessa autoliikenteen määrät ylittävät tieverkon välityskyvyn autoliikenne hidastuu ja ajoaikojen ennustettavuus romahtaa. Millään edes etäisesti realistisella liikenneinvestointibudjetilla ei pystytä rahoittamaan tieinvestointeja jotka nostaisivat välityskykyä vastaavasti. Asiaa voi ajatella vaikkapa niin että pelkästään Kehä I kapasiteetin olennaiseksi nostamiseksi tarvittaisiin toinen Kehä I ja se maksaisi maan alla rakentaa sata tai parisataa miljoonaa euroa, kilometriä kohden.<div><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQyTs9I0b8xNu5p93TjLkIcb_dvZAs63Oy5igcIA6SK7MdJAvFq34YhKShY0V5DvOkRIKDRQqFTxCkEJgrj8K6ZXlojFxdhEvFN8U3IQZquYkTfsyrVOMjDlPxVE_mDeVEIcP5s9ANlng0/s797/matkojenm%25C3%25A4%25C3%25A4r%25C3%25A4.PNG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="564" data-original-width="797" height="283" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQyTs9I0b8xNu5p93TjLkIcb_dvZAs63Oy5igcIA6SK7MdJAvFq34YhKShY0V5DvOkRIKDRQqFTxCkEJgrj8K6ZXlojFxdhEvFN8U3IQZquYkTfsyrVOMjDlPxVE_mDeVEIcP5s9ANlng0/w400-h283/matkojenm%25C3%25A4%25C3%25A4r%25C3%25A4.PNG" width="400" /></a><br />Autoilu lisääntyy kaupungin kasvaessa koska väkiluku nousee ja koska uudisasukkaat asuvat yhä kauempana. HSL:n <a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/liikennejarjestelman_tilan_seuranta_helsingin_seutu_11062020_0.pdf#page=31">seurannan mukaan</a> "maanteiden liikennemäärät ovat nousseet vuodesta 2009 vuoteen 2018 noin 26 %. Samaan aikaan Helsingin seudun asukasmäärä on kasvanut noin 12 %." <br /><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjM_v6sc95tm7RNREB2QJ15MqBbsoGhJyiNRpwUgWaINHZXtI3ZrqDFvMoGl5Y86Y4vgks9UPs94pTHsl6ryVd59eHkw1BfK8_IH2jQd6ry4jpWOHDvhGKx07cvAJtGQHv2saGOrjpCGPy/s970/ilmanmaksuja.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="741" data-original-width="970" height="305" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjM_v6sc95tm7RNREB2QJ15MqBbsoGhJyiNRpwUgWaINHZXtI3ZrqDFvMoGl5Y86Y4vgks9UPs94pTHsl6ryVd59eHkw1BfK8_IH2jQd6ry4jpWOHDvhGKx07cvAJtGQHv2saGOrjpCGPy/w400-h305/ilmanmaksuja.PNG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ruuhkautumisennuste 2030 ilman ruuhkamaksuja</td></tr></tbody></table><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div>MAL 2019 sopimuksen yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan koko seudun tieverkosto ruuhkautuu pahoin väkiluvun kasvaessa. Kuten yllä olevasta kuvasta näkee, kyse ei ole siitä että Helsingin keskustassa on ruuhkaa, mihin on totuttu ja minkä kanssa eletään. Vaan siitä että koko tieverkko ruuhkautuu, esimerkiksi Hämeenlinnanväylä Klaukkalaan saakka.<br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5vzYUDbHMJm8Soeto8uICPe8ivvXBT7neBGxp6r9lmzG019U0GtqrQq6BJmwCSe49v177feadVHUIuMDldlGnP0RYC6ZdjXh7-_54cmhxdMGRvHxIOogMyGiVG3AwPwRDPtGda0Bq8n_2/s977/maksujenkanssa.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="746" data-original-width="977" height="305" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5vzYUDbHMJm8Soeto8uICPe8ivvXBT7neBGxp6r9lmzG019U0GtqrQq6BJmwCSe49v177feadVHUIuMDldlGnP0RYC6ZdjXh7-_54cmhxdMGRvHxIOogMyGiVG3AwPwRDPtGda0Bq8n_2/w400-h305/maksujenkanssa.PNG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ennuste ruuhkamaksujen kera</td></tr></tbody></table><br /><br /><br /><a href="liite2_mal_2019_vaikutusten_arviointiselostus_liitteineen">Selvityksen</a> mukaan: "Tiemaksut nopeuttavat pääkaupunkiseudun aamuliikennettä yli 10 % vertailuvaihtoehtoon nähden. Kriittisesti kuormittuvan verkon (kapasiteetin käyttöaste yli 90 %) pituus pienenee noin kolmanneksella. Tieliikenteen ruuhkaviiveiden kokonaismäärä laskee lähes 30 %. Ruuhkien aiheuttamat kokonaisviivytykset jäävät nykyistä pienemmiksi. Matka-ajat henkilöautolla Helsingin keskustaan lyhenevät aamuisin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta paikoin noin 7 minuuttia, pääkaupunkiseudun sisältä paikoin noin 4 minuuttia. Tiemaksut vähentävät henkilöautomatkojen määrää noin 6 %, vastaavasti kestävien liikkumismuotojen matkamäärät kasvavat noin 5 %."
<br /><br /><br />Joka ikinen asiallisesti tehty selvitys kertoo olennaisesti samaa tarinaa. Esimerkiksi Vantaan yleiskaavan osalta todetaan <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006516411.html">Helsingin Sanomien artikkelissa</a> että "ruuhkautuminen kasvaa, vaikka yleiskaavassa nimenomaan asunto- ja työpaikkarakentamista on soviteltu hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, nykyisiä keskuksia tiivistäen." Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola "muistuttaa, että suomalaisen liikenteen ruuhkat eivät ole verrattavissa keskieurooppalaisiin ruuhkiin. On valinnan paikka, siedetäänkö matka-ajan piteneminen 10 minuutilla."<br /><br />Suunnittelijan näkökulmasta valinta on selvä, maksuilla saadaan ruuhkaantumineen kuriin. Lisäksi päästöt ja ilmansaasteet vähenevät, ihmisten terveys kohenee kun suurempi osa matkoista tehdään lihasvoimaisesti, ja kertyneillä tuloilla voitaisiin rahoitaa joukkoliikennettä. Eikö tämä ole tällä selvä?
<br /><br /><h4 style="text-align: left;">Tuusulalaisen autoilijan ruuhkamaksut
</h4><br />Jotta ruuhkamaksut toimivat, maksujen pitää olla niin suuret että ne saavat pienen osan autoilijoista muuttamaan liikkumistaan. <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/tuusula/art-2000007982540.html ">Helsingin Sanomat haastatteli </a>tuusulalaista, joka ajaa päivittäin töihin Lahelanpellosta SOK:n pääkonttoriin Aleksis Kiven kadulle. Autolla matka kestää puolisen tuntia. Joukkoliikenne vaihtoineen kestää yli tunnin, pyörällä matkaan kuluisi lähes kaksi tuntia. Vaikka ruuhkien pahentuessa automatka kestäisikin 40 minuuttia, se on siltikin paljon vaihtoehtoja nopeampi.
<br /><br />Haastateltu itse arvelee että hänen kohdallaan vaihtoehto voisi olla etätyö, mutta yleisempää vaikutusta ruuhkautumiskehitykseen sillä ei juuri näytä olevan. <a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/kysymyksia_ja_vastauksia_tiemaksuista_yleisesti.pdf">HSL:n mukaan </a>viime syksynä "arkipäivien keskimääräinen autoliikenteen määrä pääväylillä on kesän jälkeen jo palautunut lähes samalle tasolle viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna", vaikka etätöitä tehtiin pandemian takia edelleen poikkeuksellisen vilkkaasti. <br /><br />Autoliikenteen vähentäminen vaikuttaa olevan vaikeaa. Autoliitto, yllättävää kyllä, avaa <a href="https://www.autoliitto.fi/tiedote/autoliiton-lausunto-mal-2019-suunnitelmasta">lausunnossaan</a> MAL 2019 suunnitelmaaan erinomaisesti miksi Helsingin seudulla muuten kuin autolla liikkuminen on monille niin hankalaa:<br /><br />"Liikenne syntyy rakennetun ympäristön ehdoilla. Mitä hajanaisempi yhteiskuntarakenne on, sitä enemmän on liikennettä.<br /><br />"Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on hajanaista myös kaupunkialueilla. Seudun suurimman keskustan - Helsingin kantakaupungin - rakentamisen jälkeen tiivis korttelimainen rakentaminen käytännössä päättyi jo kauan sitten. Aivan viime vuosina on tosin herätty uudestaan rakentamisen tiivistämiseen, mutta muutos on hidas ja vaatii aikaa. <br /><br />"Liikenne syntyy rakentaminen seurauksena, ja se on yhteiskunnan kaavoitusmonopolin alaista toimintaa. Yhteiskunta päättää, mitä saa rakentaa ja minne, eli se päättää samalla paljonko ja minkälaista liikennettä minnekin syntyy.<br /><br />"Harvaan asutuilla alueilla joukkoliikenteen kilpailukyky on väistämättä heikko. Vähäisillä matkustajamäärillä joukkoliikenteen palvelutaso jää väkisinkin alhaiseksi. Joukkoliikenne voi toimia kunnolla vain tiiviiksi rakennetussa ympäristössä. Hyvin laajoilla alueilla Helsingin seudulla on riittämättömät edellytykset joukkoliikenteen tyydyttävään palvelutasoon."<br /><br /> Nimenomaan asuinpaikka määrittää väestön liikkumista, esimerkiksi tuusulalainen ajaa keskimäärin noin kolme kertaa useammin ja enemmän kilometrejä kuin Helsingin kantakaupungissa asuva. <br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGWv2UtQCamhvOABto17cU2O_yLWTY8AMko_ZEYJejxNnkpIUw8UW4fPgKQUdAzXvyWOZqK7UM7JEpG8ZwGtxi8IAWY0jsPfvLegOG9-iQFoBHWgifAkd2V5zBQ8sRTJY2sbzBiP1XRpP9/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="400" data-original-width="573" height="279" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGWv2UtQCamhvOABto17cU2O_yLWTY8AMko_ZEYJejxNnkpIUw8UW4fPgKQUdAzXvyWOZqK7UM7JEpG8ZwGtxi8IAWY0jsPfvLegOG9-iQFoBHWgifAkd2V5zBQ8sRTJY2sbzBiP1XRpP9/w400-h279/image.png" width="400" /></a></div><br /><br />Todellinen ratkaisu olisi tarjota uusilla asukkaille asuntoja <a href="http://tolkku.blogspot.com/2016/05/missa-on-hyvat-joukkoliikenneyhteydet.html">paikassa jossa on erinomainen joukkoliikenteen palvelutaso</a>, jotta ihmiset pääsevät liikkumaan. Kuten vaikkapa Käpylän aseman vieressä bulevardisoidun Tuusulanväylän alun kohdalla. Näin saataisiin tieverkon ruuhkautuminen minimoitua, ja kaikkien liikkuminen sujuisi paremmin, niin taka-tuusulalaisen autoilijan kuin uuskäpyläläisen ratikkamatkustajan.<br /><br /><br /><h4 style="text-align: left;">Tuomarin ruuhkamaksut
</h4><div>Malliesimerkki siitä miten kaupunkia pitäisi rakentaa jotta liikenne toimii on Hernesaari. Raitiovaunu, sijainti ja omakustanteinen pysäköinti yhdessä tuottaisivat asuinalueen jossa autoilu muodostaa vain pienen siivun liikenteestä. Hernesaaren liikenteestä <a href="http://tolkku.blogspot.com/2019/10/hernesaaren-liikenne.html">pidemmin aiemmmassa kirjotuksessa</a>.</div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiB5oNxAT4TBtxGLf5Rz6AH1S5BRW3f0q1yNpm3YnUXh90qmrkE5sFwaKfgMlSG-CMpDFIM7v2qDwTArrg_uI7r3IpLzFyPb8HC6dknKgfzf0WyTvsJU9YW6TYD1TP7h_Q3paddZ0Zm6Fqm/" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="643" data-original-width="909" height="283" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiB5oNxAT4TBtxGLf5Rz6AH1S5BRW3f0q1yNpm3YnUXh90qmrkE5sFwaKfgMlSG-CMpDFIM7v2qDwTArrg_uI7r3IpLzFyPb8HC6dknKgfzf0WyTvsJU9YW6TYD1TP7h_Q3paddZ0Zm6Fqm/w400-h283/image.png" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"></td></tr></tbody></table><br /><br />Helsingin hallinto-oikeus <a href="https://oikeus.fi/hallintooikeudet/helsinginhallinto-oikeus/fi/index/muutpaatokset_2/unnamehernesaarenasemakaavalainvastainen160160d.html">kumosi Hernesaaren asemakaavan</a>. Perustelu oli että liikennemallinuksessa oli käytetty oletuksena ruuhkamaksuja, ja asemakaavassa ei voida päättää ruuhkamaksuista. Helsingin kaupunki on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.<br /><br />Hallinto-oikeuden tuomari siis vastaa alun kysymykseen niin että Maankäyttö- ja rakennuslaista seuraa että liikennettä pitää suunnitella. Tieverkko ei saa ruuhkautua. Jos tulkinta pysyy ja yleistyy, niin ihan samasta syystä liipasimella on esimerkiksi Vantaan yleiskaava, <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/19052020/art-2000006511574.html">Espoon Pohjois- ja Keskiosien yleiskaava</a>, ja käytännössä jokainen kaava jossa on merkittävä määrä asukkaita. Koska asukasmäärän kasvu ruuhkauttaa tiet, varsinkin jos se tapahtuu syrjemmällä.<br /><br />Hernesaaren osalta tämä voidaan kyllä ratkoa muutenkin, esimerkiksi ihan vaan niin että kirjataan pysäköintipaikkojen määräksi viereisen Punavuoren vastaavaksi mitä se on markkinaehtoisena muutenkin. Mutta Vantaalla, Espoossa, Tuusulassa?<br /><br />Jos HaOn tulkinta pysyy, saatamme siis saada ruuhkamaksut ihan vain siksi että vaihtoehto on ettei saa rakentaa asuntoja. Tai sitten pitää muuttaa MRL:a.</div><div><br /></div><div><h4 style="text-align: left;">Suunnittelu on valintoja</h4><div>Liikennesuunnittelu, kuin myös kaupunkisuunnittelu, on loppujen lopuksi suht yksinkertaista puuhaa. Pitää vaan päättää mitä haluaan ja mitä ei. Ja koska nämä ovat poliittiisia päätöksiä, niin se se vasta vaikeaa onkin.<br /><br />Ruuhkamaksut olisivat järkevä ratkaisu, niillä säästyisi ihmisten aikaa ja sivuvaikutuskset ovat voittopuolisesti positiivisia, Mutta jos ei niitä halua he jotka niistä eniten hyötyvät, eli eri toten kehyskuntien autoilijat, niin tuntuu hassulta heitä niihin pakottaa. Olennaista olisi että yhteiskunta mahdollistaa kasvavallle väestölle asunnot erinomaisen sijainnille jossa ei tarvita autoa, ruuhkamaksut ovat vain hätäpaikko autoilun ongelmiin. Ratkaisu ei voi olla yleinen rakennuskielto, vaikka se juristista olisi ihan luontevaa.</div></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br />Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-36535716753984095922021-05-18T16:54:00.000+03:002021-05-18T16:54:11.379+03:00Unelmien kauppapaikka<h4 style="text-align: left;">Yritysmyönteinen kauppapaikka</h4><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_hHRRLXiLDczZNn1qsDCPRs_wIkCFxer4xnXUO-ZOTDmUAJxlCu3lC87ROcwt0ebblMdRMJREt_79ow4bAGgo2qwFE6KAK7ctvo1M0K18LBvZGBo28ytDPMM-23RwUrdnR8Vt2D2Tv7el/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="740" data-original-width="1000" height="296" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_hHRRLXiLDczZNn1qsDCPRs_wIkCFxer4xnXUO-ZOTDmUAJxlCu3lC87ROcwt0ebblMdRMJREt_79ow4bAGgo2qwFE6KAK7ctvo1M0K18LBvZGBo28ytDPMM-23RwUrdnR8Vt2D2Tv7el/w400-h296/image.png" width="400" /></a></div><br /><br /><p></p><p>Helsingin seudun <a href="https://www.lansivayla.fi/kaupalliset/4139344?fbclid=IwAR2EeDriAb8nKvi03wOzDANT1eQo3ehuIsH5lHhcfPY1fFCcULAJG7bhX1I" target="">kauppakamarin mainoksessa Lidlin kiinteistöjohtaja kertoo</a> millainen on ihanteellinen kauppapaikka:</p><p></p><blockquote>Unelmaliikepaikkaan kuuluu hehtaarin tontti yhdyskuntarakenteen sisäänajon varrella, 150 vastuullisesti rakennettua parkkipaikkaa, lisäksi mielellään sekä ratikka-, metro- että bussipysäkit ja logistiikka pystytään hoitamaan yhdellä kuljetuksella vuorokaudessa. Ja tietysti myymäläneliöitä riittävästi, mutta kyllä hehtaarin tontille jo mahtuukin, Kaikkonen nauraa.</blockquote><p></p><p><a href="https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2017/k-supermarket-herttaa-laajennetaan-ja-remontoidaan---avautuu-jalleen-marraskuussa/">Tällaisen unelmien kauppapaikan</a> onkin Helsingin kaavoittaja järjestänyt Herttoniemeen. Suoraan metroasemaa vastapäätä on ei ainoastaan hehtaarin, vaan 1,2 hehtaarin tontti. Moottoritieliittymä vieressä, ja noin 400 paikan parkkihalli.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqQXbateSJXuOtwp1r_eWqjgIEt0HlBCQHC7C4PQ8f5trpxhGsszr1pvK3pLB-yv2wKnOTOKypep_mmTYgwuTSsEqdpc3CC3e35ECM3HeyevgH2UVRt5K2vAczqzDu5BuwFVfZpbZhjAEx/s863/ostoskeskus.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="863" data-original-width="697" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqQXbateSJXuOtwp1r_eWqjgIEt0HlBCQHC7C4PQ8f5trpxhGsszr1pvK3pLB-yv2wKnOTOKypep_mmTYgwuTSsEqdpc3CC3e35ECM3HeyevgH2UVRt5K2vAczqzDu5BuwFVfZpbZhjAEx/w323-h400/ostoskeskus.PNG" width="323" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pitkää kävelymatka ostoskeskukseen lyhentämään suunniteltiin silta, jota tosin ei ole rakennettu. Lähde <a href="https://kartta.hel.fi/helshares/kaavaselostus/ak10025_selostus.pdf">Herttoniemen ostoskeskuksen asemakaava</a></td></tr></tbody></table><br /><p>Voisi kuvitella että tämä tulee kauppiaalle kalliiksi, hehtaari maata metroaseman vieressä ja muutenkin hyvällä sijainnilla maksaa useita kymmeniä miljoonia. Esimerkiksi suht tiiviillä tonttiteholla 3,0 ja 1000€/kerrosneliö rakennusoikeuden hinnalla, kyseisen tontin arvo olisi 36 miljoonaa euroa.</p><p>K-Kauppias maksaa tontista vuokraa Helsingin kaupungille 140 000 € vuodessa, joka tarkoittaa että kaupungin näkemyksen mukaan tontin arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa. <a href="https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-002458/601140vh1-2017-39/">Vuokra on tarkistettu 2018</a>. </p><p>Näin siksi että vuokra määräytyy liiketilan rakennusoikeuden mukaan jota on tässä tapauksessa 5 800 k-m2. Parkkihallin 100 00 k-m2 rakennusoikeusden kaupunki luovuttaa ilmaiseksi. Kauppias ei edes kaavan mukaan saisi rakentaa muuta tontilleen, eikä hänellä ole mitään taloudellista kannustinta hakea lisärakennusoikeutta.</p><p>Joku voisi epäillä että kyse on kauppaliikkeiden lobbauksesta, ja näinkin voi olla, mutta luultavammin kyse on vaan siitä että kaavoittaja on halunut olla <i>yritysmyönteinen</i>. On kysytty kaupalta minkälaisen tontin kauppa haluaa ja toimitettu sellainen. Kaupan unelmiin olisi voinut liiketilan määrästä tinkimättä lisätä ehkä 500 ihmisen asuntounelman, mutta sitten olisi pitänyt ajatella yritysten sijaan markkinoita.</p><h4 style="text-align: left;">Markkinamyönteinen kauppakortteli</h4><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatos/2020/Kymp_2020-09-22_Kylk_27_Pk/7A042297-C08A-C572-97D7-74BA37600000/Liite.pdf">Kruunuvuoren keskuskorttelin</a> tontti on hieman pienempi kuin Herttoniemen K-kaupan, 1,05 hehtaaria. Kruunuvuoren korttelin tulee enemmän liiketilaa (6 850 k-m2) ja tämän lisäksi asuntoja noin 420 asukkaalle (18 390 k-m2).</p><p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMeLmnGfb0LTJqpNUor0RnwnJGXbC36LviWqUFbkcHmE6wXKc3Al029pGFKjcrbvYxmMyYAtsgEmMPffdj8vJrI_Om7kizqCR4JVrSfAi-Q9A2bFaQXKuPT9NYzL6PiUTdmzTYFNpKAwFy/" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="706" data-original-width="849" height="332" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMeLmnGfb0LTJqpNUor0RnwnJGXbC36LviWqUFbkcHmE6wXKc3Al029pGFKjcrbvYxmMyYAtsgEmMPffdj8vJrI_Om7kizqCR4JVrSfAi-Q9A2bFaQXKuPT9NYzL6PiUTdmzTYFNpKAwFy/w400-h332/image.png" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvat <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatos/2020/Kymp_2020-09-22_Kylk_27_Pk/93B4B68B-B3DE-CA1C-95F3-7410E1500000/Liite.pdf">viitesuunnitelmasta</a></td></tr></tbody></table><br /><br /></p><p>"Korttelilla on yhtenäiset kellarikerrokset, jolloin kortteliosien liiketiloja ja pysäköintitiloja on mahdollista yhdistää laajemmiksi kokonaisuuksiksi... Liike- ja yhteistilojen julkisivujen tulee olla pääosin lasia ja umpiosien umbravärjättyä betonia ja niihin tulee rakentaa sisäänkäynti suoraan kadulta."</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEik5UGqEGAzxv3-OQ55AblC7cDKh2lsyHVaUSsqwRLopsA7_It7O-Nl-7Zeea9vhlRiQZgWTw_qbGLwBWGcDP-p6Dk3zA3l_NP3vl_FXvcCp44f3HTSW1JU1jQCSapacdP8FDau2DhgC6S8/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="786" data-original-width="1158" height="271" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEik5UGqEGAzxv3-OQ55AblC7cDKh2lsyHVaUSsqwRLopsA7_It7O-Nl-7Zeea9vhlRiQZgWTw_qbGLwBWGcDP-p6Dk3zA3l_NP3vl_FXvcCp44f3HTSW1JU1jQCSapacdP8FDau2DhgC6S8/w400-h271/image.png" width="400" /></a></div><br /><br /><p></p><p>"Kortteliin sijoittuisi laaja valikoima erilaisia ravintoloita: esimerkiksi ruokatori, pop-up ravintoloita ja työnteon sekä ravintolan yhdistävä coworking-ravintola. Palvelutarjonta muuttuu tulevaisuudessa, ja tämän vuoksi tiloja on suunniteltu muun muassa kiertotalouden liiketilalle ja verkkokauppaa varten."</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCte_RPdgn4RMkIzdB9ySZbnasduekWKnyB6lhKSfub5Urs4LI4dtOxsIGCj1G1iQwaSFS9k-HhYALNjIqIUHsQv-HqVpDt_ttsPDxlNsUeV-wD9Mv0N7OHZrIwFwNbT6pwfjr-ADxIN69/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="578" data-original-width="1011" height="229" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCte_RPdgn4RMkIzdB9ySZbnasduekWKnyB6lhKSfub5Urs4LI4dtOxsIGCj1G1iQwaSFS9k-HhYALNjIqIUHsQv-HqVpDt_ttsPDxlNsUeV-wD9Mv0N7OHZrIwFwNbT6pwfjr-ADxIN69/w400-h229/image.png" width="400" /></a></div><br /><br /><p></p><p>Tulevan Kruunvuoren ratikan pysäkki on vieressä, ja keskuskortteli on suht keskellä aluetta. Eikä laidalla sisäänajoväylän varrella.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjawEh_lNY9lVN23Iv6KF-1ylQAs0j233jMH_cUfMzh9TqHt6lWmMKNaWEcpuU3qjMvRiGSIVo-6k0NyS4x08ObQXdmxXeghXbenFTmVSl90VD76xyWq4nM9O5CJR9jj79-17v-36Jznaq-/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="724" data-original-width="542" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjawEh_lNY9lVN23Iv6KF-1ylQAs0j233jMH_cUfMzh9TqHt6lWmMKNaWEcpuU3qjMvRiGSIVo-6k0NyS4x08ObQXdmxXeghXbenFTmVSl90VD76xyWq4nM9O5CJR9jj79-17v-36Jznaq-/w300-h400/image.png" width="300" /></a></div><br /><br /><p></p><p>Ratkaisuun on päädytty tekemällä ensin kaupallinen selvitys ja sen jälkeen toteutuskilpailu, jossa on haettu ratkaisuja markkinoilta. <a href="https://www.yitgroup.com/fi/news-repository/lehdistotiedotteet/yit-ja-helsingin-kaupunki-suunnittelevat-kruunuvuorenrannan-keskuskorttelia">YIT:n muodostoma konsortio</a> voitti kilpailun.<br /><br />Kaupunki tullee saamaan tontista vuokraa vuodessa vajaa miljoona euroa. Asukkaat saavat kodin lisäksi hyvän pienen keskustan alueelle. Ja ei se varmaan kauppaakaan haittaa että on asiakkaita jotka tekevät kauppamatkansa hissillä. </p><p>Markkinamyönteisyys on yleensä parempi idea kuin yritysmyönteisyys, niin kaupunkisuunittelussakin. Toteutuskilpailuilla voidaan sekä käyttää markkinoita ideoiden lähteenä että olennaisemmin varmistaa ideoiden toteutuskelpoisuus. Kaupunkisuunnittelussa aivan keskeinen asia on mikä nähdään mahdolliseksi, tässä tapauksessa niin että sen sijaan hoetaan ettei asuntoja ja kauppoja voi yhdistää koska HOK sanoi että vaikeaa on, pyydetään tarjouksia siitä että kuka haluaisi rakentaa tuollaisen tontille. Tämä ei kahlitse kaupunkisuunnitelua, kuten kriiikot väittävät, vaan päinvastoin vapauttaa tunkkaisesta konservatimista.<br /><br /><br /></p>Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-17968560298915309182021-03-26T07:41:00.002+02:002021-03-26T07:41:42.719+02:00Onko Helsingillä varaa kasvaa?<p><i>Helsingin kaupunki pystyy kattamaan kasvunsa vaatimat investoinnit tonttimaasta saatavilla tuloilla. Ongelma on siinä ettei tätä ymmärretä, ja siten investointipolitiikka on poukkoilevaa ja epätarkoituksenmukaista.</i><br /><br />Tuore Helsingin kaupungin tilinpäätös vuodella 2021 on kirvoittanut politiikkoja vaatimaan koulutukseen lisää määrärahoja. Tulos oli hyvä, ja vaikean etäopetusvuoden jälkien paikkaamiseen varmaankin tarvitaan resursseja.<br /><br />Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt miksi tulos oli iloisen ylijäämäinen, pormestari Vapaavuori selittää <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007879716.html" target="_blank">Hesarin jutussa</a> näin:<br /></p><blockquote>500 miljoonaa oli yllätys, mutta se tuli suurelta osin valtion koronatuista ja maanmyyntituloista.</blockquote><p>Jos katsomme kaupungin <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/tilipaatos/" target="_blank">tilinpäätöstä </a>tarkemmin, siellä lukee seuraavasti:<br /></p><blockquote>Kaupunkiympäristön toimialalla toimintatulot ylittivät talousarvion lähes 50 miljoonalla eurolla. Tästä suurin ylitys
on kaupunkirakenteessa, jossa tuloja kertyi ennakoitua enemmän muun muassa maanmyynneistä, maanvuokrista,
rakennusvalvontamaksuista ja katutyöluvista. Maan- ja rakennusten sekä osakkeiden myynneistä kirjattiin kaupunkirakanteen talousarviokohtaan myyntivoittoja yhteensä noin 137,3 miljoonaa euroa. </blockquote><p>Vapaavuori jatkaa:<br /></p><blockquote>Kaupungin pitää tehdä koko ajan tulosta, jotta voidaan ylläpitää kasvua. </blockquote><br />Tämä ei oikeastaan pidä paikkaansa. Helsingin kasvu on pitkälti itsensä rahoittavaa, jopa kaupungille sitä "tulosta" tekevää, juuri maanmyynti ja -vuokraustulojen vuoksi. Kaupunki on kaukoviisaasti vuosisatojen ajan hankkinut omistukseensa raakamaata ja siten useimmiten omistaa uuden tonttimaan, joka Helsingissä on hyvin arvokasta. Käydään asia tapausesimerkin kautta läpi.<br /><br /><h4 style="text-align: left;">Mitä kaupunginosa maksaa, esimerkkinä Hernesaari</h4><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaQ-Ggb62BGjWmO5N8M3RYPwst477JfBX0PxXYI925dX_JU1896CX1KTxhW84HuTHpAGVMf-LQiua8HZIeO2Kgzf0oSMP9ppEby50DVCoA1_rIwXcA90j-23T_4SPKJLbFzjCwFTbdDiNY/s846/hernesaari.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="824" data-original-width="846" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaQ-Ggb62BGjWmO5N8M3RYPwst477JfBX0PxXYI925dX_JU1896CX1KTxhW84HuTHpAGVMf-LQiua8HZIeO2Kgzf0oSMP9ppEby50DVCoA1_rIwXcA90j-23T_4SPKJLbFzjCwFTbdDiNY/s320/hernesaari.PNG" width="320" /></a></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div>Hernesaareen rakennetaan uusi noin kahdeksan tuhannen asukkaan kaupunginosa. Maaperä on laajalti pilaantunutta ja joudutaan vaihtamaan, merta täytetään, ja pohjaa stabiloidaan (60-65 miljoonaa euroa). Rantaan rakennataan iso puisto (15-20M€) ja kaksi venesatamaa (34-48M€). Uuteen kaupunginosaa pitää rakentaa kadut (22M€) ja raitiovaunukiskot (6,4M€). Lisäksi rakennetaan julkiset rakennukset kuten koulut ja päiväkodit (28M€). Kaukolämpö- ja -jäähdytys (6M€), sähkö- (3M€), vesi- ja viemäriverkkojen (6M€) lisäksi rakennetaan putkisto jonka kautta kuljetetaan jätteet (16M€).<br /><br />Yhteensä kustannuksia kertyy kaupungille yli 200 miljoonaa euroa. Mittava investointi. Asemakaava mahdollistaa alueelle yhteensä arviolta 490 000 kerrosneliötä rakennusoikeutta, josta 315 000 kerrosneliötä asuinrakentamista, joten tonttitulot on kuitenkin arvioutu tuplasti suuremmiksi:<br /><div></div><blockquote><div>Uuden kaavoitettavan rakennusoikeuden myynnistä tai vuokraamisesta kertyvä arvo on kokonaisuudessaan noin 390 - 400 miljoonaa euroa.</div></blockquote><div></div>Laskelmassa noin puolet asuintonteista on ARA-ehtoisia tontteja jotka kaupunki vuokraa reilusti alle markkinahinnan. Kun rakentaminen on tiivistä ja sijainti hyvä, on mahdollista tehdä kaikkea kivaa, kuten komea ja arvokas rantapuisto, tinkiä tonttituloista jos niin halutaan, ja siitä huolimatta kaavatalous on reilusti plussalla. Helsingin on uudisrakentamisen kannalta aivan poikkeuksellisen onnellisessa asemassa, sen sijaan että pitäisi jotenkin rakennuslupamonopolilla kiristää maanomistajilta ja rakennuttajilta laadukasta julkista tilaa ja kohtuuhintaista asumista, kaupunki voi tehdä sen ihan itse.<div><br /><div><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1Ba-AwRYyDpCKkYIqSa50-ozwRpz-HFTccn3lijVb7sEmTYlSqwduQrMGU70zH18AkohvaaDb0gs-kgjWItaBOfloE9sjK3L_gvg43GIjgoezZWoNssAqgNoiw81qkonB4-KUrP0dPDFW/s1229/hernesaarenranta.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="739" data-original-width="1229" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1Ba-AwRYyDpCKkYIqSa50-ozwRpz-HFTccn3lijVb7sEmTYlSqwduQrMGU70zH18AkohvaaDb0gs-kgjWItaBOfloE9sjK3L_gvg43GIjgoezZWoNssAqgNoiw81qkonB4-KUrP0dPDFW/w400-h240/hernesaarenranta.PNG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tulevaa Hernesaaren rantaa</td></tr></tbody></table></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Tuloarvio on vieläpä varovainen, alle 1000 euroa/k-m2, esimerkiksi viereisestä Telakkarannasta myytiin <a href="https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/55/55dc0e3af34e342795228f74ad1c5f6931d8ad0a.pdf">vapaarahoitteista rakennusoikeutta 1 800 euroa/k-m2 hintaan</a>.Rakennuskustannukset voivat toki ylittää budjetoidun reilusti, mutta siltikin vaikuttaa hyvin todennäköiseltä ettei alueen rakentaminen kokonaisuudessaan ainakaan rasita Helsingin budjettia.<br /><br />Lähteet:<br /><a href="https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/hernesaari-ja-telakkaranta/rakentaminen" target="_blank">Hernesaari Uutta Helsinkiä sivustolla</a><br /><a href="https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2019_kaava/ak12510_selostus.pdf">Asemakaavan selostus</a><br /><br /><h4>Tuottavia investointeja ei kannata leikata</h4><div>Uusiin kaupunginosiin investoiminen ei tuota ainoastaa koteja kaupunkilaisille. Se edistää taloudellista toimeliaisuuttaa, luo työpaikkoja rakentajille ja suunnittelijoille. Tiivis rakentaminen raiteiden varaan on ekologisinta yhdyskuntarakennetta, ja joukkoliikenteen talouden kannalta erinomainen asia. Kokonaisia kaupunginosia voidaan tehdä vaikka puusta jos kaupunki niin vaatii, ja on ehkä valmis hieman tinkimään tonttituloista, Verkkosaaressa Kalasataman pohjoisosassa on alustavasti suunniteltu tehtävän juuri näin. Kaupungin kasvu luo edellytyksiä palveluluiden tuottavuuskasvulle. <br /><br /><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfRtcgaFXEivRKS8jfB-py2GbgyVZJmHHDTNsZJrB3rOfeCEg9Do8yvjo388ua6-yG3MfEEyKUGhIewggfoXZ7AhWtUcJOoIbTM2IJXDEnPx3aXTG3NPM0kinR84pSxCAVtAvW9SFf-gre/s1137/rt_kysely.