Tolkku

Minkälainen onnettomuus HITAS on?

2012-01-29T08:38:00.008+02:00

HITASista on puhuttu viime päivinä, Tolkusta huuto aiheesta on ylimitoitettua ongelmiin nähden ja sivuttaa hyödyt. Tonttien alennusmyynnistä taas voisi huutaa enemmänkin.

Otetaan ihan lyhyenä kertauksena kuitenkin ensin että mitä HITAS on. Kyseessä on järjestelmä jossa Helsingin kaupunki vuokraa tontin n. 20% alennuksella ja rakennuttaa siihen talon. Asunnot talosta myydään omakustannehintaan, ja ne ovat vapailla markkinalla oleviin verrattuna hyvin edullisia. Kun myydään alle markkinahinnan niin syntyy jono, nykyään asunnot arvotaan. HITASeissa on indeksiin sidottu enimmäishinta, paikoin ja joskus tämä jää reilusti jälkeen markkinahinnasta. Erityisesti uudet HITASit ovat huomattavan halpoja.

Tämä tuottaa erilaisia ilmeisiä ja vähemmän ilmeisiä ongelmia, joita ei tässä yhteydessä kerrata.

Kuitenkin ratkaisuna paskaksi ja palamaan on ylireagointia. HITASin avulla jopa tuhannet ihmiset vuodessa saavat kohtuuhintaisen asunnon Helsingistä, ja pahimmassakin tapauksessa saadaan vähän lisää vuokra-asuntoja. Tähän verrattuna jokunen sijoittaja tai kiero myyjä jotka käärivät ansiottomia voittoja, tai mummu joka asuu turhan isossa asunossa, ovat kuitenkin pieniä haittoja. Kyseessä on aika onnellinen onnettomuuss.

Semminkin kun käytännössä HITAS ei suoranaisesti maksa kaupungille juuri mitään. Joko on niin että sosialismi on asuntotuotannossa huomattavasti tehokkaampi kuin markkinat, tai sitten asuntotuotannossa on jotain pielessä joka pitää korjata, kuten Elina Moisio kirjoittaa.

Ei kai siinä paikoin raivoisassa kritiikissä vaan nyt ole taustalla se, että kun todellisuus ei tottele talousteoreettisia yksinkertaistuksia, niin ratkaisu on muuttaa todellisuutta? Tätä ei tule lukea kritiikinä välttämättömiä ja tarpeellisia talousteoreettisia yksinkertaistuksia kohtaan sinänsä.

Voi tosin olla niinkin kuten Soininvaara argumentoi:

Virallisesti alennus [tontinhinnasta lasketusta vuokrasta] on 20 %, mutta sillä sadan prosentin vuokralla ei kyllä kukaan pysty tonttia saamaan. Hinta on hatusta vedetty ja vahvasti subventoitu ainakin hyvillä alueilla... Itse kovan rahan asunnossa asuva voi aiheellisesti kysyä, miksi yhteistä omaisuutta käytetään joidenkin asumisen tukeen mutta ei kaikkien.

Tolkku saattaa olla tässä väärässä, mutta tuo hatusta vetäisty vertailuhinta on kuitenkin se millä grynderit ostavat kaupungilta tonttaja. Grynderi vaan pitää sen ja markkinahinnan eron tietenkin itsellään. HITASissa erotus siirtyy asunnon ostajalle, mikä selittäisi hintaeroja.

Soininvaara on tästäkin huomauttanut, hänen mielestään kaupunki myy ja vuokraa ylipäänsä maata liian halvalla. Jos näin on, niin tämä on skandaali, kyse on käytännössä miljardeista euroista kaupunkilaisten rahaa joka lahjoitetaan yksityisille yrityksille, vain murto-osa uudistuotannosta on HITASia.

Selvyyden vuoksi, Tolkkua ei toimiteta HITAS-asunnosta, mikä ei johdu yrityksen puutteesta.

Asunto voisi olla ihan vaan asunto

2012-01-25T23:38:00.008+02:00

Tolkku on sitä mieltä että verotamme asuinrakentamista liikaa ja turhaan normien kautta. Ja kertoo miten tämä lopetetaan.

Otso blogasi siitä että ihmisille myydään pysäköintipaikkoja, joita he eivät tarvitse eivätkä halua. Niitä myös vuokrataan kytkynä asunnon kanssa, haluaa eli ei. Tämä on yleisesti ottaen käsittämätöntä, mutta myös nostaa varsinkin HITAS-asuntoja hintoja sellaisella tasolle, että esimerkkinä Otson kirjoituksessa mainitulla opettajapariskunnalla ei ole varaa ostaa asuntoa.

Tolkun mielestä asiassa on kaksi muuta keskeistä ongelmaa:

1. Normit ovat rakentamisen veroja ja verot vähentävät taloudellista toimintaa. Kaupungissa raskain näistä veroista on pysäköintinormi.

On toki niin että rakennuskustannukset eivät sinänsä selitä asuntojen hintoja, paitsi HITASissa, koska hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mutta kustannusten kasvu rajoittaa tarjontaa, eli tehdään vähemmän asuntoja, ja tämä nostaa hintoja. Esimerkiksi Helsingin kaupunki, vauhdittaakseen asuntotuotantoa, luovutti Jätkäsaaressa tontteja poikkeuksellisella ehdolla että kaupunki saa tontista korvaukseksi prosenttiosuuden asunnon myyntihinnasta, ja kuten Akateeminen talousblogi huomauttaa tämä tuottaa hassun kannustimen tinkiä laadusta ja laskee kaupungin eli meidän kaupunkilaisten tontista saamaa korvusta. Ja samaan aikaan kaupunki ja valtio lisäävät rakentajien kustannuksia normeilla.
Esteettömyyden, autopaikkanormin ja väestönsuojelutilojen normien vaikutus 55 neliön kaksion rakennuskustannuksiin

Pysäköintipaikka verrattaen edullinen 45 000 € /kpl Jätkäsaaressa joita on 0,77 per asunto, lähde muille luvuille raportti Rakentamisen normitalkoot – turhat kustannukset kuriin, via Lasse Männistö. Lainaus asiantuntijahaasttelusta:

Hinta joka saadaan autopaikkojen myynnistä, ei kuitenkaan kata rakennuskustannuksia vaan jokainen asunnon ostaja sponsoroi autopaikoitusta, esim. Vuosaaressa autopaikasta saadaan 15 000€, mutta rakentaminen maksaa 30 000 €.

Ja nuo ovat vielä vanhaan merenpohjaan ja täyttömaahan verrattuna halpoja paikkoja.

2. Kaupunki on kaupallinen keskus, taloyhtiö ei ole pelastuslaitos tai autokerho

Kaupunki koostuu erillaisista julkisista ja kaupallisista tiloista, kuten kahvilat, kirjastot tai vaikkapa kuntosalit. Se elää siitä että niissä tuotetaan palveluita. Jos niille ei ole kysyntää niin kaupunki ei elä. Talot ovat taas sitä varten että niissä on asuntoja, tarvittavat palvelut löytyvät yleensä kävelyetäisyydeltä.

Asuntoyhtiö sellaisena kuin sen virkamies näkee taasen on pikemminkin jonkinlainen minivaltio. Jos taloyhtiö on yksinään saaressa keskellä Suomenlahtea voi olla mielekästä että síllä on oma pelastustila ja jopa vapaapalokunta. Jätkäsaaressa näin ei ole, vaan kansalaisten suojelu kriiseisssä hoidetaan julkisena palveluna, samoin väestösuojat on järkevää tehdä keskitetysti verovaroin. Ihmisiä jotka rakentavat asuintoihinsa yksityisiä pommisuojia pidetään yleensä vähän omituisina.

Jos pysäköintipaikat olisivat palokunnan tapainen palvelu jota kaikki tarvitsevat, niin olisi järkevää hoitaa pysäköinti julkisena palveluna. Mutta sen tarve vaihtelee eri ihmisillä, joskus on auto ja joskus ei, ja kantakaupungissa autoja ei suurimmalla osalle ole. Lisäksi on vaikea nähdä mitä sellaiset ulkoishyödyt pysäköintipaikoista olisivat jotka eivät siirtyisi niiden hintaan, semminkin kuin autoista on kaupungissa myös merkittäviä ulkoishaittoja.

Miten yksityinen pysäköinti tulee järjestää

Asia on sinänsä äkkiseltään yksinkertainen, ihan normaali yhtiö josta ostetaan pysäköintiaikaa siinä kuin kuntosalilta kuntoiluaikaa. Helpointa tämä on jos ajattelee yrityksen sijaan Autoliiton tapaista autoklubia joka vastaa koko aluen pysäköinnistä, liittyä saavat paikalliset asukkaat ja yritykset. Osakkeen hinta kattaa pienen osan kuluista ja toimii alkupääomana, pääasialliset tulot tulevat aikaperustaisista maksuista. Myös kadunvarsipysäköinti on osa yhtiötä. Taloyhtiöillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, kaupunki voi toimia jonkinlaisena kätilönä.

Alla numeroituina ongelmia ja miten se torpataan:

1. Paikallismonopoli
Voi olla käytännössä vaikeaa tuottaa paikallista kilpailua pysäköintitalojen kesken. Se että kaupunki taas kilpailisi niiden kanssa vääristäisi omalla tavallaan kilpailua. Tämän takia paras ratkaisu on keskinäinen yhtiö jossa pysäköintipalveluita käyttävät myös omistavat sen, vähän niin kuin golf-klubi.

2. Pysäköinti leviää vieras- ja asiointipaikoille jos muualla pitää maksaa
Tähän on hyvin yksinkertainen ratkaisu, mitään tuollaisia erillisiä paikkoja ei ole. Eli siksi ne ovat saman yhtiön alla joka saa niistä myös tuloja. Käytännössä tämä tarkoittaa että kaupunki vuokraa kadunvarsipaikat perustettavalle alueelliselle pysäköintiyhtiölle.

3. Jos pysäköinti on maksullista niin sitä pitää valvoa, ja ihmiset eivät pidä siitä
Ne samat ihmiset jotka pysäköivät ovat myös osakkaita, ihmiset ovat sangen hanakoita puuttumaan väärinpysäköintiin omilla paikoillaan. Yhtiö voi ostaa valvonnan palveluna joka kaupungilta tai yksityiseltä yritykseltä.

4. Sokerina pohjalla Autopaikkatyöryhmän raportissa esiintuotu ongelma:

Pysäköintilaitoksen yksityisten autopaikkojen toteuttaminen jää kiinni alueella asuntoja omistavien ja niissä asuvien asukkaiden halusta ja kyvystä
ostaa itselleen oma autopaikka... Tällöin uuden alueen asukkaat saattavat vaatia kaupunkia muuttamaan pysäköintiä verovaroin esimerkiksi maantasoiseksi tai lisäämään kadunvarsipysäköintiä välttyäkseen ostamasta omakustannusperusteisia, mutta silti kalliita autopaikkoja pysäköintilaitoksesta.

Siellä maatasolla kaupungissa ei ole tilaa vaikka kuinka vaatisi. On myöskin vaikea nähdä ongelmaa siinä että pysäköintilaitoksia joita ihmiset eivät halua, ei myöskään rakenneta.

Ratkaisu maahanmuutto-ongelmiin

2012-01-21T09:46:00.000+02:00

Vartti Pohjois-Helsinki oli käynyt kysymässä kansan syviä tuntoja malmilaisessa anniskeluravintolassa, ja esiin nousi huoli että jos Pekka Haavisto valitaan presidentiksi, "ruotsalaiset muuttavat Suomeen".

Osa kansasta on huolissaan siitä että maahanmuuttajat aiheuttavat kustannuksia, työllisyysaste on alhainen, mukana tulee lapsia jotka tarvitsevat hoitoa tai koulutusta. Lisäksi tulijoiden suhde naisiin askarruttaa.

Toiset taas haluavat enemmän väriä katukuvaan, lisää työikäistä väkeä, ja vapaampaa meininkiä. Unohtamatta toki toisen kotimaisen kielen asemaa ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

Tämä on loistava mahdollisuus kansalliseen konsensukseen, jonka ehdokas Haavisto on pelkällä olemassaolollaan avannut. Tilastollisesti ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat keskimääräistä paremmin työllistyneitä, ja muutenkin hieman terveempiä. Lienee myös niin että homoseksuaaleilla on keskimääräistä vähemmän lapsia ja he muuttavat vähemmän kilpailuasetelmaa heteroseksuaalisilla parisuhdemarkkinoilla.

Eli lisää ruotsalaisia homoja Suomeen, ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Autossa ei voi räplätä

2012-01-14T10:41:00.000+02:00

Kauppalehti raportoi:

Amerikkalaiset autonvalmistajat ovat huolissaan Facebookin ja muun sosiaalisen median voimasta. Esimerkiksi General Motors on ilmoittanut, ettei autoilu enää kiinnosta nuoria, sillä kumin polttamisen sijaan kaverit tapaa nyt parhaiten verkossa.

Aikuisina sama joukko muuttaa suurkaupunkeihin ja alkaa käyttää joukkoliikennettä.

- Alle 30-vuotiaista 54 prosenttia on mieluummin sosiaalisten medioiden parissa kuin autoilee, toteaa GM:n markkinointijohtaja John McFarland, 31.

Hänen mukaansa varsinkin nuoret naiset suhtautuvat autoon kuin rumaan poikaystävään, joka saa mennä heti, kun parempi vaihtoehto tulee näköpiiriin.

Pääsääntöisesti asiat tulevat rapakon yli pohjolaan yhä pienenevällä viiveellä, esimerkiksi nuivailu ei ole juuri mitään muuta kuin käännettyä republikaanihuutoa.

Kyse on muustakin, pari vuotta sitten kännykän hiplaamista junassa katsottiin kummasti, Tolkku muistaa elävästi erään suoraan päin naamaa nauraneen miehen. Nyttemmin jokaisella tuntuu olevan joku pad tai muu räplättävä, eli räplä.

Räplöjen yleistyminen saa matkan tuntumaan nopeammalta ja mukavammalta, eikä tarvitse tuijottaa kenkiään, jottei tuijottaisi. Autossa ei voi räplätä.

Yhden kukkaron kunta

2012-01-13T14:47:00.001+02:00

Suomen Kuvalehti julkaisi kartan jossa ei sinänsä ollut mitään ihmeellistä, yhdestä alueesta on tehty yksi kunta ympäri maata. Se onko tässä järkeä riippuu siitä onko kyseessä yksi yhtenäinen alue.

Tolkun positio on että se maksaa joka päättää ja toisinpäin, ja päätökset tehdään yhdessä elimessä joka on demokraattisesti valittu. Nyt tämä menee niin että kuntayhtymällä on esimerkiksi yksi erikoissairaanhoito, jonka asioista päättää toistakymmentä kuntaa lähinnä toisiaan kampittaen ja kukin maksaa osansa satunnaisin jakoperustein jotka on loppumaton riitelyn aihe. Lisäksi kunnilla on usein esimerkiksi oma vanhustenhoito joka sitten luontevasti työntää potilaita yhteiseen sairashoitoon kunnan omaa kassaa rasittamasta.

Tällaiselle hallinnolle ei ole mitään järkevää puolustusta. Kaavoituksessa kuva on samoin yksinkertaistettuna ihan vaan käsittämätön sotku.

Jonkun täytyy esittää tyhmät kysymykset, onneksi on Timo Soini joka demonstroi mikä ei ole mahdollista:

Soinin mielestä tiettyjä palveluita voidaan yhdistää yli kuntarajojen, mutta pienet kunnatkin voivat olla muutoin kustannustehokkaita.

Soinin mukaan kunnallisessa päätöksenteossa kaikkein olennaisinta on, että kunnan budjettivalta säilyy vaaleissa valituilla päättäjillä.

Rakkaat vaahtosuut, kun se budjettivalta nimenomaan menee yhteisten palveluiden mukana. Isommalla kunnallla se otetaan takaisin.

Tasavallan päättäjien valinta

2012-01-08T08:29:00.000+02:00

Tolkkua on askarruttanut presidentinvaaleihin liittyen yksi kysymys, mitä väliä sillä on kuka Mäntyniemessä päivystää seuraavat kuusi vuotta? Vaaliuurnille raahautumiseen haetaan tällä kertaa motivaatiota vähemmälle huomiolle jääneestä presidentin valtaoikeudesta.

Presidentillä on oikeus nimittää korkeimmat virkamiehet. Toki hallituksen esityksestä, mutta presidentillä on valta poiketa esityksestä, jota presidentti Halonen on myös käyttänyt.

Suomi on vähintään yhtä paljon byrokratia kuin demokratia, poliitikot kyllä päättää, mutta virkamiehet usein valitsee mistä päätetään. Raimo Sailas on 71-vuotias seuraavan presidentin virkakauden lopussa.

Tässä on oikeastaan kaksi kysymystä. Ensinnäkin, Tulisiko Presidentillä olla nimityvaltaa? Käyttäisikö valittu ehdokas sitä? Nämä liittyvät myös toisiinsa sitä kautta että ehdokas jonka mielestä tälläinen valta kuuluu hallitukselle lienee myös haluttomampia päättämään hallituksen esitysestä poikkeavasti.

Oletettavasti vahvemman presidentin puolesta puhuneet Niinistö, Soini ja Väyrynen ovat nimitysvallan kannalla. Vihreät ovat puolueena kyseistä valtaoikeutta vastustaneet, joten Haavisto lienee taas nihkeämpi käyttämään nimitysvaltaa. Mutta tämä on täysin spekulaatiota, osaisiko joku valaista asiaa?

Omalla vastuulla saa enemmän

2011-12-20T10:15:00.000+02:00

Tarkoituksena ollut kirjoittaa jotain SOPAsta, mutta kirjoitankin sen mitä haluaisin asiasta sanoa viimeisemmistä viranomaisjärjen kukkasesta, operaattorien vastuu vihapuheista.

Fun Pastimes for Stupid Children yleisen Dunning-Kruger efektin kiroamisen ohella kirjoittaa:

Tietoliikenneoperaattori ei mitenkään voi seurata, arvioida ja luokitella kaikkea verkossa olevaa materiaalia tai heidän lävitseen kulkevaa tietoa... sitä tietoa on aivan liikaa, ja se muuttuu koko ajan. Se ei yksinkertaisesti ole inhimillisesti mahdollista, koska kaikki materiaali pitäisi käydä läpi, eikä kukaan pysty siihen.

Valitettavasti tämä ei ole tarkalleen ottaen totta. Netissä sellaisena kuin se nyt on tuollainen valvonta ei tietenkään toimi. Mutta meillä voisi olla myös netti jossa on niin paljon vähemmän sisältöä että sitä voidaan valvoa. Käytännössä tämä voisi tapahtua esimerkiksi niin että operaattorit valuuttaa valvontakustannukset käyttäjille, jos jokainen blogaus maksaa vitosen niin kyllä niiden määräkin tippuu murto-osaan.