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="588" data-original-width="1137" height="206" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfRtcgaFXEivRKS8jfB-py2GbgyVZJmHHDTNsZJrB3rOfeCEg9Do8yvjo388ua6-yG3MfEEyKUGhIewggfoXZ7AhWtUcJOoIbTM2IJXDEnPx3aXTG3NPM0kinR84pSxCAVtAvW9SFf-gre/w400-h206/rt_kysely.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuoreen Rakennusteollisuuden barometrin mukaan suurin asuntorakentamisen este on tonttipula</td></tr></tbody></table><br /></div><p></p><p></p><p></p>Nämä ovat siis juuri sellaisia investointeja, joita koronataantumassa kannattaisi tehdä. Lyhyellä aikaväliä elvyttäviä, pidemällä tuottavuutta kasvattavia ja julkistaloutta parantavia, kestävää kehitystä.</div><div><br />Mitä tekee Helsinki? No leikkaa rahoitusta:<br /><br />Esirakentamisen määrärahat tippuvat 120 miljoonasta (2020) viidenneksen 95 miljoonaan tällä vuodelle. Ensi vuodelle rahoitustasoksi on alustavasti kaavailu 67 miljoonaa euroa.<br /><br />Käytännössä tämä hidastaa esimerkiksi Kalasataman rakentamista. Kaupunkiympäristölautakunta lausui yksimielisesti asiasta näin:<br /><blockquote>Asuntotuotannon edellytysinvestointien tulee olla tasolla joka mahdollistaa asuntotuotannon tavoitteiden saavuttamisen niin seuraavina vuosina kuin yli 2020-luvun puolivälin ja lautakunta kiinnittää huomiota siihen että näillä investoinneilla on selviä vaikutuksia kaupungin tuloihin</blockquote><br />Lukuunottamatta lautakuntaa, ja muutamaa vihreää aiheeseen perehtynyttä poliitikkoa kaupungin poliittinen johto ei vaikuta ymmärtävän asiaa. Ja miksi ymmärtäisi, yllä kirjoitetun hahmottaminen edellyttää asiantuntemusta ja harrastuneisuutta, jonka perusteella osaa esimerkiksi hakea luvut <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/talousarvio/">budjettikirjan </a>lukutauluista kohdat 8 01 02 ja 03, omaa yksittäisten myyntipäätösten perusteella näppituntuman siihen mitä tonttimaa maksaa, ja että on lukenut kaavatalouslaskelmia asemakaavaselostuksista.<br /><br />Kaupungin budjetikirjassa on vaan tuloja ja menoja, jotka leijuvat erillään ilman yhteyttä toisiinsa. Investointi tässä katsannossa tarkoittaa että rahaa käytetään kerran, mitään tuottolaskelman tapaistakaan on turha etsiä. Samassa raamissa on sellaisia investointeja kuin vaikkapa koulun korjaaminen, jonka ei ole tarkoituskaan suoranaisesti tuottaa mitään, ja kaupungin omistaman raakamaan jalostaminen myytäväksi tontiksi. Ja sitten leikataan esirakentamisesta, joka ei siis säästä mitään, jotta voidaan remontoida koulu.<br /><br />Ratkaisut ovat ilmeisiä. Paremman puutteessa poliitikkojen pitäisi vaan lisätä puuttuvat summat neuvotteluissa. Tällainen käsiohjaus on kuitenkin kaukana järkevästä ja tehokkaasta johtamisesta. Pitäisi päästä siihen että valmistelussa tuottavat investoinnit erotellaan muusta kertaluonteista rahankäytöstä. Ensimmäisten taloudellinen kriteeri on kannattavuus, jälkimmäisten tarpeellisuus ja kiireellisyys. Yksi tapa hoitaa asia olisi nettobudjetointi jossa esimerkiksi Hernesaaren tonttitulot rahastoitaisiin, ja niillä maksettaisin kaupunginosan investointeihin otetut lainat. Esimerkiksi Espoossa käytetään nettobudjetointia.<br /><br />On toki selvää ettei jokainen kaavahanke ole kannattava. Hypoteettisena esimerkkinä jos vaikkapa haluaisimme Lahdenväylän sillalta tunneliin Vantaanjoen laaksossa, ihan vaan ympäristöhaitan poistamiseksi, niin voisi sen varmaan osin rahoittaa uudella tonttimaalla, mutta nämä tulot tuskin kattaisivat tunnelin rakentamista. Valtuusto voi halutessaan tietenkin näin päättää tehdä siitä huolimatta, politiikan toteutus on sitä että käytetään rahaa.<br /><br />Mutta olennaisempaa on katsoa kokonaisuutta, miten maan vuokra- ja myyntituotot kehittyvät suhteessa rakentamisinvestointeihin koko kaupungissa. Ja sitten on sellaisia alueita, <a href="http://tolkku.blogspot.com/2016/09/milloin-ostersundomiin-rakennetaan.html" target="_blank">lähinnä Östersundom,</a> jossa tarvittavien investointien ja odotettavissa olevien tulojen suhde on niin huono ettei niitä kannata rakentaa ensi alkuunkaan: Jos viime kädessä tulevat asukkaat eivät ole valmiita maksamaan uuden kaupunginosan asunnoista, se on vankka vinkki ettei sitä kaupunginosalle ole tarvetta.</div>Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-30775130686070048692020-11-13T12:21:00.004+02:002020-11-13T13:32:18.269+02:00Voiko Helsinki valita asukkaansa ja muita asuntopoliittisia kysymyksiä<i>Niin yksittäisillä asukkailla kuin kokonaisilla puolueilla on eriviä mielipiteitä siitä millaisia ihmisiä tulisi asua heidän naapureinaan tai kaupungissa ylipäänsä. Kaupunkiin muuttamiseen tai sieltä pois ei kuitenkaan nykymaailmassa tarvitse lupaa, hyvä niin, ja siten poliittisesti ei käytännössä voida päättää ketä Helsingissä asuu. Täten kina asiasta on turha. Käydään asia läpi käppyröitä säästelemättä, tapausesimerkkinä Helsingin asunto-ohjelma, vieraskielisten osuus ja Helsingin Perussuomalaisten näkemys asiasta.</i><br /><br /><div>Helsingin valtuusto käsitteli keskiviikkona 11.11.20202 <a href="https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/57/575b338de14f698c1228a244265057ed428f7ed4.pdf">Asumisen ja maankäytön ohjelmaa</a>. Siinä olennaisimmin sovitaan kuinka monelle asunnolle kaupunki varautuu tuottamaan tonttimaata markkinoille ja kuinka monta asuntoa se rakentaa itse esimerkiksi kaupungin vuokrataloiksi.</div><div><br /></div><div>Asiasta pääsivat puolueet yhteisymmärrykseen, tavoite on 8000 asuntoa vuodessa yhteensä ja tästä 2000 asuntoa kaupungin omana tuotantona. Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja Siniset kuitenkin jättäytyivät sovun ulkopuolelle, pääperusteenaan että Helsingin väestönkasvusta suuri osa on vieraskielistä ja he eivät halua sitä lisätä mahdollistamalla suurempi asuntorakentaminen. Katsotaanpa ihan perusteellisesti käppyröiden kera onko ajatuksessa perää.</div><div><br /></div><div>Alla olevassa kuvassa on Helsingin vuotuinen asuntotuotanto ja vieraskielisen väestön kasvu. Olennaista tässä on se mitä siitä ei näy, eli ei oikeastaan mitään korrelaatiota näiden kahden luvun välillä. Itseasiassa vieraskielisen väestön määrä lähti vuosituhannen alussa kasvuun samalla kun asuntotuotanto sukelsi. Se paljonko Helsinkiin rakennetaan asuntoja ei näytä vaikuta vieraskielisen väestön määrään.</div><div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkbO-F1zbAkbspGsfpcTZiGW7w00k8uPnq3VnaLDT9SZ6gDa6nwFyjmDlUdPPeBi5t7ems5G_2kZCOmD1-WDoEPJwfbMw1gKzUrSt_ft398OShHhDMfadX4QG0UZvRFi7hl9AeBlgNWDqF/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="411" data-original-width="689" height="239" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkbO-F1zbAkbspGsfpcTZiGW7w00k8uPnq3VnaLDT9SZ6gDa6nwFyjmDlUdPPeBi5t7ems5G_2kZCOmD1-WDoEPJwfbMw1gKzUrSt_ft398OShHhDMfadX4QG0UZvRFi7hl9AeBlgNWDqF/w400-h239/image.png" width="400" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div></div>Miksi näin selviää ehkä yksinkertaisimmin seuraavasta kuvasta. Helsingissä muuttaa joka vuosi 100 000 ihmistä kaupungin sisällä, ja noin 40 000 muuttaa kaupunkiin, määrä yhteensä vastaa noin viidennestä kaupungin väkiluvusta. Sillä rakennetaanko Helsinkiin 4000 vai 8000 uutta asuntoa vuodessa ei ole sen kannalta kuka muuttaa ja minne määräänsä suurempaa merkitystä.</div><div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGVcRoKqpgyS6eciJxRduDXkcu6Q_WjtF1ceXc6pVHOzq90I8frU6utEctTKgQ_o3vnvyC_pOsjtOEWCHkdokobraelajDihkW6q0ALMMtCjrNmGrBMnoBwDzk6NEl6KjBuwaZ4AtmJ98G/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="340" data-original-width="570" height="239" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGVcRoKqpgyS6eciJxRduDXkcu6Q_WjtF1ceXc6pVHOzq90I8frU6utEctTKgQ_o3vnvyC_pOsjtOEWCHkdokobraelajDihkW6q0ALMMtCjrNmGrBMnoBwDzk6NEl6KjBuwaZ4AtmJ98G/w384-h239/image.png" width="384" /></a></div><br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div></div><div>Ylipäänsä Helsingin kaupunginvaltuuston käytännön päätösvalta siihen ketä Helsingissä asuu on hyvin pieni, on kyse sitten ulkomaalaisista tai vaikka lapsiperheistä. Kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalintaan voi valtuusto edes teoriassa vaikuttaa, mutta ne ovat vain pieni osuus asuntokannasta ja asukkaiden vaihtuvuus siinä on vähäistä. Maahanmuuttopolitiikan ydinkysymys, ketä maahan saa tulla ja jäädä ja millä ehdoilla, on kysymys valtion toiminnasta, ei kaupungin asuntorakentamisesta.</div><div><br /></div><div>Perussuomalaiset vaikuttivat myös kärsivän sinänsä asiantuntijapiireissäkin yleisestä väärinkäsityksestä että asuntojen tarpeessa on kyse vain väestönkasvusta. Tämä on kirjaimellisesti puolitotuus. Alla on kuvassa asuntokuntien määrän ja asukasmäärän kasvu Helsingissä. (Pariskunta ja lapsi on kolme asukasta ja yksi asuntokunta, sinkku yksi asukas ja asuntokunta.)</div><div><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgM07exxn8pV7QmSkBHfWm1qGdFPzAROuh-WJr2A9Ry0rbF5n-ELQ-gywS1fLmisNqPxcTk72XkVOCxk5cVgwLN-z0sUDc21ObiHg62bYvMau49hucgT69SbjpvxpcdEH8cyXTVqhED06JZ/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img alt="" data-original-height="350" data-original-width="581" height="241" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgM07exxn8pV7QmSkBHfWm1qGdFPzAROuh-WJr2A9Ry0rbF5n-ELQ-gywS1fLmisNqPxcTk72XkVOCxk5cVgwLN-z0sUDc21ObiHg62bYvMau49hucgT69SbjpvxpcdEH8cyXTVqhED06JZ/w400-h241/image.png" width="400" /></a><br /><br /></div><div>Asuntokuntien määrä on viimeisen 40 vuoden aikana kasvanut lähes kaksi kertaa enemmän kuin väestö. Se on kasvanut myös aikoina jolloin kaupungin väkiluku on polkenut paikallaan. Koska joka asuntokunnalla on määritelmällisesti asunto, niin asuntojen tarve seuraa asuntokuntien määrän kasvusta.</div><div><br /></div><div>Mistä asuntokuntien määrän kasvussa on kyse selviää taas seuraavasta kuvassa, jossa on asuntokunnat koon mukaan ja oikealla pystyakselilla asuntokuntien keskikoon muutos.<br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqbcT3ncE-y-70ASFyOc_SY6Uy4-ISx2EWcr0mZYdAfUFrZuOL-JTiCwZyUExkJdUiKKI5WfYtN0sWBCZPgh3l5jb_zeVh5HrUe1nQjMsuHc_Vs6EXOjTbBijC3s8PMvhfT8iTW3vSCELN/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="519" data-original-width="794" height="261" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqbcT3ncE-y-70ASFyOc_SY6Uy4-ISx2EWcr0mZYdAfUFrZuOL-JTiCwZyUExkJdUiKKI5WfYtN0sWBCZPgh3l5jb_zeVh5HrUe1nQjMsuHc_Vs6EXOjTbBijC3s8PMvhfT8iTW3vSCELN/w400-h261/image.png" width="400" /></a></div><br /><br /></div><div><br /></div><div>Elintason kasvu on näkynyt niin että nuoret voivat muuttaa omaan kotiin vanhempiensa nurkista, huonossa parisuhteessa ei roikuta vanhaan malliin vain jotta olisi katto pään päällä, ja ihmiset elävät pidempään mistä seuraa että leskiä on enemmän. Nämä on varmaan asioita joita pidetään voittopuolisesti hyvinä poliittisesta katsantokannasta riippumatta.</div><div><br /></div><div>Tämän takia Helsingissä on nimenomaan asuntopula. Siitä että asuntotuotantoa rajoitettaisiin entistä enemmän seuraisi vaan kalliimpaa ja huonompaa asumista nykyisille ja tuleville helsinkiläiselle. <br /><br /><h3 style="text-align: left;">Tehdäänkö pieniä asuntoja liikaa?</h3><br />Perussuomalaisten kriitiikki asuntojen koon sääntelystä ylöspäin sen sijaan on perustelua. On erikoista huolehtia siitä että Helsinkiin oltaisiin rakennettu liikaa pieniä asuntoja, kun toteuma on että nimenomaan isojen asuntojen määrä on kasvanut eniten.<br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjccXDba-E_0sr0ftOJy7upaWV0AGTeAWR26vR7xmBWuWOHsvugWVPN-GufeKdEW2BDK0KHElC1KjsS4f8AjaQSWiXxmtQNoV7ujTD9P_942ZJf7H0S0nQePdpdLmF6wQJlsTRMd4Y3jkta/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="343" data-original-width="586" height="234" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjccXDba-E_0sr0ftOJy7upaWV0AGTeAWR26vR7xmBWuWOHsvugWVPN-GufeKdEW2BDK0KHElC1KjsS4f8AjaQSWiXxmtQNoV7ujTD9P_942ZJf7H0S0nQePdpdLmF6wQJlsTRMd4Y3jkta/w400-h234/image.png" width="400" /></a></div><br /><br />Alla valmistuneiden asuntojen määrät.<br /><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHEaOMwK0EhAwzRCN63fLorfBeXp-jD433kXkaGrvjaiqScgLaGamwloT4NdZyXnN22SSCIVTseI01imsVWNqyR00svSl7BpMVRf1OLoWJVHYFATYL8EHQuwigSEbSbZQvOBasRqLHCRbB/" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="647" data-original-width="719" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHEaOMwK0EhAwzRCN63fLorfBeXp-jD433kXkaGrvjaiqScgLaGamwloT4NdZyXnN22SSCIVTseI01imsVWNqyR00svSl7BpMVRf1OLoWJVHYFATYL8EHQuwigSEbSbZQvOBasRqLHCRbB/w400-h360/image.png" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lähde <a href="https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_06_17_Helsingin%20_tila_ja_kehitys_2019.pdf" target="_blank">Helsingin tila ja kehitys 2019</a><br /></td></tr></tbody></table><br />Uusien asuntojen keskipinta-ala on toki pienentynyt, mutta sekin lähinnä isommissa asunnoissa:<br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-6r6p_si8vQx2DszM8gmg7rjvN3KcvksKBQiRildEjKo9jVptWMyxYYC2z1Ce-3vPhgQWlMn5y1yKrp3q0ARDmglDJGue-o1GnjnAyeJj-VpE9UQvSGvIFIH9WXG-yLo1yTgJWVhLXKl2/" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="564" data-original-width="771" height="293" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-6r6p_si8vQx2DszM8gmg7rjvN3KcvksKBQiRildEjKo9jVptWMyxYYC2z1Ce-3vPhgQWlMn5y1yKrp3q0ARDmglDJGue-o1GnjnAyeJj-VpE9UQvSGvIFIH9WXG-yLo1yTgJWVhLXKl2/w400-h293/image.png" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lähde <a href="https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_06_17_Helsingin%20_tila_ja_kehitys_2019.pdf" target="_blank">Helsingin tila ja kehitys 2019</a><br /></td></tr></tbody></table><br /><br /></div><h4 style="text-align: left;">Karkaavatko lapsiperheet?</h4><div><br />Laajasti jaettu huoli on myös että lapsiperheet karkaavat Helsingistä naapurikuntiin. Perussuomalaisten mielestä ulkomaalaisia pakoon, vasemmiston mielestä asumisen hinnan vuoksi, ja niin edelleen mistä nyt kukin on huolissaan. Toteuma on kuitenkin että lapsiperheiden osuus asuntokunnista on Helsingissä vähentynyt vähemmän kuin seudulla, ja ollut jopa hienoisessa kasvussa. Alla olevassa kuvassa vasemalla yläakselilla on lapsiperheiden osuus kaikista asuntokunnista Helsingissä ja Helsingin seudulla, oikealla tasaisesti supistuva ero prosentteissa.<br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioz8ha0NbJy8_lYcbHNeBpXlpZ2obdxOfbgFHmI24_AweoBEdvdaAmVtVEPqqopTrxNRL_glBbazuPBASwGjDE8H4hY1FUV11Au5KgQGUW1H49jL5-S5Lx0Is3mtesvzVscB0izeVl59yC/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="427" data-original-width="697" height="245" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioz8ha0NbJy8_lYcbHNeBpXlpZ2obdxOfbgFHmI24_AweoBEdvdaAmVtVEPqqopTrxNRL_glBbazuPBASwGjDE8H4hY1FUV11Au5KgQGUW1H49jL5-S5Lx0Is3mtesvzVscB0izeVl59yC/w400-h245/image.png" width="400" /></a></div><br /><h3 style="text-align: left;">Parempaa asuntokeskustelua</h3>Tämän kirjoituksen motivaatio on nostaa asuntopoliittisen keskustelun tasoa, joka on jokseenkin yhtä hyvä kuin asuntotilanne. Osansa tälle voisi tehdä oikeisto räksyttämällä paremmin. Mallia näytti <a href="https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/webcast?eventId=66290345&playerId=31375564&assetId=74190238">valtuustokeskustelussa </a>Liike Nytin Joel Harkimo, joka huomautti että pääkaupunkiseudulla on miljoona neliötä toimistotilaa tyhjänä, kysyntä etätyön kasvaessa ei ole ainakaan kasvussa, ja kysyi että onko kaupungilla joku suunnitelma mitä asialle tehdä?<br /><br /><br /><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWagiyuB7ZpI7p-PlQftaTQ9l-q8VsXEO73xHHNk4WLeFQ_OO7r6edK8TW02woIY2AsLMOMdrsO2rw8zq_kG1-kStW1V05bFnGoQufm3S08o6z5RaySGxRya62glztH3rwU7U-MNicHe0B/" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="467" data-original-width="638" height="293" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWagiyuB7ZpI7p-PlQftaTQ9l-q8VsXEO73xHHNk4WLeFQ_OO7r6edK8TW02woIY2AsLMOMdrsO2rw8zq_kG1-kStW1V05bFnGoQufm3S08o6z5RaySGxRya62glztH3rwU7U-MNicHe0B/w400-h293/image.png" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lähde <a href="https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_02_21_Tilastoja_1_Henriksson.pdf" target="_blank">Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla syksyllä 2018</a></td></tr></tbody></table><br /></div><div>Itse asiassa tilanne on huonompi, miljoonan tyhjän kerrosneliön lisäksi on pari miljooonaa kerrosneliötä rakentamattomia toimitilatontteja kasvamassa pajua. Kyse on pidemmässä katsannossa siitä että etätyön kasvaminen, nimeämättömien työpisteiden yleistyminen ja tehokkaampi tilankäyttö on laskenut rajusti neliöiden määrää toimistotyöntekijää kohden. Korona-kriisi asettuu osaksi tätä jatkumoa. Suunnittelukoneisto ei ole reagoinut tähän oikein muuten kuin neliraajajarruttamalla käyttötarkoituksen muutoksia kantakaupungissa.<br /><br /><h4 style="text-align: left;">Kääntyykö muuttoliikenteen suunta?</h4><div>Tuoreiden lukujen mukaan Helsingin nettomuuttovoitto on tänä vuonna laskenut, mistä ovat hätäisimmät tehneet <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007613835.html?fbclid=IwAR0O103GaKw9GewtQJ1nQCX9Am7RmCSbV1lgOtd1805nvPu92gybAGJy7IQ" target="_blank">dramaattisia johtopäätöksiä</a> Helsingin vetovoimasta. Todellisuus on kuitenkin otsikoita tylsempää. Ensinnäkin kyse on poikkeustilannevuoden keskeneräisistä tilastoista, mutta olennaisemmin nettomuuto on hyvin meluisa signaali. Helsinkiin muuttaa vuodessa rapiat 40 000 ihmistä ja pois yleensä hieman vähemmän. Pienetkin muutokset näissä määrissä heiluttavat nettosummaa rajusti kuten alla olevasta kuvaajasta näkyy. Esimerkiksi vuodesta 2016 vuoteen 2017 nettomuutto kasvoi 40% ja laski vuodesta 2017 vuoteen 2018 40%, ja tästä tuskin kannattaa vetää johtopäätöstä että kaupungin vetovoima on heilahdellut vastaavasti. Kyse on vuositasossa muutaman tuhannen asukkaan eroista 650 tuhannen asukkaan kaupungissa, ja siitäkään ei kannata tehdä määräänsä suurempia johtopäätöksiä.<br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUFsuM5MTwELwF_sp3HQTCgZ2RnXLQPeOZte-DxlPAPtM4rsIWXTEhyphenhyphenQD1DlV4W1sO54tc82IYLlEGYEf5_XVhUjgv1urxUp_CBESLDQvsxrvn3lQGC0nk8Q1YjWqVIGYOPq0-Daw97yBs/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="397" data-original-width="647" height="245" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUFsuM5MTwELwF_sp3HQTCgZ2RnXLQPeOZte-DxlPAPtM4rsIWXTEhyphenhyphenQD1DlV4W1sO54tc82IYLlEGYEf5_XVhUjgv1urxUp_CBESLDQvsxrvn3lQGC0nk8Q1YjWqVIGYOPq0-Daw97yBs/w400-h245/image.png" width="400" /></a></div><br />Tilastojen lähde <a href="https://www.aluesarjat.fi/" target="_blank">aluesarjat.fi </a>ellei toisin mainita.</div></div>Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-34687612091123237412020-01-13T12:34:00.003+02:002020-01-13T12:34:39.647+02:00Kannattaako rumia siltoja rakentaa?<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhecoxcBPUhrganNByKILz2G3HThZOH8U47xBkdWHxfyITCcEyo1diEKy4VhYTRT0lz8ewKwyuX322_UnHv_cwsjCNeqrQsirDoo0oHQ40Yo3GwtQ_MDESVCiG8h8xrw5mc8Da32l9YZO-L/s1600/silta.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="520" data-original-width="926" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhecoxcBPUhrganNByKILz2G3HThZOH8U47xBkdWHxfyITCcEyo1diEKy4VhYTRT0lz8ewKwyuX322_UnHv_cwsjCNeqrQsirDoo0oHQ40Yo3GwtQ_MDESVCiG8h8xrw5mc8Da32l9YZO-L/s400/silta.PNG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kun otsikossa on kysymys, niin vastaus tuppaa olemaan ei, ja niin se on tälläkin kertaa. Rumien asioiden rakentamista tulee yksinkertaisesti välttää, sen sijaan kannattaa <a href="http://tolkku.blogspot.com/2013/02/kaupunkiturhuuden-puolesta.html">rakentaa kaunista kaupunkia</a>. <br /><br />Ajankohtaiseksi kysymyksen tekee Porkkalankadun sillalle suunniteltu ramppi, kuva yllä. Kaupunkiympäristölautakunta <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2020&ls=11&doc=Kymp_2020-01-14_Kylk_1_El">päättänee asiasta kokouksessaan</a> tiistaina 14.1.2020.</div>
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhksWdkERzTeUlM68DJ2RbyRLgbVUyKwU4rOg8jjw-i7biO0HWBxHRkEPlhONq7sWwLIEZSYJDXn-4s_bWRBHWClpcGsS4xIA35AgRV3-nD3TWutsvBgyrohRjHBCULRIfgJUE34AjczpKq/s1600/mechelininkatu.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="780" data-original-width="593" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhksWdkERzTeUlM68DJ2RbyRLgbVUyKwU4rOg8jjw-i7biO0HWBxHRkEPlhONq7sWwLIEZSYJDXn-4s_bWRBHWClpcGsS4xIA35AgRV3-nD3TWutsvBgyrohRjHBCULRIfgJUE34AjczpKq/s400/mechelininkatu.PNG" width="303" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Betonisiltojen määrä kasvaa yhdestä kahteen ja hymyilevien pyöräiljöiden nollasta kahteen. Havainnekuvat <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2020/Kymp_2020-01-14_Kylk_1_El/328AF929-0A5E-C2B2-AB47-6EA6D7C00000/Liite.pdf">Helsingin kaupunkiympäristö</a>. Tämäkin kuva suurenee napsauttamalla.</td></tr>
</tbody></table>
Suunnitelijoiden puolustuspuhe menee niin ettei nykyinenkään Porkkalankadun silta ole mikään kaunistus, mutta kun nimenomaan <a href="http://tolkku.blogspot.com/2016/07/huonoihin-paikkoihin-on-hyva-rakentaa.html">rumia paikkoja pitäisi parantaa</a>. Eikä ainakaan huonontaa.<br />
<br />
Betoniramppi on hyvin vaikea tehdä nätisti, mutta parhaalla suunnittelulla ja toteutuksella näissäkin voi onnistua. Esimerkiksi Länsilinkki on autosillan ja alikulun yhdistelmäksi poikkeuksellisen hyvä, jopa viihtyisä. Tai siis on vielä, suunnitelmassa sekin on korvattu masentavalla tusinasillalla.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNMBIEVY7_3fEibxY9Jw-3B5KFx3vwgQWx_UoUNM93jqLfNAI8lMzn95wALIPuDOcQwm3Cs63epdCLvV2TSIvYY4HtPT2AvomNynMpPFsKydkhLtORd7q4U8dDI3PWLB3YdQc9Dj6tqe11/s1600/l%25C3%25A4nsilinkki.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="789" data-original-width="582" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNMBIEVY7_3fEibxY9Jw-3B5KFx3vwgQWx_UoUNM93jqLfNAI8lMzn95wALIPuDOcQwm3Cs63epdCLvV2TSIvYY4HtPT2AvomNynMpPFsKydkhLtORd7q4U8dDI3PWLB3YdQc9Dj6tqe11/s400/l%25C3%25A4nsilinkki.PNG" width="295" /></a></div>
<br />
Kontrasti ajankohtaisissa suunnitelukilpailuissa olleisiin ramppeihin on huima. Huomattakoon että sekä yllä että alla on kyse havainnekuvista.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkB7EVFy8oR4YlqKDJGO6Wll88MTQfdpg0q7Ai5VpqKX2Jx49TIfD9agUzd267J4uJ4lkDjUQqzH5zJ1njaBEQ-wyf8T8XpsS5w6tMlJB4pmTGl35Z8Iv5MSEnMqS0dONei1WdDhblbCRx/s1600/crossroads-paivakuva.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1121" data-original-width="1600" height="280" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkB7EVFy8oR4YlqKDJGO6Wll88MTQfdpg0q7Ai5VpqKX2Jx49TIfD9agUzd267J4uJ4lkDjUQqzH5zJ1njaBEQ-wyf8T8XpsS5w6tMlJB4pmTGl35Z8Iv5MSEnMqS0dONei1WdDhblbCRx/s400/crossroads-paivakuva.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Junatien suunnitelukilpailu, kuva <a href="https://kerrokantasi.hel.fi/junatie/hEIRrwrJXOq6z7IvyLQM14yR0LrKbwrG?headless=false&lang=fi#start">voittajatyöstä Crossroads</a> (WSP)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinFodpov6Pz4SybTLy2rsdCN84ZHn3RFOGfVkAhHsFcoTBgnF_gwBiqaNA8JQ3sTkaZZN91dzI5s-0JPn_pWNfYxSD2rBUi5fWm2Wk-gsMPWpLvxjCxKg7mrgSLtYyIPVycDGT49QXY2e3/s1600/EAST-CENTRAL-PARK-street-view-1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinFodpov6Pz4SybTLy2rsdCN84ZHn3RFOGfVkAhHsFcoTBgnF_gwBiqaNA8JQ3sTkaZZN91dzI5s-0JPn_pWNfYxSD2rBUi5fWm2Wk-gsMPWpLvxjCxKg7mrgSLtYyIPVycDGT49QXY2e3/s400/EAST-CENTRAL-PARK-street-view-1.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Itä-Helsingin keskusta suunnitelukilpailun työssä<a href="https://www.itahelsinginkeskusta.com/kilpailuehdotus/east-central-park/"> East Central Park</a> moottoritiesilta on katettu putki.</td></tr>
</tbody></table>
<br /><br />
<div>
Laatutaso ei nyt vaan kertakaikkiaan ole ehdotetussa rampissa kantakaupungin arvon mukaista, eikä tuollaista tule tehdä. Mitään pakottavaa syytä ei rakentaa ramppioa ei ole.<br /><br />Silta pitää kyllä uusia mutta sillä on vielä 15-20 vuotta ikää jäljellä. Autoliikenteen osalta taas pätee se että pullonkaula on aina seuraava risteys, <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006041458.html">Helsingin Sanomat</a> kirjoittaa:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Pahimpia pullonkauloja on kaksi. Toinen näistä on Ruoholahden sillan alapuolella olevat liikennevalot, toinen Jätkäsaarenlaiturin ja Mechelininkadun risteyksessä olevat liikennevalot.<br />JOS liikenne haluttaisiin aidosti sujuvaksi, molempia tukoksia pitäisi pystyä purkamaan. </blockquote>
<br />
Väylän kapasiteetin olennainen kasvattaminen edellyttäisi sen <i>kaikkien risteysten</i> kapasiteetin kasvattamisrta.<br />
<br />
Ylipäänsä, Ruoholahden yrityskeskittymän, Marian start up hubin ja Kampin kulmassa sijaitsevalle paikalla luulisi puuhattavan vaikka komeaa tornitaloa, eikä tilaa vievä betoniramppeja. Alueesta pitäisi järjestää suunnittelukilpailu jossa tehtävänantona on kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ympäristö, tonttien löytäminen uusilla rakennuksille sekä kokonaisuudessaan liikenteelisesti paremmin toimiva ympäristö. Sen tarkoittaako tämä väyliä katutasossa, sen alla, vai sen päällä, ja minkälaisia voi jättää kilpailijoiden pohdittavaksi.</div>
</div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-46763194278003689502019-10-08T19:23:00.001+03:002019-10-08T19:26:48.131+03:00Hernesaaren liikenne<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3nBgF1QqelnoE_QX3xNqD6GgrbkSUkUPWAI7HqYHclOUiE6YYaTVqUQGxBdce2GwOwds_vlNC1ZVugZVdtWSa4fKzLymCrVHv4vc4qcNBhFE-btTL-W1SQ1mUcu6bfO5I2rYMVpx2ncrh/s1600/hernesaari.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="881" data-original-width="989" height="355" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3nBgF1QqelnoE_QX3xNqD6GgrbkSUkUPWAI7HqYHclOUiE6YYaTVqUQGxBdce2GwOwds_vlNC1ZVugZVdtWSa4fKzLymCrVHv4vc4qcNBhFE-btTL-W1SQ1mUcu6bfO5I2rYMVpx2ncrh/s400/hernesaari.PNG" width="400" /></a></div>
<span style="text-align: left;"><br /></span>
<span style="text-align: left;"><br /></span>
<span style="text-align: left;">Hernesaaren liikenne on herättänyt kovasti huolta. Kaija Santaholma </span><a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/04012019/art-2000005953720.html" style="text-align: left;">kuvasi</a><span style="text-align: left;"> ruuhkia "massiiviksi" ja moitti sitä että Hernesaari rakennetaan tiiviisti. Helsingin kokoomus </span><a href="https://www.rakennuslehti.fi/2019/01/helsingin-kokoomus-pelkaa-etta-hernesaaren-uusi-asuinalue-kokee-jatkasaaren-kohtalon-toivovat-yhteytta-keskustatunneliin/" style="text-align: left;">taas haluaa</a><span style="text-align: left;">, todennäköisesti muutaman sata miljonaa maksavan, tunnelin "sumppuun", joka yhdistyy vielä isompaan ja kalliimpaan Keskustatunneliin.</span></div>
<br />
Liikenne, varsinkin autoliikenne, on hyvinkin luotettavasti ennustettavaa ja ennen kaikkea mitattava asia. Viiveet on mahdollista ilmoittaa minuutteina. Eli sen sijaan että puhuisimme "ruuhkista" jotka toisille ovat sitä että on useampi auto jonossa, ja toisille sitä että ajoneuvoliikenne liikkuu kävelynopeudella, voimme ihan vain katsoa kauanko ajaminen kestää.<br />
<span style="text-align: left;">
</span>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<span style="text-align: left;"></span><br />
<div style="text-align: left;">
<span style="text-align: left;">Alan johtava suomalainen yritys WSP on iloksemme tehnyt <a href="https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2019_kaava/ak12510_liikenneselvitys.pdf">mallikelpoisen selvityksen</a> Hernesaaren liikenteestä. Normaalisti poiketen jopa yksittäisten risteysten välityskykyä on mallinnettu, samoin on tehty eri skenaarioita esimerkiksi pysäköintipolitiikan vaikutuksesta.</span></div>
<span style="text-align: left;">