Tämä on se suurin ja kärjistetty kauhukuva siinä että operaattoreille kasataan vastuita, kyse on siitä millainen netti halutaan. Yleisemmin, jos teknologian toimittajille laitetaan välilliset vastuut teknologian käytön seurauksista, niin se rajaa rajusti mitä ko. teknologialla saa tehdä, eli tekee siitä vähemmän hyödyllisen. Käytön vapaudesta seuraa omat vastuut.

Numerosokeus vammauttaa

2011-12-16T13:26:00.000+02:00

Suomen Kuvalehti keräsi kartalle liikenneonnettomuudet Helsingissä. Jutussa kaupugin virallinen liikennepoliisi kertoo:

”Kaivokatu on ollut iät ja ajat erittäin vaarallinen jalankulkijoille”, sanoo komisario Dennis Pasterstein Helsingin poliisista. ”Siinä on valtava jalankulkuvirta, kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin ja ratikka vielä päälle. Tavallaan kuusikaistainen tie keskellä Helsinkiä.”

Tolkun yhteenlaskuoppiryhmä pohti tätä visaista kysymystä. Ankaran parranvääntelyn jälkeen tulivat siihen tulokseen, että ehkä samalla autoilliikenteelle jolla on yksi autokaista suuntaansa käytössä Kaisaniemen metroaseman kohdalla kun toinen on busseja varten, voisi riittää yksi kaista suuntaansa myös Rautatieseman edessä.

Lisäksi kirjeenvaihtajamme arkitodellisuudesta havainnoi että jos jalankulkijat eivät noudata suojatievaloja niin ne ovat vaarallisemmat kuin ei valoja lainkaan. Esimerkiksi yksi kaupungin vilkkaimista suojateistä Aleksanterinkadulla Stockmannin pääoven edessä toimii vallan mainiosti kuten kartastakin näkyy, ja siellä ei ole suojatietä eikä varsinkaan jalankulkijavaloja.

Mitä on Suomi?

2011-12-06T11:20:00.001+02:00

Tiedemiehen innoittamana.

Tolkun Berliinin kirjeenvaihtaja vastaa otsikon kysymykseen näin.

Kehä I. Joulukuu. Pimeää, räntää. Onneton saksalainen tunaroi liityntäkaistalla ja perään pamahtaa Toyota Hiace -pakettiauto. Kaksi nuorta miestä nousee autosta, katsastaa huomattavat vahingot pakettiauton keulalle ja alkaa kävelemään kohti.

Tässä vaiheessa miehemme verbaalisemmasta liikennekulttuurista, ja jälkeenpäin selviää miesten lainanneen muuttoauton pomoltaan evästeellä älkää sitten rikkoko, valmistautuu vähintäänkin sadatteluun ja syytöksiin. Semminkin kun onnettomuus on etupäässä hänen syytään, muttei juridisesti, eli korvausvastuu on peräänajaneella.

Hermostuneena hän avaa ikkunan. Toinen nuorista miehistä kumartuu, huokaa, ja sanoo "mennään juomaan kahvit". Ja sitten mentiin ja tehtiin paperit.

Tätä on Suomi, pitkää ikää sille.

Asukkaat häiritsevät asukasyhdistystä

2011-11-25T08:26:00.000+02:00

Eteläiset Kaupunginosat Ry toivoo Telakkarannan kaavoituksesta:

ettei alueelle rakenneta lisää asuintaloja eikä muitakaan korkeita uudisrakennuksia, koska suunnittelualueen ympäristössä on jo runsaasti asumista.

Todellisuus, parasta parodiaa!

Kaupunginmuseo ei kuitenkaan tällä kertaa vastusta ihmisiä.

Valoa pimeydessä

2011-11-24T16:56:00.000+02:00

Kehutaan vaihteen vuoksi Juttaa, HS.fi:

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) mukaan Euroopan keskuspankin (EKP) roolin kasvattamista on harkittava.

Saksalaislehti Die Zeitin torstaina ilmestyneessä kokosivun haastattelussa Urpilainen pitää EKP:n velkakirjaostoja pienempänä pahana kuin EU:n komission ehdottamia eurobondeja eli rahaliiton jäsenmaiden yhteisvastuullisia velkakirjoja.

Nimenomaan pienempi paha ja hyvä että valtiovarainministerikin saa tämän sanottua ääneen. Soininvaara suorapuheiseen tapaansa totesi itsestäänselvyyden puolitoista vuotta sitten, setelirahoitus on vastenmielistä ja väärin, paitsi jos sitä vertaa vaihtoehtoihin.

Paras vasta-argumentti on että kukaan ei oikein tiedä voiko keskuspankki mennä konkurssiin, ts. mitä se tarkoittaisi ja mitä siitä seuraisi. Vaihtoehdot on kuitenkin tuo riski tai se että EKP lakkaa olemasta.

Ja kuten Miguel Carrion huomauttaa, EKP:llä ei ole ollut mitään ongelmia setelirahoitaa yksityisiä velkoja:

The ECB's current unlimited liquidity provision (against eligible collateral) means that banks can turn eligible collateral into cash on demand. Therefore, from a monetary point of view there is little difference between private and public debt instruments, as long as both constitute eligible collateral, so the different treatment is purely ideological...

Formerly, eligibility was restricted to listed assets, presumably because listing ensures certain reporting standards and therefore enforces a minimum asset quality. Listed assets might remain illiquid but still be eligible as collateral for ECB liquidity because of the quality implied by listing. Lifting the listing requirement means that any old toxic sludge unfit to list on an exchange may now be eligible collateral. Since the Spring of 2010, however, ECB officials have on various occasions suggested that eligibility of troubled sovereign bonds might be withdrawn, effectively vetoing debt restructuring proposals. It is hard to see why, after a debt restructuring lowers the value of a bond, the restructured bond should cease to be eligible as collateral at the new, lower, restructured value.

Hirvisaari ja byrokratirealismi

2011-11-19T08:45:00.000+02:00

Persuille näyttää tuottavan vaikeuksia ymmärtää mitä heidän allekirjoittamissaan julkilausumissa lukee. Edustaja Hirvisaari kauhistelee:

Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina 14. lokakuuta 2011 kauhajokelaisesta perheestä, jonka äidin ja tyttären Maahanmuuttovirasto on päättänyt karkottaa Suomesta. Syynä ovat perheen liian pienet tulot...

Vietnamista kotoisin oleva perhe on kotiutunut Suomeen hyvin. Se ei ole hakenut tai saanut minkäänlaisia avustuksia. Perheen 6-vuotias tyttö on oppinut hyvin suomen kielen, ja perhe on selvästi motivoitunut rakentamaan Suomea yhdessä kantaväestön kanssa...

Miksi Maahanmuuttovirasto kohtelee kaltoin työtä tekevää maahanmuuttajaa ja
voiko hallitus perusteluissa mainitussa tapauksessa ohjeistaa Maahanmuuttovirastoa tekemään poikkeuksen ulkomaalaislain 39 §:n perusteella?

Hirvisaari viitannee lain kohtaan

Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.

Tolkku on kaikesta ylläolevasta toki samaa mieltä. Pitäisi katsoa tapaus kerrallaan, eli kyse on yksittäistapauksesta.

Kuitenkin, Hirvisaari on allekirjoittanut Nuivan vaalimanifestin jossa vaaditaan esimerkiksi:

Kaikista kielteisistä turvapaikkapäätöksistä valitetaan, minkä vuoksi valitusprosessia on yksinkertaistettava ja lyhennettävä.

Oleskelulupiin liittyvät valistusprosessit ovat pitkiä ja monimutkaisia nimenomaan siksi että halutaan pitää yksilöiden oikeuksista kiinni, kuten tuo Vietnamilaisperhe, eli käsitellään asioita tapauskohtaisesti eikä jollain tiukasti tulkitulla yleissäännöillä.

Byrokratiarealismia on että lainsäädäntö ei ole hienosäätöinstrumentti, nimenomaan siksi laissa on poikkeuksia ja päätöksistä voi valittaa. Lainsäätäjällä ei ole käytössä kristallipalloa josta näkisi kaikki mahdolliset tilanteet joissa ko. lakia tullaan soveltamaan, paitsi jos on nuiva lainsäätäjä jotka tuntuvat tietävän ihan tulomaanosan perusteella kuka kelpaa ja kuka ei. Samaisessa manifestissa lukee myös:

Katsomme, että vaatimus itsenäisestä toimeentulosta ja kyvystä huolehtia taloudellisesti myös Suomeen kutsuttavasta perheenjäsenestä ulotetaan kaikkiin maahanmuuttajiin, pois lukien ne, jotka ovat kansainvälisten sopimusten tarkoittamia pakolaisia.

Ja kun noin tehdään niin tämä Karpon hengenperillinen huutaa oikeusmurhaa. Nessu ja ruusupuska enää puuttuu.

Hallintoa arpomalla ja lottorahoituksella?

2011-11-18T08:49:00.001+02:00

Päivän Helsingin Sanomat otsikolla "Ministeri: Helsingin seudulle tullee metropolihallinto"

Ylikunnallinen elin päättäisi etenkin maankäytöstä ja liikenteestä. Keskitettyjen päätösten tarkoituksena on estää seudun hajautuminen ja jakautuminen hyviin ja huonoihin alueisiin...

Metropolihallinnolla paikattaisiin sitä, että kuntaliitosten toteuttaminen pääkaupungin ympärillä on vaikeaa. Varsinkin Helsingin ja Espoon yhdistyminen näyttää epätodennäköiseltä...

Vaaleilla metropolihallintoa ei kuitenkaan valittaisi, sillä kuntaministeri ei halua uutta hallintoporrasta kuntien ja valtion väliin.

No millä ne edustajat sitten valitaan jos ei vaaleilla, arvalla? Ensi viikon metrolihallinnon kokouksessa äänivaltaa käyttävät vasenkätiset henkilöt joidenka sosiaaliturvatunnuksen viimeinen numero on alkuluku, jäämme odottamaan jännityksellä mitä he ovat mieltä Etelä-Sipoon kaavoituksesta.

Oletettavasti ko. metropolihallinto ei myöskään saa verotusoikeutta, koska kokoomuksen mielestä verotusoikeus johtaa veroihin ja verot on pahuuden ydin, joten sen lisäksi että hallinnolla ei ole mandaattia tai suoraa demokraattista valvontaa, sillä ei myöskään ole rahaa. Tolkku ehdottaa Miss Suomi -kilpailijoita vuosittain vaihtuvaksi valtuustoksi, maailmanrauha etenee.

Ratkaisu pysäköintiongelmiin

2011-11-03T15:27:00.000+02:00

Kierrätkö korttelia paikkaa pälyillen? Etkö osaa taskuparkkeerata? Käykö kävely saasteisessa kaupunki-ilmassa keuhkoihin? Ryöstikö verottaja taas bensapumpulla rahat?

Ongelmiisi on nyt ratkaisu - Pyörätie!

Ja kaikki tämä on halvempaa kuin uskotkaan. Helsingin Sanomien tutkimuksen mukaan ei saa kuin kahdet 40€ sakot työviikon mittaisesta virhepysäköinnistä - siis vain kaksi euroa tunnilta!

Älä tue jalkakäytäviä terrorisoivia pyöräilijöitä, ota tila haltuun!

Pyöräteiden puuttuessa kaupunki tarjoaa myös aidattuja pysäköintialueita

Haluatko parkkipaikan?

2011-10-05T17:15:00.000+03:00

Ihan sama, maksat sen kuitenkin.

UUSI kaksio erinomaisella sijainnilla Helsingin Länsi-Pasilassa... Autopaikka varattu lämpimästä autotallista (100e/kk) Valmistuu 1.10.2011. Vapaa vuokralaiselle 3.10.2011 alkaen!

No kiva että tehdään vuokra-asuntoja. Paitsi:

Pysäköintitilat
Asunnon vuokraus edellyttää parkkihallin vuokrausta hintaan 100.00

Kiitos Kokoomus, kyllä nyt opettajapariskunta on onnellinen!

Ko. asunnolta on niinkin huonot julkiset yhteydet kuin Pasilan asema kävely- tai ratikkamatkan päässä, seiskan ratikka keskustaan, bussi 58 Meilahden kautta Munkkivuoreen tai Itäkeskukseen, 59 Herttoniemeen tai Pitäjänmäkeen, 500-sarjan bussit Tapiolaan ja Otaniemeen, Tiedelinja, 23 Ruskeasuolle, 69 Käpylään, jne. että ei tuolla nyt kyllä kukaan ilman autoa pärjää.

Kohti uusia epäonnistumisia

2011-09-22T17:59:00.000+03:00

TVO:n toimistusjohtaja Tenhunen Olkiluoto 4 luvan varmistuttua kertoi toteutusstrategiasta:

Organisaatio ja kaikki muu valmius hankkeen toteuttamiseen on jo valmiina. Pystymme käynnistämään nelosen projektin sujuvasti Olkiluoto 3:n jatkona.

Tähän mennessä sekä aikataulu että rakentamiskustannukset ovat tuplaantuneet ja muutenkin hanke muistuttaa ihan normaalia softaprojektia, ehkä sillä erotuksella että softa ei toimi ja ydinvoimalan pitäisi toimia. Eli organisaatio sujuvasti jatkaa seuraavan voimalan kanssa. Tosin ihan samojen kavereiden kanssa ei mennä, koska Siemens luopui koko liiketoimintalasta.

Mutta omiapa ovat rahansa.

Helsinkiläisenä Helsingin kaupungin rahat sen sijaan ovat minun rahojani, ja mielestäni niille on esimerkiksi hedelmäpeli parempi sijoitus kuin OL4. Kyse on ainakin 600 miljoonasta eli 10% osuudesta voimalasta. Tällä saa sähköä, jota Helsingin Energia tuottaa jo nyt huomattavasti enemmän kuin Helsingissä tarvitaan kaukolämmön sivutuotteena, mitä ei voi ydinvoimalla korvata. Ja vielä muuten erittäin kannattavasti mistä HELENille tunnustusta.

Voi se tietenkin kannattaakin jos sähkön ympärivuotinen kysyntä eli hinta on tarpeeksi korkea. Tai sitten ei. Yleensä sijoitustoiminnassa tällainen epävarmuus on riski jonka vastineeksi vaaditaan korkeampi tuotto. Häkkinen kirjoittaa:

Kysyin kokouksessa, mihin uusien ydinvoimaloiden antamaa valtavaa sähkötehoa oikein tarvitaan. Saattaahan käydä niin, että suuren tarjonnan takia sähkön hinta laskee, ja omatkin voitot samalla pienenevät. Kuulemma Keski-Euroopan markkinoille mahtuu sähköä. Viitattiin myös Venäjän tuonnin korvaamiseen. Jälkimmäinen vaihtoehto ei vaikuta uskottavalta, sillä Venäjältä tuodaan sähköä yksinkertaisesti siksi, että se on pohjoismaista sähköä halvempaa. Venäjän puolella voimalat ovat vapaita monista sellaisista kustannuksista, joita ne maksaisivat EU:n alueella. Uusi suomalainen tuotanto ei tätä tilannetta muuta.

Mitäpä tuohon lisättävää. Propagandana vielä ymmärrän, mutta ei kai nyt kukaan ihan oikeasti sijoittaessaan kuvittele että ydinvoimalla korvataan Venäjältä tuotavaa sähköä?

Uusi poliittinen puhe

2011-09-16T17:40:00.000+03:00

Niinkuin uusi puolue sitä harjoittaa on johdonmukaista populismia. Lauseita tarkastellaan asteikolla tykätään - ei tykätä kohderyhmän piirissä. Kohderyhmää kutsutaan kansaksi.

Esimerkiksi laiska Zorgos, postmoderni nykytaide tai Kreikan juntta. Jos kansa tykkää niin sanotaan että se on kansan tahto, jos ei niin se on huumoria.

Tämä on silleen lutusta ettei kukaan koskaan voi sanoa mitään tyhmää.

Liikennemelu

2011-09-13T09:09:00.000+03:00

Ylenmääräinen melu häiritsee. Moottoriteiden osalta siihen on yksinkertainen ratkaisu. Tehdään motareiden sijaan katuja joiden varrella on talorivi. Porkkalankadulla on talorivi ja kaupunkinopeus, Länsiväylällä ei ole. Kummallakin on saman verran liikennettä. Ero melulle altistuvassa alueessa on moninkertainen, kuten näkee melukartasta.

Mikä on ruuhkamaksu

2011-09-12T20:57:00.000+03:00

Ja mikä siinä on niin vaikeaa? Mutta ensin, lukekaa Vesirajasta Länsiväylän muuttamisesta kaduksi, koska se erinomaisen järkevästi ja hyvin kirjoitettu.

Tolkku sen sijaan pyrkii löytämään valoa pimeyteen, alla oleva on reaktio vähemmän erinomaiseen kirjoitukseen.

Ruuhka voi olla seuraus siitä että jotain erikoista eli häirö on tapahtunut, liikenneonnettomuus tai syksyn ensimmäiset jäät. Semmoista vaan sattuu.

Jos tieosuudella on joka arkiaamu ruuhka niin kyse ei ole poikkeuksesta, vaan siitä että kyseisellä tiellä on enemmän autoja kuin sinne mahtuu. Tällöin muuten häiriöt aiheuttavat isompia ruuhkia koska ylimääräistä kapasiteettia ole.

Moottoritiellä liikenne reagoi tähän hiljentämällä vauhtia. Tien välityskyky on suurin noin 50 - 60 km/h tuntinopeudella, eli tämä vähän auttaa. Mutta kun tielle pyrkii yhä uusia autoja niin nopeus tippuu tuonkin alle, eli ruuhka pahentaa itseään.

Tämä voidaan estää esimerkiksi valo-ohjauksella, yksinkertaisesti ei päästetä tielle enemmän autoja kuin se vetää. Sama asia voidaan tehdä myös hinnoittelemalla tiellä ajaminen, hinta on oikea silloin kun vain optimimäärä autoilijoita on valmis sen maksamaan. Jos ei ole ruuhkaa niin oikea hinta on nolla euroa.

Ero on siinä että valoissa jonotetaan sattuman varaisessa järjestykssä, ruuhmaksun taas maksavat ne joilla on suurin tarve päästä liikkumaan. Maksukykin toki vaikuttaa, mutta kaupungissa tuskin on niin paljon erinomaisen maksukykyisiä autoilijoita että he saisivat ruuhkaan aikaan.

Entä he jotka eivät pääse kulkemaan? No he siirtävät ajamistaan toiseen aikaan, käyttävät joukkoliikennettä jos se on oikein toteutettu eli ei jää ruuhkiin, fillaroivat, kävelevät, hoitavat asumisensa ja työpaikkansa niin ettei tarvitse ajaa ruuhkaisia teitä, tai jotain.

Olennaista on se että tällä ei ole mitään merkitystä ruuhkamaksujen kannalta. Aivan samalla tavalla käy kun tie ruuhkaantuu, osa sen mahdollista käyttäjistä muuttaa käyttäymistään. Aika on rahaa ja raha aikaa.

Ruuhkamaksuilla ajamisesta saadaan vain vähän nopeampaaa ja miellyttävämpää, maksua vastaan.

p.s. Satelliittipaikannus on yksityisyysongelma. Vähän niin kuin lähimmän tukiaseman tarkkuudella operaattorille raportoiva paikannuslaite joka on lähes jokaisen suomalaisen taskussa.

Pitääkö pysäköinti sosialisoida?

2011-09-11T10:49:00.000+03:00

Tolkku käy läpi ajankohtaisaiheen argumentit pysäköintisosialismin puolesta käänteisessä typeryysjärjestyksessä, eli edes jotenkin järkevät ensin.

Taustaksi, Helsingissä tilanne on että uusille asuinalueille rakennettavissa pysäköintihalleissa autopaikkan rakennuskustannis on noin 20 000 - 60 000 euroa. Tämä maksaa Kalasatamassa, Jätkäsaaressa ja muilla vastaavilla uusilla alueilla yhteensä yli miljardin. Kaupunki pakottaa rakentajan tekemään niitä tietyn määrän pysäköintipaikkoja per neliö, haluaa rakentaja eli ei. Vastaehdotus on että pysäköinti irrotetaan taloyhtiöistä ja kaavoitetaan pysäköintilaitoksia, joista voi sitten kukin ostaa käypään hintaan paikan jos haluaa.

1. Se että taloyhtiössä on autopaikkoja nostaa myös autottomien asukkaiden asunnon arvoa

Tämä toki pitää sinänsä paikkansa, mutta tarkemmin tarkasteltuna väite ei kuitenkaan ole pitävä perustelu.

Jos näin, niin miksi rakentajat eivät sitten haluaisi rakentaa paikkoja niin paljon kuin kaupunki vaatii, sehän vaan nostaa heidän myymänsä kohteen arvoa? Jos pysäköintihalli on niin loistava investointi niin varmasti se syntyy ilman pakkoakin.

Toiseksi, autoton asukas maksaa siitä että hänen asuntonsa jälleenmyyntiarvo on suurempi. Mitään käyttöarvoa paikoista hän ei kuitenkaan saa, päinvastoin kuin niitä käyttävä.

2. Autopaikkojen tarvittavan määrän arviointi on hankalaa, ja pysäköintilaitosten rakentaminen jälkeenpäin kallista ja vaikeaa

Jälkeenpäin rakentamisessa on ongelmansa, mutta onnistuu se nyt esimerkiksi Töölössä. Esimerkiksi sisäänajoliuskoille voidaan tehdä tarvittavat varaukset. Joustoa pitäisi joka tapauksessa olla että paikkoja voidaan rakentaa tarpeen mukaan.

Tarvittavan paikkamäärän arviointi ei ole hankalaa, se on mahdotonta. Emme tiedä mihin suuntaan autotekniikka kehittyy, yleistyykö vaikka skootterit, mihin suuntaan joukkoliikennejärjestelmä ja kaupunkirakenne kehittyy, emmekä ihmisten mieltymyksiä sadan vuoden tähtäimellä. Lisäksi ihmiset sopeuttavat käyttäytymistään, tiedämme että niin moottoriteiden kuin parkkipaikkojen rakentaminen lisää niiiden kysyntää, ja toisin päin.

Virkamies jonka pitäisi päättää paljonko paikkoja tehdään on kohtuuttoman tehtävän edessä, johon vielä kohdistuu poliittisia paineita. Sama kuin hänen pitäisi päättää paljonko kumisaappaita valmistetaan. Suunnitelmatalous nyt ei vaan toimi, virhe tehdään jompaan kumpaan suuntaan. Ratkaisu asiaan on antaa markkinoiden päättää siinä kuin senkin että montako kahvilaa korttelin tarvitaan. Tämä myös parantaa parkkipaikkojen käyttöastetta, sen sijaan että olisi yksi toimiston, yksi kaupan ja yksi asuintalon parkkihalli jotka on kaikki eri aikaan täynnä, voidaan yhteiskäyttää paikkoja. Hinta uusilla asuinalueilla on myös sen verran korkea että se on riittävä pidäke, eli katuverkon välityskyvyn turvaamiseksi tuskin tarvitsee pysäköintiä erikseen rajoittaa.

3. Kyllä, mutta tarvitaan pilottihankkeita ja kokemuksia autottomista / vähäautoisista alueista.

Niitä on jo sadan vuoden ajalta. Töölössä, Kalliossa, kantakaupungissa on nykynormein aivan liian vähän pysäköintipaikkoja. Puhumattakaan Suomenlinnasta jonne ei mene edes tietä. Ja sattumoisin myös paljon autottomia kaupunkilaisia. Kantakaupunki on koko maan halutuimpia asuinalueita. Pitäisikö kaupungin määrätä Punavuoren taloyhtiöt rakentamaan pysäköintihalleja?

Ongelmat esimerkiksi Töölössä liittyvät pelkästään pysäköinnin hinnoitteluun. Jos paikkoja ei ole vapaana niin pysäköinti on liian halpaa. Tämäkin hoituu markkinoilla. Jos kaupunki estää markkinoiden toiminnan niin sitten paikoista on pula.

4. Asuntojen hinnat määräytyy markkinoilla. Jos grynderin ei ole pakko rakentaa paikkoja niin vain hänen katteensa kasvavat, eli asumiskulut ei laske.

Kilpailuilla markkinoilla kustannukset vaikuttavat myyntihintoihin. Kilpailu Helsingissä on tosin liian vähäistä, mutta ei me nyt siitä voida lähteä että markkina tulee aina olemaan rikki.

Tämä voi toimia näinkin: Erillaiset kustannuksia lisäävät rajoitteet, esimerkiksi kalliit perustusratkaisut maaperän vuoksi, näkyvät tontin hinnassa. Eli grynderit tarjoaa vähemmän tontista jolle rakennettavan talon kustannukset ovat suuremmat, koska se loppuhinta nimenomaan määräytyy markkinoilla. Asiakas ei maksa talosta enempää siksi että se oli kallis rakentaa. Tonttimaan omistaa pääsääntöisesti kaupunki, eli me kaupunkilaiset. Tässä tapauksessaa pysäköintiä ei maksa naapuri vaan kaikki kaupunkilaiset.

Samalla perusteella voitaisiin muuten vaatia 20% rakentamiskustannuksista ihan mihinkä tahansa asiaan. Jos ei se kerran vaikuta mihinkään. Nostetaan mieluummin rakentamisen veroja ja käytetään rahat vaikka vanhustenhoitoon.

5. Pitäisi kehittää ratkaisuja ettei paikat maksaisi niin paljon.

Onhan niitä erillaisia autohissejä jotka vie vähemmän tilaa. Innovatiiviset pysäköintiyrittäjät satojen autojen halleineen voisivat ottaakin niitä käyttöön, asunto-osakeyhtiö ei ota.

Mielenterveysvaroitus, tästä alkaa ihan vaan urpot argumentit.

6. Kaikilla, kuten opettajapariskunnalla, ei ole varaa autopaikkaan, joten kustannukset pitää jakaa kaikkien kesken.

Kaikilla ei ole varaa uuteen asuntoon kantakaupungissa ja autoon, eikä näitäkään kustannuksia tasata naapureiden kesken. Sitäpaitsi jos on kumpaankin varaa on eriskummallista että ei ole kuitenkaan varaa maksaa pysäköinnistä.

7. Maksetaanhan pesutuvatkin yhteisestä pussista.

Pesutupa maksaa suurinpiirtein saman verran kuin yksi autopaikka. Sinänsä kaupungissa moisellakaan ei ole välttämättä tarvetta, jos taloissa ei ole pesutupia niin sitten on pesuloita. Kaupunki on jotain joka tarjoaa palveluita.

8. Eihän pyöräpaikoistakaan laskuteta.

Ehkä pitäisi, lojuisi vähemmn pyöränraatoja paikkoja viemässä. Yhden autopaikan tilalle mahtuu kymmeniä pyöräpaikkoja.

9. Hyvät perheelliset veronmaksajat kaikkoavat jos ei ole autopaikkoja.

Onhan niitä, ne vain vähän maksavat. Hyvillä veronmaksajilla on myös varaa maksaa pysäköinnistä. Laadukkaan ison keskusta-asunnon (puolisen milliä) hintaan verrattuna se on aika pieni kulu.

10. Mutku kaikilla on auto.

No ei ole. Semmoisilla alueilla joita ei ole suunniteltu tuolla oletuksella suurimmalla osalla ei ole autoa, kantakaupungissa 60 - 70 %. Nekin joilla on auto usein säilyttävät niitä jossain halvemmassa paikassa kuin keskellä kantakaupunkia.

11a. Mutku kaikkea esteettömyyksiä palosuojiakin vaaditaan
11b. Mutku autoilijat maksaa niin paljon veroja

Ottamatta kantaa siihen että onko muut normit väärin tai että verotetaanko autoijoita liikaa, niin jos nuo on väärin niin ei se nyt ole mikään puolustus tehdä jotain muuta värin, kuten maksattaa naapurilla parkkipaikkansa.

12. Tuetaanhan joukkoliikennettäkin.

No etupäässää siellä missä ei ole joukkoja, eli autoalueilla jotka on harvaan asuttuja kun tila menee autoihin. Keskustaliikenne pyörisi lipputuloillakin.

13. Autottomat on köyhiä eikä maksa veroja

Valitettavasti verokorttini kertoo jotain ihan muuta. Uudessa keskusta-asunnossa asuva autoton tuskin on kovin köyhä, tai ainakin häntä vaaditaan maksamaan naapurin pysäköinti.

14. Enemmistöstalinismiviherpunaautoviha

Ota kommari lääkkeet.

Muokkaus: Kielenhoidollista ensiapua.

Tyhmyys poliittisena ideologina

2011-08-30T10:43:00.000+03:00

Tietämättömyys, yksinkertaisuus, ihan vaan tyhmyys on yksi yleisimpiä inhimillisempiä ominaisuuksia. Ajatus että sen ympärille voi muodostaa poliittisen liikkeen on kuitenkin aika tuore, vaikka sillä lienee historiallisia esikuvia.

Krugman kirjoittaa, sinänsä tässä ei ole mitään uutta:

Jon Huntsman Jr., a former Utah governor and ambassador to China, isn’t a serious contender for the Republican presidential nomination. And that’s too bad, because Mr. Hunstman has been willing to say the unsayable about the G.O.P. — namely, that it is becoming the “anti-science party.” This is an enormously important development. And it should terrify us.

Krugman jatkaa että vahvoista republikaanien ehdokkaista Perry ei "usko" evoluutioon tai ilmastonmuutokseen, Romney taas tietää paremmin mutta joutuu väistelemään ja valehtelemaan jotain muuta ettei äänestäjäkunta hermostuisi. Arkkityyppinä Perry on huolestuttavampi tapaus, amerikkalainen oikeisto aikoinaan löysi uskon tavalla joka aika monen kohdalla vaikutti pikemminkin yhtä uskottavalta kuin ehdonalaiseen pyrkivän rikollisen äkillinen herätys. Mutta se upposi osaan kansaa. Ja nyttemmin johtokin on alkanut uskoa omaan progadaansa.

Se vanha vitsi, muistaakseni Galbraithin, on että kaikki konservatiiivit eivät ole tyhmiä, mutta useimmat tyhmät ihmiset ovat konservatiiveja. Päivitetty versio menisi niin että kaikki konservatiiivit eivät ole tyhmiä, mutta heidän täytyy silti sellaista näytellä.

Vastaavia merkkejä on suomessakin. Tietämättömyys on kansanomaisuutta, käytöstapojen puute avointa keskustelua, asiantuntijaviha kritiikkiä.

Minusta tämä on aidosti huolestuttavaa siksi että osa väestöstä on vanhoollisempaa, varovaisempaa, haluaa vaikka pienemmän sosiaaliturvan, jne. eikä tämän pitäisi olla demokratiassa ongelmia. Sitä paitsi joskus konservatiivit on oikeassa. Heillä pitäisi olla poliittinen vaikutuskanava joka ei aja tyhmyyttä.

Itseään ruokkiva mellakka

2011-08-09T16:37:00.000+03:00

Ajankohtaiskommenttina tämä on mielenkiintoinen:

Accurate predictions of riots are few and far between, but everyone has an opinion on what causes them once they have got started. In fact, the proximate causes of disorder can rarely be determined with any degree of certainty. They emerge almost out of nowhere. But they can spread like wild fires once they have been triggered. Cyclically, an outbreak of aggression makes potential offenders realise they are unlikely, as individuals, to get caught while the police are swamped. So they join in the looting and vandalism – thus making yet more potential offenders confident enough to have a go. Frighteningly, given the right context, a riot can almost become its own cause.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö mellakoilla olisi taustatekijöitä, kirjoittaja listaa niitä pitkältäkin.

Ihmiset aiheuttavat väkivaltaa?

2011-08-01T10:18:00.000+03:00

Ilta-Lehti raportoi että suurten kaupunkien keskustoissa tapahtuu tilastojen mukaan eniten väkivaltarikoksia. Ja minä kun aina luulin että vaarallisimpia on hiljaiset esikaupunkien kujat.

Tutkimatta on jäänyt, mutta todennäköisesti per neliömetri keskustoissa myös on eniten liikennettä, tihein rakennuskanta, ja nallekarkkien kulutus suurin.

Ajankohtaiskommentti

2011-07-24T12:01:00.000+03:00

Ei muuta.

Poliittisesti rajalliset resurssit

2011-07-06T11:56:00.001+03:00

Perusasioista Tolkku palaa mukavuusalueelleen eli käytäntöön. Masinoija ampui alas yksi kerrallaan argumentit sukupuolineutraalia avioliittoa vastaan. Yksi jäi kuitenkin käsittelemättä, ja se on yleinen eli muutenkin kiinnostava argumentti sen takia ettei se ole edes täysin väärä

Arkikielinen ilmaisu on että miksi niistä homoista kohkataan niin paljon, eikö olisi tärkeämpiäkin asioita? Ajatus taustalla menee jotenkin näin, se että ajetaan jotain asiaa on pois jostain muusta asiasta. Lainsäädäntökoneistossa on vain tietty määrä ihmisiä, lehtien palstametriä on vain tietty määrä, poliitikot eivät voi ajaa kaikkea. Eli poliittiset resurssit on rajalliset, joten homojen asia on pois vaikka mummojen asiasta.

Tuo lähtöoletus pitänee paikkansa, mutta johtopäätös on hassu. Resurssien käytön http://www.blogger.com/img/blank.gifkannalta olisi tehokkainta hoitaa asian mahdollisimman nopeasti pois päiväjärjestyksestä, eikä vatvoa sitä vuositolkulla. Kuten Eräs nuori vihainen mies kirjoittaa:

Sukupuolineutraalin avioliittolain säätämisen pitäisi sivistysvaltiossa olla noin kaksi minuuttia kestävä muodollisuus. Ehkä muutaman minuutin voisi käyttää puheelle, jossa ihmetellään, miten tätä asiaa ei olla tultu hoitaneeksi jo aikoja sitten. Hetki helpottunutta röhönaurua, ja sen jälkeen kenenkään ei tarvitsisi ottaa tästä paiseita enää.

Iltalehti raportoi:

Olen perinteisten perhearvojen kannattaja. Se on kuitenkin tuommoinen vähemmistö, niin se loukkaa aika merkittävissä määrin valtaväestöä, varsinkin kirkollisten piirien tunteita. Ajattelen, että ei tässä syrjinnästä ole kyse, arvioi perussuomalaisten James Hirvisaari.

Tämä on siis edustaja Hirvisaari joka kirjoitti oikein hienosti:

Puolustuspuheeni aluksi ilmaisin, että en ole puolustamassa ainoastaan itseäni, vaan olen puolustamassa kansalaisten oikeutta sanoa, kirjoittaa ja harjoittaa poliittista toimintaa kenenkään estämättä.

Oikedet ja vapaudet on rajoituksia valtiovallalle, esimerkiksi sananvapaus estää valtiota rajoittamasta puhetta. Valtiovalta kuuluu kansalle, eli loppujen lopuksi tämä on kansanvallan rajoitus, ja sitä tarvitaan nimenomaan silloin kuin esimerkiksi loukkaa aika merkittävissä määrin valtaväestöä. Tätä konseptia noin yleisemmin kutsutaan oikeusvaltioksi, ja ilman sitä demokratia on diktatuuri.

On varmasti teoreettisesti mahdollista että on olemassa joku hyvä syy minkä takia valtiovallan tulisi estää homo- ja lesboparien naimisiinmeno. En tosin ole yhteenkään vielä törmännyt, mutta kuitenkin. Perusteluna perustavan laatuisten oikeuksien rajoittamiseen se että joku saattaa loukkaantua jos noin ei tehdä pätee perusteluna mille tahansa mielivallalle.

Synkistelystä

2011-06-30T16:04:00.000+03:00

Hesarin julkaisemassa gallupissa suomalaisten tulevaisuuden näkymistä pistää yksi kysymys silmään, kuluttajien ostovoiman kehitys seuravaan neljän vuoden aikana. 65% on sitä mieltä että se laskee ja vain 13% että se nousee. On tietenkin mahdollista että kansa tietää, mutta ostovoiman lasku neljän vuoden tähtäimellä on aika omaperäinen näkemys, mahtoikohan tuo toteutua edes 90-luvun lamassa?

Lehmän henkäys

2011-06-22T18:08:00.000+03:00

Tiesitkö että karjankasvatus aiheuttaa 51% maailman kasvihuonepäästöistä? En minäkään, mutta näin meille kertoi World Watch taannoin. Tähän tulokseen he päätyivät mm. laskemalla karjan uloshengityksen sisältämän hiilidioksidin päästöksi, ja tämä on 21% koko maailmaan päästöistä eli 13,7% korjatuista ihmisen aiheuttamista päästöissä. Tyhmempi, ja myös esim. FAO, voisi kuvitella että se että lehmät syö ruohoa joka taas kasvaessaan sitoo hiilidioksidia olisi osa ihan kiertokulkua, mutta ei:

...while over time an equilibriumof CO2may exist between the amount respired by animals and the amount photosynthesized by plants, that equilibriumhas never been static. Today, tens of billions more livestock are exhaling CO2 than in preindustrial days, while Earth’s photosynthetic capacity (its capacity to keep carbon out of the atmosphere by absorbing it in plant mass) has declined sharply as forest has been cleared.

Eli kyse on siis maankäytön muutoksista. Varmaan metsän muuttaminen maissipelloksi vähentää ko. hehtaarin sitomaa hiilimäärää. Mutta ensinnäkin sikäli kun saan ko. tutkimuksesta selkoa niin tämä on kertaluonteinen muutos ja tutkijat laskevat uloshengitetyn hiilidioksidin vuosittain toistuvana, toiseksi tuolla perusteella he laskevat sen kokonaisuudessaan päästöksi, ja kolmanneksi laskevat vielä erikseen päästöksi maankäytön muutokset.