</span>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<span style="text-align: left;"></span><br />
<div style="text-align: left;">
<span style="text-align: left;">Tulos on lyhyesti sanottuna että tulevat hernesaarelaiset liikkuvat noin 80% matkoistaan joukkoliikenteellä tai omin lihaksin, ja sikäli kun kaupunki <i>ei tee liikennepolitiikkaa</i>, niin mitään isompia ongelmia ei ole edes autoliikenteessä. Mutta käydään tämä nyt ihan käppyröiden kanssa perusteellisesti läpi.</span></div>
<span style="text-align: left;">
</span>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<span style="text-align: left;"></span><br />
<div style="text-align: left;">
<span style="text-align: left;">Skenaarioita on kolme, kaikki vuodelle 2030:</span></div>
<span style="text-align: left;">
</span>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<span style="text-align: left;"></span><br />
<div style="text-align: left;">
<span style="text-align: left;">1) Perus-skenaariossa on tehty raitioliikenteen parannuksia, moottoritieliittymiä, jne. kuten seudulla on suunniteltu, ja tämän kirjoituksen kannalta olennaisimmin se sisältää myös ruuhkamaksut sekä pysäköintimaksujen korotuksia. (Kiinnostuneet voivat lukea Mal ve3 suunnitelmat, jotka ovat mallin pohjana, tästä <a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/liite2_mal_2019_vaikutusten_arviointiselostus_liitteineen.pdf">linkistä</a>)<br /><br />2) Minimi-skenaario on muuten sama, mutta ruuhkamaksuja ei ole, pysäköintimaksuja ei ole korotettu, ja hernesaarelaisilla oletetaan olevan autoja samoissa määrin kuin punavuorelaisilla naapurissa.<br /><br />3) Maksimi-skenaario on muuten sama kuin Minimi, mutta hernesaarelaisilla oletaan olevan autoja saman verran kuin helsinkiläisillä keskimäärin. </span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7ofBBPWQk1VxCfiS-SgOZp55PcbKaDx_y_qyomQGvOE_HtsNfpLvLlKhcoUZsQ8AFocnc4nk8yJWeAxFZa03wzepeFfcD2ZSgABmkwuIxgVOnwjgrn0FK1-WlmyC3D68khzoTJR_OOhK1/s1600/lahteva.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="433" data-original-width="633" height="272" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7ofBBPWQk1VxCfiS-SgOZp55PcbKaDx_y_qyomQGvOE_HtsNfpLvLlKhcoUZsQ8AFocnc4nk8yJWeAxFZa03wzepeFfcD2ZSgABmkwuIxgVOnwjgrn0FK1-WlmyC3D68khzoTJR_OOhK1/s400/lahteva.PNG" width="400" /></a></div>
Vaikutus automatkojen määrään on dramaattinen, Maksimi skenaariossa noin kaksinkertainen sekä Perus että Minimi-skenaarioon nähden. Kuvat suurenevat napsauttamalla.<br /><br />Tätä on havainnollisesti mallinnettu alla olevalla reitillä:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHV7F7DkvH0bMVADdfeYnzkNVBJDnqAq7c4qJ_NtgggDmPA2OxnqkSef3zClNSUkUZ7QRMiYjxF19NkUXaOdK6nj880IoBYYJ3HBqjDjQ3RktCKdnG3Om6Joj5j_a-_7shiBKlE-re5QHE/s1600/reitti.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="782" data-original-width="661" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHV7F7DkvH0bMVADdfeYnzkNVBJDnqAq7c4qJ_NtgggDmPA2OxnqkSef3zClNSUkUZ7QRMiYjxF19NkUXaOdK6nj880IoBYYJ3HBqjDjQ3RktCKdnG3Om6Joj5j_a-_7shiBKlE-re5QHE/s400/reitti.PNG" width="337" /></a></div>
<br />
Ajoajat ruuhkaisimman iltahuipputunnin aikaan ovat seuraavat:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmn7cyFL__Rovhf0_OJJrXyQoGqDrBVIRH1SaAU1B-b_Fh3q8i7DiyOlqy6mmqYOmJiXQ9dNq-uXvAgIEuHsp7Nb6dKh-XPEBCoQPIlBewEIXPDk-bzVLv51zGflPU1aXJdSEBARTfJnLv/s1600/iht.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="464" data-original-width="772" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmn7cyFL__Rovhf0_OJJrXyQoGqDrBVIRH1SaAU1B-b_Fh3q8i7DiyOlqy6mmqYOmJiXQ9dNq-uXvAgIEuHsp7Nb6dKh-XPEBCoQPIlBewEIXPDk-bzVLv51zGflPU1aXJdSEBARTfJnLv/s400/iht.PNG" width="400" /></a></div>
Raitiovaunu kulkee valoetuuksien ansiosta sangen hyvin kaikiessa vaihtoehdoissa. Minimi-skenaariossa matkaan menee autolla ruuhkasuuntaan noin 2,5 minuuttia enemmän, mutta Maksimi-skenaariossa peräti kaksinkertainen aika, eli noin 6 minuuttia enemmän. Ja näin ihan siksi että Maksimi-skenaariossa asukkailla on paljon enemmän autoja.<br />
<br />
Katsotaanpa hieman tarkemmin kuinka paljon ja miksi.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcfuCAWXZZVmWIMusph2HQ5jt2j2GiyWxxsHcS0Ti1-2Aen1rs4xYN63sdTkvlUuN8wNzDdInLYdwsQP7qjrAtXkoVtuI6qbZlW925mblMnfnfQSehDnGggbh58B2xAZ49VniAH4ikuOpP/s1600/pysk.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="232" data-original-width="686" height="135" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcfuCAWXZZVmWIMusph2HQ5jt2j2GiyWxxsHcS0Ti1-2Aen1rs4xYN63sdTkvlUuN8wNzDdInLYdwsQP7qjrAtXkoVtuI6qbZlW925mblMnfnfQSehDnGggbh58B2xAZ49VniAH4ikuOpP/s400/pysk.PNG" width="400" /></a></div>
Hernesaarelaisille on siis punavuorelaisella autonomistuksen tasolla 1400 autoa ja keskimääräisellä helsinkiläisellä tasolla 2500. Kumpi on sitten realistisempi luku? Raportissa lukee:<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
Nykyisen autopaikkanormin mukaisesti Hernesaareen tulisi yhteensä noin 2400 autopaikkaa ja ensimmäisten arvioiden mukaan markkinaehtoisesti näistä toteutuisi noin puolet.</blockquote>
Eli <i>jos kaupunki ei erikseen vaadi grynderiä rakentamaan parkkipaikkoja yli maksukykyisen kysynnän, </i>automäärä jää jopa Minimi-skenaariota pienemmäksi<i>.</i> Ja<i> mitään pahempaa ruuhkaongelmaa ei synny</i>. Hernesaaressa onkin tarkoitus toteuttaa markkinaehtoinen pysäköinti.<br />
<br />
Jos haluttaisiin hioa vielä muutama minuutti pois ajoajasta pahimmassa ruuhkassa, niin sekä ruuhkamaksuilla että tunneleilla päästäisiin suurin piirtein samaan lopputulokseen, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. On makuasia kannattaako näin pienten viiveiden takia rakentaa kokonaista ruuhkamaksujärjestelmää, ja loppujen lopuksi se on asia josta oikeastaan pitäisi päättää niissä ruuhkissa istuvien. Satojen miljoonien tunnelit ovat taasen täysin ylimitoitettu ratkaisu suhteessa viiveisiin.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU41CLbyqTcUKKmJSmEXAADmKdd2GZP74mUS-e9989x9fQreIZ97UffeQhPj4uGcVLgCzH3PjugqFX66v6a0wPMnvtiNGHKT_HIQbqzKwDkWFn1iZ_1UXL6GliQPeZX7Vwk77-F3FsGX1e/s1600/tunneli.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="454" data-original-width="781" height="232" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU41CLbyqTcUKKmJSmEXAADmKdd2GZP74mUS-e9989x9fQreIZ97UffeQhPj4uGcVLgCzH3PjugqFX66v6a0wPMnvtiNGHKT_HIQbqzKwDkWFn1iZ_1UXL6GliQPeZX7Vwk77-F3FsGX1e/s400/tunneli.PNG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<span style="text-align: left;">Olennaista on se että raitiovaunuväylästä ja jalankulkuyhteyksistä saadaan sujuvat, niillä kun kulkee suurin osa tulevista asukkaista.</span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK1lIc4jE7lJk2Pxx8PPx0_pu4RMA-0S_zmBwtHmLqVtw4wYFWDoncxWuZXQtl2CwlnPxlT8JL_Nf9IDJR3px6oC8PZWqjYM1u-Slcw2qXu5peU8XKN1JAszggy44HLhKmvgw2Q0TbLjFk/s1600/kulkutapa.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="643" data-original-width="909" height="282" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK1lIc4jE7lJk2Pxx8PPx0_pu4RMA-0S_zmBwtHmLqVtw4wYFWDoncxWuZXQtl2CwlnPxlT8JL_Nf9IDJR3px6oC8PZWqjYM1u-Slcw2qXu5peU8XKN1JAszggy44HLhKmvgw2Q0TbLjFk/s400/kulkutapa.PNG" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Jonkinlainen kävelysilta Jätkäsaareen olisi toivottava, ja ehkä voisi miettiä jopa lauttayhteyttä Lauttasaaren ja Ruoholahden suuntaan. Raitiovaunuliikenteen kannalta keskeistä olisi saada Fredrikinkadulle ja Bulevardilla laadukas ja nopea rata, nykyinen muun liikenteen kanssa jaettu ei sitä ole.<br />
<br />
Joka tapauksessa, korttelikaupunki on koeteltu ja toimiva ratkaisu, myös liikenteelle. Nyt ja tulevaisuudessa.<br />
<br />
Kaupunki <a href="https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/katu-ja-puistosuunnitelmat/katu-ja-puistosuunnitelmat">kerää mielipiteitä</a> koskien Hernesaaren asemakaavaa 23.10. saakka.</div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-47339685348719675722018-08-15T11:52:00.000+03:002018-08-15T12:02:05.366+03:00Jos Itäkeskus olisi Itäkeskusta<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDC4vGk28JtpkDsClqDNikPQrD73sE1mJgEtrvmETHLpGw3msiGGFkIs0to6lfSDvazDzh5unlIb5jque3JlQL2OObqwfNiXzSnsqLCoggSlcVxXR_sJ2nO2meeC3yqVyhJx7ytBrghkTX/s1600/1280px-Aleksanterinkatu_Helsinki-2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="937" data-original-width="1280" height="292" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDC4vGk28JtpkDsClqDNikPQrD73sE1mJgEtrvmETHLpGw3msiGGFkIs0to6lfSDvazDzh5unlIb5jque3JlQL2OObqwfNiXzSnsqLCoggSlcVxXR_sJ2nO2meeC3yqVyhJx7ytBrghkTX/s400/1280px-Aleksanterinkatu_Helsinki-2.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvituskuva Wikipedian artikkelista <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskusta_(taajaman_osa)">keskusta</a>.</td></tr>
</tbody></table>
Itä-Helsingissä asuu noin neljännes helsinkiläisistä. Jos Itä-Helsinki olisi itsenäinen kaupunki se olisi Turun (n. 190 tuhatta asukasta) jälkeen Suomen seitsämänneksi suurin kaupunki noin 165 tuhannelle asukkaalle, ja kasvaa edelleen voimakkaasti.<br />
<br />
Turulla on keskusta, Porilla (85 000 asukasta) on keskusta, Porvoolla (50 000 asukasta) on keskusta. Itä-Helsingillä on Itäkeskus, jossa on kahden metroaseman (Itäkeskus ja Puotila) välissä matalia markettirakennuksia, puskaa, parkkipaikkoja ja valtava risteysalue.<br />
<br />
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEButJTP1lw3aSsHWqs8qcMHl9ts8YQKUI2tEoN6-NliEvodk5ioNBRXP7VFT9gOwKjanWApw8B67fg_C0IP6QsV25UHchlbjBYvhDSqzVB7fW-FPacS7blU6DTBJVBAaR4B-6IFrqmxJ-/s1600/itmark.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="633" data-original-width="734" height="343" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEButJTP1lw3aSsHWqs8qcMHl9ts8YQKUI2tEoN6-NliEvodk5ioNBRXP7VFT9gOwKjanWApw8B67fg_C0IP6QsV25UHchlbjBYvhDSqzVB7fW-FPacS7blU6DTBJVBAaR4B-6IFrqmxJ-/s400/itmark.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Oranssilla liiketila, liilalla julkiset rakennukset</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Itä-Helsingin surkuteltu työpaikkaomavaraisuus on pitkälti seurausta siitä ettei siellä ole keskustaa. Yksinäinen toimistotalo metroaseman ja Itäväylän välissä ei ole houkutteleva sijainti, minkä takia nämä tontit ovat tyhjillään esimerkiksi Puotilassa. Samoin yksi pääsyistä miksei <a href="https://tolkku.blogspot.com/2016/09/milloin-ostersundomiin-rakennetaan.html">Östersundomin rakentamisesta tule mitään</a> on se että se on niin kovin kaukana keskustasta, koska lähin keskusta on Vironniemellä.<br />
<br />
<div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiore9KwhXoPWC8U3Kn_9FAn4u-aNOR5HrnlzqNg8xk7DPfulI1AoRmoql52sgpzir6cCIimpREJIzQmKh-QYTFQSPSP0inzlo04RlyO8q_sT45DmNPsM4RUh2z0ge1kt4o7WQjLyFiBbQZ/s1600/itkesk.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="708" data-original-width="491" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiore9KwhXoPWC8U3Kn_9FAn4u-aNOR5HrnlzqNg8xk7DPfulI1AoRmoql52sgpzir6cCIimpREJIzQmKh-QYTFQSPSP0inzlo04RlyO8q_sT45DmNPsM4RUh2z0ge1kt4o7WQjLyFiBbQZ/s320/itkesk.png" width="221" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kuvassa yllä on rakennukset sekä Helsingin keskustasta että Itäkeskuksessa, mittakaava on sama. Pohjimmiltaan kaupunkikeskusta on paljon isoja taloja lähellä toisiaan, ilman taloja ei ole keskustaa.<br />
<h4 style="text-align: left;">
Pitäisi päättää että halutaan Itäkeskusta</h4>
Tällä kertaa kyse ei ole siitä etteikö kaavoittaja haluaisi tai osaisi suunnitella kaupunkia. Esimerkiksi Yleiskaavan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ksv_2014-11-25_Kslk_31_El/A07E39F9-C473-49FC-B8FA-880B8C1188EC/Liite.pdf">visiotyö</a> aiheesta on vallan erinomaisen suuntainen, havainnekuva alla, kannattaa lukea koko dokkari.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyDWO7J12hUHBnvEmkF1XplKQIquCtZCgyx3ZuVHCeT-AxILwCE3d7kCvGjp_vLSwfD6qgwkJ_McqESDyml-CNR68Qq3b8BRVHBYntkyrgDgs2XAyQcS4m7ngc0F0bOV3yudHfAuyfAUC_/s1600/itvisio.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="842" data-original-width="1191" height="282" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyDWO7J12hUHBnvEmkF1XplKQIquCtZCgyx3ZuVHCeT-AxILwCE3d7kCvGjp_vLSwfD6qgwkJ_McqESDyml-CNR68Qq3b8BRVHBYntkyrgDgs2XAyQcS4m7ngc0F0bOV3yudHfAuyfAUC_/s400/itvisio.jpg" width="400" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Se mitä puuttuu on riittävä poliittinen tuki. Se tarkoittaa sitä että jos on tarkoitus rakentaa keskusta, niin ristiriidat sen kanssa kuten että markettigrynderi haluaa yksikerroksisen laatikon tai <a href="http://tolkku.blogspot.com/2012/05/kun-liikenne-vaatii-maaseutua.html">ELY moottoritieliittymän</a> ratkotaan keskustarakentamisen eduksi. Eli grynderille todetaan että taloissa alueella on vähintään kahdeksan kerrosta ja ELYlle että jos haluatte rakentaa moottoritien keskustasta läpi se tehdään maan alle.<br />
<br />
Ylipäänsä järkeviä liikenteellisiä kysymyksia Itäkeskustassa olisi esimerkiksi että pitäisikö metron ja Raide-Jokerin lisäksi alueella olla paikalliseen liikenteeseen raitiovaunuverkko, missä sijaitsee liityntäpysäköinti johon auto jätetään kun tullaan Itäkeskustaan, tulisiko rakentaa suora raideyhteys Lentoasemalle ja että pitäisikö yksi maamme suurista keskuksista kytkeä suoraan valtakunnan rataverkkoon? Järkevä kysymys taas ei ole että<a href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/694436-sornaistentunnelille-vihreaa-valoa-jaavatko-lahiot-paitsioon-liikennesuunnittelussa"> milloin tehdään tällainen railo </a>keskelle sitä keskustaa:</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAELIRGSefbt476bx47gfTWKLqcA6Vt3PKsUN2AhgIlDmUccNAnXy33np5MDZIgRS0Z5ih09w9yhS8LYUYwtV6aoyaN5u48kTkj9cuCMhgP-xQKh5HHlKCcv_vokDMCmQmS7mzR8Bzavrm/s1600/2823973.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="537" data-original-width="800" height="267" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAELIRGSefbt476bx47gfTWKLqcA6Vt3PKsUN2AhgIlDmUccNAnXy33np5MDZIgRS0Z5ih09w9yhS8LYUYwtV6aoyaN5u48kTkj9cuCMhgP-xQKh5HHlKCcv_vokDMCmQmS7mzR8Bzavrm/s400/2823973.jpg" width="400" /></a></div>
<div>
<br />
Poliittisesti ongelma tässä on se että Kokoomus ei ymmärrä koko kysymystä, Vihreitä ei kiinnosta tarpeeksi paljon ajaakseen Itäkeskuksen kehittämisen agendalle, ja demarit joidenka kotikenttää tämä on ovat edelleen jumissa lähiörakentamisen ajatusmalleissa. Tämä arvio toivottavasti osoittautuu kohtuuttomaksi panetteluksi, koska eihän puolueiden tässä tapauksessa tarvitsisi kuin tahtoa että rakennetaan kaupunki. Mitään ylipääsemättömiä teknistaloudellisia tai maantieteellisiä esteitä ei ole.</div>
</div>
</div>
</div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-55273214518534996162018-06-14T17:54:00.000+03:002018-06-14T17:54:24.683+03:00Kalasataman raitiotie ja Sörnäistentunneli<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>Sörnäistentunnelin suunnitelmat uhkaavat Kalasataman raitiotien rakentamista. Näin ei tarvitse olla, ja korjaamalla suunnitelmaa Sörnäistentunneli olisi parempi hanke.<br /></i><br />Eilen, 13.6.2018, Helsingin kaupunginvaltuusto <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005718700.html">päätti rakentaa raitiotien Pasilasta Kalasatamaan</a>. Näin saatiin lähes yksimielisesti ratkottua <a href="http://tolkku.blogspot.com/2012/06/kuinka-ei-vedeta-joukkoliikennelinjaa.html">vuosikymmenten kiista</a> siitä miten Vallilanlaakson läpi saadaan tuiki tarpeellinen joukkoliikenneyhteys. Valtuutetut suorastaan päätyivät kilpailemaan siitä kuka ensin ja eniten tätä hanketta kannatti. Erinomaista.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqxR-kofGCVY6HLZU2EJ795BEdw1f9faeqxV0AdVeOVt1Bp_s7rxw75j2ab44aFhKmgJ2elKmKIk4keJUJ4FT2QsCLZFOHPA6xJDzNJiaJvn7xdbdKMdEuYmoB3cUhlX8KtcL7eR_DePtI/s1600/kalasatama.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="866" data-original-width="651" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqxR-kofGCVY6HLZU2EJ795BEdw1f9faeqxV0AdVeOVt1Bp_s7rxw75j2ab44aFhKmgJ2elKmKIk4keJUJ4FT2QsCLZFOHPA6xJDzNJiaJvn7xdbdKMdEuYmoB3cUhlX8KtcL7eR_DePtI/s400/kalasatama.PNG" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kalasataman raitiotie. Kuva suurenee napsauttamalla.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Ongelma on nyt että Sörnäistentunnelin suuaukko ja rata ovat kokolailla kirjaimellisesti päällekkäin. Eli käytännössä kun on päätetty rakentaa raititiotie, nyt pitäisi päättää tehdäänkö 165 miljoonan euron autotunneli, koska 33 miljoonan euron suuaukkoa tuskin tehdään ihan vaan erikseen odottamaan mahdollista tunnelipäätösä<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVXh5hzofH6G_ZSXMki27nvQYXIvBB8eEhJrfQUxCD72Z9b7WTPnSVoE5eluDAMBGZpZthNtsYYmQF2RRhMLReT5QMZsqKMbkRFifHcdtH27Yvke-8GOr5mDmTGkE2jhr8AIa3jy0qFOZ6/s1600/investointi.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="151" data-original-width="475" height="126" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVXh5hzofH6G_ZSXMki27nvQYXIvBB8eEhJrfQUxCD72Z9b7WTPnSVoE5eluDAMBGZpZthNtsYYmQF2RRhMLReT5QMZsqKMbkRFifHcdtH27Yvke-8GOr5mDmTGkE2jhr8AIa3jy0qFOZ6/s400/investointi.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kalasataman raitiotien kustannukset, lähde <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatostiedote/2018/Keha_2018-06-13_Kvsto_12_Pt/FC116F2F-5D87-CFF6-8E9E-610E2C100000/Liite.pdf">yleissuunnitelma</a></td></tr>
</tbody></table>
<br />Tällainen hankkeiden kytkeminen toisiinsa tekee niiden toteuttamisesta huomattavasti vaikeampaa kuin kummankin erikseen. On olemassa vakava riski että autotunnelista tulee iso poliittinen riita, jonka sivutuotteena myös raitiotien rakentaminen halvaantuu taas vuosikymmeniksi. Kytkös pitää purkaa, mutta käydään ensin läpi mikä Sörnäistentunneli oikein on, ennen kuin mennään siihen miten sen suunnitelmaa tulisi korjata.<br /><br />
<h3 style="text-align: left;">
Sörnäistentunneli</h3>
<br />
Kyseessä on Kalasataman ohitustie. Tarkoitus on että Lahdenväylältä keskustaan tuleva autoliikenne menisi Sörnäisten vankilan ali kulkevassa tunnelissa, eikä läpi rakentuvan Kalasataman kaupunginosan. Tämä olisi mukavaa.<br /><br /><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUPKWlidfP4eG20_w-lKogK3nL-C5Mn8qOWIZpYrYG1t3HIWCIjN70xGzWHzxwtnDbVwpBSmxnMrPwObIuUOmSdW6y5u0ZoQ-9_QzJk04QPG1All4beNexARF3q7tsHs_r0J_aVDkEwjFE/s1600/stunneli.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="773" data-original-width="530" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUPKWlidfP4eG20_w-lKogK3nL-C5Mn8qOWIZpYrYG1t3HIWCIjN70xGzWHzxwtnDbVwpBSmxnMrPwObIuUOmSdW6y5u0ZoQ-9_QzJk04QPG1All4beNexARF3q7tsHs_r0J_aVDkEwjFE/s400/stunneli.PNG" width="273" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sörnäisten tunnelin linjaus</td></tr>
</tbody></table>
Tunneli nopeuttanee autoliikennettä. Tosin pullonkaula on joka tapauksessa katuverkko etelämpänä, esimerkiksi Pohjoisranta, joten vaikutus lienee vähäinen. Tunnelia on perusteltu myös sillä että pienempi autoliikenteen määrä mahdollistaa asuinrakentamisen Hermannin rantatien varteen, millä on selkeä rahallinen arvo, mutta perustelu on vanhentunut. Nyttemmin Helsingissä tehdään asuinrakentamista hyvinkin vilkkaiden katujen varteen, esimerkiksi Mannerheimintiellä. Tosin pienempi autoliikenteen määrää tekee asunnoista haluttavampia ja teknisesti helpompia rakentaa.<br />
<br />Tunnelissa on kuitenkin yksi iso ja kaksi pientä ongelmaa. Isoin ongelma on yksinkertaisesti hinta, alkaen 160 miljoonaa euroa. Summa vastaa Helsingin useamman vuoden investointeja koko tie- ja katuverkkoon.<br /><br />Ne kaksi pienempää ongelmaa ovat eteläinen ja pohjoinen suuaukko. Pohjoinen aukko siis sotkee raitiotien rakentamista. Kumpikin tunnelin suuaukko myös muodostaa pitkän esteen jonka yli ei pääse suojatietä. Ennen kaikkea isot betonikuilut keskellä kaupunkia ovat kovin rumia.<br /><br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIVyY9cumiRMxb5uacwhPs3HSAKARkZCAm7zmiUIinniHh3pSXQZLIBAuinJxATZcuAORdpITDOc7limQkupWhjllKgtxuikUNX6Yl7eQt7nPpe9dT42a3t0O5Vc8FwRL39EmZhrOEIvGS/s1600/suuaukko.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="548" data-original-width="1194" height="182" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIVyY9cumiRMxb5uacwhPs3HSAKARkZCAm7zmiUIinniHh3pSXQZLIBAuinJxATZcuAORdpITDOc7limQkupWhjllKgtxuikUNX6Yl7eQt7nPpe9dT42a3t0O5Vc8FwRL39EmZhrOEIvGS/s400/suuaukko.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tunnelin eteläinen suuakko.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<i>Ohitustien idea on ohittaa asutus, tämän ohitustunnelin kummatkin päät ovat keskellä tulevaa asutusta.</i><br />
<h4>
Kuinka Sörnäistentunneli tuli korjata</h4>
Ensisijainen asia on siirtää pohjoinen sisäänajo niin ettei sen varaus häiritse raitiotien rakentamista. Mutta minne on mielenkiintoisempi kysymys.<br /><br />Ratkaisut tunnelisuunnitelman ongelmiin ovat aika ilmeisiä. Taloudellisessä yhtälössä pulma on se että tunneli ei suoranaisesti vapauta tonttimaata rakentamiselle, koska teiden viemä tila maan päälle ei pienene. Mutta jos tunneli tulisikin pintaan Kustaa Vaasantiellä, siltä vapautavaan tilaan ja ennen kaikkea Hermannin rantatien viemään tilaan voitaisiin rakentaa huomattava määrä asuntoja. Tämä todennäköisesti parantaisi hankkeen taloutta, vaikka pidennys toki olisi sekin hyvin kallis<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQQB_FxptV7CMFziNLIsjmAtvkyL5JE1i3j9Zutlv-r1LEZQ_kaK-MvOR8o0OZ3PE3nlEio-4Qhi_M6JlFtFIAg2-SZsyGIAMk-8fD9IYSOF7NvuWAYGOi6f8wozZXh4B2J-yYTRyojCdX/s1600/kustaantunneli2.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="642" data-original-width="401" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQQB_FxptV7CMFziNLIsjmAtvkyL5JE1i3j9Zutlv-r1LEZQ_kaK-MvOR8o0OZ3PE3nlEio-4Qhi_M6JlFtFIAg2-SZsyGIAMk-8fD9IYSOF7NvuWAYGOi6f8wozZXh4B2J-yYTRyojCdX/s400/kustaantunneli2.png" width="248" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: 12.8px;">Esimerkin omainen linjaus olisi noin 2,2 kilometriä pitkä, nykyinen tunnelisuunnitelma on noin 1,5 kilometriä.</span></td></tr>
</tbody></table>
Vallilan laakson kohdalla on savikkoa joka vaatisi todennäköisesti betonitunnelin pätkän, mutta muuten koko linjaus on <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/maanalainen-yleiskaava">Maanalaisen yleiskaavaan</a> mukaan helsinkiläistä pintakalliota (kellertävällä ao. kuvassa)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij_M_TtJdZ1eRuxSMtwhAl0-sr3UDAEgmLKBU-VzlSvHYZmhpyX_NjDFdskNV4wDZdMPrSzbUqhnZ8BI3TpfGjIbOTG4xlZK5XPh_B28ttiYtT_rTZfZN01Pz_-G_6kCP5ONaEydgFARVP/s1600/mak2.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="674" data-original-width="627" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij_M_TtJdZ1eRuxSMtwhAl0-sr3UDAEgmLKBU-VzlSvHYZmhpyX_NjDFdskNV4wDZdMPrSzbUqhnZ8BI3TpfGjIbOTG4xlZK5XPh_B28ttiYtT_rTZfZN01Pz_-G_6kCP5ONaEydgFARVP/s320/mak2.PNG" width="297" /></a></div>
<br />
<br />
Arabian, Kumpulan kampuksen ja Hermannin välillä oleva liikennealue on yksinään yli viisi hehtaaria.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXp-G_XCn6xXYEZNyKuSOSUZo77Ijurn2_kFHiXCGdH_VFbTk6e8t3DP_VWuozrbNBgCbuCzJy50mddpAw9DBsMDJGSEupYh1lyP7ag67PK88xd1ihCeiawc0bZ_rmuOd5O9_33a7pH_vo/s1600/liittyma.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="494" data-original-width="535" height="295" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXp-G_XCn6xXYEZNyKuSOSUZo77Ijurn2_kFHiXCGdH_VFbTk6e8t3DP_VWuozrbNBgCbuCzJy50mddpAw9DBsMDJGSEupYh1lyP7ag67PK88xd1ihCeiawc0bZ_rmuOd5O9_33a7pH_vo/s320/liittyma.PNG" width="320" /></a></div>
<br />Jos tunnelia tuotaisiin pintaan Itäväylän pohjoispuolella, kuten Maanalaisen yleiskaavan varauksessa yllä olevassa kuvassa, sitä pitkin pääsisi myös ajamaan Teollisuuskadulle Sturenkadun reitin sijaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiO-2UXlMwf_GX8U7-mtH5Oqz86Mfr4wNA6wxL2sw7Yu_Fv1Wr-SpWrWksKiElSwfj9HjUr42uEQ618NDNlHgcAaFX8i1WZHdIkp-_gUp4mqRnDqIWLIg5Lv-o5aMPPM00Pap6sAACl50Ny/s1600/poikkari.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="351" data-original-width="590" height="237" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiO-2UXlMwf_GX8U7-mtH5Oqz86Mfr4wNA6wxL2sw7Yu_Fv1Wr-SpWrWksKiElSwfj9HjUr42uEQ618NDNlHgcAaFX8i1WZHdIkp-_gUp4mqRnDqIWLIg5Lv-o5aMPPM00Pap6sAACl50Ny/s400/poikkari.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pelastuslaitoksen vaatimusten mukainen tunneli yhdelle autolle suuntaansa on lähes kahdeksan metriä leveä</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />Lisäksi, koska tunnelin poikkileikkaus on joka tapauksessa hyvin leveä, olisi syytä tutkia voitaisiinko sinne lisätä bussikaistat, mikä nopeuttaisi joukkoliikennettä huomattavasti. <br /><br />Tunneli olisi näillä muutoksilla edelleenkin hyvin kallis, mahdollisesti ylivoimaisen kallis. Mutta tällaisesta tunnelista olisi jo niin paljoa iloa, että se voisi olla jopa niiden satojen miljoonien arvoista.<br /><br />Kysymys siitä mitä eteläiselle sisäänajolle tulisi tehdä on vaikea, mutta jotain ideaa voisi hakea ihan vaan viereisestä Merihaasta. Vaikka Haapaniemenkadun betonikannen ja rakennusten alle sujahtava suuaukko ei ole varsinaisesti ilo silmälle, niin on se nyt kuitenkin parempi kuin sadan metrin railo keskellä katua ja vie vähemmän tilaa keskellä kaupunkia.<br /><br />
<br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1NJYMsvOPV8XH6HxDc2czAoeEPsN3NzlElXunkgYNEKG_l4zsHa1SmJHXYTKB847PfTWM2W4xeHS_Bb1qCP1HROWhf13ZSgIMfIAeTKjabvwud6q-5ut7x5gZQgjqS6rdLpMLntH6Oclr/s1600/1280px-HaapaniemenkatuTunneli.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="1280" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1NJYMsvOPV8XH6HxDc2czAoeEPsN3NzlElXunkgYNEKG_l4zsHa1SmJHXYTKB847PfTWM2W4xeHS_Bb1qCP1HROWhf13ZSgIMfIAeTKjabvwud6q-5ut7x5gZQgjqS6rdLpMLntH6Oclr/s320/1280px-HaapaniemenkatuTunneli.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapaniemenkatu_(Helsinki)">Haapaniemenkatu</a> Merihaassa</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kaupunginhallitus käsittelee Sörnäisten tunnelin asemakaavaa kokouksessaan maantaina, 18.6.2018.<br /><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&ls=11&doc=Keha_2018-06-18_Khs_26_El">Esityslistan kohta 2.</a> Siitä tulee pitää huolta että päätös, riippumatta siitä mikä se on, ei vaaranna Kalasataman raitiotien toteutusta.<br />
<br /><br /></div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-24910106504213769762018-04-28T12:32:00.001+03:002018-04-28T12:53:32.426+03:00Katetut jalkakäytävät<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<span style="text-align: left;">Ajatus säänsuojaisesta jalkakäytävästä on ilmeinen ja vanha. Käydään kuvien kera läpi mikä siinä menee pieleen ja mikä ei.<br /></span></div>
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBiLWjJcLLiG7XGdSLiFGrk9Hy0X6vo-K_laNvo-maFbKUxhjD5-GzOQAxcw2IuS37Ah1iBMC_o1VOpUJn6RfiRwEBRXkSE1QMBRRZjiXriRhJXv5_LAxMIrF_8UOUol2bQrjsXIDr4lnT/s1600/bologna03.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="720" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBiLWjJcLLiG7XGdSLiFGrk9Hy0X6vo-K_laNvo-maFbKUxhjD5-GzOQAxcw2IuS37Ah1iBMC_o1VOpUJn6RfiRwEBRXkSE1QMBRRZjiXriRhJXv5_LAxMIrF_8UOUol2bQrjsXIDr4lnT/s400/bologna03.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Bolognalainen arkadi eli portico, <a href="http://marimente.pallontallaajat.net/2015/03/11/wannabe-opiskelijan-bologna/">lähde</a> </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Perinteinen toteutus on arkadi, josta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkadi">Wikipedia </a>kertoo seuraavaa:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Arkadi on pylväiden tai pilareiden kannattama holvikaarten sarja, tai myös käytävä, jonka seinämänä on tällainen pylväikkö... </blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
Arkadeja rakennetaan varsinkin maissa, joissa ulkona kävely on tukalaa: tropiikissa suojaksi auringolta, Pohjoismaissa suojaksi pakkasilta ja lumentulolta</blockquote>
<br />