Mistä pääsen järkevämpään keskusteluun. Taannoin Hesarissa oli juttu siitä kuinka maalle asuminen vähentää päästöjä, meinasin blogata mutta Soininvaara kerkisi ensin. Yksi monista ko. tutkimuksessa olleista ongelmista oli että sähkölämmityksen päästöt oli laskettu väärin, ja niin on muuten myös samalla tavalla väärin salaattivalinnoilla otsikoidussa tutkimuksessa.

Soininvaaran argumentti on tiivistettynä että (lyhyellä tähtäimellä) pitäisi laskea päästöt hiililauhteen mukaan koska se on marginaalituotantoa. Eli kun minä käynnistän tämän läppärin niin sähkönkulutuksen kasvu katetaan tuolla, eikä esimerkiksi keskisähköllä jossa on 15% vesivoimaa. Pidemmällä tähtäimellä kulutuksen muutokset määrällisesti ja kausittain tuottavat erityyppistä sähköntuotantoa jolloin asia menee monimutkaiseksi.

Professori Junnilla vastasi tähän blogissaan esittämällä kolme eri puolustelua marginaalipäästöjen käytölle jotka sitten pyrkii kumoamaan. Ensimmäinen on että jos sähköntuotannoin voi osittaa niin tämä johtaa siihen että vesisähkö on päästötöntä, mikä olisi ihan totta jollei vesisähkö olisi ajojärjestyksessä ensimmäistä, ylipäänsä marginaalikustannukset ja päästöt korreloivat koska polttoaineet maksavat ja päästöttämät tuotantomuodot ovat järjestäen pääomavaltaisia.

Toinen argumentti sen sijaan on kiinnostava. Junnila kirjoittaa:

Tasaisen kuorman argumentti sanoo, että ne toiminnot, jotka kuluttavat sähköä tasaisesti ympäri vuoden kuluttavat ns. perusvoimaa eli Suomessa tyypillisesti vähähiilipäästöistä ydinvoimaa. Ne toiminnot, joiden sähkönkulutus vaihtelee pitkin vuotta, kuten sähkölämmitys, kuluttavat sitä vastoin marginaalista fossiilista säätövoimaa. Tämän argumentin heikkona puolena on se, että joku ilkeä insinööri saattaa tuoda markkinoille tasaisen sähkönkulutuksen lasielementtitalon, jota kesällä jäähdytetään sähköllä tasan yhtä paljon kuin sitä talvella lämmitetään, jolloin rakennuksen sähkönkulutus on vakio ympäri vuoden ja se saa käyttää hiililaskennassa vähähiilipäästöistä perusvoimaa.

Kolmas argumentti on sitten tämän variantti että eikö yhtä hyvin voisi sanoa että tasakuluttava teollisuus tarvitsee lisää sähköä talvella kun sitä on vähemmän saatavilla johtuen kotitalouksien kulutuksesta, ja tästä riippuvainen. Mutta pureudun tähän tasakulutukseen koska tässä ollaan ristiriidan ytimessä.

Ilmaisu saa on mielenkiintoinen, ikäänkuin kysymys olisi jotenkin normativiinen. Eikö tarkoituksen pitäisi olla deskriptiivisesti kuvata päästövaikutukset? Ja näinollen väittäisin että tuon ilkeän insinöörin rakennelma itseasiassa hyvinkin voi tuottaa pienemmät kokonaispäästöt pitkällä aikavälillä, ja näin siksi että tasakysyntä sähkölle lisää perusvoiman kysyntää joka on vähäpäästöisempää. Miksi tämä pitäisi saada näyttämään pahalta laskemalla talvikulutuksen päästöt väärin?

Junnila ehdottaa kirjoituksensa lopuksi "dynaamista keskiarvoa" joka olisi siis ko. käyttöhetken aikainen tuotantomuotojen keskipäästö, mikä onkin ihan perustelu tapa laskea keskipäästöt. Deskriptiivisesti tämä on ihan oikea ratkaisu.

Soininvaaran tulokulma on vaan eri. Asiaa voi ajatella niin että mitä niillä keskiarvoilla oikeastaan tekee? Päästöarvoilla on käyttöä esimerkiksi liikenteen- ja maankäytön suunnittelussa, verotuksessa, mutta en äkkiseltään keksi yhtään kohdetta missä olisi perustelua käyttää keskipäästöjä eikä marginaalipäästöjä. Esimerkiksi päästöjen verotuksen tarkoitus ei ole jakaa verotaakkaa jonkun keskimääräisen päästökuormaan mukaan vaan vähentää päästöjä, eli marginaalipäästöt on oikea mittari.

Päästölaskelmia on kolmenlaisia, lähinnä propagandaksi luokiteltavaa kuten World Watchin tutkimus. Kohteliaasti sitä voi sanoa markkinoinniksi eikä se ole sen parempaa tai huonompaa kuin se muutenkaan, jos markkinoitava asia on hyvä niin ehkä liioittelukin on siedettävä tehokeino, mutta sen pukeminen tieteeksi on vastenmielistä. Sitten on keskipäästölaskelmia, jotka on ihan asiallista tiedettä, mutta niille on vaikea keksiä muuta käyttöä kuin erillaisten syntisten luettelu joka ei ole rakentavaa. Kolmas on sitten marginaalitarkastelu.

Asia on ajankohtainen siksi että tuoreessa hallitusohjelma haetaan uusia mittareita kestävälle kehitykselle. Ottean huomioon minkälainen miinakenttä tuo päästölaskenta on niin en ole kovin innoissani. Tai sanotaan vaikka niin että abstraktioiden kuten mittarit pitäisi selventää eikä sekoittaa asioita.

Vapaaehtoisia tappioita

2011-06-17T16:47:00.001+03:00

Päivän surrealistisin otsikko (FT, paywall):
Germany retreats over deal for Grehttp://www.blogger.com/img/blank.gifece - Losses for bondholders will be voluntary

Muuten aiheesta, Micheal Pettisiä kannattaa aina lukea:

...In the debate about the root causes of global imbalances, moralizers love to praise high-savings countries (let us call them all “Germany”) for their hard work and thrift, and deride high-consuming countries (which we will call “Spain”) as lazy and altogether too eager to spend more than they earn. The world cannot possibly rebalance, they argue, until the latter become more like the former.

There is almost nothing of value in this argument. Culture and individual preferences may cause some of us to save more of our income and others to save less, but when entire countries have persistent abnormally high or low savings rates, individual preferences are never the reason. Abnormal savings rates over long periods of time are largely consequences of trade and industrial policies at home and abroad.

In fact, domestic policies by the German government can explain both high German savings and low Spanish savings. For example, assume that Germany has an undervalued currency, low wages for its level of productivity, high consumption and income taxes, and expensive infrastructure funded by these taxes. In that case it is very likely that German GDP growth will exceed the growth in household income, since households are effectively (and usually without their knowledge) forced to subsidize growth. In periods of high unemployment—like that which occurred in Germany after reunification—these policies might make sense for Europe overall, but they cannot remain in place for long without creating economic distortions.

In Finland we call this palkkamaltti.

Työsuhdefillarit ja verotus

2011-06-16T13:18:00.000+03:00

Päivän veropähkinä:

Työnantajani voi antaa minulle Liikuntaseteleitä 400 euron edessä vuodesta verovapaasti.

Jos työnantajani hankkii minulle työsuhdepolkupyörän joka maksaa 400 euroa vuodessa niin minä maksan tuosta edusta veroja noin 200 euroa.

Mitä jos vuokraa Liikuntaseteleillä polkupyörän?

Loppumoralisointina todettakoon että Tolkku paheksuu erillaista ympyrän kiertämistä kuten juoksulenkit jyrkästi, paitsi jos kyseessä on hamsteri. Kun taas se että siirtyy vaikkapa kotoa töihin lihasvoimin on ihan eri juttu.

Saksalaista järjestelmällisyyttä

2011-06-06T16:35:00.000+03:00

Syylliseksi on jo keksitty ja syyttömiksi todettu ituhipit ja hidalgojen kurkut. Odotettavissa että yleinen moraalinen rappio aiheutta ripulia.

Ei nimi kuoriaista pahenna

2011-05-18T15:25:00.000+03:00

En ollut koskaan kuullutkaan sellaista eliöistä kuin halavasepikkä ja laikkujumi, mutta jos kavereilla on noin mainiot nimet niin Vantaa voisi jättää ne rauhaan ihan jo ton takia.

Ruuhkmaksut ja suhteellisuudentaju

2011-05-17T10:44:00.000+03:00

HS.fi raportoi:

Alkavissa hallitusneuvotteluissa ei saisi edes neuvotella Helsingin seudulle kohdentuvista ruuhkamaksuista, vaativat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Uudenmaan Yrittäjät.

Yrittäjäjärjestöjen varoittavat, että ruuhkamaksut olisivat tosiasiassa lisävero, joka kohdistuisi nimenomaan Uudellemaalle. Seudulla yrittämisen kustannustaso on jo nyt kallista, samoin eläminen on kallista.

Ja ilmeisesti aika on halpaa. Ruuhkamaksuissa oikein tehtynä, ja väärin ei kannata tehdä tätäkään, on kyse siitä että maksetaan siitä että on pienempi ruuhka eli ostetaan osa muista autoilijoista siitä pois. Jos autoilijat tätä eivät halua niin sitten voi istua ruuhkassa, asia ei sinänsä minulle kuulu kun en ole autoilija. Joukkoliikenteen kannalta kumpikin vaihtoehto lisää matkustajamääriä.

Yrittäjien vaihtoehtotodellisuudessa:

...valtioneuvosto investoi Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Yrittäjät vaativat, että seudun kilpailukykyä kehitetään esimerkiksi rakentamalla Helsinkiin keskustatunneli.

Myös kehätiet on rakennettava sellaisiksi, että liikenne sujuu paremmin, järjestöt vaativat. Lisäksi niiden mukaan olisi tarpeellista kehittää joukkoliikennettä esimerkiksi rakentamalla lisää liityntäpysäköintipaikkoja junilla kulkeville.

Lähde: LVM:n edesmennyt ruuhkamaksut.fi

Tuo ruuhkkamaksutyön lähtökohtana oleva ennuste sisältää PLJ 2007 1. vaiheen hankkeet. Pelkkä Kehä II noin 600 miljoonaa, jota ei ole. Ja myös kehäteiden parannukset, puolesta miljardista miljardin kappale, mukaanlukien Kehä I ja Itäväylän liittymä Helsingissä johon ei ole rahaa. Keskustatunneli (jotain 800 miljoonaa) ei kokonaistilannetta muuta.

Eli kuten kuvasta näkyy niin sen jälkeen kun on suurinpiirtein tehty mitä yrittäjät vaativat niin meillä on vaan entistä pahemmat ruuhkat ja rahaa on palanut pari kolme - miljardia, pieni osa siitä tosin jo käytetty esim. Turunväylään.

Vertailun vuoksi Liikenneviraston näkemys rahoituksesta tälle vuosikymmenellä:

Helsingin seudun liikennejärjestelmä (700 - 900 milj. €) Helsingin seudulla tavoitteena on raide-, liityntä- ja joukkoliikenteen edellytysten parantaminen. Kehäväylillä työmatkaliikenteen, joukkoliikenteen ja jakeluliikenteen toimivuutta ja turvallisuutta parannetaan liikenteen hallinnan ja väylänpidon keinoin.

Ja tuo sisältää myös ratainvestoinnit, joita yrittäjät myös kannattavat.

Kysytään näin päin, leikitään että valtiolla on vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa Pääkaupunkiseudulle. Eikö sillä voisi vaikka laskea veroja?

Miksi pitäisi täydennysrakentaa?

2011-04-27T17:46:00.000+03:00

Siksi että muuttotappioalueilla ei ole yleensä kiva asua.

Arvopaniikki

2011-04-21T10:36:00.000+03:00

Länsimaisen demokratian peruspilari eivät ole vaalit. Perusasia on valtiovallan rajoitukset, etupäässä suhteessä yksilöön. Näitä ovat riippumattomat tuomioistuimet, perustuslait jotka rajaa paljon sitä millaisia lakeja ylipäänsä voi säätää, ja erillaiset yksilön oikeudet. Länsimainen demokratia nimenomaan ei ole enemmistön diktatuuri, perinteinen kommarikritiikki olikin että tämän takia Länsimaat eivät ole oikeita demokratioita. Hyvä niin.

Eduskunta ei myöskään päätä siitä mikä on oikein ja väärin. Eduskunta säätää lakeja yllämainittujen rajoitteiden lisäksi myös esimerkiksi kansainvälisten sopimusten, intressiryhmien paineen, sekä realiteettien kuten talous tai byrokratia rajoissa.

Meille nyt kuulemma kuitenkin käytiin arvovaalit. En pidä tuosta koska tuollaisista harvemmin seuraa mitään muuta kuin periaatekysymyksiä. Periaatekysymys on sellainen jossa arvot on irronnut todellisuudesta, niistä arvoista ei tarvitse seurata mitään niiden mukaista hyötyä.

Esimerkiksi se että lapset pänttää ruotsia ja eivät edelleenkään osaa sitä puhua tuskin parantaa mitenkään ruotsinkielen tai sitä äidinkielenään puhuvien asemaa, mutta kun sen ei ole tarkoituskaan niin tehdä vaan olla ele ruotsinkielen puolesta, kyse on periaatteesta. Vähemmistökulttuuritoiminta on taloudellisesti aika yhdentekevä asia, eikä nyt oikeastaan eroa erillaisten harrastusten tuesta, mutta sitäkin vastustetaan nimenomaan periaatesyistä. Homojen kokema syrjintä työpaikoilla tuskin myöskään loppuu siihen että rukataan joku symboolinen laki jostain muusta aiheesta, mutta se periaate. Ja niin edelleen.

Jos on sitä mieltä että joku asia on hyvä niin siitä seuraa että asialle voi myös ihan oikeasti tehdä jotain. Poliittisia arvoja tulisi samoin tarkastella poliittisen vallan rajoissa.

Jos rikot sen, niin omistat sen

2011-04-20T13:42:00.000+03:00

HS: Pääministeri Mari Kiviniemen (kesk) mukaan vanha hallitus ei voi toimitusministeristönä esitellä Portugalin-tukipakettia eduskunnalle.

"Kyllä se on seuraavan hallituksen tehtävä", Kiviniemi sanoo.

Että on hyvä vaan ja ottaa lusikan karvaiseen käteen.

Edit: Korjattu linkki alkuperäiseen uutiseen.

Haluammeko maakuntajohtoisen Helsingin?

2011-04-16T09:00:00.001+03:00

Otso kirjoittaa että kellot lyö Espoolle, nykyinen puuhastelu ja muniinpuhaltelu Helsingin seudulla ei voi jatkua. Vaihtoehdot on yhdistää kaupungit tai seutuhallinto, ja jos tykkää sellaisesta asiasta kuin oma Espoon kaupunki kannattaa ajaa seutuhallintoa.

Minusta on valitettavasti kolmas vaihtoehto. Yhdyn siihen että valtio ei loputtomiin katsele kaupungien saamattomuutta. Mutta voidaan tämä ratkoa niinkin että valta viedään ministeriöihin. Liikenneministeriö päättää väylistä, ympäristöministeriö kaavoituksesta, sosiaali- ja terveysministeriö pyörittää HUSia... Haluammeko me että maakuntaministerit johtaa tätä kaupunkia?

Maaseutu on rahoituskysymys

2011-04-07T14:20:00.000+03:00

Sarjassa vaalit lähenee, järki vähenee.

Timo Kaunisto, jota sinänsä arvostan, kirjoittaa:

Ennen maaseudulla tuotettiin ruokaa ja energiaa, nyt aina vain enemmän virkistystä ja omaa rauhaa. On syntynyt aivan uudenlainen asuinmaaseutu, joka järkyttää kaupunkien suuria rakennusliikkeitä ja heitä kaavoittavia poliitikkoja. Perinteinen kokoomuksen ja demarien poliittinen hiekkalaatikko vuotaa asumisen laatua hakevien mukana pois ytimistä.

No ytimissä ei nyt varsinaisesti ole tyhjiä asuntoja, mutta kuitenkin tätä teemaparkkia uhkaa hirmuinen sorto ympäristöministeriön toimesta:

Keskittämisen opit otettiin aikoinaan erityisen vahvasti käyttöön Neuvostoliitossa ja sen vasallivaltioissa. Äärilaidat lähenevät ympyrässä, mutta en olisi koskaan uskonut, että suomalainen ääriporvari ja äärikommunisti löytävät ideologisen perustansa näin läheltä. Saksan itä ja länsi ovat hyvät esimerkit yhteiskuntarakenteella tehdyistä kokeiluista. Niiden onnistumisen asteista ei kai Berliinin muurin murtumisen jälkeen enää kannata kiistellä.

Kauppakeskusten rakentamisen ohjailu on vielä pilipali -harjoitus verrattuna siihen, mitä on tulossa. Vapaavuori on jo valmisteluttanut lainsäädäntöä, jossa kaukana asumisesta rangaistaisiin.

Ja mitäkö tämä vankilämpäreiden saaristo tarkoittaa?

Hänen asettamansa ERA 17 –työryhmä määritteli, että omakotitalossa asuva saisi maksaa vaikkapa koulukyydeistä tai kunnan vesipalveluista muita enemmän.

Jotta ihan joutuisi maksamaan siellä elämyspuiston perukoilla koulukyydistä tai vesijohdoista edes vähän kustannusten mukaan? Mitä seuraavaksi keksitään, että tietkään eivät ole ilmaisia? Historiallisesti on ollut vähän epäselvää mitä Maalaisliiton kolmas tie kapistalismin ja sosialismin välissä tarkoittaa, mutta kieltämättä hyötyjen yksityistäminen ja haittojen sosialisoiminen on siitä väliltä.

Halpa ja kannattava

2011-03-31T13:27:00.000+03:00

Viimeisin viidentoista vuoden aikana Eurooppaan ei ole rakennettu juuri mitään muuta kuin kaasuvoimaloita, ja lainsäädäntötoimin uusiutuvaa. Eurotribin Jeromelta perusteellinen esitys miksi näin.

Lyhyesti: Markkinarakenteet suosivat tuotantomuotoja joilla on alhaiset kiinteät ja korkeat marginaalikustannukset. Mikään päästötön tuotantomuoto ei ole tällainen. Tämä on voimalayhtiölle kannattavaa ja kuluttajalle kallista, sähkömarkkinoilla pääomavaltainen tuotantorakenne tuottaa ulkoishyötyjä jotka jää kuluttajalle.

Oikeiston köyhyys

2011-03-29T17:33:00.000+03:00

Efektiivisesti oikeiston perinnekanta köyhiin on että heitä ei pitäisi olla. Tämän takia oikeisto puhuu mielellään rakenteista jotka tuotta köyhiä, esimerkiksi työn verotus, ja ihan asiaakin. Mutta tämä ei auta köyhien kanssa tässä ja nyt. Ja sitten kun menee sormi suuhuun niin puhutaan hassuja, kuten Keynes aikanaan piruili suhdannepolitiikasta:

It is curious how common sense, wriggling for an escape from absurd conclusions, has been apt to reach a preference for wholly “wasteful” forms of loan expenditure rather than for partly wasteful forms, which, because they are not wholly wasteful, tend to be judged on strict “business” principles. For example, unemployment relief financed by loans is more readily accepted than the financing of improvements at a charge below the current rate of interest; whilst the form of digging holes in the ground known as gold-mining, which not only adds nothing whatever to the real wealth of the world but involves the disutility of labour, is the most acceptable of all solutions." - The General Theory of Employment, Interest and Money, luku 10

Helsingissä on romaaneja. Helsingin kaupungilla ei ole mitään laillisia keinoja poistaa kyseisiä romaaneja kaupungista. Mitäs tehdään, kysyi KH:n Moisio joka löysi KH:n äijiltä hukkuneet kivekset.

Kokoomus on tiukasti sitä mieltä että ei tehdä yhtään mitään. Epäselväksi jää että saako taas maksaa lentolipun takaisin Romaniaan, joka on käytännössä sama asia kuin että subventoisi matkakustannuksia 50%. Perussuomalaiset ovat myös tiukasti pää puskassa.

Kun valittavina on huonoja vaihtoehtoja niin siitä ei seuraa ettei tarvitse valita mitään. Tällä kertaa vaihtoehdot käytännössä ovat laiton romanileiri, kaikkine lieveilmiöineen, tai laillinen jota voisi edes jotenkin kontrolloida. Kaupunkilaisten suosikkivaihtoehtoa takaisiin Romaniaan ei ole.

Raideverkosto eikä pätkiä

2011-03-16T09:15:00.000+02:00

Olisi kiva jos saisi raideverkon (pdf) Itämetron hinnalla.

Tolkku tarjoaa yleishyödyllisenä palveluna laiskemmille, ei sinänsä että verorahoituksena näkyisi prkl, kuvakoosteen aiheesta.

Kaukoitä on kaukana, kuvassa metrolle Sakarinmäestä arvottuja matka-aikoja, lähde KSV.

Myös metroasemat on kaukana, oranssihtava on uudisasutettava villi itä, tummemat pallukt on metroaseman palvelualue, lähde KSV.

Metrolla on vaikea tehdä ratikkaa, lähde KSV.

Kaukaa Vantaakin on lähellä, ja sinne ollaan menossa. Kun ihmisille tarjotaan metroa joka menee toiseen suuntaan kuin itse on menossa niin paras kulkuneuvo on oma Volvo, lähde KSV.

Samalla rahalla saisi raideverkoston, lähde ym. suunnitelma (Kivekäs, Kauppinen, Särelä)

Jolla pääsee näpsäkästi eri puolille kaupunkia, ilman Volvoa.

Kaukokaipuu ja maakuntakaava

2011-03-10T08:29:00.000+02:00

Aamun Hesari kertoo että

Uusimaa kasvaa 430 000 asukkaalla seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.

Tämän myötä maakunnan rakenne muuttuu: kasvava väestö asutetaan maakunnan itäisiin sekä läntisiin osiin ja nykyisten sekä tulevien ratojen varsille.

Kyllä sitä kasvua riittää varmaan itään ja länteen, mutta noin keskimäärin lähellä on parempi kuin kaukana , semminkin kun ne radat tuppaa olemaan viherpesuraiteita.

Sen sijaan hyvien kulkuetäisyyksien äärellä pelkästään Helsinkiin mahtuisi kantakaupungin jatkeena helposti 100 000 - 200 000 asukasta lisää kaupunkibulevardeille. Tätä tosin hankaloittaa se että liikenne niillä motareilla kasvaa entisestään koska sieltä etävolvolasta pitää päästä jotenkin ihmisten ilmoille.

Vaalikevät etenee, järki sumenee

2011-03-07T14:35:00.001+02:00

Timo Soini ehdotti, nostalgiahenkisesti, eläkerahojen sijoittamista siltarumpuihin. Keskusta ja viimeisenä Kokoomuksen Sampsa Kataja kiirehtivät kannattamaan. Ja miksipä ei, kun tämä tarkoittaa nykypäivänä käytännössä elinkaarimallien käyttöä muuten kannattamattomissa hankkeissa, eli veronmaksajien rahalla kivat korot kavereille ja lisää tietä pellolle.

Vihreiden idea myydä valtionomistuksia investointien rahoittamiseksi on sekin vähän silmänkääntötemppu, mutta siinä ei sentään lahjoiteta valtionlainan ja elinkaarimallin koron erotusta sijoittajille, ja on tuo tavallaan loogista. Todettakoon myös että liikenneministeri on järjissään.

Pää kainalossa työnhakuun mars

2011-03-05T13:59:00.000+02:00

Kansaneläkälaitos tekee omaan osansa postmodernin tekotaiteen saralla:

Sairauspäivärahalla on tarkoitus korvata ansionmenetystä alle vuoden kestävän sairauden aikana. Jos sairautesi jatkuu yli vuoden, voit hakea työkyvyttömyyseläkettä. Jos työkyvyttömyyseläkehakemuksesi käsittely on kesken tai se on hylätty, voit hakea työttömyysetuutta, jos olet edelleen työkyvytön etkä voi palata työhösi. Tällöin sinun tulee ilmoittautua työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon.

Ja siis ilmeisesti sitten niin että jos on työkyvytön niin pitää osoittaa työhalukkuutensa osallistumalla erillaisiin aktivointitoimiin, koska näin osoitetaan työkyky. Jota ei siis tosin ole.

Näin bitti-ihmisenä, mikä siinä olisi ongelma jos ihmiset nyt vaan olisivat joko työkykyisiä tai työkyvyttömiä ja järjestelmät toimisivat sen mukaan? Jälkimmäisen happotesti on se että onko sellaisessa kunnossa että joku palkkaa, mistä muuten seuraa semmoinen jännä juttu että terveys on suhteellista siinä kuin muutkin vaatimukset.

Kuljettajien turvallisuus

2011-02-09T16:04:00.000+02:00

Tolkku tekee poikkeuksen analyyttisvittumaisnihilistiseen tyyliinsä ja toteaa ihan yksiselitteisesti että oikein ja täysi tuki: Bussikuskit vaativat lakonuhan avulla turvallisempia työoloja. Tarkempi vaatimus on myös harvinaisen järkevä:

Kuljettajat vaativat, että heidän ja matkustajien suojaksi palkattaisiin vartijoita Helsinkiin Elielinaukiolle, Rautatientorille ja Kamppiin.

Ei saa olla eikä ole kustannuskysymys. Yöliikenne on kannattavaa ja turvallisempi yöliikenne olisi vielä suositumpaa, eli kannattavampaa. Henkilökuntaa taas tarvittaisiin ihan jo opastamiseen ja lippujen myyntiin.

Lisäys: No ei kauan kestänyt. HSL totesi että järjestyy.

Kaupunkibulevardit

2011-02-06T10:49:00.001+02:00

Lisäys 5.5. 2012: Carlos Lamuelan diplomityöaiheesta Länsiväylä bulevardiksi. Seuraava yleiskuva on minusta mainio:
Punaisella motarit alueella jonka pitäisi olla kaupunkia, Jokeri sinisellä ja nykyinen ratikkaverkko josta on unohtunut Mäkelänkadun rata käpylässä vihreällä
Eikä minulla ole tähän mitään lisättävää:

The route for [Jokeri] light rail defines the first periphery of Helsinki City, a territory densely inhabited and well connected by public transport. Nevertheless, the main roads coming into Helsinki centre maintain their highway character also inside this area, for stretches of 2 to 5 km. The longest of these intrusive infrastructures that cut into the urban structure is the part of Länsiväylä considered in this master thesis.

In every of the six examples, the area adjacent to the road supports excessive noise levels, its environment is degraded to different degrees, visually unpleasant or without any activity. Changing the character of these roads into street landscapes (traffic speed, noise, pedestrian accessibility, continuity of street networks and building fabric) holds the key to access a large amount of land on which the city could grow not far from its centre.

1. Länsiväylä (5 km stretch, starts at 1 km from Helsinki centre)
2. Turunväylä (3,5 km stretch, starts at 5 km from Helsinki centre)
3. Hämeenlinnanväylä (3,2 km stretch, starts at 5 km from Helsinki centre)
4. Tuusulantie (1,8 km stretch, starts at 5 km from Helsinki centre)
5. Lähdenväylä (2,5 km stretch, starts at 5 km from Helsinki centre)
6. Itäväylä (4,5 km stretch, starts at 3 km from Helsinki centre)

Part I, sivu 42.

Helsingin sanomat kirjotti pikkujutun siitä mitä jos moottoriet olisivat katuja (vaatii käyttöoikeuden HS Digilehteen). Kyseessä ei ole mikään pikku juttu, asia on Helsingissä keskeinen ainakin asuntorakentamisen, lähiöiden tulevaisuuden, palvelurakenteen, liikenneverkon toimivuuden, julkistalouden, meluntorjunnan ja liikenteen päästöjen kannalta.

Lyhyesti sanottuna moottoritieverkon jatkaminen kantakaupunkiin saakka on megaluokan historiallinen virhe. Siitä on seurannut laajat meluongelmat, mutta ennen kaikkea motariverkko vie valtavasti tilaa ja eristää kaupunginosat toisistaan. Jos Mannerheimintie ja Topeliuksenkatu olisi tehty 60-luvulla niin Töölössä olisi puolisen tusinaa nukkumalähiötä ja puolet vähemmän asukkaita. Helsingistä puuttuu Kehä I sisältä eli hyvillä etäisyyksillä noin 50 000 - 100 000 asuntoa ja kantakaupunki loppuu kuin seinään nimenomaan siksi että on tehty moottoriteitä eikä ihan normaaleja pääkatuja joidenka varrella on taloja.

Varsinkin liittymät vievät erittäin paljon tilaa:

Ylläoleva kuva on esityksestä liittyen selvitystyöhön nimeltä Kaupunkien pääväylien tulevaisuuden haasteita. Yhteenvedosta:

Kaupunkialueille saapuvat ja taajaman ohittavat suuret liikennevirrat pyritään yleensä ohjaamaan pääväylille. Nämä on eroteltu paikallisesta liikenteestä ja maankäytöstä sekä rajoitettu liittymien määrää. Tällä on tavoiteltu sujuvuutta, turvallisuutta ja alemman katuverkon rauhoittamista. Kääntöpuolella on väylän viemä tila, estevaikutus, melun leviäminen ja väylän ympärille jäävä yksipuolinen ja usein epäviihtyisäkin ympäristö.

Eli tarkoitus oli saada autoliikenne sujuvaksi kaupungissa. Kuten Dr Phil tapaa kysyä: "How's that working for you?" (Hat tip Enbuske.) Esimerkiksi sillä että Länsiväylä päättyy Ruoholahteen eikä Koivusaareen on saavutettu se että ruuhkat ovat Ruoholahdessa eikä Koivusaaressa, millä ei ole juuri kenenkään ajoaikoihin juuri mitään merkitystä. Jos Länsiväylä olisi katu niin sen varrella voisi Lauttasaaressa olla esimerkiksi 8 000 asuntoa ja 13 000 työpaikkaa, ja lisäksi meluongelma Lauttasaaressa olisi paljon pienempi. Päinvastoin kuin esimerkiksi Katajaharjun kate tämä ei todennäköisesti maksaisi veronmaksajille mitään, päinvastoin se luultavasti tuottaisi rahaa enemmän kuin muutostyöt maksavat tonttien myynnin kautta. Samaisen julkaisun mukaan Tiehallinto on tarjonnut tätä mahdollisuutta Helsingille, miksei siihen tartuta?

Esimerkkikohteiden vaikutusarvioinnissa verrattiin yleispiirteisesti kahta pääväylien kehittämismallia, ”bulevardisoimista” ja kattamista. Bulevardiratkaisuissa tähdätään nopeuksien madaltamiseen mm. muokkaamalla väyläympäristöä katumaisemmaksi. Silloin väylää ympäröivä maankäyttö ja ympäristö tukevat matalampia nopeuksia, joiden myötä melupäästöt alenevat. Väylän varren rakentamisratkaisuilla voidaan edelleen lieventää melun leviämistä. Kehittämismalleja
verrattaessa, bulevardit ovat paremmin sovitettavissa sellaiseen tulevaisuusskenaarioon, jossa ajoneuvokohtaiset päästöt ja haitat pienenevät. Bulevardit sopivat sisääntuloteille, joilla osa autoliikenteestä pyritään siirtämään
joukkoliikenteeseen mm. liityntäliikennettä tehostamalla, ja ympäristöihin, joissa on myönteisiä maisema- ja imagoarvoja. Suurina pysyvät liikennemäärät aiheuttavat suunnitteluhaasteita jalankulkuympäristön viihtyisyyden ja väylän turvallisen ylittämisen takaamiseksi.

Keskeinen ristiriita on nimenomaan autoliikenteen sujuvuuden ja jokseenkin kaikkien muiden hyötyjen välillä. Tilanne on analoginen kävelykeskustan suunnittelulla, KSV:n viimeisin tehtävänanto oli kehittää ratkaisu jotka tuottaa kävelykeskustan ja sujuvoittaa autoliikennettä. Jos rahalla ei ole mitään väliä niin tämän voi tehdä kaivamalla autoille tilaa maan alle, mutta kun sitä rahaa ei ole niin koko lähestymistapa on älytön. Mistä seuraa ettei tehdä mitään.

Pääkadut moottoriteiden sijaan on nimenomaan rahoitusrealistine kompromissi, ei mikään viherpiipertäjien unelma. Kadulla on edelleenkin autoja, paljon, ja nimenomaan niiden pysäköintimahdollisuuksia voidaan parantaa erillisten pääväylillä rinnakkaisten pysäköintikatujen avulla. Kuten raportissa huomautetaan niin yksi paradoksi moottoriteissä on se että jokainen tienvarren liike haluaisi oman liittymän. Kuitenkin tuollainen väylä on joukkoliikenteelle ja pyöräilylle verrattomasti parempi, tiivistää kaupunkirakennetta, vähentää melua, jne. viherhyvää. Autoliikenteen välityskyky ei juuri kärsisi vaikka maksiminopeus hidastuu, se on suurimmillaan noin 50km/h nopeudella, tosin tasoristeykset vetää toiseen suuntaan. Ja se välityskyky on joka tapauksessa tapissa, tosiasiassa siihen auta kuin ruuhkamaksut joihin ei ole halua tai massiivinen maanalainen tieverkosto johon ei ole varaa, ja ruuhkat rajoittaa nopeudet joka tapauksessa alle rajoitusten.

Haaste on siinä että paras on paremman vihollinen. Jos pidetään kiinni ylitiukoista melunormeista, autoliikenteen nopeudesta, haetaan ihan puhtaasti kävelykatuja, tms. niin ei noin voi tehdä. Ja jotenkin sekä liikennesuunnittelun, kaupunkisuunnittelun että talouspuolen pitäisi puhua keskenään. Mielenkiintoinen on esimerkiksi KSV:n Kivelän, sinänsä täysin asiallinen, lausunto:

Pisimmällä suunnitelmat ovat Turunväylän alussa, joka voitaisiin muuttaa rakennusten reunustamaksi puistokaduksi, sekä Lahdenväylällä, jonka uudenlaisten liikennejärjestelyjen toimivuutta on simuloitu. Lahdenväylän eteläpään muuttaminen kaupunkibulevardiksi vaatisi ohikulkuliikenteen – siis nykyisen moottoritien liikenteen – siirtämistä tunneliin, kertoo toimistopäällikkö Matti Kivelä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolta. Syynä on se, että kehyskunnat kasvavat edelleen, ja liikenne niistä lisääntyy pääkaupunkiseudun työpaikkakeskittymiin.

Toki näin, paitsi että jos tehdään kaupunkimaisempaa ympäristöä merkittävässä määrin ihan Helsinkiin niin eiköhän se jossain näy kehyskuntien kasvussa? Sinänsä Lahdentien suunta kyllä todennäköisesti vaatisi jonkinlaisen ja väistämättä kalliin tunnelin, minusta Pasilanväylän jatkeena. Kokonaisuuten pitäisin kuitenkin hanketta kannattavana, vapautava maa-ala on niin suuri.

Loppukevennyksenä:

Lumi, sohjo ja autoiluväylän edessä seisova rautatieasema hankaloittavat maaseudulla asuvien miesten henkilöautoilua Helsingissä. Sisääntuloväylien kaventaminen kaupunkibulevardeiksi vaikeuttaisi tilannetta entisestään.

Ruuhkista

2011-02-03T16:17:00.000+02:00

Minun on jotenkin vaikea ymmärtää tietyntyyppistä ajatuksenjuoksua, tällä kertaa pisti silmään Uudenmaan maakuntajohtaja Olli Savolaisen lausunto. YLEN mukaan:

Savolainen pitää ehdotettua Helsingin seudun ruuhkamaksua uhkana maakunnan kilpailukyvylle.

Ja ruuhkat ei ole?

Tää menee näin:

Mitä ratkaisuja jotka eivät nosta veroja Savolaisella tähän sitten on?

Kuvat on sivustolta ruuhkamaksu.fi . Sellainen pieni huomio että se yksinäinen vihreä viiva on Kehä II johon ei ole rahaa, ts. se on niin absurdin hintainen että sitä tuskin tehdään.

Savolainen on toki oikeassa siinä että ruuhkamaksut, jos ne toteutetaan niin että autoilun verotusta vastaavasti lasketaan koko maassa, lisäävät verotaakkaa Uudellamaalla. Tämän voi tosin taas kompensoida esimerkiksi vähentämällä alueellisia tulosiirtoja vastaavasti.

Mitä olette mieltä tuloveron alarajan suuruudesta?

2011-01-31T14:18:00.000+02:00

YLEn työnäyte attribuutiojournalismista:

Vasemmistoliitto haluaa nostaa tuloveron alarajan 10000 euroon. Arhinmäen mukaan nykyisin alaraja on noin 2400 euroa.

Ja se on vaikka Kataisen mukaan jotain muuta?

Krugmanin klassikko aiheesta, Shape of the Planet: Both Sides Have a Point.

Perustyytyväinen kansa

2011-01-26T08:53:00.000+02:00

Esa Suominen kommentoi päivän Hesarissa (paywall) että Perussuomalaisten kannattajakunnassa on yleisprotestoijia. Varmaan on. Epäilen että protesti on kuitenkin väärä aikalaisdiagnoosi.

Pikemminkin minusta vaikuttaa siltä että viime vaaleissa eniten kannatusta on saanut se jolla on vähiten mitään asiaa. Esimerkiksi viime vaalien suurin puolue. Kokoomuksen puoluesihteeri Tujusen myohäisherännäisyys "sisältökysymyksiin" herättääkin huvittuneisuutta, nyt se peukkuhanska ei sitten enää riitäkään?

Minusta näyttää siltä että merkittävä osa äänestäjistä on perustyytyväistä, tai ei ainakaan halua että mikään muuttuu. Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa että samaiset äänestäjät ovat pettyneitä politiikkaan, juuri sen takia he pelkäävät että poliitikot tekevät jotain.