Arkadi on kauppakeskuskäytävän esiaste, mutta sen funktio on kuitenkin erillainen. Kyseessä ei ole pelkästään kaupallisten keskittymien säänsuoja, vaan ensisijaisesti kulkuväylä. Arkadeistaan kuuluissa <a href="http://www.ts.fi/teemat/matkailu/1074230090/Katetut+jalkakaytavat+hurmaavat+Bolognassa">Bolognassa niitä on peräti kolmekymmentä kilometriä.</a><br />
<br />
Onkin erikoista ettei Helsingissä tai Suomessa rakenne ole yleisempi ilmastomme vuoksi. Normaalisti epäilyksenalainen grynderi lienee syytön tähän, koska luulisi rakennusoikeuden jalkakäytävän päälle korvaavan moninkertaisesti arkadin rakentamiskustannukset.<br />
<br />
Kyse lienee siitä, että käytännön kokemukset toteutuksista ovat huonoja, ja kukapa suunnittelija haluaisi piirtää lisää huonoa. Otetaan pari esimerkkiä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilMqUwlwxe9fNhR6qBgjLJyLPAb6ZwnMNJBQiqBfcMK0uV6xnvmMROM0Jmf_mjKK_HBLUA0yys7Fu1yt-jHPUnPTWfBD0KSqijnTQ83hMtWm6Nqyo_OtPaJfL-u1gfuRSHkaOJXFuYFwlY/s1600/Apteekki-uudet-tilat-avattu-ja-suljettu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="531" data-original-width="800" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilMqUwlwxe9fNhR6qBgjLJyLPAb6ZwnMNJBQiqBfcMK0uV6xnvmMROM0Jmf_mjKK_HBLUA0yys7Fu1yt-jHPUnPTWfBD0KSqijnTQ83hMtWm6Nqyo_OtPaJfL-u1gfuRSHkaOJXFuYFwlY/s400/Apteekki-uudet-tilat-avattu-ja-suljettu.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Ylä-Malmin toria kiertää yhtenäinen, eikä edes ihan epäonnistut arkadi. Vaikutelma on kuitenkin pimeä ja nuhjuinen. Vertailu esikuviin on kovin epäreilu, mutta silti:<br />
<div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgy4PxfdR4Fcr7cwgwuaUYuDeo8cuAcqKOUnnXQU92QEyRlUzHLE2lT2Qha0rqw7a5NqwomJMJU1mgkAHTLFrfuN-0tyMHGeOwTdjcLFvEJpIMLVvWx9aF1M1A81TRe8myEz6iw2Or9Rgz/s1600/porticodellamorte_1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="533" data-original-width="800" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgy4PxfdR4Fcr7cwgwuaUYuDeo8cuAcqKOUnnXQU92QEyRlUzHLE2lT2Qha0rqw7a5NqwomJMJU1mgkAHTLFrfuN-0tyMHGeOwTdjcLFvEJpIMLVvWx9aF1M1A81TRe8myEz6iw2Or9Rgz/s400/porticodellamorte_1.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Esimerkkinä uudesta julkisesta rakentamista, Kalasataman terveyaseman edusta näyttää tältä:<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhE_VGhQr97v-OXNtkcQepzAcoXtazQeIMa4odBkLtPraxsPfneFVLAXL530jcEqrTM6o2iMjdbYxFtO6-DDDXXyMBfxHpQ_wipqAKGAfZhJRUhzH-3VRUML4XigpqBSpPO0w1Y0ZyqAhnS/s1600/kalasatama.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="359" data-original-width="640" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhE_VGhQr97v-OXNtkcQepzAcoXtazQeIMa4odBkLtPraxsPfneFVLAXL530jcEqrTM6o2iMjdbYxFtO6-DDDXXyMBfxHpQ_wipqAKGAfZhJRUhzH-3VRUML4XigpqBSpPO0w1Y0ZyqAhnS/s400/kalasatama.jpg" width="400" /></a></div>
<br /></div>
Kyllä se nyt sadetta pitää, mutta ei tämä kyllä mikää ilo ole silmälle.<br />
<br />
Eräs Suomessa tyypillinen rakennelma on kevyen liikenteen ylikulku, alla Kilpisen silta Jyväskylässä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiybJyzUe-Uhp_loZcadhKYJ03hyphenhyphenPIA5_5fJ5mrap1Np77vPQGEI4bcypAn392tBMTk_6zN5-v4P1vCXRpMymmMJbml9aptjUZUA7LyPlQX55v7AAySwch-uu74TExsWppmo05f5Vprr5f5/s1600/kilpisen+silta.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1546" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiybJyzUe-Uhp_loZcadhKYJ03hyphenhyphenPIA5_5fJ5mrap1Np77vPQGEI4bcypAn392tBMTk_6zN5-v4P1vCXRpMymmMJbml9aptjUZUA7LyPlQX55v7AAySwch-uu74TExsWppmo05f5Vprr5f5/s400/kilpisen+silta.jpg" width="386" /></a></div>
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br />
Pintamateriaalina aaltopellissä on varmasti jotain erinomaisia puolia, jotka eivät näy päälle.<br />
<br />
Alla olevan kaltainen katos on myös tuttu näky maamme parkkikentillä (<a href="https://blog.hamk.fi/liikenneala17/liikenteen-likat-merkos-liikenneturvallisuus/">lähde</a>).</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHjU_x9kXM6wugCV3Gg3YIjS2QEdAsURhKo2thkhuNEGcrS0IKkAIG_o5JEZJio4eQXJhtKWgCF4wWHC-xkL2Dsxd40NrFvt4JHvfX9TaKy2hsDb9MWDxpVdDJM8gi7eyIHsxRV-u-HUy8/s1600/IMG_0178.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="493" data-original-width="740" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHjU_x9kXM6wugCV3Gg3YIjS2QEdAsURhKo2thkhuNEGcrS0IKkAIG_o5JEZJio4eQXJhtKWgCF4wWHC-xkL2Dsxd40NrFvt4JHvfX9TaKy2hsDb9MWDxpVdDJM8gi7eyIHsxRV-u-HUy8/s400/IMG_0178.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br />
<br />
Laitetaan nyt onnistuneeksi kotimaiseksi vertailukuvaksi tuoreehko (2002) Sateenkaaren raittisilta Suutarilassa:</div>
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRqE0FVv9yeR1K97Jm97SztSB423JkY490xerblsy7XG5QX2wAaLyTM6HKIl2EVoI1x5dJ8rS0hytpkO9JZ30AFg02-U7F_VWKyd1pny7l-SWsFOOajCA_ItMkoRwexpLURsMsdCKm-LIM/s1600/Sateenkaarisilta_2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRqE0FVv9yeR1K97Jm97SztSB423JkY490xerblsy7XG5QX2wAaLyTM6HKIl2EVoI1x5dJ8rS0hytpkO9JZ30AFg02-U7F_VWKyd1pny7l-SWsFOOajCA_ItMkoRwexpLURsMsdCKm-LIM/s400/Sateenkaarisilta_2.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br />
Yhteistä epäonnistuneilla toteutuksille on nähdäkseni nuukailu. Käytävät ovat aivan liian matalia, joka tekee tilasta ahtaan ja pimeän. Pintamateriaaleihin suhtautuminen on käytännöllisen väliinpitämätöntä. Pylväisiin, kattomateriaaleista puhumattakaan, ei ole panostettu.<br />
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Miten jalkakäytävä sitten pitäisi kattaa?</h4>
Kunnollisen toteutukseen pääseminen taas edellyttää sitä ettei nuukailla. Arkadin tulee olla tarpeeksi korkea, jopa kaksi kerrosta. Jos ei halua tehdä koristeholvia, niin katon pyöreä muoto on joka tapauksessa siitä hyvä että se lisää korkeuden tuntua, mutta suojaa sivusta tulevalta sateeelta.</div>
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRGXWbxeXPG-kyS1hr6iUS7iE61StFlY1uofX6bVmyXf80KHqD3fvlk77aSIZe19RUWrkI1IJjLKETESrnlMJpi7tbg2vCa5CDwiuWbEFx4XU4oL2ZDl5QXZvN3_vNWUrRRTf1GTqpg7yj/s1600/verona.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRGXWbxeXPG-kyS1hr6iUS7iE61StFlY1uofX6bVmyXf80KHqD3fvlk77aSIZe19RUWrkI1IJjLKETESrnlMJpi7tbg2vCa5CDwiuWbEFx4XU4oL2ZDl5QXZvN3_vNWUrRRTf1GTqpg7yj/s400/verona.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Verona</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Jalkakäytäväksi esimerkiksi katettu ja lämmitetty kivilaatta, laadukkaat pylväät ja katto.</div>
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5330-N8YhL3YLLrEG039WGqmrEAwqcqikFQr_dSnDoCmPUL63VM8QY02Pc0Du2FPm-RMQSsdJ1_KWTPixgTzunMijUGgzpwDetqWeZyOM4XGxAF9l1aFVLdHocd70DLAT7lcEPn15uKgK/s1600/IMG_0267.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5330-N8YhL3YLLrEG039WGqmrEAwqcqikFQr_dSnDoCmPUL63VM8QY02Pc0Du2FPm-RMQSsdJ1_KWTPixgTzunMijUGgzpwDetqWeZyOM4XGxAF9l1aFVLdHocd70DLAT7lcEPn15uKgK/s400/IMG_0267.JPG" width="300" /></a></div>
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br />
Pimeä vuodenaikamme tarjoaa myös runsaasti mahdollisuuksia osaavalle valosuunnittelijalle.<br />
<br />
Tämä kaikki tietenkin maksaa jotain. Toisaalta, esimerkiksi neljä kerrosta rakennusoikeutta viisi metriä leveän jalkakäytävän päällä 80 metriä leveässä talossa, 1600kem2, on Helsingissä arvoltaan yhdestä kolmeen miljoonaa euroa, josta voinee osan lohkoa suunnitteluun ja toteutukseen. Tila toimii muuten myös mainosti ravintolan terassina, jolla lienee joku kaupallinen arvo silläkin.<br />
<br />
Pohjimmiltaan kyse on siitä että vaaditaanko ja halutaanko tehdä laadukasta katuympäristöä. Jos ei tahtoa löydy, niin sitten kannattaa tehdä ihan vaan normaaleja jalkakäytävä.</div>
</div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-60440818487058146292018-02-14T12:52:00.001+02:002018-02-14T19:57:34.042+02:00Kyselyikäisen pyöräsilta<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
YIT:n pyöräsilta radan yli vastineena radan alittavalle pyörätunnelille herättää paljon kysymyksiä. Tolkku vastaa:<br />
<br />
<b>Mikä juttu tää pyörätunneli on?</b><br />
<b><br /></b>
Baana loppuu Kansalaistorille ja sen jälkeen pyöräreitti kiertää Kaivokadun kautta. Reitti on kaikin puolin kamala niin jalankulkijoiden, autoilijoiden kuin pyöräilijöiden kannalta. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä lienee kyseisessä paikassa niin paljon kuin heitä on missään Suomessa, koska tuossa kohtaavat keskustan poikittainen pyöräliikenne ja junien matkustajat.<br />
<br />
Radan ali kyllä kulkee jalankulkutunneli mutta sieltä ei ole Töölönlahden päässä pyörällä ajettavaa ramppia ylös. Mikä on ihan hyvä, koska tunneli on niin kapea että pyöräily siellä tuottaisi symboolisia ja jopa konkreettisia törmäyksiä jalankulkijoihin.<br />
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5CraqLyky3pe6x-0nm6VWspwC5aVABPUtZ-abcJiYibrw-q5qb2yI3vxqNZPsssSKc8yTyke6ZD1OJV4jbbxeq-262VrSqkSbcmzqQFCKbuPrmyNxp7VU0GfsuxAiRi-AvRekPkgoFyXm/s1600/py%25C3%25B6r%25C3%25A4tunneli.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="412" data-original-width="902" height="182" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5CraqLyky3pe6x-0nm6VWspwC5aVABPUtZ-abcJiYibrw-q5qb2yI3vxqNZPsssSKc8yTyke6ZD1OJV4jbbxeq-262VrSqkSbcmzqQFCKbuPrmyNxp7VU0GfsuxAiRi-AvRekPkgoFyXm/s400/py%25C3%25B6r%25C3%25A4tunneli.PNG" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Pyörätietunnelia on hiottu vuosia, jopa vuosikymmen. Töölönlahden puolelle ei mahdu suoraa ramppia, koska välissä on jo maan alle Elielin parkin sisäänajoliuska. Ilmeinen ja paras vaikka kehnohko ratkaisu on spiraalin muotoinen ramppi Töölönlahdenkadun ja radan väliin.<br />
<br />
<a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&ls=11&doc=Kymp_2018-02-13_Kylk_4_El">Linkki kaupunkiympäristölautakunnan listaan, asiakohta 7</a><br />
<br />
<b>Miksi se tunneli on niin kallis?</b><br />
<br />
Tunnelin kustannusarvo on 26 miljoonaa joka on sekä paljon rahaa että liikennehankeeksi ihan normaalia. Liikennerakentaminen on kallista, suhteellisen pienetkin liikennehankkeet maksavat helposti kymmeniä miljoonia. Jos ottaa esimerkkejä ydinkeskustasta, niin Yliopiston metroaseman toinen sisäänkäynti olisi varmaankin jotain 10-20 miljoonan välillä. Pelkkä Sörnäisten tunnelin sisäänajoramppi Hermannin Rantatiellä on arvioitu 33 miljoonan hintaiseksi.<br />
<br />
<b>Miten YIT:n pyöräsilta eroaa tunnelista?</b><br />
<br />
Linjaus on melkein sama. Etuna on suora ramppi Töölönlahden puolella.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTZ93OWzKxAtOmVg89ACI12KcL-2E9-ZqJFMmgeCVxfPRqxD9KxdwJuSYxAiorDXLguFcpN7Zz_DROhxuJiakS6LB0urPd3PuZgjnQbeAIzS4wXGvf5k2rP0Wip5DU7Op7xJOoINy7mKKK/s1600/silta.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="510" data-original-width="794" height="256" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTZ93OWzKxAtOmVg89ACI12KcL-2E9-ZqJFMmgeCVxfPRqxD9KxdwJuSYxAiorDXLguFcpN7Zz_DROhxuJiakS6LB0urPd3PuZgjnQbeAIzS4wXGvf5k2rP0Wip5DU7Op7xJOoINy7mKKK/s400/silta.PNG" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
Haittana on että nousut ovat lähes kaksi kertaa korkeammat, koska radan ylityskorkeus on vajaa seitsämän metriä ja alitus vastaavasti neljä. Eron voi kokea omin jaloin kävelemällä ensin Linnunlaulun sillan yli ja sitten radan ali Kaisaniemen puistosta.<br />
<br />
Sillan suunnitelma on myös keskeneräinen, tunneli ei: Silta halkaisisi Kansalaistorin Töölönlahdella. Oikeasti ratkaisu olisi senkin kanssa todennäköisesti jonkin sortin korkkiruuvi, koska nykyisessä suunnitelmassa nousu on epärealistisen jyrkkä. Toisella puolella rataa se miten mäeltä on tarkoitus tulla alas on täysin epäselvää.<br />
<b><br /></b>
<b>Kannattaako silta tehdä?</b><br />
<br />
Ei. Ei kannata maksaa 16 miljoonaa siitä että saadaan surkean Kaivokadun pyöräväylän rinnalle toinen eri tavalla surkea pyöräväylä. Nousukulmat ovat niin suuret, että on kyseenalaista onko silta edes houkuttelevampi kuin Kaivokadun kautta kiertäminen, joka on kaikkea muuta kuin houkuttelevaa.<br />
<br />
<b>Kannattako tunneli tehdä?</b><br />
<br />
Kyllä. Ratkaisu ei ole elegantti eikä halpa, mutta parempaa ei tuohon paikkaan saa ja jotenkin tämä pitää ratkoa kuitenkin.<br />
<br />
Tämä on tällaista, koska pyöräväylään ei varauduttu Töölönlahden suunnittelussa. Tolkun Helvetin kirjeenvaihtajan tietojen mukaan vastaaville suunnittelijoille on jo suunniteltu iäisyyteen toistuva päiväohjelma, joka alkaa viranomaisneuvotelluilla ELYn ja naapurikuntien kanssa, jatkuu liikennevalo-ohjauksen kehittämispäivillä Autoliiton kanssa ja huipentuu asukastilaisuuteen Lauttasaaressa.<br />
<br />
<b>Miksi pyöräväyliin kaadetaan rahaa?</b><br />
<br />
Virallinen vastaus on että tuetaan tervettä ja kestävää liikkumistapaa. Kun kaupunki kasvaa, liikkujien määrä kasvaa ja liikenteelle saatavilla oleva tila samaan aikaan pienenee, joten liikennettä tulee suunnata kulkumuotoihin jotka vievät vähemmän tilaa.<br />
<b><br /></b>
<b>Miksi pyöräväyliin oikeasti kaadetaan rahaa?</b><br />
<br />
Koska verrattuna vaihtoehtoihin, pyöräväylät ovat halpaa kuin saippua.<br />
<br />
Karkeana nyrkkisääntönä fillariväylien hinnat on omalla dekadillaan, joukkoliikenteen seuraavalla ja autoliikenteen sitä seuraavalla. Esimerkiksi tämä tunneli maksaa kymmeniä miljoonia, hypoteettinen ratikkatunneli joka ehkä tarvitaan Kaivokadun rinnalle maksaisi satoja miljoonia, ja autotunneli keskustan läpi heittämällä yli miljardin. Pyöräkaista maksaa satoja tuhansia kilometriltä, katu ratikkakiskoineen jotain kymmenen miljoonaa, ja uusi moottoritie kaupunkiolosuhteissa eli käytännössä tunnelissa helposti sata miljonaa kilometriltä.<br />
<br />
<b>Mutta eiväthän kaikki kuitenkaan pyöräile?</b><br />
<b><br /></b>
Fillariväylät eivät tietenkään ole ratkaisu kaikkeen liikkumiseen tai edes suurimpaan osaan siitä, mutta on ihan uskottavaa että pyöräilyn määrä voi kasvaa ja siten auttaa liikenteen kasvun ongelmien kanssa.<br />
<br />
<b>Miksi nämä spandexohjukset ei jaksa kavuta mäkiä?</b><br />
<br />
Jaksaahan he, mutta kun he polkee jo eivätkä siten ole kohderyhmää. Ajatus on saada leveämpiä perseitä satulaan. Jos haluaa että ihmiset tekevät jotain, siitä kannattaa tehdä mahdollisimman vaivatonta ja mukavaa, jos ei halua niin sitten kannattaa tehdä siitä raskasta ja vaikeaa.<br />
<br />
<b>Eikö ennemmin pitäisi panostaa pyöräteiden hoitoon?</b><br />
<br />
Ei. Siis pitää toki, mutta se edellyttää parempia pyöräväyliä: Helsingin ongelma ei ole se että kaupungissamme ei ole riittävästi pyöräteitä, päinvastoin niitä on liikaa. Minkä takia niitä ei saa pidettyä kunnossa. Koska aikoinaan ajatus oli että pyöräilyä edistetään tekemällä mahdollisimman paljon pyöräteitä, saimme niitä vallan valtavasti. Seuraus on sitten jalkakäytävän keskelle maalattuja viivoja, surkeita pyöräteitä ja vihaisia jalankulkijoita.<br />
<br />
Nyttemmin tästä oppineena ajatus on tehdä pyöräilyn runkoverkko, jossa on panostettu laatuun eikä määrään. Sen myös pystyy pitämään ajettavassa kunnossa.<br />
<div>
<br />
<b>Jos siltaehdotus ei ole realistinen eikä hyvä, niin miksi se on tehty?</b><br />
Tätä tulee kysyä tilaajalta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrMbIxUSOwmcYvb9CdVGH1NTHwW9ee2IJaTVTGwyTYwi2NwsYeIjK0DaUmXwfudffPT1QgCrA3-vMtZKrcH9LPAhFGtX_CeWgDVbBiQGtgwWrQ2HK4UUk0k9PabrKt880e3Wv6quob0ymk/s1600/siltasaari.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="504" data-original-width="724" height="222" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrMbIxUSOwmcYvb9CdVGH1NTHwW9ee2IJaTVTGwyTYwi2NwsYeIjK0DaUmXwfudffPT1QgCrA3-vMtZKrcH9LPAhFGtX_CeWgDVbBiQGtgwWrQ2HK4UUk0k9PabrKt880e3Wv6quob0ymk/s320/siltasaari.PNG" width="320" /></a></div>
Loogisesti se on jatkoa WSP:n aiemmalla selvityksellä, joka sisältää kävelysillan Siltasaareen. Tuo silta on loppuun saakka mietitty, hyvä ja toteutuskelpoinen, mutta tämä ehdotus ei sitä ole.</div>
</div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-81055168223696196042018-01-13T16:15:00.001+02:002018-01-13T16:15:53.080+02:00Lentoradasta Pisaraan<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<i>Keskustelu isoista junarataprojekteista käy kuumana. Tolkkukin haluaa osallistua, ehdotuksella jossa Lentorata linjataan uusiksi. </i><i>Rakentamalla Lentorata keskustan kautta Pasilaan, eikä toisin päin, syntyisi käytännössä kaukoliikenteen Pisara.</i><br />
<br />
<br />
Hiljattain virinnyt suurten kaupunkien yhteistyö on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10015116">saanut konkretiaa Lentoradan</a> muodossa, hanketta ajaa nyt sekä Helsingin että Tampereen pormestarit, kuin myös VR ja Finnair. Hyvä näin, hanke on kallis, mutta toisaalta sillä on myös mittavia hyötyjä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiK8CaIm7_7pC-UydNEKM_XhAOTOo-5_HZJJPPcN4-uU5aeY56vyzLFAfkKDl_EWxq2iwhB9DYiQtXVhhyphenhyphenqWCtgtz6Pz4Jc_yrHVjWW1DmQqQ1rU_qWRWVYkLdDL9U8Umzs0UTnpwLNym7l/s1600/lentorata.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="564" data-original-width="1000" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiK8CaIm7_7pC-UydNEKM_XhAOTOo-5_HZJJPPcN4-uU5aeY56vyzLFAfkKDl_EWxq2iwhB9DYiQtXVhhyphenhyphenqWCtgtz6Pz4Jc_yrHVjWW1DmQqQ1rU_qWRWVYkLdDL9U8Umzs0UTnpwLNym7l/s400/lentorata.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Kyseessä on suurnopeusrata, joka kulkisi etupäässä tunnelissa Pasilasta Lentoasemalle ja siitä edelleen Keravan pohjoispuolelle, jossa se yhtyy sekä Päärataan Tampeeen suuntaan että Lahden oikorataan. Ajatus on että kaukojunat ajaisivat suoraan Lentoasemaan kautta, jonne saataisiin hyvin nopea junayhteys niin Helsingin, Tampereen kuin vaikkapa Lappeenrannan keskustoista. Käytännössä tämä pitkälti korvaisi maan sisäisen reittilentoliikenteen noin Jyväskylän tasolta etelään.<br />
<br />
Osa taajamajunista ajaisi myös kentän kautta, mutta olennaisemmin niille vapautuisi kokonainen rata välillä Kerava - Pasila ja lisää kapasiteettia on tulossa Kerava-Riihimäki lisäraiteiden myötä. Taajamajuna on raidejargonia ja tarkoittaa käytännössä junia jolla on kirjaintunnus kuten R, ja jotka jatkavat Keravalta pohjoiseen. Näin voitaisiin ajaa enemmän junia Lahdesta, Järvenpäästä, jne. mikä mahdollistaisi myös lisärakentamisen sinne.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpSibHWtOPS-ez6kGZbE33nK2_o1_3ux45q7PXMH-ibyvp9r59tEomqNViWdIOoISGDDu_ZosgE8BIaXbQTxSt8A13phNTn-cyFlrqZvnRQEKwVW9ip_ue9_3ET7TPxDFSGLRTY-jHnrp5/s1600/linjaus.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="561" data-original-width="359" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpSibHWtOPS-ez6kGZbE33nK2_o1_3ux45q7PXMH-ibyvp9r59tEomqNViWdIOoISGDDu_ZosgE8BIaXbQTxSt8A13phNTn-cyFlrqZvnRQEKwVW9ip_ue9_3ET7TPxDFSGLRTY-jHnrp5/s400/linjaus.png" width="255" /></a></div>
<br />
Rata on toki erittäin kallis, vanha <a href="https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/ls_2010-02_lentoaseman_kaukoliikennerata_web.pdf">kustannusarvio vuoden 2010 selvityksestä</a> on 1075 miljoonaa. Toisaalta hyödytkin ovat mittavia ja aidosti valtakunnallisia, eli pormestarit ovat ihan oikein pyytämässä tähän nimenomaan valtion rahaa. Lentorata myös kytkeytyisi luontevasti Turun radan nopeutukseen, eli niin kutsuttuun <a href="http://www.tunninjuna.fi/">tunnin junaan</a>.<br />
<br />
<b>Hankkeessa on kuitenkin yksi iso ongelma, ehdotettu ratalinjaus on huono.</b><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEif9eMxuDhY7EXotZneIGjlEf5sRM-P6_dwl08xbF8ewuXwMH35sEeaQ-moz8-nBSRLN5ncKMQKdE4a-dxqA2Kvc4HlTCHSsMFQ6oLRHVJqdGrRlvbz4UURGFDVUEYQ4AJSrhLY7rXLu_hc/s1600/liikennekaavio2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="546" data-original-width="481" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEif9eMxuDhY7EXotZneIGjlEf5sRM-P6_dwl08xbF8ewuXwMH35sEeaQ-moz8-nBSRLN5ncKMQKdE4a-dxqA2Kvc4HlTCHSsMFQ6oLRHVJqdGrRlvbz4UURGFDVUEYQ4AJSrhLY7rXLu_hc/s320/liikennekaavio2.jpg" width="281" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yksinkertaistettu liikennöintikaavio Lentoradan jälkeen.</td></tr>
</tbody></table>
Pasilaan tulee tällä hetkellä neljä lähijunaraidetta ja neljä kaukojunaraidetta pohjoisesta. Nämä kaikki junat jatkavat tukkoisan Helsingin ratapihan kautta Päärautatieasamelle, missä ne varaavat 14 laituria maan paraatipaikalla. Varikko on ilmalassa, jonne ja sieltä takaisin ajetaan uudestaan Pasilan läpi, linjaraiteiden läpi seilaten. Järjestely on monimutkainen, tilaa vievä ja helposti haavoittuva. Lentorata toisi kaksi raidetta lisää tähän sumppuun<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX_r_RziNmXY0TY6HZHEqPN7r5OqyBLvc634gV3bsTipEypfXdoGAVUc8WJ8WOmf0oKVD2igdcT7aoqFpJaP08Jz_NC5ePVlfhAhvfNNnWuFb0Qv7fR3n497SiflTBT_vKSpX2dNXqk0Sc/s1600/ratapiha.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="576" data-original-width="825" height="278" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX_r_RziNmXY0TY6HZHEqPN7r5OqyBLvc634gV3bsTipEypfXdoGAVUc8WJ8WOmf0oKVD2igdcT7aoqFpJaP08Jz_NC5ePVlfhAhvfNNnWuFb0Qv7fR3n497SiflTBT_vKSpX2dNXqk0Sc/s400/ratapiha.png" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ratapihan kaavio ja teoreettiset kapasiteetit, ilman Lentorataa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<b>Jos aiomme tehdä 30 kilometrin tunneliradan Keravalta Pasilaan, niin eikö nyt saman tien kannattaisi tehdä hieman pidempi rata keskustan kautta Pasilaan koukaten?</b><br />
<br />
Eli Lentorata tulisi tunnelissa ydinkeskustaan, jossa olisi maanalainen asema vaikkapa Kampissa, ja kääntyisi sieltä pohjoiseen Pasilaan nousten pintaan jossain Pasilan eteläpuolella. Jolloin syntyisi käytännössä Pisara kaukojunaliikenteelle.<br />
<br />
Tämä toki lisäisi kustannuksia. Mutta myös hyödyt kasvaisivat tuntuvasti:<br />
<br />
<b>Helsingin rataverkko olisi kaukojunille läpiajettava.</b> Ei pullonkaulaa Pasilassa, ei laituripulaa Päärautatieasemalle. Esimerkiksi Lappeenrannasta tuleva juna yksinkertaisesti jatkaisi Turkuun, tai joko Tikkurilan tai Lentoaseman kautta pohjoiseen. Yksinkertainen rata vaihdeviidakon sijaan. Tämä ihan aidosti ratkoisi kapasiteettipulaa Helsingissä, mitä Lentorata eikä oikein Pisarakaan yksinään tee.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiniCgbsNlnCtV6dRGG7eFajVp9e64gIJXuAZHNZ-F_QZ0yc7nY49zzQ-u70bsCD2QJoVPGdFf6K7e-Ej3RK20sQdWfV-Ps3ivXaZ9JUnd1j11y3Pj2mtBq86cpyQjZ-ULkfOvCguSHZ6U7/s1600/liikennekaavio.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="513" data-original-width="460" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiniCgbsNlnCtV6dRGG7eFajVp9e64gIJXuAZHNZ-F_QZ0yc7nY49zzQ-u70bsCD2QJoVPGdFf6K7e-Ej3RK20sQdWfV-Ps3ivXaZ9JUnd1j11y3Pj2mtBq86cpyQjZ-ULkfOvCguSHZ6U7/s320/liikennekaavio.jpg" width="286" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yksinkertainen liikennekaavio ehdotuksesta</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<b><br /></b>
<b>Tallinnan tunnelille olisi alku ja asema keskustassa.</b> Kaukoliikennelaituri on jopa 400 metriä pitkä (lähijunilla 225, metrolla 90) ja johtuen kaukojunien pidemmistä pysäkkiajoista laitureita pitäisi olla ehkä kaksi. Rautatientorilta on Narinkkatorille noin 500 metriä linnuntietä, mittakaavan hahmottamiseksi. Tämä olisi siis iso ja kallis projekti rakentaa ja myös ylipäänsä hankala mahduttaa maan alle. Toisaalta maanalainen asema tulisi Lentoasemalla joka tapauksessa, ja mahdollisen Tallinnan tunnelin yhteydessä keskustaan. Ylipäänsä tiivissä kaupungissa valtavien liikenneasioiden tulisi olla maan alla, vaikka se maksaa, koska niin maksaa maakin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguwumZGROXU1pw95QtMUtVBA27mqOQntG11c0jZZUApd-n8sL4R9th9KpX3-svuX-r8dJtFAzfFWIv4zH8cXy1mo83DXiGNfs3iytu-5UR6k1xEYw2x6Iga5h9y5Y_9LA3fiLDE-Iq2B3F/s1600/lentokieppi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="596" data-original-width="660" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguwumZGROXU1pw95QtMUtVBA27mqOQntG11c0jZZUApd-n8sL4R9th9KpX3-svuX-r8dJtFAzfFWIv4zH8cXy1mo83DXiGNfs3iytu-5UR6k1xEYw2x6Iga5h9y5Y_9LA3fiLDE-Iq2B3F/s400/lentokieppi.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Esimerkin omainen linjaus Lentoradalle, osin Töölön metron varauksia hyödyntäen.<br />Myös itäisessä kantakaupungissa voisi ehkä olla asema</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<b>Pisarasta tulisi kertaheitolla reippaasti kannattava</b>. Siis maanalainen Lentorata olisi jo tehty. Näin siksi että jos kaukoliikennejunat Pasilasta etelään on jo maan alla, ja Pisaran myötä lähijunat olisivat myös maan alla, niin koko ratapiha valtakunnan paraatipaikalla vapautuisi muuhun käyttöön. Alueen suuruus on noin 25 hehtaaria, jos oletetaan esimerkiksi että siitä 16 hehtaaria kaavoitettasiin tonteiksi teholla 3,0, ja rakennusoikeudesta saa näin erinomaisella sijainnilla 2000€/kem2, maanarvo olisi noin miljardin. Eli suurin piirtein sen mitä Pisara maksaa. Ratapohjan omistaa valtio, joka myös suurimmaksi osaksi Pisaran matkaisi.<br /><br />Pisara kannattaisi myös kaivaa maan alle hieman pohjoisempana, mahdollisesti jopa vetää länsipuolen junat Meilahden kautta Pisaraan, jolloin sama juna ei ajaisi kaksi kerta Pasilan läpi.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgROlq3wYZ2szQQq_Z-3ZX5GG4ZBnVW0UfL6YwlqGtlE21h0tlGsWGm3639aLR97LrhA6QbJXmZnS7e5RO6fMmtdUobBQrUBQW3I_pkYCDkB6r0fueXggTXk_vXkF755PaS_PUWdarHEiSE/s1600/tontit.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="325" data-original-width="220" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgROlq3wYZ2szQQq_Z-3ZX5GG4ZBnVW0UfL6YwlqGtlE21h0tlGsWGm3639aLR97LrhA6QbJXmZnS7e5RO6fMmtdUobBQrUBQW3I_pkYCDkB6r0fueXggTXk_vXkF755PaS_PUWdarHEiSE/s400/tontit.PNG" width="270" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ratakäytöstä vapauteneesta tilasta voisi käyttää esimerkiksi yllä rajatut alueet tonteiksi, <br />ja niiden välissä yhdistää puistot radan eri puolilla.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<b>Varikko kannattaisi siirtää pois Ilmalasta, jolloin 60 hehtaaria maata vapautuisi rakentamiseen.</b> Junavarikon tulisi sijaita ideaalisti junan pääteaseman takana, Helsingissä siis Kaivokadun ja Aleksenterinkadun välissä. Jos tehdään sekä Lentorata silmukkana että Pisara kuten yllä, niin yksikään junavuoro ei pääty Helsinkiin. Niiden pääteasemat ovat Turku, Tampere, Kerava, jne. Junat kannattaisi ainakin siivota ja säilyttää yön yli siellä, vaikka jotkut varikkotoiminnot sijaitsisivat uudessa varikossa esimerkiksi Lentoaseman pohjoispuolella.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-zVVtG9tSD21KpgR6eoGrH5F5Pe-2dYophqI71Xa5xyYvsBjOtZChzbNeGlWh9J08w7JZGpBK70yz27KCuMt1ykUOwh4RDkHpuKaBSEP3xIJ0wpI_w9yLmGwEbAMskxOmib4jbJSbtIWL/s1600/ph_ilmala.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="316" data-original-width="307" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-zVVtG9tSD21KpgR6eoGrH5F5Pe-2dYophqI71Xa5xyYvsBjOtZChzbNeGlWh9J08w7JZGpBK70yz27KCuMt1ykUOwh4RDkHpuKaBSEP3xIJ0wpI_w9yLmGwEbAMskxOmib4jbJSbtIWL/s400/ph_ilmala.png" width="388" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://www.urbanhelsinki.fi/project/pro-helsinki-2-0/">Pro Helsingin</a> mallia Ilmalan varikon tilalle</td></tr>
</tbody></table>
Lentorata keskustan kautta olisi iso investointi ja suunnitteluhaaste. Voi olla että koko Lentoratahanke ei ole vaan taloudellisesti mahdollinen. Voi myös olla että jostain syystä keskustan kautta koukkaaminen ei vaan onnistu. Siitä huolimatta tämä linjaus kannattaisi ainakin selvittää.</div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-85166575510171822852017-04-08T14:01:00.001+03:002017-04-08T14:09:54.913+03:00Arvostelussa Kaupunkirakentamisen aika, eli miten tehdään 40 000 asuntoa vaalikaudessa?<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<i>Tulevalla valtuustokaudella Helsinkiin tulisi rakentaa 40 000 asuntoa. <a href="http://www.soininvaara.fi/2017/04/02/14575/">Kaupunkirakentamisen aika</a> kirjassaan <a href="http://www.sarela.fi/">Mikko Särelä</a> ja <a href="http://www.soininvaara.fi/">Osmo Soininvaara</a> kertovat mitä pitäisi päättää, jotta tähän päästään.</i><br />
<br />