Ja he saavat sellaista politiikkaa kuin haluavat. Istuva hallitus ei ole tehnyt mitään isompia muutoksia, veroja nyt on vähän laskettu niin kuin tähänkin saakka ja lainsäädäntöä lähinnä ajanmukaistettu esimerkiksi ympäristöasioissa. Kuvaavaa on että valtakunnassa jossa työttömyys kasvaa ja julkinen talous on kriisissä, sekä maailmassa jossa on päällä sekä ympäristö- että finanssikriisi, A-luokan kysymyksiä on viemärit mummonmökeissä ja se otetaanko tähän maahan jokunen sata pakolaista vuodessa enemmän tai vähemmän.

Se vanha peli oli pako keskustaan, lähes kaikki puolueet keskustalaistuivat. Uusi kisä on sitten kai siitä kuka onnistuu sanomaan vähiten mistään mitään. Näppärämmin tämä käy pitämällä meteliä jostain moraalisista kysymyksistä joihin kannan ottamisesta ei seuraa käytännössä juuri mitään.

Helsinkiläisiä yrityksiä joihin ei kukaan täysjärkinen mene töihin

2011-01-13T17:45:00.000+02:00

Lista löytyy uutisesta Alueellistaminen voi viedä vielä yli 2 000 työpaikkaa pääkaupunkiseudulta.

Sääli, CSC esimerkiksi on hyvä firma.

Hei me suunnitellaan!

2011-01-12T16:43:00.001+02:00

Miksikähän kaavoitus ja liikennesuunnittelu takkuaa?

Mamut saa puhumaan hassuja

2010-11-11T22:45:00.000+02:00

Mikä siinä on että muuten järkeville ihmisillä järki jäätyy kun tulee puheeksi maahanmuutto? Viimeisimpänä asialla Vihreät.

Puolueen maahanmuuttopoliittisista linjauksista. Tämä vielä hyvää:

Maahanmuuttoon liittyvät haasteet ovat enimmäkseen arkisia. Kielenopetukseen, työllisyyteen, arjen elämästä nouseviin ristiriitoihin ja syrjintään on olemassa käytännöllisiä vastauksia. Kulttuurin rikastamisesta puhumisen tai sivilisaatioiden sodan manaamisen sijaan on keskityttävä näihin...

Mutta...

Kotoutumisen arviointiin on laadittava selkeät mittarit, joilla tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan. Kotoutumissuunnitelmien toimeenpanoa, toteutumista ja vaikutuksia on ryhdyttävä systemaattisesti seuraamaan.

Mitä tuossa itseasiassa on tarkoitus mitata? Työllistyminen, niin kauan kuin siihen ei ole sidottu sanktioita jotka tekee työllistymisen teeskentelystä houkuttelevaa, on ihan hyvä mittari. Mutta ei se nyt mitään kummempaa mittaristoa tarvitse. Miten määritellään kotiutunut?

Ja sitten tämä neronleimaus:

Kielen opiskelu on jokaisen maahanmuuttajan oikeus, mutta myös velvollisuus Jokaiselle maahanmuuttajalle on Suomeen saapumisen syystä riippumatta taattava mahdollisuus suomen/ruotsin opiskeluun. Kielen opiskeluun voidaan myös velvoittaa esimerkiksi edellytyksenä sosiaaliturvalle.

Toki joo pitää opettaa ja opiskella kieltä. Mutta pitääkö nyt kaikista mahdollisista puolueista Vihreille kertoa miksi tukien sitominen koulutukseen on harvinaisen huono idea, seuraus on että kalliissa koulutuksissa istuu tukipakolla ihmisiä joita kurssi ei kiinnosta mikä on sekä turhaa että kallista. Semminkin kun minun tietojeni mukaan, jotka kieltämättä on vähän vanhoja, ongelma on lähinnä edes jotenkin pätevien opettajien puute eikä opiskelijoiden puute. Siis ei niin etteikö palkkaamiseen ole rahaa, vaan ettei löydy palkattavaa.

Maahanmuuttajien suurta yrittäjäpotentiaalia on hyödynnettävä tarjoamalla erityisesti maahanmuuttajayrittäjille suunnattuja tukipalveluja ja koulutusta osana nykyisiä yrittäjien tukipalveluita.

Taannoinen EVAn erinomainen rappari ehdotti niinkin radikaalia ratkaisua kuin että käännettäisiin vaikka keskeisiä asiakirjoja kolmannelle kotimaiselle, eli englanniksi. Jotain kuulemma on TEMmissä yritettykin, miksei tämmöistäkään voi sanoa ääneen kun kerran tarkoitus olla konkreettinen?

Täydellistä tai liian hyvää kielitaitoa ei saa vaatia sellaisissa tehtävissä, joissa pärjäisi heikommallakin kielitaidolla.

Miten? Yksi tapa ajatella asiaa on että suomen kielen taito on taito siinä kuin C-kielen taito, ja jos jälkimmäinen taito on peruste maksaa vähän enemmän palkkaa niin miksei edellinenkin?

Ja tämä kytkentä on edelleen ihan pelkkää huuhaata, ihan sama kenen suusta:

13. Autetaan pakolaisia lähtömaissa.
Suomen kehitysapu on nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hyvin kohdistetulla kehitysavulla vähennetään köyhyyttä, tuetaan naisten koulutusta ja autetaan konflikteja pakenevia ihmisiä.

Sodat ei maailmasta kehitysavulla lopu.

Mutta haukkujen vastapainoksi, on tuossa prujussa ihan mallikelpoistakin:

Monissa Suomen kaupungeissa on pyritty ehkäisemään ongelmien keskittymistä ja alueiden kurjistumista sosiaalisesti monipuolisella asuntopolitiikalla jo ennen kuin maahanmuuttajia juurikaan oli. Ajatuksena on, että kaikille alueille rakennetaan niin vuokra-asuntoja kuin kovan rahan asuntoja. Tätä pitkäjänteistä asuntopolitiikan linjaa on jatkettava. Lisäksi korkean työttömyyden ja matalan tulotason asuinalueilla sijaitseville kouluille ja muille palveluille pitää antaa erityistukea.

Siis ilman toimia alueet helposti slummiutuu, mamuja tai ei, ja se on tähänkin saakka hyvällä menestyksellä esim. Helsingissä torjuttu. Tämäkin itsestäänselvyys pitää sanoa ääneen, koska tämä politiikka on uhattuna. Syynä lähinnä se että ajatukselle aina sille päälle sattuessaan vihamielinen Kokoomus voi saada tukea Persuilta jotka eivät vaan tajua tavoiteristiriita siinä että samaan aikaan huolehditaan mamuslummeista ja vaaditaan mamujen asumistukien pienentämistä.

Samoin toinen itsestäänselvyys että harmaata taloutta, ml. alipalkattu työ, torjutaan tuota, no torjumalla harmaata talouta. Eikä niin että estetään mahdollisesti harmaassa taloudessa työskentelevien mamujen maahanmuutto tai kielletään pizzeriat lailla.

Puuttuva juju

2010-09-28T16:04:00.000+03:00

Töölönlahdella suunnitellaan Musiikkitalon viereen joko kuoppaa jossa on "monitoimitilaa" tai lasipaviljonkia makasiinien muurinjämän ympärille. Haukotus, Helistön leirintäaluekin oli parempi.

(Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Tatu) Rauhamäen mielestä tärkeintä on se, että Töölönlahdelle löytyy sieltä nyt puuttuva "juju" ja alueelle saadaan vilkasta kaupunkilaiselämää.

– Muutos on tarpeen, koska nykyisen kaavan mukaan tähän tulisi kaavamainen puisto, jossa viivottimella on piirretty jotain vesiallasta ja muuta vastaavaa. Kutsuuko se sitten oikeasti ihmisiä, olisiko se kaupunkilaisten olohuone, jota itse hakisin tämmöiseltä paraatipaikalta. Jos ei jotain tehdä, niin on vaara, että Töölönlahdella on suljettuja kulttuuri-instituutioita, joiden välillä ihmiset vain siirtyvät, eivätkä jää alueelle viihtymään.

Niin, joskus siellä oli yksi iso juju ja monta pienempää, mutta ne on tehokkasti elävöitetty pois.

Muokkaus: Kävin nyt katsomassa Makasiini Redux -ryhmän sivut. Ehkä tuo sittenkin olisi hyvä juttu, varsinkin tuo kasvihuone on jännä. Pahoittelen primitiivireaktiota, asia vaan on sellainen että tulee aina vanhat mieleen.

Monikärkimarginaaliohjus

2010-09-26T07:59:00.000+03:00

Puolueiden kannatus Suomessa on niin vakiintunutta että pienistäkin muutoksista saadaan isot uutiset. Tätä urheilujournalismia mielenkiintoisempi kysymys on että mitä kannatuksella on tarkoitus tehdä, varsinkin Perussuomalaisten kohdalla ongelmia tuottaa se että puolueen keulakuva ei lupsakkuudeltaan oikein saa sanottua mitään.

Ainakin Suuri Johtaja ärsyyntyy jos verrataan äärioikeistoon. Kansanomaiseen tapaansa Soini selventääkin blogissaan: "Puolue on monikärkiohjus, multi-issue party." Monikärkiohjus on käsittääkseni sellainen ohjus joka räjähtää osiksi kesken ilmalennon.

Puoleen varakärki on kuitenkin hieman spesifisempi, otsikolla Mitä suurempi vaalivoitto, sen parempi:

Perussuomalaisten täysimääräinen menestys on edellytys sille, että vihreät voidaan sysätä pois hallituksesta ja vihreä vouhotus homo- ja lesboliittoineen sekä viherveroineen saadaan takaisin marginaaliin. Sinne, minne ne kuuluvatkin.

Eli jos Persujen gallupmenestyi toteutuu vaaleissa eli he saavat kokonaiset kaksikymmentä paikkaa kahdestasadasta eli kuusi enemmän kuin vihreillä nyt, niin tämä jotenkin monikärjistyy siihen että homo- ja lesboparien tasa-arvoinen kohtelu siirretään takaisin marginaaliin ja poistetaan energiaverot. Ja tämä on sen parempi, jollekin, jotenkin.

Saarakkala avaa talousajatteluaan:

Periaatteena vaaleissa tulee mielestäni olla, ettei kansalaisille luvata kuuta taivaalta, toisin kuin vanhojen puolueiden tapoihin on kuulunut. Tässä taloustilanteessa ja näillä julkisen talouden näkymillä täytyy ennemminkin keskustella siitä, mistä on otettava pois ja mikä on se arvopohja, jonka toteuttamiselle kansalta haetaan valtakirjaa. Pienellä pilkun viilaamisella ei Suomea pelasteta. Perussuomalaisten mielestä leikkaukset voidaan aloittaa kehitysavusta, sosiaalisperustaisesta maahanmuutosta ja pakkoruotsista. Kuntakentällä merkittäviä säästöjä olisi saatavissa aikaan karsimalla ylisuurta byrokratiakoneistoa.

Energiaverojen tuotoksi vuonna 2011 on budjetoitu 3 850 miljoonaa euroa. Tuo on noin 12% maan kaikkien kuntien menoista, mikä on käsittääkseni enemmän kuin hallintokulujen osuus, eli kieltämättä rohkea tehostamisprojekti.

Suomessa oli pakolaisia vuonna 2009 yhteensä 34 380, eli energiaveron poistamiseksi tulisi säästää 110 530 € per pakolainen. Suomen ruotsinopettajat ry:llä on taas 1 913 jäsentä eli vastaavasti 1 986 400 € per ruotsinopettaja.

Mutta leikkaamalla kehitysapua kuten Saarelma ehdottaa säästettäisiin kuntien valtionosuuksista noin 3,5 miljardia euroa ja jos samalla poistettaisiin osittain EU:n kautta maksettavat yritystuet niin säästyisi kolme miljardia lisää, eli yhteensä peräti 7 000 miljoonaa euroa. Tuolla pääsisi eroon sekä energiaverosta että EU:n jäsenmaksuista. Missä EU, siellä ongelma! Kansainvälisen kehitysyhteistyön 700 miljoonaan ei ehkä sitten tarvitsisi puuttua.

Toinen varakärki Vistbacka, joka on varmaankin valtiovarainministeriehdokas, kommentoi radiossa että sekin olisi hyvä jos puolue saisi kymmenen paikkaa nykyisen viiden sijaan, eli kannatus puolitoistakertaistuisi, ja olisihan se kova juttu jos paikkoja olisi kaksikymmentä eli kannatus kolminkertaistuisi. Kyllä kansa luvut tietää.

Vistbackan mukaan hänelle tulleessa palautteessa pidetään tärkeinä asioina erityisesti säädöksiä jätevesien puhdistuksesta ja turvapaikanhakijoiden määrää. Mikä onkin 30-luvun jälkeen pahimman talouskriisin ja päällä olevan ympäristökriisin maailmassa sekä 200 000 työttömän maassa selkeästi kaksi keskeistä kipukohtaa.

Perustuslakituomioistuin?

2010-09-02T13:51:00.000+03:00

Korkein hallinto-oikeus rupesi nyt tulkitsemaan perustuslakia lapsiporno.info päätöksessä. Ja hyvin tulkitsee.

Kun tavallisella lailla rajoitetaan perusoikeuksia, rajoituksen on perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan täytettävä seitsemän edellytystä, joista tässä tapauksessa vain yksi täyttyy.

(1) Rajoituksesta on säädettävä lailla. Tässä tapauksessa rajoitus perustuu sinänsä lakiin. Laista kuitenkin puuttuu merkittäviä osia, muun muassa rajoituksen alaisen materiaalin täsmälliset määritelmät. Tästä taas seuraa, että rajoituksista ei tosiasiallisesti säännellä lailla vaan estolistaa ylläpitävien poliisien henkilökohtaisten näkemysten mukaisesti.

(2) Rajoituksen on oltava täsmällinen ja tarkkarajainen. Nyt näin ei ole, esimerkiksi käsite "lapsipornosivusto" on epäselvä. Keskusrikospoliisi on tulkinnut A:n sivuston lapsipornosivustoksi, vaikka sitä ei sellaisena voida arkijärjellä tulkiten mitenkään pitää.

(3) Rajoitusperusteen on oltava hyväksyttävä ja rajoittamisen on oltava painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaan sananvapautta voidaan rajoittaa vain, jos tämä on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa. Tämänkään edellytyksen ei voida katsoa toteutuvan ainakaan tässä tapauksessa.

(4) Tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta. A on sivustollaan käynyt nimenomaan poliittista keskustelua, mikä on sananvapauden ydinaluetta, eikä siihen kohdistuva rajoitus ole lähtökohtaisesti koskaan hyväksyttävä.

(5) Rajoitusten on oltava suhteellisuusvaatimuksen mukaisia ja välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi. A on halunnut tuoda konkreettisesti julki, mitä sivuja ihmiset eivät saa katsoa. Ainut tapa käydä täsmällistä keskustelua sensuroinnista on julkaista sensurointilistat tai niiden kirjojen ja lehtien nimet, joita ei saa lukea. Lisäksi on huomattava, että estolistan sisältö on ollut vain osa koko sivustoa, mutta keskusrikospoliisi on silti estänyt pääsyn koko sivustokokonaisuudelle mukaan lukien pelkästään mielipidetekstejä sisältävät osat. Tätä ei voida pitää suhteellisuusvaatimuksen mukaisena saati välttämättömänä toimena.

(6) Perusoikeuksia rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. Kuten edellä on todettu, laista puuttuu valitusoikeus, vaikka sellainen pitäisi perustuslain mukaan olla.

(7) Rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. A:n käymän yhteiskunnallisen keskustelun suodattaminen on vastoin ihmisoikeussopimusta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan olisi aikoinaan pitänyt ottaa asiaan kantaa, eli teki tässä virheen mikä on kai myönnettykin. Joten nyt sitten KHO ottaa. En tämän perusteella näe mitään ongelmaa siinä että tästä tulisi maan tapa,

Energian säästäjät ymmärtää vähiten energiansäästöstä

2010-08-19T11:49:00.000+03:00

Via El Reg, PNAS on tutkinut ihmisten tietoisuutta energiansäästötoimien tehokkuudesta suhteessa halukkuuteen tehdä niitä. Tulos on käänteinen korrelaatio.

For example, participants estimated that line-drying clothes saves more energy than changing the washer’s settings (the reverse is true) ... So long as people lack easy access to accurate information about relative effectiveness, they may continue to believe they are doing their part to reduce energy use when they engage in low-effort, low-impact actions instead of focusing on changes that would make a bigger difference.

Ei yllätä. Tämän asian suhteen on kaksi koulukuntaa, toisten mielestä se että ihmiset ylipäänsä kiinnittää huomiota ympäristöasiohin on hyvä, koska tämä asenne jotenkin leviää sitten tehokkaisiinkiin toimiin. Eli ekoilu ruokki itseään. Toisten mielestä taas ihmisten hyväntahtoisuus on rajallinen luonnonvara joka tulisi kohdentaa tehokkaasti.

En tiedä kummat ovat oikeassa, vaistonvaraisesti ja asenteellisesti olen jälkimmäisellä kannalla, mutta kysymys on minusta empiirinen. Mutta henkilökohtaisesti toivon että Websterin dokumentissaan Katastrofin Aineksia tekemä tuulisähköllä toimivan sähköpatterin asentaminen kaukolämmitteiseen kerrostaloasuntooon oli vitsi. Sellaisena se on oikein hauska.

Ilmaisen pysäköinnin maksaa kivijalkakauppias

2010-08-12T14:25:00.001+03:00

Keskeneräisten ajatusten kaatopaikka kirjoittaa kävelykeskustasta.

Onko olemassa todisteita, että vain autoilun vapaus elävöittää ydinkeskustaa? Ei ole. Itseasiassa päinvastaiselle olettamalle löytyy paljon vahvempia perusteita.

Kauppakamariklusteri kantaa ihan ymmärrettävää huolta siitä että autoilijat kaikkoavat keskustan liikkeistä. Heidän diagnoosinsa siitä miksi näin käy on vain täysin väärä.

Olin taannoin pitkästä aikaa autolla ydinkeskustassa, tarkemmin Kalevankadun tiennoilla. Minulla oli tunti ylimääräistä aikaa, ajattelin että kävisin kahvilla ja vaikka kaupoilla ajankuluksi. Ei onnistunut, varttitunnissa en löytänyt yhtään vapaata pysäköintipaikkaa. Menin sitten Mechelininkadun ABC:lle, mikä on ehkä toiseksi viimeinen kahvipaikka preferensseissäni, mutta siellä on tiukasti aikarajoitettu, valvottu ja vain asiakkaille tarkoitettu pysäköintialue. Eurot meni SOK:lle, eikä esimerkiksi Gran Delicato Cafelle.

Kahviloille tämä ei ole vielä niin iso ongelma, autoilijat on marginaalinen vähemmistö asiakkaista joka tapaukessa. Joillekin hyvin erikoistunteille liikkeille joita on nimenomaan pienissä kivijalkojen liikekiinteistössä, esimerkiksi Fennica Albertinkadulla, tämä kuitenkin on isokin ongelma, asiakkaita tulee pitkienkin matkojen päästä ja autoilijoiden osuus voi olla suurehko.