40 000 asuntoa vaalikaudessa seuraa kirjoittajien vaatimuksesta rakentaa 10 000 asuntoa vuodessa Helsinkiin. <a href="http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/dd/dd7d43ad18a0e070c246541e729015a51d730be4.pdf">Virallinen tavoite</a> on tällä hetkellä 6 000 vuodessa, ja 2019 alkaen 7 000. Sitä on laajasti toivottu nostettavaksi. Särelä ja Soininvaara summaavat:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Jos haluamme poistaa asuntopulaa, ainoa keino on rakentaa lisää asuntoja. Muilla asuntopolitiikan keinoilla voimme vaikuttaa vain siihen kuka jää ilman asuntoa Helsingissä.</blockquote>
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Korttelikaupunkiin mahtuu</h4>
Kalliossa, Alppiharjussa ja Vallilassa on yhteensä noin 40 000 asuntoa kolmen ja puolen neliökilometrin alueella. Saman verran kuin Porissa. Vertailun vuoksi Kontulassa, Mellunmäessä ja Kivikossa on yhteensä noin 20 000 asuntoa kymmenen neliökilometrin alueella. Lähiörakentamalla emme voi kaupunkiamme enää kasvattaa, siihen ei yksinkertaisesti ole tilaa.<br />
<blockquote class="tr_bq">
Aiemmin kaupunki kasvoi ulospäin ja peitti alleen yhä vain uusia alueita. Helsingin seudun asukasluku on kasvanut vuodesta 1960 kaksinkertaiseksi, mutta rakentamisen peittämä maa-ala on kymmenkertaistunut. Sellainen lähentelee ympäristörikosta.</blockquote>
Uudessa Yleiskaavassa suunta on käännetty takaisin kohti korttelikaupunkia.<br />
<blockquote class="tr_bq">
...vanhaan malliin kaavoittamalla (250 000) asukkaan lisäys olisi peittänyt kaikki viheralueet. Kaikki. </blockquote>
Kirjoittajien painopiste onkin siirtymässä kaavoituksesta rakentamisen mahdollistamiseen ja laatuun.<br />
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Mitä ja kuka tämän sitten maksaa?</h4>
<div>
40 000 asuntoa hintaan 250 000 €/kpl on kymmenen miljardin euron investointi. Neljässä vuodessa. Helsingin kaupunki investointi kirjoittajien mukaan 60 000 - 80 000 € asuntoa (*) kohden, eli 40 000 asuntoa tarkoittaisi valtuustokaudessa noin kolmen miljardin investointia kaupungin taholta. Luku lienee yläkanttiin, koska uudella tiiviimmällä rakentamisella päästään pienempiin investointeihin (kuva alla), mutta joka tapauksessa kyse on miljardiluokan investoinneista.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic0TOJsJ8wcWI_YC67jdvqzb9ghYvT3yQcaOkRhTdvo4D0orXciYgMR0-STzs3XrEclUcgnYXzAshx0qPdIR-RYMcExCqg9FNfqkR9XR6S_XOtnOfHilI36KWamvnPGmtW5r9sWfFxMmeD/s1600/kust.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="231" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic0TOJsJ8wcWI_YC67jdvqzb9ghYvT3yQcaOkRhTdvo4D0orXciYgMR0-STzs3XrEclUcgnYXzAshx0qPdIR-RYMcExCqg9FNfqkR9XR6S_XOtnOfHilI36KWamvnPGmtW5r9sWfFxMmeD/s320/kust.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaupungin arvioidut investoinnit kerrosneliötä kohti uuden Yleiskaavan isoimmilla alueilla, asuntoa kohti on niiden koosta riippuen noin 70-100 kerrosneliötä. <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2016/10/vajoava-falkulla-ja-suhteellisuudentaju.html">Pidemmin.</a></td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br />
Tämä ei sinänsä ole ongelma, koska nimenomaan helsinkiläiseen korttelikaupunkiin riittää maksuhaluista tulijaa, vuodesta 2005:</div>
<blockquote class="tr_bq">
Helsingin kantakaupungissa (kerrostalo)asuntojen hinnat ovat todella nousseet yli 20% sen mitä ne ovat nousseet koko maassa keskimäärin (0%), Espoossa (1,7%) suunnilleen samaan tahtiin kuin maassa keskimäärin ja Vantaalla (-5,7%) ja kehyskunnissa (-10,6%) selvästi koko maata hitaammin.</blockquote>
Jotta Helsingin kaupunki voisi rahoittaa kasvunsa, sen tarvitsee vain myydä tai vuokrata omistamaansa tonttimaata markkinahintaan. Ainakin kantakaupungissa se kattaa kyllä investointien kustannukset, Soininvaara ja Särelä vaativatkin:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Rakennusmaasta otetaan korkein mahdollinen hinta, eli tontit huutokaupataan</blockquote>
<br />
Tätä ehätti jo vastustamaan <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/uusi-vero-ampuu-aivan-suoraan-asunnon-hintaan/xmFuvcpG">Rakennusteollisuus RT</a>, joka haluaisi että tontit hoidetaan rakennuskuntoon veronmaksajien rahoilla, minkä lisäksi kaupunki myy ne jotenkin alle markkinahinnan rakennuttajalle.<br />
<br />
Kun julkinen keskustelu on tällä tasolla, niin ymmärtää miksi Särelä ja Soininvaara hukkaavast tiivisti pakattuja sivujaan aivan päivänselvien asioiden selittämiseen. Heidän suorastaan nöyrä yleisehdotuksensa on että jos nyt vaan annettaisiin markkinoiden hoitaa ne asiat, jotka se hoitaa joko hyvin, tai ainakin vähemmän huonosti kuin virkamiehet ja politiikot. Kuten pysäköintipaikkojen määrän määrittelyn, ja niin etteivät ne estä asuntojen rakentamista.<br />
<br />
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Pitää rakentaa hyvin, mutta miten?</h4>
Särelän kaupunkuvassa korostuu kävelijän mittakaava ja katukuva. Verrattaen pitkässä umpikorttelien puolustuspuheessa keskeistä on katu ja sen seinät, ei rakennukset sinänsä itsenäisinä teoksina.<br />
<br />
Jos ote kaavoituksen ja talouden suhteen on suorastaan vallankumouksellinen, kaupunkikuvan suhteen se on konservatiivinen ja tutkiva. Kysymys joka jää kirjoittamatta auki on se että miten voimme tehdä niin hyvää kaupunkia kuin Helsingin perinteinen korttelikaupunki, mutta vastauksena sille annetaan kuvailua siitä minkälainen se korttelikaupunki on.<br />
<br />
Poliittisesti se miten vaaditaan kaunista ja miellyttävää ympäristöä on hyvin vaikea kysymys. Valtuusto toki usein mitä voimakkaimmin tähdentää että tulee toteuttaa laadukkasti, mutta on epäselvää mihin tämä käytännössä ketään velvoittaa. Yksi mielenkiintoinen ratkaisu on Särelän ajama viherkerroin:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Tontin viherkertoimeen lasketaan pihalla, seinillä ja katolla olevan kasvillisuuden suhde koko tontin pinta-alaan. Eri kasveja painotetaan niin, että vaikkapa puusta saa eri kertoimen kuin nurmikosta... mutta samalla jätetään täsmällinen toteutus rakennuttajalle.</blockquote>
Voisiko joku kehittää katuympäristökertoimen?<br />
<br />
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Saisiko näitä kirjoja lisää, kiitos</h4>
<br />
Soininvaara ja Särelä ovat pakanneet 70 sivua täyteen asiaa, josta yllä on käsitelty vain osaa. Tuossa pituudessa ei kuitenkaan voi millään vastata tyhjentävästi otsikon kysymykseen, miten tehdään 40 000 asuntoa vaalikaudessa. Kattavuudessaan ja ajankohtaisuudessaan kirja nousee kuitenkin kirkkaasti yli vaalikirjan tason.<br />
<br />
Olisi oikein mukavaa, jos näitä asioita käsittelisi useampi. Ei ole vaikeaa löytää poliitikkoa joka haluaa paljon lisää asuntoja, ja hyvä niin, mutta siitä miten tähän ihan käytännössä päästään keskustellaan hämmentävän vähän. Samoin relevanttia tutkimusta on yllättävän vähän, Soininvaara surkuttulee täysin aiheesta että valtakunnan ainoa kaupunkitaloustieteen professuuri juuri lakkautettiin.<br />
<br />
<br />
Kirjan tekstit löytyvät myös herrojen blogeilta. Erillaisen ja monin tavoin ansioituneemman arvion kuin tämä löytää <a href="https://nokkelakaupunki.fi/2017/03/18/soininvaaran-ja-sarelan-vaalikirja-ei-juutu-poliittiseen-jargoniin/">Nokkelasta kaupungista</a> ja <a href="http://blogit.image.fi/asiatonlehdistokatsaus/asiaton-kirja-arvio-kaupunkirakentamisen-aika/#comments">Asiattomasta lehdistökatsauksesta</a>.<br />
<br />
<br />
<br />
*) 30 000 - 40 000 asukasta kohde, ja yhdessä asunnossa on keskimäärin kaksi asukasta.</div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-86391323047410238702017-04-02T15:58:00.001+03:002017-04-02T17:07:53.456+03:00Eikö voisi vaan rakentaa korkeammalle?<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh684Pw1zUlQxSiK8F_fzJYwUlhk25_eNv-yL5Mx1kOf8SSlxI478f1Y-tl-7EG71V_RN0VT8QqOD-EtF8PWq5HRDp_UYCBnjWmdBPlth1-0I6y56Q9WdzlOL7M1b7jCPH_11tXgcAX4yps/s1600/vilhovuori.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="298" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh684Pw1zUlQxSiK8F_fzJYwUlhk25_eNv-yL5Mx1kOf8SSlxI478f1Y-tl-7EG71V_RN0VT8QqOD-EtF8PWq5HRDp_UYCBnjWmdBPlth1-0I6y56Q9WdzlOL7M1b7jCPH_11tXgcAX4yps/s400/vilhovuori.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">30-luvun tornitaloarkkitehtuuria, <a href="http://static.panoramio.com/photos/original/49482535.jpg">lähde</a></td></tr>
</tbody></table>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /><span style="font-size: 11pt; font-style: italic;">Korkea rakentaminen on yksi keino rakentaa tiiviimmin, eikä sieltä helpoimmasta ja ongelmattomimmista päästä. Sillekin on paikkansa. Tiiviin rakentamisen esteet ovat kuitenkin ihan muualla kuin kerrosten puutteessa, pohjimmiltaan kyse on siitä löytyykö halua rakentaa tiiviisti.</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Vaalikeskusteluissa on noussut esiin tuttu argumentti: Sen sijaan että rakennettaisiin jonnekin minne henkilö ei halua rakentaa, tulisi rakentaa korkeammalle. Tai joka tapauksessa pitäisi rakentaa korkeammalle, jotta saadaan paljon lisää asuntoja. Ja yleensä tämä jatkuu niin että näin tehtäisiin, mutta kun siluetinsuojelijat.</span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tolkku arvioi tämän argumentin seikkaperäisesti ja monipuolisesti, käppyröitä ja lukuja säästelemättä. Tässä yhteydessä käsitellään uudisrakennuksia, eikä nykyisten rakennusten korottamista, joka kaatuu helposti jo ihan siihen että perustukset eivät kanna merkittävässä määrin lisäkerroksia.</span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span></div>
<h4 style="text-align: left;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Pitäisi rakentaa tiiviimmin</span></h4>
<br />
<span style="font-family: "arial"; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;">Oletaan rakentavasti että kyse on henkilön vilpittömästä toiveesta saada tehokkaampaa rakentamista, eikä jälleen yksi muunnelma vaatimuksesta rakentaa kuuluisaan jonnekin muualle. Tämä on oikein hyvä toive. Kun käytetään tonttimaata tehokkaasti sitä tarvitaan vähemmän. Ratoja ja katuja muuta infraa tarvitaan vähemmän asuntoa tai työpaikkaa kohti, mikä säästää merkittävässä määrin kaupungin investointimenoja. Liikkeillä on enemmän asiakkaita, joukkoliikenteellä enemmän matkustajia, ravintolassa enemmän ruokailijoita. Saadaan enemmän asuntoja.</span><br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Vastaan sanotaan että tiviis ympäristö on epäviihtyisää. Väite on siitä kumma että esimerkiksi Helsingin tiiviimmin rakennetut alueet kuten Punavuori, Vanha Munkkiniemi, Etu-Töölö tai Kallio ovat rakastettuja ja arvostettuja asuinalueita, kun taas kaupunginosat jotka diplomaattisesti sanottuna jakavat enemmän mielipiteitä ovat yleensä kaikkea muuta kuin tiiviitä. Eräs mielenkiintoinen tulkinta asiasta on että kun asukas sanoo vastustavansa tiivistä, hän oikeasti tarkoittaa </span><a href="https://urbanfinland.com/2014/03/18/finnish-suburbs-await-inspiring-retrofits/" style="text-decoration: none;"><span style="background-color: transparent; color: #1155cc; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: underline; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">ettei halua isoja rumia taloja</span></a><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">, joka on aivan eri asia. Se että parkkikentän keskellä seisoo 12-kerroksinen pistetalo on tehotonta rakentamista.</span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span></div>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Hieman jargonia, kappaleen voi ohittaa jos käsitteet ovat tuttuja: Yksittäisen tontin rakennustehokkuuden mittari on </span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: italic; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">tonttitehokkuus</span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">. Tämä on </span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: italic; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">kerrosala </span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">(kem2, ulkoseinästä ulkoseinään mitattu pinta-ala kerrottuna kerrosten määrällä) jaettuna tontin pinta-alalla. Esimerkiksi tonttiteho 0,2 (tyypillinen omakotitalotontti) tarkoittaa että 1000 neliön tontilla on 200kem2 rakentamista, 1,0 (tyypillinen lähiö) 1000kem2, 2,5 (tiivistä uudisrakentamista) 2500kem2 ja 4,5 (vanhaa korttelikaupunkia tehokkaimmilaan) 4500kem2. </span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: italic; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Alueteho</span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"> taas on kerrosala jaettuna koko alueen pinta-alalla, sisältäen siis kadut, puistot ja muuta ei rakennettua maa-alaa. Näissä vaihteluväli on valtava, Helsingissä noin 0,1-3,0. Kun nykyään rakennetaan tiivistä, jäädään noin 1,0.</span></blockquote>
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEil-Ec__bJuqKdFWuyxW50yyYy3gWx9OTe2w1QYo3C0-KZ9a0BPbeJ1rKRQsqia2jqoxZ-rLAJCj3CiciYIG_Ci-yclTSRd3thczF9r6DS7e9IYu02FT5gq1OF7ck6k6sVNZkVdF5RSIWe5/s1600/rakennustehokkuus_pk.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="282" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEil-Ec__bJuqKdFWuyxW50yyYy3gWx9OTe2w1QYo3C0-KZ9a0BPbeJ1rKRQsqia2jqoxZ-rLAJCj3CiciYIG_Ci-yclTSRd3thczF9r6DS7e9IYu02FT5gq1OF7ck6k6sVNZkVdF5RSIWe5/s400/rakennustehokkuus_pk.jpeg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="https://www.facebook.com/groups/184085073617/files/#">Aluetehokkuuskartta</a></td></tr>
</tbody></table>
</span><br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<b style="font-family: arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;">Korkeammat talot, leveämmät kadut</b></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgX_xN47FleoAt8pzj9kQ-b1ZbKf-ptf0bOCnhYlCOlzsWvQrKSCj_v_zFtvA7E7V_qVkXAtjVi6T3HgekwcPqaBaik4J7YEIEgLYSd2uqBAQgbKpWQwmlRpEZXs7j3maakXJ2SqiQQiqaG/s1600/houston.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="218" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgX_xN47FleoAt8pzj9kQ-b1ZbKf-ptf0bOCnhYlCOlzsWvQrKSCj_v_zFtvA7E7V_qVkXAtjVi6T3HgekwcPqaBaik4J7YEIEgLYSd2uqBAQgbKpWQwmlRpEZXs7j3maakXJ2SqiQQiqaG/s400/houston.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tehotonta korkeaa (KSV 2011)</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Korkean rakentaminen pulmia on se että vaikka se voi nostaa tonttitehokkuutta, aluetehokkuus ei välttämättä nouse, joskus jopa laskee. Näin siksi että yksinkertaistettuna talojen väliin jäävän tilan leveys on riippuvainen niiden korkeudesta. Se mitä voitetaan talojen korkeudesta hävitään usein katujen leveydessä.</span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span><br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyLzOML_KLVC86K_GSab3ddqYx9FB7iu_zIsH-SAW3uobA0RnersyjQ_lcjl34rxCX2FVHtEHsmAby7HeqYxNXoW6JVqa8q3Un7lwjJTd4HibGwLL4NMuXqAojUXmVq0HtLlE4KWS2ODX0/s1600/dens.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyLzOML_KLVC86K_GSab3ddqYx9FB7iu_zIsH-SAW3uobA0RnersyjQ_lcjl34rxCX2FVHtEHsmAby7HeqYxNXoW6JVqa8q3Un7lwjJTd4HibGwLL4NMuXqAojUXmVq0HtLlE4KWS2ODX0/s320/dens.PNG" width="290" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sama rakennusala eri tavalla massoiteltuna</td></tr>
</tbody></table>
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-size: 11pt;">Suomessa on tapana noudattaa niin sanottuna 45 asteen sääntöä, jonka tarkoitus on pitää huolta siitä että luonnonvaloa riittää. Eli katutasosta ylöspäin katsottuna vastapäisen talon katto ei saisi olla yli 45 asteen kulmassa. Tästä seuraa että talojen välinen tila on yhtä leveä kuin sen viereinen talo on korkea: neljällä kerroksella 15 metriä (Liisankatu, Fredrikinkatu), kahdeksalla kerroksella 30 metriä (Hämeentie), 30 kerroksella lähes sata metriä (Länsiväylä).</span></span><br />
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /><br /><span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline;">4</span><span style="font-size: 11pt;">5 asteen sääntöä on kritisoitu korkean rakentamisen kannattajien keskuudesta, aiheestakin, turhan orjallisena. Kun otetaan huomioon heijastukset ja eri asukkaiden mieltymykset, varjoisemmissakin asunnoissa on puolensa. Segregaation kannalta on parempi että samassa talossa on vähemmän haluttuja asuntoja esimerkiksi varjoisuudesta johtuen, kuin että ne ovat täysin eri alueilla: Kahden kerroksen väki sentään törmää rapussa ja heidän lapsensa käyvät samaa koulua.</span></span><br />
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span>
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOCzds90OGtMuawep4H9VS5kAQ77Qd7CkmRlT1QhM5YMx4Wn-MFFtdZYGizDZ1QkQCP8-HvXAscWYrmxAbymocngRazJ6bTLigBsmvQTGcg7H-smLrth-euo2QzjDJxKkkz4svNfTgdcay/s1600/mdina.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOCzds90OGtMuawep4H9VS5kAQ77Qd7CkmRlT1QhM5YMx4Wn-MFFtdZYGizDZ1QkQCP8-HvXAscWYrmxAbymocngRazJ6bTLigBsmvQTGcg7H-smLrth-euo2QzjDJxKkkz4svNfTgdcay/s320/mdina.png" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rabat, Malta</td></tr>
</tbody></table>
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span>
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tämä ei kuitenkaan muuta asetelmaa suhteessa matalampiin taloihin, jos hyväksytään suuremmat valokulmat, voidaan niilläkin toteuttaa kapeammat kadut, mikä nostaa vastaavasti aluetehokkuutta.</span><br />
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2z3U4ClwbbQoPW4T30mUACo6XJY_x94xbM3ahS7pAk5LYC3mlePM8FBT1k3CJ7hIXXhKXw6eUzXduq7p_tC8i2ePUskGodTqxNuBDQJw1AZkD5m3L9VgR-LzOtbTvAFb6Bpt7kT1eXIGy/s1600/Vancouver.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2z3U4ClwbbQoPW4T30mUACo6XJY_x94xbM3ahS7pAk5LYC3mlePM8FBT1k3CJ7hIXXhKXw6eUzXduq7p_tC8i2ePUskGodTqxNuBDQJw1AZkD5m3L9VgR-LzOtbTvAFb6Bpt7kT1eXIGy/s400/Vancouver.PNG" width="205" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yhdistelemällä korkeaan rakentamiseen matalampia taloja saadaan katukuvasta ihmisen mittakaavainen ja hyvät rakennustehot. (KSV 2015)</td></tr>
</tbody></table>
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span>
<br />
<h4 style="text-align: left;">
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tornirakentaminen on erikoisrakentamistaa</span></h4>
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Osin paloturvallisuussyistä, osin ihan vaan siksi että ihmiset pääsevät liikkumaan, yli kahdensankerroksisiin taloihin vaaditaan rapusta toinen poistumistie ja hissi. Rakennuskustannusten kannalta optimaalinen kerrosten määrä onkin kahdenksan.</span><br />
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7uSzDfK1Aj-pe6D-wUX5KsCdv0rG-E2n_YO59X_nMuBGC2YRIH_TVx5TXQyA7v_q5evvBf08hyphenhyphenpkOqaK7-fU-Lc9vAY52jumU4Rj7VnNeSLuOQ1tgfeZhJ-cTNmiVzbhZHceT_nSwPKpg/s1600/kerroskustannus.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="292" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7uSzDfK1Aj-pe6D-wUX5KsCdv0rG-E2n_YO59X_nMuBGC2YRIH_TVx5TXQyA7v_q5evvBf08hyphenhyphenpkOqaK7-fU-Lc9vAY52jumU4Rj7VnNeSLuOQ1tgfeZhJ-cTNmiVzbhZHceT_nSwPKpg/s400/kerroskustannus.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kerrosneliön rakennuskustannus (RAKLI)</td></tr>
</tbody></table>
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-size: 11pt;">Suuremmat raput myös vievät enemmän tilaa joka kerroksessa, mistä seuraa että asuinnelöitä joista asukas varsinaisesti maksaa rakentajalla on suhteessa vähemmän.</span></span><br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0EN-IoIr_Q9TaW4043UJ6rNf_b8ldTJZR8EVMEzvhaMnfSD_O8MOA203l_lSuvAXBCHAz7MbR8ERhGvolHFlqoIYDwNZrI8SWPgVYZNKYvq7ylbruejsbId3eK6JsDq4cLpf2Vfmgpp7N/s1600/kerrosteho.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="217" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0EN-IoIr_Q9TaW4043UJ6rNf_b8ldTJZR8EVMEzvhaMnfSD_O8MOA203l_lSuvAXBCHAz7MbR8ERhGvolHFlqoIYDwNZrI8SWPgVYZNKYvq7ylbruejsbId3eK6JsDq4cLpf2Vfmgpp7N/s400/kerrosteho.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hyötyneliöitä on korkeassa talossa vähemmän (KSV 2011)</td></tr>
</tbody></table>
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Yli 16-kerroksen taloihin vaaditaan sprinklerisammutusjärjestelmä. Tämä voi tosin nähdä taloudellisesti myös etuna, koska se vähentää hyvin tehokkaasti tulipaloja. Miehemme Norjan kiertueella <a href="http://hannuoskala.fi/">Hannu Oskala</a> raportoi että Norjassa on tapana vaatia sprinklereitä ylipäänsä tämän takia.</span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Isoin kustannuksia nostava tekijä torneissa lienee kuitenkin se että ne ovat erikoisrakentamista. Puut pelastavat arkkitehdin aikanaan peittämällä taakseen nelikerroksisen maanantaikappaleen, mutta korkea rakennus näkyy kauas minkä ja siltä tuleekin vaatia kaupunkikuvallisesti enemmän. Sekä suunnittelun että toteutuksen taso tulee olla korkea. Tämä toki maksaaa, samoin kuin vaadittavat tekniset erikoisratkaisut. Käytännössä korkea torni on aina yksittäiskappale.</span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span>
<br />
<h4>
<b><span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tapausesimerkki: Sörnäisten rantatie</span></b></h4>
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline;">On paikkoja joissa hyvinkin korkea rakentaminen voisi olla hyvä tapa rakentaa tehokkaammin. Yksi tällainen on Sörnäisten Rantatien varrelle suunniteltu uudisrakentaminen. Alueen toisella puolella on meri ja toisella puolella joka tapauksessa hyvin leveä Sörnäisten Rantatie, joten varjostus on pienempi ongelma. Sijainti on haluttu, eli taloudellisesti myös korkeammat rakennuskustannukset olisivat mahdollisia.</span><span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline;"><br class="kix-line-break" /></span></span><br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCJCB60DsrJg9tmJyYmtqRz8Mf3QvYbToQXMUH543EIdFRQu9UAH1vx8KeTV_PXsEx5RCdrqfjcATGlrFjRq_IiRkvTiYppSdpywP0ha-wRmwULYam-nt0lsO9vJiyiY-ZcuwLnaxA3dZJ/s1600/sranta.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="285" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCJCB60DsrJg9tmJyYmtqRz8Mf3QvYbToQXMUH543EIdFRQu9UAH1vx8KeTV_PXsEx5RCdrqfjcATGlrFjRq_IiRkvTiYppSdpywP0ha-wRmwULYam-nt0lsO9vJiyiY-ZcuwLnaxA3dZJ/s320/sranta.PNG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sörnäisten rantatien kaavaluonnoksessa talojen korkeus vaihtelee neljästä viitentoista. Tämäkin kuva suurenee napsauttamalla.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<h4 style="text-align: left;">
<span style="font-weight: normal;"><a href="http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Paatos/2017/Ksv_2017-02-28_Kslk_6_Pk/57332842-9F81-CE91-8671-5A179CA00000/Liite.pdf">Kaavaehdotuksessa</a> on kuitenkin päädytty teholukuihin, jotka ovat sinänsä hyviä, mutta kalliolaisittain hieman matalia:</span></h4>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kaavamuutoksen aluetehokkuus on ea = 0,97, luvussa ei ole mukana venesatamia eikä vesialuetta. Asuinkortteleiden keskimääräinen tehokkuus on ek = 2,40.</span></blockquote>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjv8zcyfefkVyK_msIq7YLEEAKAIO5AOsk1MaP_t0ELdmeZkPEwpLRNTy4HlL3lvUBmukrLV7BMxqo3M-iXobFuCBUaPqbBMlbGjbknaazjqHR5RQFX5KYX6qKprcohpiiqgkjzPHo0X21/s1600/snkym.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="235" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjv8zcyfefkVyK_msIq7YLEEAKAIO5AOsk1MaP_t0ELdmeZkPEwpLRNTy4HlL3lvUBmukrLV7BMxqo3M-iXobFuCBUaPqbBMlbGjbknaazjqHR5RQFX5KYX6qKprcohpiiqgkjzPHo0X21/s400/snkym.PNG" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<span style="font-family: "arial"; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Miten näihin lukuihin on sitten päädytty, perusteellisen rakennustaiteellisen harkinnan jälkeen on todettu että juuri 2,4 tonttiteho on se oikea määrä rakentamista? Kun lukee </span><a href="http://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2016_kaava/1611_1_05_S%C3%B6rn%C3%A4istenranta-Korttelitutkielma.pdf" style="font-family: arial; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">korttelitutkielmaa</a><span style="font-family: "arial"; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;"> joka on suunnitelman pohjana (Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy), vaikuttaa pikemminkin siltä että rakennusoikeus on määritelty laskemalla paljonko normin jokaista rakennettavaa neliötä kohden vaatimia parkkipaikkoja mahtuu pihakannen alle, kuten kuvasta näkyy.</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5lzCL_soQ2tdmK66onoJ58FfXXL55vb9VXkcoEihlTkc7Aohcj8ldY2wrZ5p4y6H-hKk3VdRNJIIxxwHC3GPJb0OP0tacPo8LVzHNSjbSlCXKCIVC8UyWWycilHgmrDGrf4QxHCzTaQZf/s1600/sranta_ap.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5lzCL_soQ2tdmK66onoJ58FfXXL55vb9VXkcoEihlTkc7Aohcj8ldY2wrZ5p4y6H-hKk3VdRNJIIxxwHC3GPJb0OP0tacPo8LVzHNSjbSlCXKCIVC8UyWWycilHgmrDGrf4QxHCzTaQZf/s400/sranta_ap.PNG" width="391" /></a></div>
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Pihakannen alainen parkkipaikka on verrattaen halpa, hintahaarukka on 40 000 - 60 000 € kappaleelta (RAKLI, kuva alla). Jos tehtäisiin vielä tiivimpää, jouduttaisiin kaivamaan täyttömaalle parkkiluolia joka on vielä kallimpaa. Se että norminmukainen määrä pysäköintipaikkoja on pari-kolme kertaa sen mitä Rantatien toisella puolella Kalliossa on nyt asuntoa kohden ei muuta asiaa, koska normilla ei ole muutenkaan mitään tekemistä todellisuuden kanssa, mutta selittää sen miksei todellisuudessa Rantatien varteen saa rakentaa niin tiiviisti kuin Kallioon.</span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"> </span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-Wbc2Cuvuwy25wmEdZMmPOm9fshKbHPOWWJC_MnSVvOmxkRVvMOcb1ZvKVX7jR5CNpvLleTpHpNh4T71RSB0CoOgomRGKCwiv_sKmWrGhPzhbZ3Wuza6KIohnX0cAvxf4X-EWGBE07WhY/s1600/kpys.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="278" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-Wbc2Cuvuwy25wmEdZMmPOm9fshKbHPOWWJC_MnSVvOmxkRVvMOcb1ZvKVX7jR5CNpvLleTpHpNh4T71RSB0CoOgomRGKCwiv_sKmWrGhPzhbZ3Wuza6KIohnX0cAvxf4X-EWGBE07WhY/s400/kpys.PNG" width="400" /></a></div>
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline;">Kun Urban Helsinki <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002919859.html">ehdotti Hernesaaren huomattavasti tehokkaampaa rakentamista</a>, ihan vain noin kahdeksankerroksisilla umpikortteleilla toteutettuna, vastaava suunnittelija Matti Kajansinko <a href="https://kaupunkiaktivismi.wordpress.com/2017/01/05/varjokaava-kohtaa-kaavoittajan-tapaus-hernesaari/">piti ajatusta toteutuskelvottomana</a>:</span><span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline;"><br /></span></span><br />
<blockquote class="tr_bq">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline;">Vaihtoehtosuunnitelmien osayleiskaavaehdotusta suurempi asukasmäärä lisäisi liikennettä ulos johtavalla Telakkakadulla epäilyttävän paljon...Liikenteen lisäksi suurempi asukasmäärä tuottaisi enemmän tilaa vaativia pysäköintipaikkoja, joita pitäisi löytyä 200 metrin säteeltä. Pysäköinti kadunvarsiin vaikuttaa paljon korttelirakenteeseen. Ihannetilanteessa jokainen rakennushanke toteuttaisi omat paikkansa, yleensä pihakannen alle. Silloin pysäköinti käytännössä määrää korttelin rakennusoikeuden.... ”Helppo ratkaisu olisi, että paikkojen rakentamisvaatimuksesta luovuttaisiin, mutta siihen aika ei vielä ole kypsä”,</span></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></blockquote>
<br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kyse on pohjimmiltaan siitä m</span><span style="font-family: "arial"; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;">itä halutaan. Jos haluamme rakentaa tehokkaasti, vaadimme sitä ja puramme sen esteitä. Se miten rakennetaan tehokkaammin on tapauskohtainen kysymys, joskus se voi tarkoittaa korkeampaakin, mutta ensin pitäisi saada siihen lupa. Tämä on <a href="http://www.sarela.fi/kaupunkirakentamisen-aika-15-markkinaehtoista-pysakointipolitiikkaa/">poliitinen kysymys</a>.</span><br />
<h4>
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></h4>
<h4>
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Mutte mites se siluetinsuojelu?</span></h4>
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kysymys on hankala, muttei onneksi kovin tärkeä. Tämä blogi kritisoi ajoittain hyvinkin voimakkaasti kaupunkisuunnittelua, mutta kaupunkikuvallisissa asioissa pyritään antamaan arvo myös ammattilaisten vaikeasti sanallistettavalle kaupunkuvalliselle osaamiselle. Jotain viisautta on Osmo Soininvaaran sanoissa, ettei hän haluaisi asua kaupungissa jonka hän on itse suunnitellut. Jos asiantuntijamme ovat sitä mieltä, etteivät tornit johonkin sovi, niin kynnys lähteä väittämään vastaan ei ole ihan matala. Toisaalta kategorinen kerrosmäärien rajaus ei oikein sovi yhteen ajatuksen kanssa, että suunniteltaisiin kaupunkikuvaa huolella tapauskohtaisesti.</span><br />
<span style="color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2WfT6mlD4xndEkINxXyZId5c3GU3oxXUkVt2s96FklWdv_QIAvFArBEVZ-yDV6xwrUmMJ6pW4FckcMIqTuVZJd5fngL6MlllAg5rZM6I7o9-3EKlI-vB-a1CVt_N8XwnpAi9UgDVBD5Vu/s1600/kvyohyke.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="312" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2WfT6mlD4xndEkINxXyZId5c3GU3oxXUkVt2s96FklWdv_QIAvFArBEVZ-yDV6xwrUmMJ6pW4FckcMIqTuVZJd5fngL6MlllAg5rZM6I7o9-3EKlI-vB-a1CVt_N8XwnpAi9UgDVBD5Vu/s400/kvyohyke.PNG" width="400" /></a></div>
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span>
<br />
<h4 style="text-align: left;">
<span style="font-weight: normal;">Korkean rakentamisen rajaus kuitenkin koskee vain pientä osaa kaupunkiamme (A-vyöhyke yllä), jossa on vielä kaiken lisäksi hyvin vähän rakennuskelpoisia tontteja, joten käytännön vaikutus on pieni. Virasto ei myöskään näytä mitenkään vastustavan korkeaa rakentamista sinänsä, Jätkäsaarenkin hotellin typisti valtuusto, virkamiehistä ja arkkitehdeistä huolimatta. </span></h4>
</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Lähteitä</span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">RAKLI <a href="https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwidwvuh5oXTAhVDBywKHSB2AcEQFggXMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.rakli.fi%2Fmedia%2Fyhdyskunta%2F2015_kaavamaaraysten_kustannusvaikutukset_raportti_nettires.pdf&usg=AFQjCNF1xvRbCElwKSzFRP2wVPj3ghukFw&sig2=FZHXOgaHabZypF8XGkFMbA&bvm=bv.151325232,d.bGg">Selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista</a> (2015)</span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">KSV 2011 <a href="http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2011-4.pdf">Korkea rakentaminen Helsingissä</a> (2011)</span></div>
<span style="font-family: "arial"; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;">KSV 2015 Helsingin Yleiskaava, <a href="http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-19.pdf">Korkea rakentaminen Helsingin esikaupunkialueilla</a></span><br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" /></span></div>
</div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-12110098546147538802017-02-28T00:18:00.000+02:002017-02-28T08:59:54.088+02:00Mitä Koivusaaren liittymälle pitäisi tehdä?<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br />
Tolkku palaa taas <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2012/10/tunnelissa-koivusaaressa.html">Koivusaaren liittymään</a>, koska tämä hirviö ei ota kuollakseen. Asia on taas <a href="http://www.hel.fi/www/ksv/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&ls=11&doc=Ksv_2017-02-28_Kslk_6_El">kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä</a>.<br />
<br />
Koivusaaren kaavoitus on edennyt asemakaavaluonnokseen, joka on jo paljon parempi kuin edellisen kirjoituksen aikoihin. Matkan varrella rakentaminen on tiivistynyt niin että puhutaan jo ihan tehokkaasti rakennetusta alueesta. Valtava eritasoliittymä on hieman pienentynyt jatkosuunnittelussa, koska bussipysäkit on poistettu. Kansi on kaventunut sillaksi joka lähestyy taloudellisesti toteuttamiskelpoista. Yhteenvetona kyseessä on varsinkin reuna-alueiltaan ihan kelvollinen rantakaupunginosa jonka keskellä on metroasema. Koivusaaresta asemakaavasta saattaa tulla aidosti hyvä, koska suunnitelmat ovat koko ajan parantuneet.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhajl6CeYdzs8a3BrIxF5GYdeA1i8xsrlbtYBHqyXnlndmi1ff4YjJgJC43yygS4-TweCt2-AgCRFcSx6WzWhLDUMADFeKz_wlBK_icjraV_Uoji3sEDDPENdtISbPSyPf2uy_1IzGMUjEi/s1600/ksaariliit.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="270" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhajl6CeYdzs8a3BrIxF5GYdeA1i8xsrlbtYBHqyXnlndmi1ff4YjJgJC43yygS4-TweCt2-AgCRFcSx6WzWhLDUMADFeKz_wlBK_icjraV_Uoji3sEDDPENdtISbPSyPf2uy_1IzGMUjEi/s400/ksaariliit.PNG" width="400" /></a></div>
<br />
Mutta edelleenkin tämän uuden metrokaupunginosan keskusta merkityksessa keskellä on valtava moottoritieliittymä. Kyse ei ole edes siitä, että kyseisessä paikassa Länsiväylän pitäisi olla katu. Joka tapauksessa saaren länsipuolella on moottoritie, ja sinne suuntaan toki kannattaa järjestää ajoyhteys ilman normaaleilla liityntäkaistoilla.<br />
<br />
Ongelma on rampit itään keskustaan päin. Havainnollistetaan asiaa perinteisen kotikutoisella havainnekuvalla siitä miltä Koivusaaren asemakaava näyttäisi, jos keskustaan päin meneviä ramppeja ei olisi.<br />
<div style="text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBdoWt7jcLUu-s5AdQLXemDzeAEMZh-ggPR4Wk4aE_-2hBphYH-C9DO8tQy6vpAK1Z7pZfHPT8IVH4mFR072UymdrT_lyhMxvOg7i4UWIXfSflq1JazyYz4nqXzDRfFw8bACi_XwKFP4bA/s1600/ksaari2.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="270" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBdoWt7jcLUu-s5AdQLXemDzeAEMZh-ggPR4Wk4aE_-2hBphYH-C9DO8tQy6vpAK1Z7pZfHPT8IVH4mFR072UymdrT_lyhMxvOg7i4UWIXfSflq1JazyYz4nqXzDRfFw8bACi_XwKFP4bA/s400/ksaari2.png" width="400" /></a></div>
<br />
<span id="goog_1268701191"></span><span id="goog_1268701192"></span><br />
Kuvassa harmahtavalla värillä osoitettu vapautuva tila, joka toki käytettäisiin taloihin. Silmämääräisesti sitä on useampi hehtaari. Keskellä kaupunginosaa, aivan kalliin metroaseman vieressä. Länsipuolen ramppeja on muutettu vain hieman niin että Espoon suunnasta tuleva ramppi on ohjattu suoraan liikenneympyrään Länsiväylän suuntaisen kadun kautta.. <br />
<br />
Vihreällä on vedetty pyörätielle uusi suora linja. Tätä vaihtoehtoa on toki tutkittu raportissa <a href="http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2017/Ksv_2017-02-28_Kslk_6_El/7B7398CD-E63D-C732-928A-59D00A900001/Liite.pdf">Länsiväylän järjestelyt Koivusaaren kohdalla</a>:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Länsibaanan linjausta on mahdollista suoristaa johtamalla se rampin R3 (idästä Koivusaareen) rinnalla Koivusaaren kannen alitse ja edelleen ramppien R3 ja R4 (saaresta länteen) alitse.</blockquote>
Näin ei kuitenkaan <a href="http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2017/Ksv_2017-02-28_Kslk_6_El/18BFC782-5BC4-C270-9427-5A6611100007/Koivusaaren_eritasoliittyman_aluevaraussuunnitelma.html">ehdoteta tehtäväksi</a>:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Vaihtoehto, jossa pyörätie linjataan suoremmaksi, edellyttää ramppien kohdalla mittavia alikulkujärjestelyitä ja pyörätien rakentamista Koivusaaren kannen alle levittäen aukkoa</blockquote>
Aukkoon tulisi rampit poistamalla usemman baanan verran tilaa, ja mahdollisesti alitettavien ramppien määrä tippuisi puoleen. Eikä lycraliikenne kiitäisi Koivusaaren katuverkossa. <br />
<br />
Kun ramppien tarvitemat kaistat poistuvat, voidaan kaventaa sillan pituus noin puoleen, koska ajokaistoja sekä niille piirrettyjä suojakaistoja poistuu. Tämä äkkiseltään myös laskisi sen 30 miljoonan euron hintalappua vastaavasti. Aukko olisi edelleen leveämpi kuin Lapinlahden silta (19,5 metriä), joka määrittää kaistamäärän Länsiväylällä, muttei sentään yli kaksi kertaa (42 metriä).<br />
<br />
Sikäli kun Katajaharjuun tulisi kansiratkaisu, sekin kansi kavenisi kaistan verran, mikä tekee siitä astetta kustannusrealistisemman:<br />
<blockquote>
(Länsiväylän aluevaraussuunnitelmassa esitetään) Katajaharjun kohdalle 4+3-kaistaista tunnelia. Neljäs kaista Helsingin suuntaan on katsottu tarpeelliseksi liittyvän Koivusaaren rampin vuoksi (saaresta itään), jota ei voi tunneliturvallisuussyistä päättää tunnelissa.</blockquote>
<b>Yhteenvetona, saataisiin enemmän rakentamista, asuntoja ja työpaikkoja, rahaa menisi paljon vähemmän, ja pyöräilijöitä ei kiusattaisi älyttömällä mutkalla.</b> Kuvittelisi että olisi joku hyvä syy miksei näin tehdä, ratkaisuhan on ilmeinen.<br />
<br />
<br />
Kuulopuheiden mukaan asukastilaisuudessa on annettu selitykseksi, että
on pakko tehdä Koivusaaresta omat rampit, koska muuten autoliikenne
sieltä kaupunkiin tukkisi saaren tiet. Tämä käsitys varmaankin edeltää
tehtyä liikennemallinnusta, koska sen mukaan tämä vaativa liikennevirta
on pikemminkin liikennenoro: <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiIHZmjshTV3BaU4iZb5mViS0pCv0xUAHvThj8suojP9V-EJjVGlnL2uIVzHgCOK4NFV3aKW0TvjN_NHK7bD3ZWbOXlPrZm3r9uENi5z-4hU5iR5uNTq4NnT53fys3uxb2nLz5AM7RcntN/s1600/ksaariliik.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiIHZmjshTV3BaU4iZb5mViS0pCv0xUAHvThj8suojP9V-EJjVGlnL2uIVzHgCOK4NFV3aKW0TvjN_NHK7bD3ZWbOXlPrZm3r9uENi5z-4hU5iR5uNTq4NnT53fys3uxb2nLz5AM7RcntN/s320/ksaariliik.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<span id="goog_1268701201"></span><span id="goog_1268701202"></span>Muutama sata autoa <i>ruuhkatunnissa</i>, kuten kuvasta näkyy, on määrä joka täysin rutiinomaisesti hoidetaan ihan yksinkertaisella kokoojakadulla. Ihan siitä päivänselvästä syystä että pari autoa minuutissa ei edellytä yhtään raskaampaa järjestelyä. Liikennemäärä on myös todennäköisesti mallinnuksessa pikemminkin ylä- kuin alakanttiin, koska kyse on lähes täysin Koivusaaresta lähteävästi tai sinne ajavasta liiikenteestä, ja kyseessä on kuitenkin vain 5000 asukkaan saari. Raportissa todetaan tämäkin itsestäänselvyys:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Koivusaaren uudet itäsuunnan rampit eivät houkuttele merkittävästi Lauttasaaresta Helsingin keskustaan ajavia</blockquote>
Ei, tässä ei ole kyse myöskään proverbiaalisen Espoolaisen autoiljan edusta, koska liittymä korkeitaan hidastaa espoolaista autoilijaa. Muutenkin kaikkine mutkineen uusi läntinen ajoyhteys Lauttasaareen on hänelle heikennnys.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8d7-u5TCu9mk0zoN26Kqz-2mft_uL-fMOYBhZzcewdbc4E-5UkGsyI0GGcEgJnO_lbS13VTyQijJ0vgOqVrYtd4ta9YGyQWF-bfU0viPedPVnAOvgT4rtJ8UseO3i0Q3Ff2b_Ew8Fq3ZX/s1600/ksaaril.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="222" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8d7-u5TCu9mk0zoN26Kqz-2mft_uL-fMOYBhZzcewdbc4E-5UkGsyI0GGcEgJnO_lbS13VTyQijJ0vgOqVrYtd4ta9YGyQWF-bfU0viPedPVnAOvgT4rtJ8UseO3i0Q3Ff2b_Ew8Fq3ZX/s320/ksaaril.png" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Paras arvaus sille mistä tässä hassuttelussa on kysymys on ettei ELYä nyt vaan kiinnostaa oheisvahingot, koska ei heitä ole ennenkään kiinostanut mikään muu kuin standardin mukainen moottorite. <a href="http://www.soininvaara.fi/2017/02/26/kaupunkisuunnittelulautakunnan-lista-28-2-2017/">Osmo Soininvaara kirjoittaa</a>:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Tässä ELY-keskus on toiminut aika itsepintaisesti. Niillä on vain malliliittymiä, jotka on suunniteltu toteutettavaksi avoimella preerialla, jossa maa on ilmaista... Miten muuten voi olla niin, että ELY-keskukset käyttävät valtiollista valtaa, johon mikään demokraattisesti valittu elin ei voi puuttua? Yleensä perustuslakijuristit pitävät kiinni tarkasti siitä, ettei näin voi käydä kuin oikeuslaitoksen kohdalla, mistä on perustuslaissa omat pykälänsä. ELY-keskusten autonomisesta vallankäytöstä ei perustuslaissa ole mitään mainintaa. Ilmeisesti oli tarkoitus poistaa puuttumismahdollisuudet ympäristöministeriöltä, mutta samalla tiehallinnosta tuli myös täysin itsenäinen vallankäyttäjä.</blockquote>
Lienee sanomattakin selvää, ettei ELY maksa euroakaan aiheuttamistaan kustannuksista. Helsingillä on tähän kuitenkin keinot, esimerkiksi ihan vaan odottaa että uusi yleiskaava käy hallinto-oikeudet läpi ja ottaa tie ELYltä pois. Ei ole Helsingin arvovallan mukaista suostua tälläisiin typeryksiin, koska rahaton valtion ylijäämävirasto niin vaatii. Ei me nyt <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2012/05/keilaniemessa-umpitunnelissa.html">olla mikään Espoo</a>.<br />
<br /></div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-59913370528996649692016-12-01T08:06:00.000+02:002016-12-01T08:06:33.426+02:00Radikaali kehitysehdotus Guggenheim-tontille: "Taloja"<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br /><i> </i><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOK6cJQ53fG8c31BIKeVSdbAzxMeDBHHicuHWHyA-SaVBTNcRsoDvlNyMJ9EzKIbWF8y9QRCpqMI-9_zznN35rSiOSQXjpT4CyKE4VzBOJqHuxjh_tUhoq7YJUkKK66odDU92VKH6wmxe6/s1600/eranta2.php.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="281" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOK6cJQ53fG8c31BIKeVSdbAzxMeDBHHicuHWHyA-SaVBTNcRsoDvlNyMJ9EzKIbWF8y9QRCpqMI-9_zznN35rSiOSQXjpT4CyKE4VzBOJqHuxjh_tUhoq7YJUkKK66odDU92VKH6wmxe6/s400/eranta2.php.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Eteläranta 2 (1887), Sebastian Gripenbergin piirtämä talo</td></tr>
</tbody></table>
<i> </i><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheim-hankkeen, ilmeisesti nyt lopullisesti. Tolkkua kiinnostava juonne keskustelussa on väite että onko se museo muka huonompi kuin parkkipaikka, ja mielensä pahoittelu siitä että eihän vastustajat nyt sitä asvalttikenttää puolusta.<br /><br />Vaihtoehtoja onkin tarjottu runsaasti. On ehdotettu museota jos toista, <a href="http://liljat.fi/2016/11/niita-parempia-ideoita/">ympärivuotista hiekkarantaa</a>, ja vääräleuat lohkaisivat valtuustokeskustelujen jälkeen että nyt sinne saadaan ilmeisesti omaishoidettu kansallinen pysäköintipaikka. Yhteistä vastaehdotuksille on että niiden tekijät eivät ole oikeastaan vastanneet kysymyksiin kuka rakentaisi, millä rahalla ja miksi kyseiselle projektille kävisi valtuuston käsittelyssä yhtään paremmin kuin Guggenheimille tai vaikkapa hotellihankkeelle?<br />
<br />
Tolkku tekee oman vastaehdotuksensa, se on hyvin radikaali, mutta pidätellään hetki epäuskoa ja pohditaan asiaa avoimesti:<br /><br />Entäpä
jos tontille kaavoittettaisiin taloja? Ja talojen omistajat ja
käyttäjät päättäisivät ihan ilman esivallan siunausta mitä he niillä
tekevät. Otettaisiin jopa semmoinen riski että he aikojen kuluessa he
muuttavat siitä mieltään. Useasti. <br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxUXgDkqWfVC2keXnTsfyE68vdm8vvQqUBwUDJKsknHovDjvNvkaulKLgBeSr97M1Ae6xX64Jvyap5VY-oYJyy_91yMmPoyJ9mN-D-3m87JmMlt_FQCrlQEySqgWF5AQv4FKYpdpkfprC3/s1600/800px-PresidentialPalaceHelsinkiApr2007.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxUXgDkqWfVC2keXnTsfyE68vdm8vvQqUBwUDJKsknHovDjvNvkaulKLgBeSr97M1Ae6xX64Jvyap5VY-oYJyy_91yMmPoyJ9mN-D-3m87JmMlt_FQCrlQEySqgWF5AQv4FKYpdpkfprC3/s320/800px-PresidentialPalaceHelsinkiApr2007.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">"<br />"Arkkitehti Pehr Granstedt suunnitteli talon alkujaan 1814 varakkaan Heidenstrauch-suvun kauppiastaloksi ja asunnoksi. Kolmikerroksisen rakennuksen ensimmäinen kerros oli varattu kaupankäyntiä varten, toinen Heidenstrauchien omaksi asunnoksi ja kolmas kerros oli jaettu pieniksi vuokrahuoneistoiksi." - <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Presidentinlinna">Wikipedia</a></td></tr>
</tbody></table>
Eteläsatama on ihan virallisestikin kansallismaisemaa ja sellaisena paikka on kaupunkikuvallisesti poikkeuksellisen vaativa. <i>Tästä</i>
tuleekin kantaa huolta kun taloja suunniteltaan. Se miltä talot
näyttävät ei ole niiden käyttäjien ja asukkaiden oma asia.<br /><br />Eli järjestetään toteutuskilpailu, jossa haetaan toteuttaja tontille joka samalla tarjoaa tontista kaupungille vuokrahinnan. Kilpailukriteereinä että rakennusten katutason tulee olla tavalla tai toisella yleisölle avointa tilaa, mutta muuten ei aseta yhtään mitään kriteerejä sille mihin taloja käytetään. Valitaan rakennustaiteellisesti paras, toissijaisena kriteerinä tarjottu vuokra.<br />
<i><br />Tämä</i> olisi arkkitehtuuriamme, julkista keskusteluamme ja poliittista päätöksentekoamme ravisteleva radikaali kulttuuriteko. <br />
<br />
Näin ollen, kaupunkisuunnitteluviraston ei tarvitse pohtia kuinka saadaan paikalla attraktiorakennus, joka ihmismagneetin
tavoin kerää ihmisiä paikkaan jossa heitä vähemmän liikkuu. Valtuutettujen ei tarvitse todistaa uskoaan ja epäuskoaan kyseisen attraktion kykyyn vetää
ihmisiä, väitellä siitä että onko tämä oikealla vai väärällä
tavalla ekologista, pöhinää, suomalaista, amerikkalaista tai
oikeistolaista. Asian penkojien ei tarvitse sukeltaa rahoitusmaailman sopimusjuridisiin syövereihin selvittäkseemme kuka maksaa ja mitä. Meidän ei tarvitse kuunnella toinen toistaan lennokkaampia teorioita kuka on lahjottu ja miten. Ulkoministerin ei, uskallamme toivoa, tarvitse plokata aiheesta. Kaikki voittaa.</div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-49500350370698677362016-10-21T08:44:00.002+03:002016-10-21T12:25:07.744+03:00Äänekkäät nimbyt ja hiljaiset kannattajat<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Munkkivuoressa <a href="https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/24/24e6e069a9a87d363c17c9e507f204e5dcf30258.pdf">otettiin kantaa</a> asemakaavan muutokseen, alla muutamia otteita:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Mielipiteessä (Mi5) esitettyjä asioita:<br />
- kuinka varmistetaan, että louhinta- ja räjäytystyöt eivät aiheuta lähistön taloissa vaurioita ja kuinka mahdolliset vauriot korvattaisiin<br />
- alueen paloturvallisuus saattaisi kärsiä<br />
- uusi talo tuhoaisi Munkkivuoren hengen vihreästä asumisesta<br />
<br />
Mielipiteessä (Mi 11) esitettyjä asioita:<br />
- vehreys ja yhtenäinen rakennuskanta ovat tärkeitä Munkkivuorelle<br />
- käynnistääkö muutos trendin, että taloyhtiöt rahoittavat remonttinsa lohkomalla tontteja ja myymällä niitä rakennusyhtiöille<br />
- uudisrakennus pilaa maisemaamme ja alentaa asuntomme arvoa<br />
- millainen on kaupunginmuseon kanta<br />
- lisääkö kaupunki päivähoitopaikkoja alueelle<br />
- melu-, parkki- ja turvallisuushaitat pahenevat<br />
<br />
Mielipiteessä (Mi 9) esitettyjä asioita:<br />
-rakentaminen rikkoisi kaavaa ja muuttaisi asuinympäristöä<br />
-kallio on toiminut lasten leikkikenttänä ja uusien taitojen harjoittelupaikkana 60 vuotta ja kalliota pitävät kotinaan esim. kettu, lumikko, jänis, orava, liito-orava, kanahaukka yms.<br />
-tonttitehokkuus olisi liian suuri<br />
-uusi liittymä haittaa muuta liikennettä, tekee pääsyn kouluun vaaralliseksi ja Ulvilantieltä poistuu muutama asukaspysäköintipaikka </blockquote>
<br />
Jos tämän perusteella pitäisi arvata mistä on kyse, niin luulisi että Munkkivuoreen ollaan rakentamassa kaksikymmenkerroksista jätteenpolttolaitosta, jonne jatkuva rekkaralli kuljettaa koko kaupungin roskat. Ja alle jää satumainen luontoparatiisi jossa kettu ja jänis, ja tietenkin liito-orava, elävät sulassa sovussa. Kyse on kuitenkin pienestä asuinkerrostalosta jo osin rakennetulle tontille:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgw3VVKdIs8CT968nLxWtLzaQ68bnikOCKyQp91qeNltlq0fsax2tl-8hu4KKFaeX_eOlRX957XJf880FWJUA9bWJD3gjBgbrIu6baB-LafHFju_a9Bw5XN5d585io9KavHXZWBLqmGpY34/s1600/ulvilantie11.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="245" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgw3VVKdIs8CT968nLxWtLzaQ68bnikOCKyQp91qeNltlq0fsax2tl-8hu4KKFaeX_eOlRX957XJf880FWJUA9bWJD3gjBgbrIu6baB-LafHFju_a9Bw5XN5d585io9KavHXZWBLqmGpY34/s400/ulvilantie11.PNG" width="400" /></a></div>
<br />
Ihan YVAn tekemistä tästä ei sentään kukaan vaatinut <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2013/01/mielenterveysongelmaiset.html">tällä kertaa</a>. Kaupunkisuunniteluvirasto vastasi <a href="https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/fd/fdc13e3a62bb1d5d99d0932dbcb362a27c7e739e.pdf">asemakaavan selostuksessa</a>:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että ratkaisua on kehitetty ottamaan ympäristön erityisarvot ja -ominaisuudet paremmin huomioon. Uudisrakennus on mataloitettu yhdellä kerroksella, rakennusoikeutta on pienennetty ja kaavamääräyksiä on tarkennettu</blockquote>
<br />
Tosin on syytä epäillä, että kyse on oikeasti pysäköinnin kustannuksista, eli rakennusoikeutta on <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2013/09/kuinka-ei-taydennysrakenneta.html">taas vähennetty pysäköintinormin takia ja syntipukiksi haettu valittajat</a>. Määrällisesti tämä on sinänsä vaatimaton tappio, koska tämän kaltainen täydennysrakentaminen ei juurikaan tuota asuntoja: Jos tällaista pienkerroistaloista rakentamalla pitäisi tehdä Helsinkiin 6000 asuntoa vuodessa, niitä pitäisi rakentaa yksi vuoden joka ikisenä päivänä. <br />
<h4 style="text-align: left;">
Kuinka paljon herkemmin ihmiset kertovat vastustavansa kuin kannattavansa?</h4>
Kaupunkisuunnitteluvirasto kirjaa tunnollisesti kaiken saamansa palautteen, mikä tarjoaa tutkijoille kiehtovan aineistoa. Sosiologi Veikko Eranti kirjoittaa Kvartti-lehdessä palautteessa käytetystä argumentaatiosta monipuolisesti, <a href="http://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/mika-rakentamisessa-rassaa-nimby-ilmio-ja-kaavoittaminen-helsingissa">lukekaa ihmeessä koko juttu</a>, mutta tämän kirjoituksen kannalta olennaisin tutkimustulos on tämä:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Näissä kirjeissä asukkaat suhtautuivat hyvin kriittisesti rakennushankkeisiin ja kaavamuutoksiin. Yli 70 % oli luokiteltavissa selvästi muutoksia vastustavaksi ja ainoastaan 18 % selkeästi muutosmyönteisiksi (loput, noin 10 % olivat luonteeltaan teknisiä huomautuksia).</blockquote>
Kuinka edustavan kuvan tämä otos antaa kaupunkilaisten näkemyksistä? Kuitenkin asuntopula on yleisesti tunnustettu ongelma ja varsinkin täydennysrakentaminen nähdään yleisellä tasolla erinomaisena asiana. Useimmiten jonkun rakentamisen vastustajat ainakin yrittävät esitää asian niin, varmaan pitkälti vilpittömästi, että kyllähän he toki kannattavat asuinrakentamista yleensä.<br />
<br />
Munkkivuoren tapauksessa KSV tilastoi 11 yhteydenottoa aiheesta, joista kaikki olivat hanketta vastustavia. Tällä otannalla 100% munkkivuorelaisista vastustaa. Kuitenkin, kyseisen taloyhtiön munkkivuorelaiset nyt ainakin suhtautuvat positiivisesti. Asukkaiden kannaltaa kyse on siitä että etsittäessä helpotusta putkiremontin tuottaamaan taloudelliseen taakkaan, lisärakentaminen osoittautui hyvin harmittomaksi vaihtoehdoksi. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja kertoo (<a href="https://issuu.com/lapti/docs/lapti-uutiset_1_2016_web/1">sivuilla 9 - 10</a>):<br />
<blockquote class="tr_bq">
Taloyhtiön asukkaat olivat talon päätyyn rakennettavan uuden talon kannalla, sillä kyseisellä tontin osalla ei ollut juurikaan käyttöä, siinä kasvoi vain yksi mänty ja oli lipputanko...<br />
<br />
Pakkohan meidän on Helsinkiä tiivistää. Minusta Munkkivuoressa on monta paikkaa, joihin lisärakentamista voisi harkita ilman, että alueen luonne siitä kärsii. Ja uskon että mitä fiksummin aluetta täydennysrakennetaan, sitä paremmin saaame alueelle lisää palveluita. Jospa jonain päivänä tänne kulkisivat vaikka raitiovaunut...</blockquote>
Hän tuskin on ainoa munkkivuorelainen, tai ylipäänsä helsinkiläinen, joka ajattelee näin. Mutta kukaan heistä, eivätkä myöskään talon asukkaat, ole mitenkään ilmaisseet kannatustaan.<br />
<br />
Yksi nyrkkisääntö on että ihmiset ovat ainakin viisi kertaa todennäköisempiä valittamaan kuin ilmaisemaan kannatustaan. Yksilöpsykologisesti tämä on hyvin uskottavaa, harvempi vaivautuu edes lähettämään sähköpostin, puhumattakaan että järjestäisi kannatusmielenosoituksen ihan vaan kertoakseen että hänestä tämä kerrostalo on kiva juttu.<br />
<br />
Pulmallista on ettei ainakaan Tolkun tutkimusosasto oikein löydä aiheesta tutkittua tietoa. Jotain osviittaa saisi jo siitä että vertaisi mielipidetiedustelujen ja palautteen eroja.<br />
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Mitä valittamisesta seuraa?</h4>
Eranti kirjoittaa:<br />
<blockquote>
Rakentamisen ongelmat toki säilyvät, vaikka NIMBYt nähdäänkin osallistuvina aktiivisina kansalaisina. NIMBYt kun osallistuvat nimenomaan vaikuttaakseen virkamiesten päätöksentekoon, ja usein vieläpä vastustaakseen päätöksiä. Koko osallistumisjärjestelmän ideana tässä yhteydessä on nimenomaan antaa asukkaille mahdollisuus ajaa omia ajatuksiaan eteenpäin, jopa yhteisen hyvän kustannuksella. Kaupunki on lähtökohtaisesti suurten ihmisjoukkojen välinen kompromissi, ja NIMBY-konflikteissa on kyse yhdestä tämän konfliktin ratkaisun hakemisen muodosta.</blockquote>
On sinänsä täysin hyvää ja kunnollista vastustaa huonoksi kokemiaan asioita. Ongelma on kuitenkin siinä että konfliktit eivät ratkea eikä kompromisseja synny, kun äänessä ovat vain vastustajat. Tämä on kuin kävisi rauhanneuvotteluja itsekseen.<br />
<br />
Kun palaute on lähes yksinomaan negatiivista, sen kohteena olevat suunnittelijat ja päättäjät reagoivat kahdella tavalla, joista kumpikaan ei ole toivottava: Ensimmäinen ja yleinen vaihtoehto on todeta että <i>nää valittaa joka tapauksessa</i> ihan riippumatta sitä mitä teen, jolloin henkilö tulee kuuroksi palautteelle. Toinen on varoa tekemästä yhtään mitään suunnitelijan tapauksessa, tai päättäjän tapauksessa vastustaa kaikkia muutoksia, koska niistä <i>tulee sanomista</i>.<br />
<br />
Mitä tälle sitten voi tehdä? Ratkaisuksi tarjotaan yleensä varhaista ja perusteellista tiedottamista potentiaalisesti nimbyileville asukkaille, ja sillä on kyllä saatu suurempaa kannatusta hankeilla. Tämä on kuitenkin vastustuksen torjuntaa, pelkojen lieventämistä, eikä niinkään kannatuksen tasapuolista aktivoimista. Tavoite pitäisi kuitenkin olla että hankkeista käydään riittävän perusteellinen keskustelu, jossa eri näkökannat ja eri ihmisten näkemykset tuodaan laajasti esiin. <br />
<br />
Tämä blogi pyrkii tuomaan oman panoksensa tähän julkisen keskusteluun avaamalla niitä <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2015/10/rakentamisen-reunaehdot-eli-miksi-uusi.html">ristiriitaisia tavoitteita</a> joita rakentamiseen liittyy. Pitkälti siksi että maankäyttö on paljon kiinnostavampaa näin tarkasteltuna kuin yksinkertaistettuna kannanottona jonkun yhden hyvän asian puolesta. Se mitä täälläkään ei tehdä tarpeeksi on kirjoittaa silloinkin, kun <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2014/03/asunnot-voittivat-byrokratian-alppilassa.html">hankkeet ovat hyviä</a>.<br />
<br />
Maailma paranee sillä että avaa suunsa silloinkin kun kannattaa jotain. Tämä on myös tehokasta, koska positiivista palautetta tulee esimerkiksi valtuutetuille hyvin vähän. Se että äänestää itselleen valtuutetun ja jättää hänet oman onnensa nojaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi on kuin ottaisi kesäkissan: se riutuu yksinäisyydessään, villiintyy ja rupeaa sekoilemaan.<br />
<span id="goog_999137403"></span><span id="goog_999137404"></span></div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-69090078680376038232016-10-17T13:14:00.000+03:002016-10-17T13:14:21.771+03:00Asumisväljyyden kasvu Helsingissä ja mistä se johtuu<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<i>Asumisväljyyden kasvussa on ensisijassa kyse siitä kuinka paljon on yksinasuvia. Ja se on heidän oma asiansa, eikä jotain jonka muut päättävät heidän puolestaan. Käydään asia totuttuun tyyliin läpi käppyröitä ja lukuja säästelemättä.</i><br />
<br />
Ex-apulaiskaupunginjohtaja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Korpinen">Pekka Korpinen</a> leikittelee <a href="http://www.eva.fi/wp-content/uploads/files/1853_helsinki_tulevaisuuden_kaupunki_special.pdf">"testamentissaan"</a> (2006) ajatuksella sitä kuinka väljästi ihmiset voivat lopulta haluta asua:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Rikkaat osoittavat usein suuntaa tavallisen kansan myöhemmälle kulutukselle. Mitään erityistä kyllästymispistettä asumistason nousulle ei ole tälläkään rintamalla tullut esiin. Bill Gates on rakentanut lehtitietojen mukaan Seatlen seudulle omakotitalon, jossa on mm. koripallosali hänen pojalleen. Neliöitä on tuhansia. </blockquote>