Kiekkopaikat toimii joten kuten ja olisi parannus, mutta tuo on vähän rajallinen ohjauskeino kun niiden väärinkäyttö on aika helppoa ja valtonta työlästä. Mikä siis ratkaisuksi kun jotain on liian vähän? Jos esimerkiksi ABC:lle on liikaa asiakkaita he luultavasti nostavat hintoja. Samoin voi tehdä pysäköinnin kanssa.

Human Transit blogi raportoi että San Franciscossa otetaan käyttöön markkinahinnoiteltu pysäköinti. SFPark säätää kadunvarsipaikkojen hinnoitteluja alueittain ja ajoittain kysynnän mukaan. Jos paikkoja ei ole vapaana niin hintaa nostetaan, jos tilaa on paljon niin hintaa lasketaan. Hinnat voi katsoa verkkopalvelusta, ja voisi niistä toki tiedottaa muutenkin, jonkinlainen feedi navigaattorin olisi hyvä. Markkinahinnoittelu tekee myös pysäköintilaitoksista kannattavia, tällä hetkellä ne joutuu kilpailemaan kaupungin ilmaiseksi tarjoamia pysäköintipaikkoja vastaan. Bonuksena tämä tuottaa kaupungille luultavasti kivasti rahaa.

Kauppiaiden pelko on että jos pysäköinti maksaa liikaa niin se karkoittaa asiakkaat ja osa politiikoista pelkää että se karkoittaa autoilevat veronmaksajat. Kumpikin pelko on määritelmällisesti turha, jos asiakkaat tai veronmaksajat kaasuttaa muualle korkeiden pysäköintimaksujen vuoksi niin pysäköinnin hinta laskee. Ilmaisia parkkipaikkoja ei ole olemassa, kauppakeskuksessa yrittäjä maksaa ne vuokrassaan, kivijalkakauppias taas maksaa ne pienempänä myyntinä.

Krapula II

2010-08-09T13:13:00.000+03:00

Autot on tylsiä.

Pekka Pakkala hs.fi otsikolla Tietokoneet tappoivat autoilun nautinnon:

Teknologia on tappanut kaiken huvin autoilusta, sekä ajamisesta että autoista. Ensin tulivat liikennevalot, jotka määräävät liikenteen rytmin kaupungissa. Sen jälkeen tienvarsikamerat, joilla on nollatoleranssi ylinopeudelle.

Lopputuloksena autoilla ajetaan kiltisti jonossa, tietokoneen ohjaamien liikennevalojen mukaan. Taajaman ulkopuolella laitetaan päälle vakionopeudensäädin, jotta ylinopeutta ei tule vahingossakaan.

Navigointilaite ohjaa perille ja kertoo tarvittaessa matkan varrella olevan ABC:n, Mäkkärin tai Alkon sijainnin. Kuskin tehtäväksi jää lähinnä ohjaaminen ja jarruttaminen. Tosin nämä viimeisetkin tarkkaavaisuutta vaativat tehtävät ovat siirtymässä tietokoneen hallittaviksi kalliimman luokan autoissa.

Autoilija on villi ja vapaa vain tv-mainoksissa, joissa ei ikinä näy liikennekameroita tai ruuhkia.

Lester R. Brown samoin HS 4.8:

Yksityisautoilu lupaa liikkumisen helppoutta, ja maaseudulla se myös tarjoaa sitä. Urbaanistuvassa maailmassa jo yli puolet ihmisistä asuu kuitenkin kaupungeissa. Niissä autoilusta tulee usein liikkumisen vastakohta. Kun autojen määrä kasvaa tiettyyn pisteeseen, ne alkavat haitata liikkumista ja ilmansaasteiden lisääntyessä myös terveyttä.

Kaikista maailman ihmistä, P.J. O'Rourke pakinoi romanssin lopusta jo pari vuotta sitten:

Over the years away got farther away. Eventually this meant that Americans had to spend all of their time driving. The play date was 40 miles from the Chuck E. Cheese. The swim meet was 40 miles from the cello lesson. The Montessori was 40 miles from the math coach. Mom’s job was 40 miles from Dad’s job and the three-car garage was 40 miles from both.

The car ceased to be object of desire and equipment for adventure and turned into office, rec room, communications hub, breakfast nook and recycling bin—a motorized cup holder. Americans, the richest people on Earth, were stuck in the confines of their crossover SUVs, squeezed into less space than tech-support call-center employees in a Mumbai cubicle farm...

The American automobile is — that is, was — never a product of Japanese-style industrialism. America’s steel, coal, beer, beaver pelts and PCs may have come from our business plutocracy, but American cars have been manufactured mostly by romantic fools. David Buick, Ransom E. Olds, Louis Chevrolet, Robert and Louis Hupp of the Hupmobile, the Dodge brothers, the Studebaker brothers, the Packard brothers, the Duesenberg brothers, Charles W. Nash, E. L. Cord, John North Willys, Preston Tucker and William H. Murphy, whose Cadillac cars were designed by the young Henry Ford, all went broke making cars. The man who founded General Motors in 1908, William Crapo (really) Durant, went broke twice. Henry Ford, of course, did not go broke, nor was he a romantic, but judging by his opinions he certainly was a fool.

Tuunattuja polkupyöriä taas näkee liikenteessä yhä enemmän.

Krapula

2010-08-09T12:34:00.000+03:00

Aamun blogroll:

Paul Krugman kirjoittaa valaisemattomasta, päällystämättömästä tiestä ei yhtään mihinkään:

The lights are going out all over America — literally. Colorado Springs has made headlines with its desperate attempt to save money by turning off a third of its streetlights, but similar things are either happening or being contemplated across the nation, from Philadelphia to Fresno... in a number of states, local governments are breaking up roads they can no longer afford to maintain, and returning them to gravel... Teachers are being laid off; programs are being canceled; in Hawaii, the school year itself is being drastically shortened...

How did we get to this point? It’s the logical consequence of three decades of antigovernment rhetoric, rhetoric that has convinced many voters that a dollar collected in taxes is always a dollar wasted, that the public sector can’t do anything right.

The antigovernment campaign has always been phrased in terms of opposition to waste and fraud — to checks sent to welfare queens driving Cadillacs, to vast armies of bureaucrats uselessly pushing paper around. But those were myths, of course; there was never remotely as much waste and fraud as the right claimed. And now that the campaign has reached fruition, we’re seeing what was actually in the firing line: services that everyone except the very rich need, services that government must provide or nobody will, like lighted streets, drivable roads and decent schooling for the public as a whole.

Martin Wolf pohtii valtion roolia:

There exists a strand in classical liberal or, in contemporary US parlance, libertarian thought which believes the answer is to define the role of the state so narrowly and the rights of individuals so broadly that many political choices (the income tax or universal health care, for example) would be ruled out a priori. In other words, it seeks to abolish much of politics through constitutional restraints.

I view this as a hopeless strategy, both intellectually and politically.

It is hopeless intellectually, because the values people hold are many and divergent and some of these values do not merely allow, but demand, government protection of weak, vulnerable or unfortunate people. Moreover, such values are not “wrong”. The reality is that people hold many, often incompatible, core values. Libertarians argue that the only relevant wrong is coercion by the state. Others disagree and are entitled to do so.

It is hopeless politically, because democracy necessitates debate among widely divergent opinions. Trying to rule out a vast range of values from the political sphere by constitutional means will fail. Under enough pressure, the constitution itself will be changed, via amendment or reinterpretation...

What are my personal views on how far the protective role of the state should go? In the 1970s, the view that democracy would collapse under the weight of its excessive promises seemed to me disturbingly true. I am no longer convinced of this: as Adam Smith said, “There is a great deal of ruin in a nation”. Moreover, the capacity for learning by democracies is greater than I had realised. The conservative movements of the 1980s were part of that learning. But they went too far in their confidence in market arrangements and their indifference to the social and political consequences of inequality. I would support state pensions, state-funded health insurance and state regulation of environmental and other externalities. I am happy to debate details.

Ja aamun Hesarissa amerikkalaisen työvoimatoimiston arjesta:

Valtion työpaikat ovat Tullyn mukaan kaikkein halutuimpia. Edut ja turvallisuus houkuttelevat. Eikä vauhti ole niin kova kuin yksityisellä sektorilla, jolla 60-tuntiset työviikot eivät ole harvinaisuuksia.

Siinä yövartijavaltiossa on sellainen pieni ongelma että se ei tee sitä mitä ihmiset haluaisivat valtion tekevän.

Haiku error message
Chaos reigns within.
Reflect, repent, and reboot.
Order shall return.

Pääministeri puhuu puppua kaupungeista

2010-08-04T14:54:00.000+03:00

Kun kysymyksessä on kepulainen pääministeri tämä on toki tuttua, mutta kun ko. pääministeri on helsinkiläinen politiikko niin tämä kieltämättä vähän hämmentää. Maaseudun Tulevaisuus raportoi:

Kiviniemen mielestä Vapaavuoren ajattelu kertoo koko Suomen olojen huonosta tuntemisesta. ”Ilmastolle paljon haja-asutusta tärkeämpää on, että Helsingissä käytettäisiin uusiutuvia energialähteitä.”

No ei ole. Olennaista on se että erillisestä lämmöntuotannosta päästään mahdollisuuksien mukaan kokonaan eroon. Tälloin biopolttoaineet voisivat jopa riittää korvaamaan fossiiliset polttoaineet sähkön- ja lämmön yhteistuotannossa. Tämä vaatii käytännössä kaukolämpöverkkoa, jota Kiviniemen hallitus suuressa viisaudessaan on päättänyt ruveta verottamaan.

Vuonna 2008 Suomessa tuotettiin lämpövoimaloissa sähköä yhteensä noin 56TWh. Tästä 22TWh on ydinvoimaa. Hukkalämpöä tästä syntyy noin karkeasti arvioiden jotain 100-150TWh. Tästä hukkalämmöstä 25,5TWh käytettiin kaukolämpönä ja lisäksi erillistuotettiin 8TWH, teollisuuden lämpönä taas käytettiin noin 60TWh.

Lyhyesti sanottuna meillä ei ole minkään sortin pulaa lämmöstä ja jos tulee niin ruvetaan sitten vaikka käyttämään sitä ydinkaukolämpöä, tällä hetkellä se ei ole kustannustehokasta. Tähän on tuskin tosin on tarvetta koska kaukolämmön kysyntä ei luultavasti edes kasvaa vaikka rakennattaisiin reilustikin lisää kaupunkia paremmasta energiatehokkuudesta johtuen. Suomen rakennetuista kerrosneliöistä noin 45% (120Mm2) on kaukolämmitettyhä ja tämän lämmittämiseen kuluu noin 20-30% sähköntuotannon ylijäämälämpöä vastaavasta määrä lämpöä (34Wh/100-150TWH).

Jos jotain pitää verottaa niin se on lämmön erillistuotanto, tuo on yksinkertaisesti haaskausta on se bioa tai ei.

Samassa aihepiirissä liikku myös Osmo Soininvaara ja Vesirajassa.

Kevyt kesämanifesti

2010-07-25T11:50:00.000+03:00

Kuulun niihin jotka eivät ole oikein jaksaneet korvaansa lotkauttaa itsensä maahanmuuttokritikoiksi nimenneille. Syy tähän on yksinkertaisesti se että minua ei kiinnosta mitä ihmiset ovat mieltä maailman vääryydestä noin yleensä, vaan se mitä heidän mielestään asialle pitäisi tehdä. Konkretian puutteesta seuraa kiinnostuksen puute.

Perussuomalaisten halla-aholainen siipi on nyt sitten julkaissut manifestin siitä mitä heidän mielestään pitäisi tehdä, ja on toki minun ja kaltaisteni konkretian puutteista valittaneiden velvollisuus sitten tutustua tähän ja kommentoida. En voi väittää tämän olevan kovin mieluisa velvollisuus. Eli konkreettisiin aloitteisiin keskittyen, lainaukset sivulta http://www.vaalimanifesti.fi/

Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että julkinen valta turvaa kaikille yhtäläisen vapauden ylläpitää omaa kulttuuriaan, kieltään, identiteettiään ja uskonnollista vakaumustaan, mutta ei ryhdy vähemmistöidentiteettien rahoittajaksi. Maahanmuuttajien uskonnollisten ja kulttuurillisten erityistarpeiden tyydyttäminen ei mielestämme kuulu veronmaksajien rahoittaman Suomen valtion ydintoimintoihin.

Valtio ja kunnat rahoittavat erillaisia marginaaliharrastuksia erittäin huomattavin summin. Esimerkiksi suurin osa liikuntarahoista menee sellaisten lajien tukemiseen joidenka harrastajakunta on prosentuaalisesti hyvin pieni osuus väestöstä, esimerkiksi ampumaradat. Sama koskee lähes kaikkea kulttuurirahoitusta, esimerkiksi teatterit tai bändien treenikämpät. Logiikka tässä on se että suurin osa ihmisistä kuuluu joihinkin marginaaliryhmiin, harrastaa vaikkapa miekkailua kunnan maksamassa urheiluhallissa, joten tämä tasoittuu esimerkiksi sitä kautta että sitä miekkailua verovaroillaan tukeva käy itse vastaavasti katsomassa modernia tanssia. Tämä ei toimi silloin kun jonkin erityisryhmän harrastuksiin käytetään suhteettoman paljon rahaa, esimerkiksi Talin golfkentän nimellinen vuosivuokra hyvin pienen joukon eduksi on tällainen tapaus, mutta minun tietääkseni vaikkapa kulttuurikeskus Caisa ei ole mitenkään kallis käyttäjämäärin nähden. Jos se on, niin rahoitusta voi toki supistaa.

Yhteiskunnan on aktiivisin toimin ehkäistävä maahanmuuttajanaisten jäämistä kotiin ja kielenopetuksen sekä muiden tehokkaiden kotoutustoimien ulkopuolelle.

Ja mitenköhän tämä mahtaa tapahtua jos rahoitusta ei saa kohdentaa mamuihin? Eräs tällainen toimi oli naisten uimavuoro joka markkinointiin maahanmuuttajanaisille. Minusta tämä on oikein järkevää liikuntarahojen käyttöä jota pitäisi saada lisää: Yksi pääperusteluista liikuntarahoitukselle ylipäänsä on se että sillä tuetaan ihmisten liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä, ja vastaava ikuisuuspulma se että jos rakennetaan vaikka hiihtoputki sinne siirtyy ihmisiä pururadalta, ei sohvalta. Ratkaisu on liikuntapalvelut jotka on kohdistettu nimeenomaan niihin ryhmiin jotka halutaan tavoittaa.

Lasten, niin tyttöjen kuin poikien, sukuelinten rituaalisilpomiset on kriminalisoitava yksiselitteisesti, ja niistä on säädettävä riittävän ankarat seuraamukset.

En tiedä kattaako "rituualisilpominen" poikien ympärileikkaukset, jos ei niin ne muut silpomiset on jo kriminalisoitu. Rangaistusten tehokkuus on ikuisuuskysymys josta ei nyt tässä yhteydessä sen enempää kuin että peloitevaikutuksen ja kustannusten välillä on jokin optimipiste, en osaa sanoa missä se kussakin rikoksessa on mutta siitä olen varma että se ei mene niin että tehokkainta on mahdollisiman kovat rangaistukset. Miesten ympärileikkauksilla on kuitenkin esitetty ainakin jonkinnäköisiä terveysperusteita, se on Yhdysvalloissa yleinen. Minun mielestäni tämä on kuitenkin semmoinen asia mikä miehen tulisi päättää itse aikuisena, eli jos tätä ajetaan takaa niin olen varmaan ihan samaa mieltä. Sivumennen, muistaakseni tätä on yleensä vaadittu lähinnä liberaalipiirien toimesta.

Uusien vähemmistökielten opetuksesta julkisin varoin peruskouluissa tulee luopua. Vastaavasti keskeiselle sijalle kotouttamisessa tulee nostaa kaikkia maahanmuuttajia koskeva suomen kielen opetus. Opetukselle on asetettava selkeät oppimistavoitteet.

Tuo viimeinen lause on yksi monista esimerkeistä joista kukaan tuskin on periaatteessa eri mieltä... Perustelu sille että opetetaan omaa äidinkieltä on että näin myös suomen kieli opitaan paremmin. Voi olla että näin ei ole, en tunne asiaa, mutta tämä pitäisi kumota sitten empiirisesti. Tämän tyyppiset opetuskäytäntöjä koskevat kysymykset on ylipäänsä asiantuntijoiden, ei poliitikkojen alaa.

Toimeentulotuki on sidottava kielen opiskeluun ja asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamiseen.

Ahmed, 60v, on saanut turvapaikan Suomesta. Ahmed ei opi Suomea ainakaan tavoitteita vastaavasti. Ahmedin tulee tulla toimeen ilman toimeentuloa...

Terveydenhoitohenkilökunnan, poliisin ja muiden toimijoiden muutenkin niukkoja ajallisia ja rahallisia resursseja ei pidä haaskata erilaisiin kulttuurisensitiivisyys- ja toiseudenkohtaamiskoulutuksiin.

Terveydenhoitohenkilökunta, poliisi ja muut vastaavat toimijat tekevät asiakaspalvelutyötä. Jos asiakaspalvelu sujuu paremmin niin se on tehokkaampaa eli maksaa vähemmän veronmaksajille. Sikäli kun yllä mainitut koulutukset parantavat asiakaspalvelua eli kasvattavat tehokkuttaa niitä tietenkin kannatta järjestää, ja jos eivät kasvata niin ei kannata. Jos olisin ilkeällä päällä, niin kysyisin että tuleeko tämä muuten tulkita niin että virkamiehen pitää tuntitolkulla tavata asiaa, joka muuten hoituisi minuuteissam suomeksi eikä esimerkiksi englanniksi ihan sen vuoksi että periaatteessa virallisia asiointikieliä on suomi ja ruotsi? Olen kuullut yhdestä tuollaisesta virkamiehestä, veronmaksajana haluaisin että hänen virkasuhteensa puretaan.

Suomen tulee olla tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa noudatetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, ei lopputuloksen tasa-arvoa.

Tästä on käytännössä kaikki puolueet ml. käsittääkseni Perussuomalaiset eri mieltä. Ns. hyvinvointivaltio tarkoittaa että valtio kantaa vastuuta kansalaista, eli ei esimerkiksi niin että jos kahdesta ihmisestä joilla on ollut täysin samat lähtökohdat ja mahdollisuudet toinen menestyy ja toinen päätyy kadulle, niin se jälkimmäinen jätetään oman onnensa nojaan. Asiasta saa tietenkin demokratiassa olla eri mieltä, ja on kunnioitettavaa että kertoo ihan suoraan mitä ajaa.

Minkäänlaisia etnisiin kiintiöihin tai positiiviseen syrjintään perustuvia käytäntöjä ei pidä sallia esimerkiksi julkisessa rekrytoinnissa.