Hypoteettisessa maailmassa jossa esimerkiksi oma palloiluhalli on yhtä yleinen kuin oma sauna ei tosin ole kaupunkeja merkityksessä ihmistiivistymä. Arkisemmin kysymys on kaupunkien rakentumisen ja siihen varautumisen kannalta kuitenkin tavattoman tärkeä, pienikin muutos asumisväljyydessä on valtava määrä asuinneliöinä: Jos esimerkiksi helsinkiläisten keskimääräinen asumisväljyys kasvaa vain puolella neliöllä, se vastaa noin 5000 uudisasuntoa (330 000 neliötä).<br />
<br />
Korpisen arvio on masentava:<br />
<blockquote>
Vaikka tuottavuuden noususta vain osa suuntautuisi asumistason nousuun pitänee jatkossakin vanha peukalo-sääntö paikkansa; asumisväljyys henkeä kohti kaksinkertaistuu aina 50 vuodessa... </blockquote>
<blockquote>
Kaupungit, joiden kasvun ja rakentamisen rajat ovat tulleet vastaan, kuihtuvat ja taantuvat myös taloudellisesti. Väestöltään taantuvan kaupungin talouden tasapainottaminen johtaa helposti umpikujaan, johon ei soisi Suomen pääkaupungin koskaan joutuvan</blockquote>
Ratkaisuksi Korpinen tarjoaa käytännössä kaupungin leviämistä, alati kasvavaan kysyntään vastaamiseksi:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Asunto-olojen kohentaminen ja kohtuuhintaisen tarjonnan varmistaminen onkin mitä suurimmassa määrin seudullinen kysymys. Mitä tehokkaammin joukkoliikenne pystytään järjestämään, mitä enemmän tontteja tulee markkinoille hyviltä paikoilta ja mitä monipuolisempia aluekeskuksia onnistutaan luomaan, sitä pienemmäksi asuntojen hintoja nostava maankorko jää.</blockquote>
<br />
Kymmenen vuotta myöhemmin on helppo todeta että Korpinen oli väärässä. Asumisväljyyden kasvu on hidastunut, jopa pysähtynyt Helsingissä. Mikä on onni siinäkin mielessä, että <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2016/05/missa-on-hyvat-joukkoliikenneyhteydet.html">joukkoliikenteen tehokas järjestäminen pidemmillä etäisyyksillä on perustavanlaatuisisa maantieteellisistä syistä hyvin vaikeaa</a>, liki mahdotonta.<br />
<br />
Osasyynä on tietenkin elintason kasvun hiipuminen vuosikymmenen talouskriisin myötä, ja se että kulutuksen rakenne on muuttunut niin että palveluiden käyttö on kasvanut, eikä niinkään tavaran määrä. Tämä osaltaan myös ruokkii kaupungistumista. Mutta se mikä Korpiselta jäi huomaamatta on että asumisväljyyden kasvua ei oikeastaan niinkään selitä talouskasvu ja ihmisten tilankaipuu. Eikä tätä huomaa kasvun kriitikotkaan. Väljyyden kasvussa on ensisijaisesti kyse siitä että yhdessä asunnossa asuu keskimäärin vähemmän ihmisiä.<br />
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Etenevä sinkkuuntuminen </h4>
<br />
Olli Hakanen <a href="http://yleiskaavauusiksi.fi/1001pikselia/">argumentoi</a>, että Helsingin yleiskaava on varauduttu ihan liian suureen rakentamiseen:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Helsingin yleiskaavavision oletus kaikkien 860 000 helsinkiläisen asumisväljyyden kasvusta 8 kerrosneliömetrillä vuoteen 2050 mennessä on johtanut yleiskaavaehdotuksen rakentamistarpeen tarpeettomaan ja haitalliseen kasvattamiseen 13 760 000 kerrosneliömetrillä.</blockquote>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Tämän perusteella hän on tehnyt vaihtoehtoesityksen, jossa on esimerkiksi käytännössä poistettu Länsiväylän bulevardisointi. Ensimmäinen asia mikä tässä pistää silmää on että 8 kem2 860 000 helsinkiläiselle on 6 880 000 kem2, eikä 13 760 000 kem2. Toinen kysymysmerkki on että millä matematiikalla tästä saadaan tuhat ylimääräistä pikseliä, eli tuhat hehtaaria, eli vain vajaa 7000 neliötä hehtaarilla. Bulevardien varsien pikseleiden rakennusmäärä on noin 15 000 - 30 000 neliötä kappaleelta.<br />
<br />
Mutta ei nyt takerruta tähän, hämmentävintä on nimenomaan tämä: Jos kerran asumisväljyys kasvaa 8 kerrosneliöllä, eli noin 7 huoneistoneliöllä, niin miksei tämä näy pitkälti samojen ennustajien alla olevassa taulukossa:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkhjojnoKNftuHrPFfPrQkvODjzUgJlUXJHYiT5p29bTq4NdJHg5CVg9QV4srBA3bjPdBeJSrT-lcTLfAHlHPq0kAuAD8i56Aqjc6Mv05cb64ecYFHCm8ZNNtygnppwYZ9yb4aokzHcp5h/s1600/avaljyys.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="392" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkhjojnoKNftuHrPFfPrQkvODjzUgJlUXJHYiT5p29bTq4NdJHg5CVg9QV4srBA3bjPdBeJSrT-lcTLfAHlHPq0kAuAD8i56Aqjc6Mv05cb64ecYFHCm8ZNNtygnppwYZ9yb4aokzHcp5h/s400/avaljyys.PNG" width="400" /></a></div>
Tässähän on kasvua aina 2050 saakka vain muutamia neliötä. Korpisen kaavalla yksinasujalla olisi 2050 käytössään lähes sadan neliön asunto!<br />
<br />
Selitys on yksinkertaisuudessaan tämä:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Asuntokunnan keskikoko määräytyy hyvin selväpiirteisesti yksin asuvien osuuden perusteella. Vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asuntokunnan keskikoko alenisi Helsingissä vuoden 2003 lukemasta 1,88 vuoteen 2030 mennessä lukemaan 1.68. Asuntokunnan keskikoon alenemisvauhti hidastuisi olennaisesti vuodesta 2020 lähtien. Yksin asuvien osuus olisi tuolloin laskelman mukaan 53.8 prosenttia.</blockquote>
Yksinasuvalla on paljon enemmän neliöitä käytössään kuin vaikkapa nelihenkisellä perheellä ihan siitä yksinkertaisesta syystä että perheellä on harvemmin neljää eteistä, keittiötä, vessaa ja olohuonetta. Mitä pienemmät asuntokunnat ovat, sitä väljempää asuminen keskimäärin on.<br />
<br />
Historiallisesti Helsingin asumisväljyyden kasvu selittyykin pääosin sillä että lapsia ei enää ole perheessä puolta tusinaa, vanhatpojat asuvat omissa asunnoissaan eivätkä peräkammarissa, ja yksin jääneitä vanhuksia on enemmän. Alla olevassa kuvassa kirjoittajat ovat laskeneet rakenteellisen vaikutuksen, eli kuinka suuri osa asumisväljyyden kasvusta selittyy ihan vaan asukasrakenteen muutoksilla:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEynE5lw6q69rMm7jkg93wfCMFbahT3e57aPDPEwDCQx7m8Cn3iwNrGWC6eA-lQAV8g1N7EPU9RBIvyoMYyL45xWRP1s9Q5BW5bcOyivIzb5Y1qRfcRfdNuWCiAOXcjX1V6GfO33zIfJQz/s1600/rakennemuutos.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="171" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEynE5lw6q69rMm7jkg93wfCMFbahT3e57aPDPEwDCQx7m8Cn3iwNrGWC6eA-lQAV8g1N7EPU9RBIvyoMYyL45xWRP1s9Q5BW5bcOyivIzb5Y1qRfcRfdNuWCiAOXcjX1V6GfO33zIfJQz/s400/rakennemuutos.PNG" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Lähde on Kaupungin Tietokeskuksen, joka siis tekee kaupungin väestöennusteet, julkaisu <a href="https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjPqurUweHPAhXJJ5oKHYdDC6MQFggbMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.kankaanpaa.fi%2Fyleiskaava%2FTILASTOJA%2Fasv%25E4ljlanki.doc&usg=AFQjCNGdAL84EIU1qH73HbvmILR81P7IdQ&sig2=JKf9CP7jUAxVjDiRJgP4eQ">Helsingin Asumisväljyys Helsingissä 1950 - 2050</a>. Selvitys on vuodelta 2005, mutta nykyisissäkin ennusteissa lähdetään siitä että asuntokuntien keskiko laskee, esimerkiksi vuonna 2010 sen ennustettiin olevan 2030 jopa vain 1,6. Syyn siihen että asumisväljyyden kasvu on pysähtynyt viime vuosina Helsingissä näkee allaolevasta kuvasta, asuntokuntien määrän muutos koon mukaan:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHKWI7-haHAc0_hpokFLi6nU1TtRklqSaM1qcaWSCm7BJ298pvy9cJqDuBx_QP5QV6GOXFMTsqdj8EQ70r_JeX_iScUA9IkMG7KqLUm7ib3n2-aH9H3mS9ECWlfiICQPTqwjqntz2nRzhy/s1600/akoot.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="261" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHKWI7-haHAc0_hpokFLi6nU1TtRklqSaM1qcaWSCm7BJ298pvy9cJqDuBx_QP5QV6GOXFMTsqdj8EQ70r_JeX_iScUA9IkMG7KqLUm7ib3n2-aH9H3mS9ECWlfiICQPTqwjqntz2nRzhy/s400/akoot.PNG" width="400" /></a></div>
<br />
Lievä kasvu 3-4 hengen asuntokunnissa, käytännössä lapsiperheitä, sekä lievä 1-2 asuntokuntien määrän kasvun tasaantuminen selittänee asumisväljyyden kasvun pysähtymisen. Väestöennustaja, varsinkaan virkavastuulla toimiva, ei kuitenkaan luota siihen että tämä ilmiö olisi pysyvä. Syitä on kaksi, ensimmäinen on koko maan väestökehitys:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPbegMGqPkctz-t9KnrpmCJ4k_Wp8QEbM5eNZ5AaMtq_-4LRJfHKm5xeIL3B-Q4T817hLLKUiwggUw4fFWylfEkyaeJCQKhaGAM1qyegvNow1ZDEc8LeXNF2f-Uo2w9FApfVSAbahZLI6G/s1600/maa_akunnat.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="290" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPbegMGqPkctz-t9KnrpmCJ4k_Wp8QEbM5eNZ5AaMtq_-4LRJfHKm5xeIL3B-Q4T817hLLKUiwggUw4fFWylfEkyaeJCQKhaGAM1qyegvNow1ZDEc8LeXNF2f-Uo2w9FApfVSAbahZLI6G/s400/maa_akunnat.PNG" width="400" /></a></div>
<br />
Helsinki tuskin voi loputtomiin poiketa tästä, koska keskeinen tekijä tässä on väestön ikääntyminen. Epäilys on että lapsiperheiden määrän kasvu Helsingissä tuskin riittää pitkässä juoksussa selättämään tätä, koska lapsiperheitä on asuntokunnista vain pieni osuus, ja Helsinginkin väestö vanhee:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_4evrj4tBzJuHlE-2abU1hB6teqYnYe6Ag_Hqo3ZzSJWFAwbRnFjty3uT98VucJ_RHzCirg8uptNkxdL-lBtOBz8N-uYqX8QaOQ_-LPfjA8RTtLimtM-1KkdFQnbzudS8_HWkkhW0JB7A/s1600/ik%25C3%25A4.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_4evrj4tBzJuHlE-2abU1hB6teqYnYe6Ag_Hqo3ZzSJWFAwbRnFjty3uT98VucJ_RHzCirg8uptNkxdL-lBtOBz8N-uYqX8QaOQ_-LPfjA8RTtLimtM-1KkdFQnbzudS8_HWkkhW0JB7A/s400/ik%25C3%25A4.PNG" width="345" /></a></div>
Olisi hyvä jos mummu ja pappa astuisivat samoihin aikoihin viimeiselle matkalle, Helsingissä syntyisi enemmän vauvoja, ja rakkaus toisi yksinäiset yhteen. Nämä eivät ole kuitenkaan asioita josta tehdään päätöksiä viranomaisvalmistelun pohjalta. Eikä siten tästäkään <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2016/10/mista-yleiskaavassa-paatetaan-ja-mista.html">päätetä yleiskaavassa</a>. Sen sijaan siinä varataan riittävästi tilaa tuleville sukupolville, millaisia he nyt sitten ovatkaan, siinä kuin tuleville leskillekin. </div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-30483664655170796182016-10-12T11:56:00.002+03:002016-10-12T12:58:44.326+03:00Mistä yleiskaavassa päätetään ja mistä ei?<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjThjrRnKJ1GAQA1LXivbi-Tfj4LLZqBKo3bQz_Oanp1OUOEl0QmA6MUG73HDod0Di3jF7lGonYXQGtTgl_cB1MyS05mDetGPeAuyvfG3xvm66F0weRdxeiR-Jwliyb_cZCh-FGXk9QupyC/s1600/yk_liikenne.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="388" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjThjrRnKJ1GAQA1LXivbi-Tfj4LLZqBKo3bQz_Oanp1OUOEl0QmA6MUG73HDod0Di3jF7lGonYXQGtTgl_cB1MyS05mDetGPeAuyvfG3xvm66F0weRdxeiR-Jwliyb_cZCh-FGXk9QupyC/s400/yk_liikenne.PNG" width="400" /></a></div>
Päätöksenteon lähestyessä maaliaan hämmennys lisääntyy, koska osa herää siihen että tämmöistäkin on tekeillä vasta viime hetkillä, eikä siten ole kovin perehtynyt asiaan. Käydään läpi mikä tämä yleiskaava oikein on, mistä siinä päätetään ja mistä ei.<br />
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Yleiskaava on pakko tehdä</h4>
<div style="text-align: left;">
On olemassa yksi erinomainen argumentti yleiskaavaa vastaan: Sellaista ei pitäisi tehdä. Koko kaupungin suunnitteleminen kerralla tuottaa toivottoman abstrakteja kaavoja joihin perehtyminen on työlästä ja joidenka ymmärtäminen ylipäänsä hankalaa. Helsingin kaavoitus lähti raiteiltaan kohti hajalähiöitä jokseenkin samaan aikaan kun ensimmäinen yleiskaava tehtiin.<br />
<br />
Tämä on kuitenkin argumentti siitä mitä eduskunnan pitäisi tehdä, eikä siitä mitä Helsingin kaupungin tulisi tehdä. Laki vaatii että pitää olla yleiskaava. Ilman yleiskaavaa ei voi tehdä asemakaavaa, ja ilman asemakaavaa ei voi myöntää rakennuslupaa, tehdä teitä tai kiskoja. <br />
<span id="goog_811960309"></span><span id="goog_811960310"></span></div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTTAjcPOLLm6PgZgnT3hSHFWQd168ck5eIkof025DUgp7-j9KDurkZgQ8o2iVjFYL53oT6gaOKBR2hD2bhnaAiRjPZ56mBrtLxnf1eEKWpWgu6sssriVlrwaAoaUl6LvrmU_U8wlIec0-g/s1600/pisarat.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTTAjcPOLLm6PgZgnT3hSHFWQd168ck5eIkof025DUgp7-j9KDurkZgQ8o2iVjFYL53oT6gaOKBR2hD2bhnaAiRjPZ56mBrtLxnf1eEKWpWgu6sssriVlrwaAoaUl6LvrmU_U8wlIec0-g/s400/pisarat.PNG" width="385" /></a></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Helsingissä tehdään uusi yleiskaava noin kymmenen vuoden välein. Edellisestä (2002) on kuitenkin kohta viisitoista vuotta ja yleiskaavavaranto on loppumassa. Yleiskaavan tekemiseen menee kolme-neljä vuotta, hallinto-oikeudet taas käsittelevät sitä vuoden tai kaksi. Näin siksi että on väistämätöntä että kaupungin kokoisesta kaavasta ei kaikki pidä ja joku valittaa, olennaista juridisesti on tehdä kaava niin että valitukset kaatuvat hallinto-oikeudessa perusteettomina. Tässä Helsingin kaupungin juristit ovat olleet hyviä, kaupunki ei juuri häviä oikeudessa.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<h4 style="text-align: left;">
Mistä nyt päätetään?</h4>
<div style="text-align: left;">
<b>Bulevardeista.</b> Kyse on siitä että Helsinkiin rakennetaan raideverkosto joka ulottuu Kehä I saakka, ja sen varrelle 80 000 asukkaan kaupunginosat, siirtämällä ensimmäisten liikennevalojen paikkaa. Näin saadaan hyvin tiivistä kaupunkia palveluineen nykyisen kantakaupungin jatkeeksi, <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2016/05/missa-on-hyvat-joukkoliikenneyhteydet.html">erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varteen</a>, joka on tiiviin kaupunkirakentamisen ehdoton edellytys. Ja toisin päin, jos ei ole kaupunginosia joissa on joukkoja radan varrella, ratoja ei tehdä. Jos yleiskaava hyväksytään, bulevardeja lähdetään suunnittelemaan eli asemakaavoittamaan.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<b>Täydennysrakentamisesta. </b>Uudessa yleiskaavassa käsittämättömän vähälle huomiolle on jäänyt että se suuntaa rakentamista nimenomaan nykyisten kaupunginosien tiivistämiseen. Tätä on jopa tarjottu sille muka jotenkin vaihtoehtona. Noin 30% rakentamisesta on tarkoitus olla täydennysrakentamista, nykyisessä yleiskaavassa se on noin 0%. Tämä mahdollistaa varsinkin asemanseutujen ja radanvarsien tiivistämisen. Nykyisellä yleiskaavalla taas ei voi esimerkiksi rakentaa tiiviisti Karhunkaatajan aluetta Jokerin varrella, koska sielläkin se rajoittaa rakennustehokkuudet harvaksi lähiöksi.<br />
<br />
<b>Kaupungin taloudesta. </b>Sen lisäksi että vanhaan malliin yhä uusien lähiöiden ripottelu pitkin Uuttamaata on liikenteen, ihmisten ajankäytön, lähipalveluiden ja ympäristön näkökulmasta huono ratkaisu, se tulee myös hyvin kalliiksi. Kauas tarvitaan kalliit liikenneyhteydet ja harvaan rakennetuissa kaupunginosissa lähipalvelujen, varsinkin joukkoliikenteen, järjestäminen on kallista, koska asiakkaita on vähän. Minkä lisäksi kaupunki saa kaukana sijaitsevista tonteista hyvin vähän tuloja menoja paikkaamaan.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Kaupungin talouden kannalta kaikkein parasta rakentamista on täydennysrakentaminen, infra on jo olemassa ja palveluiden käyttö tehostuu kun tulee lisää asukkaita, esimerkiksi vajaakäytöllä olleeseen kouluun oppilaita. Bulevardeilla väkeä riittää, tonttimaa on arvokasta, ja liikenneyhteydet ovat verrattaen halpoja: väylä on jo siinä alueen keskellä ja ratikkakiskot maksavat murto-osan metroradoista.<br />
<br />
Vaikkei olisi kiinnostut rahasta ja haluaa vain lisää ja hyvää kaupunkia, taloudellisuudesta kannattaa välittää siksi, että jos joudutaan rakentamaan kalliisiin paikkoihin se ei joko toteudu rahanpuutteessa lainkaan, tai säästösyistä tehdään halvalla huonosti.</div>
<h4 style="text-align: left;">
Mistä nyt ei päätetä?</h4>
<div style="text-align: left;">
<br />
<b>Siitä mitä tehdään.</b> Yleiskaava on vasta lupa aloittaa asemakaavoitus, eli varsinainen suunnitelu. Matkalla kohti taloja ja kiskoja on monta mutkaa, hyllykilometreittäin selvityksiä, ja lopullisista suunnitelmista voi sanoa varmuudella vain sen että ne muuttuvat matkan varrella. Osa hankkeista myös kaatuu syystä tai toisesta myöhemmissä vaiheissa, johon yleiskaavassa on yritetty varautua mitoittamalla sen mukaan. Asuntotuotantotarpeisiin ja -tavoitteisiin nähden mitoitus on vieläkin turhan tiukka: Helsingissä tavoite on 6000 asuntoa vuodessa, 10 000 jos kaavoitus antaa myöten. Yleiskaavan mitoitus on noin 120 000 asuntoa,<i> 2040-luvulle saakka</i>.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<b>Siitä milloin tehdään mitäkin.</b> Seuraava vaihe on toteutussuunnitelma, siinä annetaan suuntaviivat sille missä järjestyksessä uuden yleiskaavan mahdollistamaa rakentamista lähdetään toteuttamaan. Järjestyksen pitäisi olla sisältä ulospäin, niin että uusia taloja tulee tehdä kadunvartta edellisten jatkoksi jolloin uudisasukkailla on kaupunki palveluineen heti vieressä. Eikä kahdenkymmenen vuoden päästä kun alue on valmis. Mutta tästä ei siis päätetä nyt. </div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<div style="text-align: left;">
<br />
<b>Vartiosaaresta. </b>Saari on voimassaolevan yleiskaavan mukaisesti rakennettavissa, eli tämä esitys ei muuta mitään. Siitä päätetään erillisessä äänestyksessä Vartiosaaren osayleiskaavan yhteydessä<b>. </b>Paine sen rakentamiseen tosin kasvaa rajusti, jos yleiskaavaa palautetaan valmisteluun.</div>
<div style="text-align: left;">
<b> </b> <br />
<b>Malmin kentästä.</b> Jos yleiskaava palautetaan, Malmin osalta voimassa on vuoden 1992 yleiskaava, jonka perusteella sen saa rakentaa. Ja sen rakentamisella on kahta kauheampi kiire, koska yleiskaavan mahdollista rakentaminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<b>Östersundomista</b>. Östersundomiin tehdään tästä erillistä kuntien yhteistä yleiskaavaa juridisista syistä. Siitä tuskin seuraa asuntoja, <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2016/09/milloin-ostersundomiin-rakennetaan.html">koska koko projekti on noin miljardin miinuksella</a>, ja sitä miljardia ei ole. Linkatun kirjoittamisen jälkeen on uutena tietona tullut, että rakentaminen on entisestään vähentynyt ja<a href="http://www.sarela.fi/kaupunkisuunnittelulautakunta-11-10-2016-2/"> pakkasen puolella ollaan sata miljoonaa enemmän.</a></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<b>Asioista jotka päättää joku muu kuin Helsinki.</b> Hämmentävän usein törmää puheenvuoroihin joissa "sen sijaan pitäisi..." ja jotka loppuu esimerkiksi rakentaa Vantaalle, uudistaa asumistuki, tai kehittää maakuntakaupunkeja. Eli asioihin joista Helsinki ei päätä.<b><br /></b></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<b>Siitä kuinka suuri osuus asunnoista on julkisia vuokra-asuntoja. </b>Yleiskaava ei ota tähän mitään kantaa. Tosin ilman kaavoja ARA-asuntojakaan ei voi rakentaa.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<b>Siitä millaisia tulevat helsinkiläiset ovat. </b>Kaava on yksinkertaistettuna kartta siitä missä on taloja, katuja, ratoja ja puistoja. Kaava ei ole määräys siitä minkälaisia ihmisiä taloissa asuu eikä suoranaisesti vaikuta asukasrakenteeseen mitenkään, mutta voinemme turvallisesti lähteä siitä että maailman muutoksista huolimatta ihmiset jatkossakin asuvat ja asioivat taloissa. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<h4 style="text-align: left;">
Tapaus Hämeenlinnanväylä ja Keskuspuisto</h4>
<div style="text-align: left;">
On hyvin vaikea pysyä kartalla siitä mitä tätä osaa kritisoivat oikeastaan tarkalleen haluavat, mutta jotenkin näin:</div>
<ul style="text-align: left;">
<li>Helsingin Vihreät haluavat Hämeenlinnanväylän bulevardin, 20 000 asukkaan kaupunginosan, ratikan ja juna-aseman, koska tämä on erinomaisen vihreä tavoite. Ja myös varjella Keskuspuistoa, koska tämä on erinomaisen vihreä tavoite. Puolue <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2015/11/mita-yleiskaavasta-paatettin.html">ratkoi tätä neuvotteluissa</a> poistamalla suuren osan rakentamisesta Keskuspuistoon. Samalla käytännössä suojeltiin puolisen kilometriä moottoritietä Kehä I etelään Pirkkolan kapeikon kohdalla, joka on valitettavaa. Bulevardin lyhennys ja rakentamisen kaventaminen ei kuitenkaan <i>vielä</i> uhkaa sen toteutusta.</li>
<li>Kalamiehet haluavat ettei Haaganpuron taimenpuroa tärvellä. He saivat haluamansa, ja hyvä niin. Lautakunta ohjeisti yksimielisesti että puron arvoja ei saa heikentää, ja jatkosuunnittelussa käytännössä siten suunnitellaan niin että ne paranevat. Esimerkiksi niin että puro ei enää kulje moottoritien ali puolta kilometriä viemäriputkessa. Jos siis mitään tehdään. </li>
<li>Vasemmistoliitto (neuvottelujen jälkeinen sellainen) ja Keskuspuiston puolesta poppoo haluaa yleiskaavan ja bulevardin, muttei <i>lainkaan</i> rakentamista Keskuspuiston puolelle. Tässä on kolme pulmaa: </li>
<ul>
<li>Liikenteellisesti, taloudellisesti, ylipäänsä realistisesti <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2016/09/eiko-nyt-voisi-vaan-tehda-bulevardin.html">moottoritielle ei tehdä yhtään mitään, jos ei sen varteen samalla rakenneta taloja</a>. Emme tule käyttämään 100 miljoonaa euroa metsänvierustan katuun ja ratikkaan jonka matkustajamäärät perustuu sienestysliikenteeseen. Haagaan puolella ei ole käytännössä juurikaan tilaa rakentaa taloja, koska se on jo rakennettu, ja hyvin väljästi.</li>
<li>Juridisesti, kaupungin lakimiehet ovat sitä mieltä että noin suuri muutos ilman uutta valmistelua on niin hyvä valitusperuste, että on riski että koko yleiskaava kaatuu vuoden parin päästä KHO:ssa. Jonka jälkeen yleiskaava menee uuteen valmisteluun, näytteilläoloon, jne. johon menee pari-kolme vuotta. Ja kaavasta päätetään vaalien jälkeen, 2021 vaalien. Vasta-argumenttina heille on oikeusoppineen lausunto, joka sisältää mm. että 250 metriä pitkä juna-asema voidaan säilyttää yleiskaavassa vaikkei se ei mahdu mihinkään.</li>
<li>On helppo yhtyä siihen että paikka on herkkä, ja pitää suunnitella erityisellä huolella. Ehkä esimerkiksi jatkosuunnitelussa päädytään kuitenkin siihen että bulevardi loppuu Metsäläntien jälkeen, siksikin että uusi kaupunginosa on suurimmaksi osaksi siitä etelään. Mutta tämä kuten kaikki muukin loppujen lopuksi vaatii suunnittelua ja selvityksiä, eli asemakaavaprosessin, ja nyt haetaan siis tältä osin käytännössä lupaa aloittaa se eli yleiskaavaa. Tolkullinen vaatimus olisi esimerkiksi että Hämeenlinnanväylästä tehdään erillinen osayleiskaava.</li>
</ul>
</ul>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbaVxMfxwLUPZIeis7kruU-D157Au6GqMTRd6IQrtFi2Us-VVLGf-iTqZEQuj5_x_2K25CUkx0ZK7d5X0vo-gK6Seq8ykjJXQqhuK3OBpPBv544DfpDnCpv4_SQQC2NmB0xLpourR5vegE/s1600/ve_k.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="397" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbaVxMfxwLUPZIeis7kruU-D157Au6GqMTRd6IQrtFi2Us-VVLGf-iTqZEQuj5_x_2K25CUkx0ZK7d5X0vo-gK6Seq8ykjJXQqhuK3OBpPBv544DfpDnCpv4_SQQC2NmB0xLpourR5vegE/s400/ve_k.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pikselikarttaa realistisempi tuorehko luonnos siitä mitä Hämeenlinnanväylän varrelle rakennettaisiin suurenee napsauttamalla.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div>
<h4 style="text-align: left;">
Yleiskaava on hyvä</h4>
Yleiskaava on aivan uskomattoman hyvä, <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2015/10/rakentamisen-reunaehdot-eli-miksi-uusi.html">varsinkin jos ymmärtä ne reunaehdot miksi se on sellainen kuin se on</a>. Edellisessä yleiskaavassa aloitettiin liikennealueiden rakentaminen satamissa, nyt tätä linjaa jatketaan bulevardeilla. Yleiskaava poistaa täydennysrakentamisen esteitä ja edesauttaa sitä että kaavat ovat myös taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Tolkku kannattaa yleiskaavan hyväksymistä varauksitta.</div>
</div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-85651020377308219062016-10-11T08:17:00.001+03:002016-10-11T18:07:20.744+03:00Vajoava Falkulla ja suhteellisuudentaju<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8pS8Hkza-rKGV_lAMtF6UBmEI-x7dp8cPsyD08Ep-SajAiWK-z7HTd72VyuWCc5Pl_GrTPnL2_ZV3RN-KTvlm-im4w8-Jbh7-eVLwG4obC3IffEhybBF-ChIy7Zih1bLAMsbjPFburLd0/s1600/Helsinki_Railway_Station_20050604.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8pS8Hkza-rKGV_lAMtF6UBmEI-x7dp8cPsyD08Ep-SajAiWK-z7HTd72VyuWCc5Pl_GrTPnL2_ZV3RN-KTvlm-im4w8-Jbh7-eVLwG4obC3IffEhybBF-ChIy7Zih1bLAMsbjPFburLd0/s320/Helsinki_Railway_Station_20050604.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Helsingin Rautatieasema seisoo paaluilla täyttömaalla. Kuva: <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_p%C3%A4%C3%A4rautatieasema">Wikipedia</a>.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
On kaksi nyrkkisääntöä, joita noudattamalla keskustelu rakentamisesta Helsingissä on heti paljon tolkullisempaa:<br />
<br />
Ensimmäinen on se että edes yrittää soveltaa jonkinlaista johdonmukaisuutta kriitikin suhteen. Jos on sitä mieltä että rakentaminen jonnekin on väärin, niin kysyy ihan itseltään että jos tämä kriteeri hyväksytään säännöksi ettei jotain rakenneta, niin mihin ylipäänsä voi rakentaa? Kun näin ei tehdä, päädytään esimerkiksi sellaiseen diplomaattiseen synteesiin, että Helsinki tulee rakentaa paljon lisää asuntoja, mutta niitä ei tule rakentaa rakennettuun kulttuuriympäristöön eikä viheralueille, jotka yhteensä kattavat noin 100% kaupungin pinta-alasta.<br />
<br />
Toinen nyrkkisääntö on että rahasta ei puhuta adjektiiveilla. Usein tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, mutta silloinkin voidaan edes arvioida suuruusluokka. Esimerkiksi se paljonko kaupunginosan rakentaminen Helsingin kaupungille maksaa on tapauskohtaista ja riippuu olosuhteista, mutta yksikkö on satoja euroja kerrosneliömetriltä, ja virallinen arvio toteumasta on noin 700€/kem2. Kun on edes jotain lukuja joita pyöritellä, voimme sitten järkevästi keskustella esimerkiksi siitä minne kannattaa rakentaa taloudellisessa mielessä ja minne ei.<br />
<h4 style="text-align: left;">
Rakennuskelvotonta verrattuna mihin?</h4>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Nämä tulivat mieleen mieleen kun luki Helsingin Sanomien artikkelia <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/a1475980202526?ref=a-luet-#2">Maa vajoaa kerrostaloalueella Malmilla, viereen suunnitellaan asuntoja tuhansille – "Malmin kentälle ei halpoja asuntoja rakenneta koskaan.”</a> Falkulla Tapanilan aseman vieressä on siis rakennettu savimaalle ja jutussa annetaan ymmärtää että Malmin kenttä on samoista syistä suorastaaan rakennuskelvoton:</div>
<blockquote class="tr_bq">
<div style="text-align: left;">
Maa vajoaa kerrostaloalueella Fallkullan kiilassa Helsingin Malmilla. Kerrostaloalue rakennettiin vuosina 2003–2006 Malmin lentoaseman naapuriin sen luoteisnurkkaan, kivenheiton päähän Tapanilan asemasta. Pitkin matkaa alueella on ollut ongelmia maan vajoamisen takia.</div>
</blockquote>
<div style="text-align: left;">
No, ensimmäinen sääntö, verrataanpa muihin alueisiin: Koko Helsingin ydinkeskusta on pitkälti suolla tai täyttömaalla. Esimerkiksi perimätieto kertoo että kaupunki lahjoitti aikoinaan Aleksanterikatu 2 tontin sikopaimenelle laitumeksi, koska ei semmoiselle hetteikölle voi kuitenkaan mitään rakentaa (lähde tälle muuten otettaisiin kiitollisena vastaan). Kalasatama, Jätkäsaari ja Hernesaari ovat täyttömaata, ja täyttö tässä yhteydessä tarkoitti että ne olivat aikansa kaatopaikkoja. Maata jouduttiin niiden rakentamisen yhteydessä paaluttamaan, vaihtamaan ja joskus jopa jättämään rakentamatta: Jätkäsaaren keskellä on puisto siinä missä se on tästäkin syystä. Keski-Pasila on syvää suota, Pohjois-Pasila vanha kaatopaikka ja järvi. Koko Malmin alue laajemmin ylipäänsä on vetistä savea, jonka takia esimerkiksi junarataa ei ole kaivettu tunneliin Malmilla. Edes tukeva kalliopohja ei ole yksiselitteisesti hyvä asia, koska putket, kadut ja perustukset joudutaan sitten räjäyttämään kovaan kallioon.<br />
<br />
Yleisesti voidaaan sanoa, että hyvät ja helpot rakennuspaikat Helsingissä on rakennettu jo ennen sotia. Tulevan rakentamisen mahdollisuuksien kannalta olennaisia poikkeuksia sääntöön ovat useat moottoriteiden varret, tiet ovat usein siinä missä ovat koska ne on aikoinaan tehty hyvälle maapohjalla, ja Vartiosaari. Kauempaa voi löytää vielä verrattaen helppoakin maata, mutta esimerkiksi <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2016/09/milloin-ostersundomiin-rakennetaan.html">Östersundomissa ongelma on se että kaukana tonteista saa niin vähän rahaa että se on silti raskaasti tappiollista kaupungille</a>.</div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<br />
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Kuinka kallista on kallis?</h4>
<div style="text-align: left;">
Jutussa haastateltu Att:n rakennusjohtaja Mykkänen summaa:</div>
<blockquote class="tr_bq">
Maaperän laji ja laatu eivät vaikuta maan vuokratasoon tai rakennusoikeuden hintaan, mutta rakentamisen hintaan kyllä. Niin myös Fallkullan kiilassa, joka ATT:n Hitas-kohteena on Mykkäsenkin vastuualueella.<br />
<br />
”Mitä pitemmät paalut sitä kalliimpaa on rakentaa. Se menee rakennuttajan piikkiin, ja sitä kautta lopulta asukkaan piikkiin”, Mykkänen sanoo.</blockquote>
Att:n osalta tämä pitää paikkanssa. Att on siis kaupungin oma rakennusyhtiö joka rakentaa Hitas-omistusasuntoja, sekä kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Niitä ei suoranaisesti subventoida, tarkemmin alla, eli ne toimivat omakustannusperiaattella. Asukkaat siis maksavat kaikki kulut, ei sen enempää. Ja juuri tämän takia sekä Hitasit että vuokra-asunnot ovat huomattavasti halvempia kuin asunnot vapailla markkinoilla, myös silloin eli käytännössä melkein aina, kun rakentamisen kustannuksia nostaa joku asia kuten maaperä.<br />
<br />
Yksityisten rakennuttajien kohdalla asia on eri, grynderi laskee kokonaiskustannuksia ja on siten valmis tarjoamaan kaupungille sitä vähemmän euroja tontista mitä kalliimpaa sen rakentaminen on. Helsingin kaupunki saa yksityisille rakennusyhtiöille myydyistä tonteista keskimäärin noin 1000€ kerrosneliöltä, eli noin 1200€ huoneistoneliötä kohti. Kaupunki vuokraa Hitasit ja Aratontit ehkä noin 400-750€/kem2 tasolla, tarkkoja lukuja on huonosti saatavilla, eli tässä mielessä niitä kyllä subventoidaan. (Muokkaus: Internet kertoo, että Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa on kyllä 3€/kem2/kk tontinvuokria Hitasissa, joka vastaa noin 1000€/kem2 myyntihintaa. Ei ole ihan yksinkertaista tämä.)<br />
<br />
Falkullaisen asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja arvioi Malmin kentän alueen rakentamiskustannuksia seuraavasti:<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
”Jos asiat [savimaaperän muokkaus ja paalutus] tehdään kunnolla, se maksaa ja näkyy asuntojen hinnoissa. Malmin lentokentälle ei halpoja asuntoja tulla siksi rakentamaan koskaan.”</blockquote>
<br />
No kuinka kallista, eli se toinen sääntö: Malmin kentän alueen infrarakentamisen (puistot, kadut, koulut, jne.) kustannuksiksi on alustavasti arvioiu 450 miljoonaa euroa. Pyöreästi puoli miljardia joka on valtava summa, johtuen osin maaperästä jota pitää vakauttaa. Se on kuitenkin vain noin kymmeneosa kokonaiskustannuksia, jotka ovat taloineen Malmin alueella noin neljä miljardia. Rakentamista tällä rahalla saa noin miljoona neliötä, ja se on kallista jos vähän yli 4000€/m2 omakustannus uudesta asuinneliöstä Helsingissä on kallista.<br />
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Uudisalueet vertailussa kaupungin talouden näkökulmasta</h4>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Mutta mitkä alueet sitten ovat taloudellisesti kannattavimpia? Lähde ylläoleville luvuille on kaupungin raportti <a href="http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf">Helsingin yleiskaava - taloudellisten vaikutusten arviointi.</a> Vertaillaan hieman taloudellisesta vinkkelistä isompia mahdollisia uudisrakentamiskohteita sen pohjalta.<br />
<br />
Sellaisena tasona josta voi turvallisin mielin sanoa, ettei jouduta
veronmaksajan kukkarolle voisi pitää kaupungin alueinvestoinnille noin 500€/kem2. Sen alla pysyminen edeistää kaupungin talouden lisäksi
asuntorakentamista siten ettei se tappele samoista veroeuroista
proverbiaalisten mummujen vaippojen, homekoulujen korjausten tai
päivähoidon ryhmäkokojen kanssa, se voi jopa auttaa rahoittamaan niitä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic0TOJsJ8wcWI_YC67jdvqzb9ghYvT3yQcaOkRhTdvo4D0orXciYgMR0-STzs3XrEclUcgnYXzAshx0qPdIR-RYMcExCqg9FNfqkR9XR6S_XOtnOfHilI36KWamvnPGmtW5r9sWfFxMmeD/s1600/kust.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="288" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic0TOJsJ8wcWI_YC67jdvqzb9ghYvT3yQcaOkRhTdvo4D0orXciYgMR0-STzs3XrEclUcgnYXzAshx0qPdIR-RYMcExCqg9FNfqkR9XR6S_XOtnOfHilI36KWamvnPGmtW5r9sWfFxMmeD/s400/kust.png" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<span id="goog_917481382"></span><span id="goog_917481383"></span><br />
Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, Malmi ei ole erityisen edullinen rakennettava, vaikkei myöskään ylivoimaisen kallis. Lahdenväylän ja Itäväylän kohdalta korkea kustannustaso selittyy oletetuilla kalliilla autotunneleilla, johon on sellainen yksinkertainen ratkaisu ettei tehdä tunneleita.<br />
<br />
Rakentamisen määrältään Malmi on isoista hankkeista myös keskiverto:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghE0btEuzLMzum6peVDqkZRc3aW1IwgGn-4t9lZWyhOGp6YMxu9rz6xkpEdludm08MESspFfYYQyE8BrkNinF83o3y_ePZghgNPTuhoSQz-6my-6pXRQh7FbIhYlSdmNh7cke3kEoufyfn/s1600/kemmit.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="241" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghE0btEuzLMzum6peVDqkZRc3aW1IwgGn-4t9lZWyhOGp6YMxu9rz6xkpEdludm08MESspFfYYQyE8BrkNinF83o3y_ePZghgNPTuhoSQz-6my-6pXRQh7FbIhYlSdmNh7cke3kEoufyfn/s400/kemmit.png" width="400" /></a></div>
<br />
Alla sama asia jos havainnollistamisen vuoksi leikitään että kaikki kerrosala käytettäisiin keskimäärin 65m2 asuntoihin. Uusissa kaupunginosissa toki on muutakin kuin asuntoja: kauppoja, ravitsemusliikkeitä, kouluja, toimistoja ja päiväkoteja.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMvPm3gLm9TLTleG_CoT1n5DUuGoj1QlCj_1zHdhYh1mnpJZcoBdWD657IckRj9YYANXuWSnU4-5HRoHt_n_UgjfBGGI4ztol8WUO4DP3Y6CbxQuv0ZdH67JCSLN65S2FyVYX4VmRNWBKx/s1600/asunt.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="190" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMvPm3gLm9TLTleG_CoT1n5DUuGoj1QlCj_1zHdhYh1mnpJZcoBdWD657IckRj9YYANXuWSnU4-5HRoHt_n_UgjfBGGI4ztol8WUO4DP3Y6CbxQuv0ZdH67JCSLN65S2FyVYX4VmRNWBKx/s320/asunt.png" width="320" /></a></div>
<br />
Menoille jonkinlaiseksi kipurajaksi määritelty 500€/kem2 on myös hyvin paikkakohtainen, koska tonttitulot ovat hyvin paikkakohtaisia. Malmi on maanarvonkin suhteen varmaankin keskiverto, se tuskin on niin haluttu sijainti kuin vaikkapa merenranta Lauttasaaressa, mutta toisaalta ei ihan kehnokaan.<br />
<br />
Tässä vaiheeessa kentän puolustajalle herännee ihan perusteltu kysymys, että jos Malmin kenttä on keskinkertainen rakennuspaikka, niin mikä ihmeen kiire sinne on rakentaa? Eikö nyt voisi suosiolla ottaa aikalisän vaikka jonnekin 2030 vuoteen saakka, ja etsiä sillä aikaa korvaavan lentokentän? Kaupunkia tulisi rakentaa sisältä ulospäin muutenkin, ja taloudellisestikin lähempänä sijaitsevat alueet ovat houkuttelevampia.<br />
<br />
No voisi, mutta kaikki muut yllämainitut kohteet eivät ole nykyisen yleiskaavan mukaisia, eli niitä ei voi asemakaavoittaa. Ilman asemakaavaa taas ei voi rakentaa. Voimassaolevasta yleiskaavasta on jäljellä isompia alueita Vartiosaari ja Malmi. Jos ja kun yleiskaava saadaan hyväksyttyä suuremmitta vaurioiitta valinnanvaraa on paljon enemmän, mutta nyt sitä ei ole. Tämä on se nykytilanteen isoin pulma monessakin mielessä.</div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-81755624218718825832016-09-30T13:39:00.001+03:002016-09-30T14:16:44.507+03:00Milloin Östersundomiin rakennetaan?<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<i>Östersundomin yleiskaava valmistuu ensi keväänä. Rakentaminen kuitenkaan tuskin alkaa lähivuosikymmeninä, pohjimmiltaan siksi että projekti on miljardin pakkasella. Östersundom on ehkä ratkaisu 2040-luvun asuntotarpeisiin.</i><br />
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Taustaa</h4>
Östersundomin alue liitettiin Helsinkiin hallituksen päätökselle vuonna 2007, vajaa kymmenen vuotta sitten. Sipoo syytti Helsinkiä Karhusaaren veronmaksajien kaappaamisesta, mikä oli ehkä osasyy, mutta pääsyy oli halu saada Helsinkiin lisää kaivattua tonttimaata. Ajatus laajentaa Helsinkiä itään on lentokoneesta katsoen hyvin luonteva. Alue on rakentamatonta peltoa ja metrokin tulee jo viereen. Ei kun lapio
maahan.<br />
<br />
Östersundom tuli suunnittelujärjestelmälle täysin puskista. Sen rakentamiseen ei oltu millään tavalla varauduttu esimerkiksi liikenteellisesti HLJ-suunnitelmassa, eikä maakuntakaavassa ollut siitä mitään mainintaa. Tämän takia asiaa päätettiin edistää kuntien yhteisellä yleiskaavalla, koska se juridisesti ohittaa maakuntakaavan. Liikennejärjestelyjä ruvettiin projektissa selvittämään kiireen vilkkaa.<br />
<br />
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Uusi Porvoo</h4>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVDo6UszRmM2Q_aYoFxZ1NwUDYlygXkaSbJ4vROBJFQbOXm34jI1awb8z01y005rq4f1K9LyoffU2y5egVlzlCSlAGgCwN-m5dSMtOsTlf8QrBgp0GOpZ0TEvuNZXORoqigAlS70T3OIFG/s1600/pientalokaupungin_tunnelmaa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="315" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVDo6UszRmM2Q_aYoFxZ1NwUDYlygXkaSbJ4vROBJFQbOXm34jI1awb8z01y005rq4f1K9LyoffU2y5egVlzlCSlAGgCwN-m5dSMtOsTlf8QrBgp0GOpZ0TEvuNZXORoqigAlS70T3OIFG/s400/pientalokaupungin_tunnelmaa.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Projektin tuottama tunnelmakuva <a href="http://yhteinenostersundom.fi/teemat/kaavaehdotus-luo-uudenlaista-pientalokaupunkia/">pientalokaupungista</a></td></tr>
</tbody></table>
2000-luvun alkupuolella kaupunkisuunnittelussa muotia oli tiivismatala. Vähän sellaista kuin vaikkapa Porvoo, kapeat kadut joita reunustaa 2 - 4 kerroksiset talot. Ajatus oli yhdistää pientaloasumiseen raideliikenne.<br />
<br />
Kunnianhimon taso suunnittelussa oli kiitettävä. Ajatus on että Östersundomiin syntyisi 60 000 - 80 000 asukkaan kokonainen kaupunki, suuruusluokkaa Lahti, raiteiden varaan. Tästä määrästä noin 40 000 - 50 000 Helsinkiin.<br />
<br />
Mistä seuraa yksi suunnitelman perusongelmista: Tiiviissä pientalokaupungissa kaupat, lastentarhat, harrastukset, ovat jos ei nyt ihan kävelymatkan, niin polkupyörämatkan päässä. Tämä on kuitenkin mahdollista vasta kun koko kaupunki on rakennettu, jolloin asiakkaita palveluille on riittävästi. Uudisasukkaalle on tarjolla verrattaen kallis rivitaloasunto pienelle tontilla ja kaukana kaikesta, niiksi vuosikymmeniksi mitä alueen rakentaminen kestää.<br />
<br />
Porvoota olisi hyvin vaikea rakentaa kerralla, jos ei sitä olisi jo tehty. Puhumattakaan isommasta kaupungista.<br />
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Raiteilla, eli millaista liikennettä saa miljardilla?</h4>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZE3PP0GcSTktLMHhEOxnUnYGA3lRZmvgH84AHmXaNIlcf-tINbVwh1GPzasf3fH4X9U3gtmvUeI1N6fEgMMXjKll3YBT1SeIDjLPp48DhvfOJZFs7pQiUFblAb83kB-b6BX1-is8nwMGB/s1600/it%25C3%25A4metro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="202" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZE3PP0GcSTktLMHhEOxnUnYGA3lRZmvgH84AHmXaNIlcf-tINbVwh1GPzasf3fH4X9U3gtmvUeI1N6fEgMMXjKll3YBT1SeIDjLPp48DhvfOJZFs7pQiUFblAb83kB-b6BX1-is8nwMGB/s400/it%25C3%25A4metro.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Östersundomin raideratkaisusta käytiin pitkä ja osin vieläkin avoin <a href="http://otsokivekas.fi/2011/03/ratikkaverkosto-ostersundomiin-ja-koko-seudulle/">debatti</a>, ja sitä on myös selvitetty hyvin laajasti. Vaihtoehdot olivat metro, pikaratikka ja juna. Pikaratikan vahvuus on että pysäkkejä on paljon, jolloin ei tarvita liityntäliikennettä vaihtoineen. Juna taas olisi nopea, mutta sillä olisi vähän asemia. Metro on jotain siltä väliltä, nopeampi kuin pikaratikka mutta selvästi hitaampi kuin juna. Pysähdyksiä on junaan verrattuna kaksin-kolminkertainen määrä, ja pysäkkejä noin puolet vähemmän kuin pikaratikalla olisi.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi51TTMECMOuB5h7PlLT14ZGzZx3BAv4vMdlm6y8vUUVploA2bZQoWnwBxKdLsTwC9INbLhZgaQUVRF339pTmbbAs2QTO4hPlqEDmhV2egvlD-Ux35gI4fkIPFQinwZkMpCnRS81AYO3WpU/s1600/krakenne.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="263" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi51TTMECMOuB5h7PlLT14ZGzZx3BAv4vMdlm6y8vUUVploA2bZQoWnwBxKdLsTwC9INbLhZgaQUVRF339pTmbbAs2QTO4hPlqEDmhV2egvlD-Ux35gI4fkIPFQinwZkMpCnRS81AYO3WpU/s400/krakenne.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Metro on luontevimmillaan ostoskeskusten välinen liikenneväline, jonka sovittaminen jatkuvaan kaupunkirakenteeseen on vaikeaa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Suunnittelua on jatkettu metron ja Raide-Jokerin jatkon pohjalta. Juna karsiutui pois varmaankin uskonpuutteen vuoksi: Luontevasti se olisi osa rataa Porvooseen saakka, ja se mihin juna mahtuisivat pääradalla on täysin avoin kysymys.<br />
<br />
Metron kustannusarviot lähestyvät miljardia, pikaratikka verkosto alueelle olisi varmaankin joitain sata miljoonia. Ongelma ei ole ainoastaan investoinnin suuruus, vaan mitä tällä rahalla saa. Esimerkiksi alla on kartalla Östersundomista laskettuja matka-aikoja <a href="http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/ostersundom/Ostersundomin_raidevertailu.pdf">raidevaihtoehtojen vertailusta (2011)</a>, ja kuten siitä näkee metrolla pääsee perille Herttoniemeen saakka reilussa puolessa tunnissa. Siitä länteen on punaista, joka tarkoittaa 40-50 minuutin kokonaismatka-aikaa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYnoGSBYdy30azQpmzvFs41B_GSsCc6IP95do7R9I2oAZ1FvRbTdp8QYcFV13uEOQdo0a9r6i7JR7_PL6b0sXNbIToru3bE_ZoeiuMVuSS65rJAjammDCMdbK-UnDd4HT47tNj7ViwpIp3/s1600/metromatka.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="251" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYnoGSBYdy30azQpmzvFs41B_GSsCc6IP95do7R9I2oAZ1FvRbTdp8QYcFV13uEOQdo0a9r6i7JR7_PL6b0sXNbIToru3bE_ZoeiuMVuSS65rJAjammDCMdbK-UnDd4HT47tNj7ViwpIp3/s400/metromatka.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämäkin kuva suurenee napsauttamalla.</td></tr>
</tbody></table>
Tuoreen ja laadukaan <a href="http://www.hel.fi/hel2/ksv/ostersundom/kaavaehdotusvaihe_liikennejarjestelmaselvitys_090615.pdf">Strafican tekemän selvityksen (2015)</a> mukaan automatkojen osuus olisi yleiskaava-alueella kaksinkertainen (41% kaikista matkoista) verrattuna joukkoliikenteeseen (22%). Ajokilometrejä asukasta kohden olisi yli kolme kertaa enemmän kuin nykyisillä helsinkiläisillä:<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyjh5zlS-BQdkOaprT5MjV3SS_yPC12fnxZjM65doPo_1BD_11ht3xJaXpD1o_skKhdxrvmYAVCot7LieHzca5441Tc7nX0YOPzk5F7t47b7TpOEQhjiHgSV0F3XROpXZMhOBaaqhE5Xks/s1600/autokm.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="260" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyjh5zlS-BQdkOaprT5MjV3SS_yPC12fnxZjM65doPo_1BD_11ht3xJaXpD1o_skKhdxrvmYAVCot7LieHzca5441Tc7nX0YOPzk5F7t47b7TpOEQhjiHgSV0F3XROpXZMhOBaaqhE5Xks/s400/autokm.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">HA = henkilöauto, JL = joukkoliikenne, JK + PP = jalankulku ja pyöräily.</td></tr>
</tbody></table>
Liikenteen päästöinä tulos ei ole sitä mitä raidekaupungilla haetaan:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr_rs8Oy38svmj-buEbH6-nDD3HQqd2ZSbfN_B8XT85VnU8caNWn0xRexpzRPTKemsHHpr-CzIMMdpccSeOkONAWZ3XdoSu0jJJs8SiryzBC668u0pm2bTMo3oNkFG8E8uKalQzMsh-2I0/s1600/p%25C3%25A4%25C3%25A4st%25C3%25B6t.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="226" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr_rs8Oy38svmj-buEbH6-nDD3HQqd2ZSbfN_B8XT85VnU8caNWn0xRexpzRPTKemsHHpr-CzIMMdpccSeOkONAWZ3XdoSu0jJJs8SiryzBC668u0pm2bTMo3oNkFG8E8uKalQzMsh-2I0/s400/p%25C3%25A4%25C3%25A4st%25C3%25B6t.PNG" width="400" /></a></div>
Selvitykseen sisältyvä tarkeampi vertailu antaa osviittaa siitä mistä on kyse, eli siitä että Östersundom on nyt vaan kaukana. Punaisempi on suurempi joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuus alla olevassa kartassa:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjensCknFKXGHE1DHz6gi_yKHcLM0M_vobL5xacqV6LRdWsG6sJUAnuBaSy4Py5Z5iMcjoL8wUfxN9aQIxFSNXc0ttRcZLC3-jDtuJkDFEB1R7CH456S7FZeU75B48a9huWQnziygV3Ni1n/s1600/osuus.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="330" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjensCknFKXGHE1DHz6gi_yKHcLM0M_vobL5xacqV6LRdWsG6sJUAnuBaSy4Py5Z5iMcjoL8wUfxN9aQIxFSNXc0ttRcZLC3-jDtuJkDFEB1R7CH456S7FZeU75B48a9huWQnziygV3Ni1n/s400/osuus.PNG" width="400" /></a></div>
<br />
Mallinnus sisältää metron, pikaratikan ja niiden varaan suunnitellun kaupungin. Mallissa on myös oletettu ruuhkamaksut. Ja tästä huolimatta tulos on mitä on. Tästä ei tule moittia suunnitelijoita, suunnitelmat ovat sangen hyviä, lähtökohdat ovat vaan huonot: Östersundomissa ei ole <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2016/05/missa-on-hyvat-joukkoliikenneyhteydet.html">hyvän joukkoliikenteen edellytyksiä</a> johtuen sijainnista.<br />
<br />
Vaikkei välittäisi päästöistä, joukkoliikenteestä ja muusta hippeilystä, niin autoliikenteenkin kannalta tulos on huono. Porvoon moottoritien liikennemäärät kasvavat rajusti ruuhkamaksuista huolimatta, ja varsinkin ilman niitä, mikä säteilee ruuhkina Lahdenväylän ja Kehä I suuntaan. Porvoonväylä ja Kehä III on myös valtakunnan tavaraliikenteen pääväylä.<br />
<br />
<h4 style="text-align: left;">
Tulot ja menot</h4>
<a href="http://www.hel.fi/hel2/ksv/ostersundom/yleiskaavaehdotus_teknistaloudellinen_selvitys_121114.pdf">Teknistaloudellinen selvitys (2014)</a> kertoo että tonttitulot kunnille ovat noin 1,8 - 1,9 miljardia euroa, menot 2,6 miljardia euroja. Menot muodostuvat toisaalta asuinalueen perusinfrasta:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtc2sRKctfqc8x2QHnLm8fPrYLUfWpwWUKS3p5lBxG2ugG9l1zd9EBOxIXyg83lz_zcOrQEqODrYDdAYOaI2XPPz888kYuSuHpx6hius21TUKRQiUBxNkhQb-rwsy2Qr344azZJ02nnhtc/s1600/perusinv.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtc2sRKctfqc8x2QHnLm8fPrYLUfWpwWUKS3p5lBxG2ugG9l1zd9EBOxIXyg83lz_zcOrQEqODrYDdAYOaI2XPPz888kYuSuHpx6hius21TUKRQiUBxNkhQb-rwsy2Qr344azZJ02nnhtc/s1600/perusinv.PNG" /></a></div>
Ja toisaalta metrosta ja muista isommista liikennejärjestelyistä<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgs0sdVJsGuzIJRiKk6LpDpq5cH-LgyazmzZ0YiUSDdF1aKIjLkd6Tr2Mw2s4hbeRY7qKNbwZL4xVrdb_Xp8t9E_CfU1wC0tzaWt5vE0AkR2cNYvrC2YabZghB5vzXZG2yokqeOgDWUDyPN/s1600/metroinv.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgs0sdVJsGuzIJRiKk6LpDpq5cH-LgyazmzZ0YiUSDdF1aKIjLkd6Tr2Mw2s4hbeRY7qKNbwZL4xVrdb_Xp8t9E_CfU1wC0tzaWt5vE0AkR2cNYvrC2YabZghB5vzXZG2yokqeOgDWUDyPN/s1600/metroinv.PNG" /></a></div>
Metron investointi on tosin tätä kirjoittaessa 700 miljoonaa tai enemmän, koska kustannusarvioita on tarkennettu ylöspäin Länsimetron kustannusten kasvettua. Tuloja voisi saada suuremmiksi lunastamalla kaupungeille vielä suuremman osuuden maasta, mutta toisaalta menoarvioissakin on riskiä ylöspäin. Lyhyesti sanottuna, koko projekti on noin miljardin miinuksella.<br />
<br />
Erityisongelma on Vantaan osuus. Noin kolmannes metrolinjasta kulkee
Vantaalla, ja täten olisi Vantaan maksettavaa. Vantaa on vaikeuksissa jo
Kehäradan investointien kanssa.<br />
<br />
Östersundom ei ole mitenkään erityisen kallis rakentaa suhteessa rakennettavien kerrosneliöiden määrään, noin 300 €/k-m2. <a href="http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf">Esimerkiksi</a> Hämeenlinnan väylän bulevardisoinnin kohdalla vastaava luku on 260€/k-m2, Tuusulanväylän osalta 390€/k-m2 ja Malmin lentokentän alueelle 500€/k-m2, kaupungin keskiarvo on noin 700€/k-m2. Mutta rakennusoikeudesta Vuosaaren takana, kaupungissa joka valmistuu vuosikymmenten päästä ei voi paljoa pyytää, kun taas lähellä kantakaupunkia tai edes Kehä III sisäpuolella se on hyvin arvokasta.<br />
<br />
Vuoden 2014 jälkeen tilanne <a href="http://yhteinenostersundom.fi/2016/06/yleiskaavassa-vaihtoehtona-pohjoisempi-metrolinjaus/">on vielä huonontunut</a>. Naturasta johtuen eteläisempiä osia on jouduttu rajaamaan pois rakentamisesta, juuri sieltä missä on arvokkainta tonttimaata rannan läheisyydessä.<br />
<h4 style="text-align: left;">
</h4>
<h4 style="text-align: left;">
Yhteenveto</h4>
On hyvin vaikea nähdä että kunnat lähtisivät kiireen vilkkaa kaatamaan rahaa raidekaupunkiin, jossa liikutaan autolla, ja joka vaatii miljardien investoinnit ilman että vastaavia tuloja on luvassa edes tulevaisuudessa. Yhden metroaseman verran ehkä Helsinki tekee itsekseen. Östersundomin aika tulee, jos tulee, sitten joskus kun Itä-Helsinki on tiivistynyt kaupungiksi.<br />
<br />
Östersundomin kaavoituksesta on opittu paljon. Suurimmat ongelmat johtuvat kaikki etäisyydestä, se että ei ole olemassaolevaa kaupunkirakennetta johon uusi rakentaminen voisi tukeutua, se että tonttitulot eivät kata investointeja, että joukkoliikennettä ei saa millään toimimaan. Uudessa yleiskaavassa on tästä viisastuneena lähdetty hakemaan rakennusmaat läheltä. <a href="http://tolkku.blogspot.fi/2015/10/rakentamisen-reunaehdot-eli-miksi-uusi.html">Helppoa sekään ei ole</a>, valmiissa kaupungissa joka nurkka on jonkun mielestä hyvä juuri niin kuin se on nyt, mutta tämä on kuitenkin mahdollista. Maantieteelle sen sijaan ei oikein voi mitään.</div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-3310461963208398285.post-63613237869510403862016-09-09T16:43:00.002+03:002016-09-09T17:30:53.015+03:00Eikö nyt voisi vaan tehdä bulevardin ilman taloja?<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<i>Raikas idea on tehdä bulevardisointia, muttei rakentaa kadun viereen taloja. Se on myös monipuolisesti toteuttamiskelvoton idea. Käydään tämä perusteellisesti läpi, jotta tämä idea unohdetaan mahdollisimman nopeasti</i><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://i2.cdn.turner.com/cnnnext/dam/assets/160708212907-atlanta-protesters-large-169.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://i2.cdn.turner.com/cnnnext/dam/assets/160708212907-atlanta-protesters-large-169.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tähän piti tulla kuva mielenosoituksesta moottoritien suojelemisen puolesta, mutta sellaista ei löydy mistään.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Politiikka on neuvottelua, ja neuvottelut toimivat niin että kaikki saavat jotain. Esimerkiksi yhdet saavat heille tärkeän aukioloaikojen vapauttamiset läpi ja toiset heille olennaisen muutoksen omaishoidon korvauskäytäntöihin. Tällainen kaupankäynti on täysin kunniallinen tapa sovitella erimielisyyksiä, jonka soveltamisessa maankäytön kysymyksiin mennään usein pahasti metsään kauppaamalla sama maa useampaan kertaan. Esimerkiksi kvanttikaistana tunnettu sovintoehdotus Mechelininkadun kiistaan, jossa samalla kaistalla olisi pysäköinti, polkupyöräkaista ja autokaista, koska näin kaikki saisivat mitä tahtovat<br />
<br />
<br />
Samaa sarjaa on ajatus että bulevardit voitaisiin toteuttaa ilman että niiden varteen tulee taloja. Hyvin rajallisessa mitassa tämä on vielä ymmärrettävä ja mahdollinen idea, voi olla joku korttelin mittainen pätkä kadun yhdellä puolella jossa on suojelukohde joka vaan jätetään rakentamatta. Mutta tässä on kyse siitä ajatuksesta, että kun bulevardi on kiva, mutta talot hankalia, niin eikö vaan voisi jättää talot pois? <span data-ft="{"tn":"K"}"><span class="UFICommentBody">Jos tätä ehdottaa kannattaisi kuitenkin miettiä ensin seuraavat asiat:</span></span><br />
<span data-ft="{"tn":"K"}"><span class="UFICommentBody"><br />Rakennusteknisesti toki mikään ei
estä muuttamasta moottoritietä kaduksi, keskellä kulkevine ratikkakiskoineen. Ilman että rakennetaan taloja sen
laidalle.<br /><br />Nopeuksien kannalta vaikutus olisi
todennäköisesti pieni. Autojen nopeus asettuu ympäristön mukaan, eikä niinkään rajoitusten. Keskellä metsää se on suuri, koska ympäristö vaikutta siltä että siellä
voi vapaasti päästellä menemään. Vaikutus meluun olisi täten myös vähäinen, ja tietenkään melun leviämistä ei estäisi talorivi.
Liikenneturvallisuuden kannalta yhdistelmä suojatiet ja motarinopeudet
on murhaavan huono. Huonoa katuympäristön suunnittelua
voi korjata tekemällä kadusta hitaamman ajaa, esimerkiksi tehdään
töyssyt korottamalla suojatiet, mutkia tai muuta vastaava.<br /><br /> Eli ehdotus on
hitaampi ja autoilijan kannalta epämukavampi väylä, ja vastineeksi saadaan
ratikka jolla ei ole matkustajia ja suojatiet joita ei juuri käytetä,
koska ei siellä väylän varrella asu tai ole töissä juuri ketään. Ihmiset yleensä asuvat, asioivat ja käyvät töissä taloissa.<br /><br />Pelkkä kadun rakentaminen esimerkiksi Hämeenlinnan väylän osalta kustantaa noin sata
miljoonaa euroa. Se on uuden ison kaupunginosan liikenneinvestoinneiksi
verrattaen vähän, mutta sitä kaupunginosaa ei siis tule. Eikä siten
myöskään tonttituloja joilla investoinnit rahoitetaan.<br /><br />Jos tällainen esitys menisi valtuustoon, en tiedä kannattaisiko sitä kukaan. Koska sitä olisi hyvin vaikea kannattaa.<br /><br />Yleiskaavasta käydyissä neuvotteluissa käytännössä poistettiin rakentaminen nelisensataa
metriä Hämeenlinnan väylän varrelta Kehä I etelään. Samalla myös suojeltiin saman verran
moottoritietä. Jos siitä tykkää niin mikäs siinä, mutta ei kannata huijata itseään että tämä ei olisi moottoritien
suojelua. Katua ei ole eikä tule ilman taloja, <a href="http://atu on tila yhden talon seinästä seuraavan seinään">katu on tila yhden talon seinästä seuraavan seinään</a>. Bulevardisointi on sekä liikennehanke että kaupunginosien rakentamista.</span></span><br />
<div style="text-align: left;">
</div>
<h4 style="text-align: left;">
<span data-ft="{"tn":"K"}"><span class="UFICommentBody">Miten sitten pitäisi sopia?</span></span></h4>
<span data-ft="{"tn":"K"}"><span class="UFICommentBody"><br /></span></span>
<span data-ft="{"tn":"K"}"><span class="UFICommentBody">Maankäytöstä neuvotellaan niin, että sovitetaan yhteen erillaiset intressit. Rakentaminen, viheralueet, rakennusuojelu, yritysten toimitilatarpeet, sekä tukku muita, ja vielä sellaisella tavalla että suunnitelma on toteuttavissa tilallisesti ja taloudellisesti. Tulosta voi pitää hyvänä jos kaikkia ottaa joku asia päähän, koska muuten tulos olisi täysin jonkun yhden intressiryhmän sanelema. </span></span><br />
<br />
<span data-ft="{"tn":"K"}"><span class="UFICommentBody">Yleiskaavan kohdalla asunto- ja erityisesti korttelirakentamista haluavat joutuvat tyytymään määrällisesti edelleen vähäiseen maavarantoon, ja suojeltuihin teollisuus- ja asuinalueisiin. Vaikka yleiskaava on urbaanisti valtava edistysaskel. Autopuoluetta huolettaa eritasoliittymät Kehä I sisäpuolella sekä se että uusia väyliä on hankala rakentaa, mutta toisaalta moottoritieverkko suurimmaksi osin säilytetään ja parille tunnelillekin on varaus. Rakennussuojelija joutuu nielemään sen että vanhoillakin alueilla rakennetaan taloja, mutta edelleenkään mitään ei olla purkamassa. Puistopuolella hiertää lähinnä Keskuspuiston reuna, mutta uusia isoja viheralueita ei olla ottamassa rakentamiseen toisin kuin edellisessä yleiskaavassa (Kivinokka, Vartiosaari...). Peltihallilobby menettää osia teollisuusalueista, mutta suurin osa niistä suojellaan. Jos mistä tahansa näistä kulmasta haluaisi että huono asia korjataan, niin sitten pitäisi kertoa miten siitä saadaan<a href="http://tolkku.blogspot.fi/2015/10/rakentamisen-reunaehdot-eli-miksi-uusi.html"> tasapainoinen kokonaisuus kaikkien muiden intressien kanssa</a>. Ja mitä syytä on olettaa että neuvottelutulos ei olisi nykyistä huonompi ihan omastakin vinkkelistä.</span></span></div>
Teemuhttp://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.com0