Käytännössä se ei ole ihan noin mustavalkoista. Päätellen siitä että sama ryhmä vaatii kohdennettuja kieli- ja muita koulutuksia jonkinlainen positiivinen syrjintä ilmeisesti kelpaa. Yleisimmät positiivisen diskriminaation muodot Suomessa on muuten tukiopetus ja tukityöpaikat, eli tarjotaan muita vähäisemmin vaatimuksin koulutusta ja töitä. Vastutetaanko tätäkin?

Vastaavasti vähemmistöjen edustajille ei tule uskonnollis-kulttuurisin perustein myöntää erivapauksia työtehtävien hoidossa. Esimerkkinä voidaan mainita muslimilääkärit ja -hoitajat, jotka kieltäytyvät hoitamasta vastakkaista sukupuolta olevia potilaita.

Ja mikäköhän laki tai työehtosopimus tuollaisen sallii? Mikään ei varmaan kiellä perustamasta vaikka pelkästään miespotilaita vastaanottavaa lääkäriasemaa (?), mutta yllä ei ilmeisesti tarkoita tuota.

Suomi ottaa käyttöön pikakäännytyksen, jossa ilmeisen perusteeton (kuten toisen EU-maan kansalaisen tekemä) turvapaikkahakemus käsitellään ja hylätään 24 tunnin aikana ja käännytys pannaan toimeen välittömästi.

Kai tähän pyritäänkin. Ongelman voi ehkä muotoilla niin että luotammeko esimerkiksi romanialaisen virkamiehen arvioon? Noin yleisesti ottaen, Romaniaa ei olisi pitänyt silloisessa kunnossa hyväksyä Unionin jäseneksi, ja tästä nyt sitten kärsitään.

Suomi lopettaa rahallisen toimeentulotuen maksamisen vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille.

Lisää ikuisuuskysymyksiä. Rahallisen toimeentulotuen perustelu on se että sen saaja tietää itse paremmin kuin sossun täti kuinka suuren osuuden rahasta hän tarvitsee ruokaan, vaatteisiin ja muuhun. Ongelma on sitten se että tuota rahaa voidaan käyttää johonkin mihin se ei ole tarkoitettu. Esimerkiksi alkoholisti ostaa sillä viinaa, ei ruokaa. Jos tämä ratkaistaisiin antamalla alkoholistin toimeentulotuki lounasseteleinä, niin luotaisiin markkinat joilla lounasseteleitä vaihdetaan viinaan tai rahaan.

Henkilökohtaisesti epäilen että tiettyjen kuntien hövelit toimeentulotukipäätökset johtuvat siitä että ne ovat heidän kannaltaan taloudellisesti järkeviä. Eli jos valtio maksaa pakolaiskeskuksen asukkaiden toimeentulotuet, niin kunnalle kustannus on nolla euroa ja tulopuolella on kunnan taloudessa kiertävä lisäraha. Ratkaisu tähänkin on pitää kiinni siitä että se päättää joka maksaa ja toisinpäin.

Kaikista kielteisistä turvapaikkapäätöksistä valitetaan, minkä vuoksi valitusprosessia on yksinkertaistettava ja lyhennettävä. Sellaiset inhimilliset siteet, jotka ovat syntyneet vasta haku- tai valitusprosessin aikana, eivät voi olla peruste oleskeluluvan myöntämiselle tai kielteisen päätöksen kumoamiselle.

Ja kukakohan vastustaa nopempia oikeusprosesseja sinänsä? Niiden rajoite on semmoinen yleisesti kannatettu asia kuin oikeusturva, länsimainen tasapuolinen oikeuskäytäntö maksaa ja vie aikaa. Minusta se on sen arvoista.

Turvanpaikanhakija Fatima rakastuu prosessin aikana Jaskaan, he menevät naimisiin ja Fatima saa lapsen. Lähetetäänkö sinne Taka-Jemeniin vain Fatima vai myös lapsi mukana?

Äärimmäisen pieni osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista saa turvapaikan, mikä johtuu siitä, että äärimmäisen pieni osa turvapaikanhakijoista on kansainvälisten sopimusten tarkoittamia pakolaisia, joiden suojeluun Suomi on sitoutunut.... Nähdäksemme kiintiöpakolaisjärjestelmä ei ole yhtä ongelmallinen kuin ns. spontaanit turvapaikanhakijat, koska se antaa Suomelle mahdollisuuden hallita muuttovirtaa. On kuitenkin muistettava, että vain muutamalla maailman maalla on käytössä pakolaiskiintiö, eikä mikään kansainvälinen sopimus velvoita Suomea sellaiseen.

Mitään absoluuttista totuutta turvapaikan tarpeesta tuskin on, käytännössä arvelen tämän menevän niin että tarve määritellään kiintiön kautta. Eli se kiintiö on nimenomaan tapa luistaa kansainvälisten sopimusten vaatimuksista.

Ei ole mitään järkevää syytä asuttaa työttömiä maahanmuuttajia verovaroilla kaupunkeihin, joissa asumisen hinta on kaikkein korkein.

Jos halutaan työllistyviä pakolaisia niin on nimenomaan järkevää asuttaa heitä kaupunkeihin joissa työllistymismahdollisuudet on huomattavasti paremmat.

Humanitaariselle maahanmuuttajalle tulee osoittaa asunto sieltä, mistä asuntoja on edullisesti saatavilla. Hän on vapaa muuttamaan uuteen osoitteeseen heti, kun hän pystyy itse vastaamaan asumismenoistaan.

Hän pystyy siihen heti kun saa töitä, ja saadakseen töitä pitäisi olla jossain sellaisessa paikassa missä töitä on tarjolla, ja sellaisissa paikoissa asunnot maksavat enemmän... Yritän olla sen kummemmin kommentoimatta yleensä, mutta pakko kysyä että mikä tämmöisissä palikkatason taloudellisissa itsestäänselvyyksissä on niin vaikeaa?

Maahanmuuttajalle maksettavalle toimeentulotuelle tulee Yhdysvaltain tapaan asettaa takaraja, esim. yksi vuosi. Harkittavaksi voidaan myös ottaa toimeentulotuen korvaaminen valtion myöntämällä tai takaamalla matalakorkoisella tahi korottomalla kotoutumislainalla, jonka maahanmuuttaja joutuu tietyn ajan puitteissa maksamaan takaisin.

Kts. Ahmed 60v, yllä. Otetaan myös tapaus Mehmet, turvapaikanhakija. Johtuen oikeuskäytännöstä Mehmetin käsittely venyy yli vuoden, ja hän ei ole sinä aikana työllistynyt, itseasiassa häneltä voi olla jopa lain nojalla työnteko kielletty. Mehmet sitten odottaa Suomessa tuomioistuimien päätöstä ilmaan mitään toimeentuloa?

Yhdysvalloissa on muutenkin täysin erillainen yhteiskuntajärjestelmä, heillä on kauniisti sanottuna mahdollisuuksien tasa-arvo, ja sen kääntöpuolia on sitten häviäjien kurjallisto. Jos halutaan pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta, niin sen perusajatuksia on että ihmisillä taataan jonkinlainen perustoimeentulo riippumatta siitä ansaisevatko he sen vai ei. Käytännössä näin menenetellään jossain määrin kaikissa länsimaissa, myös Yhdysvalloisa.

Tällaisessa tilanteessa ainoa tapa miten sosiaaliturva voi olla kannustattavaa on että tuet tulevat tekee töitä tai ei, eräs suomalainen toteutus on lapsilisä, ja Yhdysvalloissa taas on earned income tax credit. Suomestakin on empiiristä näyttöä että tämä toimii, kun vastikkeeton könttäeroraha korvattiin korotetulla työttömyyskorvauksella niin työttömyysjakson pituus kasvoi. Lyhyesti sanottuna, jos ihmisille maksetaan siitä että he eivät tee töitä, niin saa sitä mistä maksaa.

Ja mitä ihmeen hyötyä toimeentulotuen muuttamista lainaksi on tässä tapauksessa?

Suomalaiset veronmaksajat rahoittavat asiointitulkkausta henkilöille, jotka ovat asuneet maassa vuosikausia. Tällainen loputon vastaantuleminen ei kannusta kielen opiskeluun

Kts. asiakaspalvelutehokkuus yllä. Voidaan tietenkin tehdä koe, otetaan joku ryhmä ja lopetetaan heiltä tulkkauspalvelut, ja katsotaan miten tämä vaikuttaa suomen kielen oppimiseen. Jotenkin en oikein usko että sanottavaa vaikutusta on.

Laki asettaa perheenyhdistämistä hakevalle, Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle toimeentulovaatimuksen. Tämä vaatimus ei kuitenkaan ulotu niihin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan humanitaaristen syiden nojalla.

Jos joku on saanut oleskeluluvan vainon perusteella, on käytännössä vähän vaikea nähdä miksei se sama vaino kohdistuisi esimerkiksi ko. henkilön puolisoon tai lapsiin. Minun oikeustajuuni ei mahdu miten ko. henkilön tulot tähän liittyy. Inhimillinen ratkaisu tähän olisi laskea perheenjäsenet mukaan kiintiöön oleluskelulupaa myönnettäessä.

Vakavaan rikokseen tai toistuviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat on karkotettava maasta riippumatta siitä, millaiset olosuhteet alkuperämaassa vallitsevat.

Rikollisten karkottamiseen toiseen maahan suhtaudutaan kansainvälisessä oikeuskäytännössä nyrpeästi ihan samasta syystä kuin paskan kärräämiseen naapurin pihalle.

Mikäli humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneen todetaan vierailevan lähtömaassaan esimerkiksi lomailemassa tai sotimassa, tai jos hän lähettää sinne lapsiaan "kulttuuria oppimaan", on todettava, että hän ei tosiasiallisesti ole suojelun tarpeessa, ja hänen oleskelulupansa on peruutettava.

Muuten joo, paitsi että tuo olisi tehokas tapa ehkäistä pakolaisten kotiinpaluutta; tuo tarkottaisi ettei saa käydä paikan päälle edes tutustumassa olosuhteisiin ilman että menettää oleskeluluvan.

Nähdäksemme oleskelulupa on peruutettava myös, jos käy myöhemmin ilmi, että se on myönnetty valheellisten henkilöön, lähtömaahan tai olosuhteisiin liittyvien tietojen nojalla. Toisin kuin nykyään, viranomaisille valehtelun tulee johtaa seurauksiin.

Tulee joo johtaa seurauksiin, mutta tuo seuraus voi tarkoittaa käytännössä kuolemantuomiota. Minusta se on kohtuuton seuraus viranomaiselle valehtelusta.

Edelleen katsomme, että oleskelulupa on peruutettava, mikäli sen saaneen henkilön on todettu järjestävän laitonta maahanmuuttoa Suomeen tai EU:n alueelle tai jos hän on lähettänyt Suomesta varoja jollekin kotimaassaan käytävän aseellisen konfliktin osapuolelle tai terroristijärjestölle.

Tuo voi tarkoittaa ihan mitä tahansa siltä väliltä että johtaa sissiarmeijaa Suomesta käsin ja lähettää sissiarmeijan pyykkiä pesevälle sukulaiselle rahaa.

Katsomme, että Suomen tulisi ottaa käyttöön ns. ehdollinen kansalaisuus. Se voitaisiin myöntää esim. viiden vuoden maassaolon jälkeen muiden ehtojen (kielitaito, ei huomattavaa riippuvuutta tulonsiirroista, ei merkittävää rikoshistoriaa) täyttyessä. Ehdollinen kansalaisuus sisältäisi täydet kansalaisoikeudet, mutta se voitaisiin peruuttaa, jos kansalaisuuden myöntämisen edellytykset lakkaisivat. Kansalaisuuden ehdollinen kausi voisi kestää esim. kymmenen vuotta.

Minusta tämä on täysin yhdentekevää.

Ehdotamme riippumattoman "totuuskomission" luomista selvittämään, mitä humanitaarinen maahanmuutto on tosiasiallisesti tullut maksamaan suomalaisille viimeisten 20 vuoden aikana.

Saa sitä tutkia, mutta miksi?

Kehitysavun kohdalla vaan väsähdin.

Muokkaus 31.7.: Muutamia kirjoitusvirheitä korjattu.

Miksi sitä HITASia jonotetaan?

2010-06-02T10:20:00.000+03:00

Vilkaisin pitkästä aikaa Akateemista talousblogia, ja silmiin osui pari vanhempaa kirjoitusta aiheesta HITAS. Kansantaloustieteilijöillekin lienee etäisesti tieteenfilosofian kurssilta tuttu sellainen asia kuin empirismi, ja sen puute vaivaa muuten ihan hyviä kirjoituksia.

HITASissa on uudistuotannon kannalta kaksi elementtiä. Ensinnäkin tontinvuokra on hieman halvempi, vastaa joitain satasia neliöhinnassa. Toinen pienemmälle huomiolle jäänyt asia on että se kaupunki valvoo rakennuskustannuksia, tämän vaikutus on joitain tuhansia neliöhinnassa. Jos HITASit maksaisivat noin 4 000 euroa neliö, kuten esimerkiksi yksityisesti gryndattavassa kerrostalossa kaupungin vuokratontilla Herttoniemessä, niin ei niitä jonotettaisi. Mutta kun ne maksavat 2 800 euroa neliö.

Tuota hintaeroa voisi vaikka joku kansantaloustieteilijä tutkia.

Nettirahasta

2010-05-27T16:42:00.000+03:00

Via Mikko Särelä, Iron Skyn avoin kirje kulttuuriministeri Wallinille on erinomaista luettavaa:

Useat riippumattomat tutkimukset ovat osoittaneet, että netistä laittomasti lataavat henkilöt myös kuluttavat mediasisältöön enemmän rahaa kuin ne, jotka eivät lataamista harrasta – jopa kymmenkertaisen määrän. Myös käsitys nettilataajasta “kaikki mulle heti nyt ilmaiseksi” -teinipiraattina on mustavalkoinen yliyksinkertaistus, kätevä olkiukko ja mielikuvitushahmo, jota vastaan on helppo taistella. Tottakai jossain Gaussin käyrän hyvin terävässä päässä ovat nämä fanaatikot, jotka toitottavat, etteivät he halua koskaan maksaa mistään mitään. Suurin osa heistä kuitenkin kasvaa isoksi, hommaa työpaikan ja ryhtyy kuluttamaan rahojaan siihen mediasisältöön, johon nuorena tutustui.

Juuri näin.

Luovan alan työntekijöinä ja kulttuuriharrastajina me allekirjoittaneet vaadimme Stefan Wallinia kulttuuriministerin roolissaan siirtämään painopisteen pois kuluttajien vainoamisesta ja keskittymään kuluttajien ja artistien kannalta toimivan, reilun ja valikoimaltaan laajan digitaalisen nettikaupan kehittämiseen. Hallituksen tulisi tehdä tekijänoikeus- ja muun lainsäädännön kannalta kaikenlaisen materiaalin nettimyynnistä niin helppoa kuin mahdollista, sekä pyrkiä kaikin keinoin houkuttelemaan myös ulkomaiset suuret mediafirmat tarjoamaan verkkokauppojaan Suomen alueella, suomalaisille kuluttajille. Tekijänoikeusjärjestöihin tällä saralla ei voi luottaa, sillä niiden toimintatapa näyttää olevan laskuttaa lyhytnäköisesti kuoliaaksi jokainen uusi innovaatio, joka pitkällä tähtäimellä toisi heille merkittäviä tuloja.

Toimimalla näin edistetään kulttuuria, turvataan sekä tekijöiden että heidän tukijoidensa toimeentulo, ja lähdetään purkamaan etenkin nuorten kuluttajien ja mediabisneksen tulehtunutta suhdetta – ei vainoamalla ja haastamalla oikeuteen innokkaimpia median kuluttajia.

Tässä pelleillään nyt hyvin konkreettisella tavalla meidän nykyisen sekä tulevan elinkeinomme parissa.

Ja näinkin. Myös semmoinen henk.koht. tunnustus että minunkin meetvurstini leivän päälle tulee ainakin osittain ja välillisesti siitä että sisällöstä maksetaan tavalla tai toisella. Ja kyllä siitä rahaa jo saakin, kun vaan ei tee asiasta kuluttajille turhan vaikeaa. Ihmisten laiskuutta ja mukavuudenhaluisuutta ei voi yliarvioida, ihmiset kyllä maksavat jostain jonka pienellä vaivalla saisi ilmaiseksikin tai katselevat mainoksia jotka samoin voisi pienellä vaivalla ohittaa, jos se hinta eli vaiva mitä siitä joutuu maksamaan on tarpeeksi pieni. Tähän perustuu esimerkiksi pulloveden myynti joka on tietääkseni miljardibines. Sillä että joku Gausin käyrän häntä täyttää pullonsa hanasta ei ole mitään taloudellista merkitystä.

Mutta ihan oikeassa nettirahassa olisi myös puolensa, se tekisi asioista selkeämpää. Copyleft-hengessä tarjoan seuraavan luultavasti jo kuluneen idean ihan vapaasti käytettäväksi, naurettavaksi, ja muokattavaksi. Aloitetaan rahasta, ja tarkemmin siitä miten ihmiset on saatu käyttämään rahaa? Ihmisille annettiin rahaa vastineena jostain tavarasta tai palvelusta, ja tälle pystyi sitten ostamaan muita tavaroita tai palveluita.

Kuinka nettikäyttäjä saataisiin käyttämään bittirahaa? No annetaan sitä hänelle vastineeksi jostain. Se jokin voi olla esimerkiksi sen käyttäjämän luova video, sivusto, miksei suosittu kommenttikin. Tai rahaa voi antaa mainosten katsomisesta. Toisaalta muun sisällön katsomisesta sitä kuluisi vähän.

Sen lisäksi että ihmiset ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia he ovat myös ahneita. Jos on mahdollisuus julkaista jossain josta saa edes minimaalisen korvauksen niin keskimäärin mieluummin siellä kuin ilmaiseksi. Jonka jälkeen kiinnostava sisältö siirtyy sinne jonnekin. Good money drives out bad money.

Ongelma, hyvinkin mahdollisesti ratkaisematon, on se että jotta tuollainen markkina olisi olemassa sen pitäisi saavuttaa kriittinen massa. Tässä voisi valtioluokan toimijalla olla mahdollisuus, ihan niin kuin rahan luomisessa. Aloittaa voisi kaikilla avoimesta erittäin helppokäyttöisistä sisältöpalveluista, kuten kirjottajat ehdottavat. Valtion ei tarvitse tällaista itse pyörittää, mutta se voisi luoda pelisäännöt ja standardit joilla nämä toimisivat yhteen. Ei ole järkevää että jokaikiseen webbikauppaan tarvitsee esimerkiksi erikseen rekisteröityä.

Pink Card - Ratkaisu maahanmuutto-ongelmiin

2010-05-05T09:50:00.000+03:00

Yhdysvalloissa on käytössä Green Card. Amerikkalaisten perushyvettä eli valtioskeptisyyttä noudattaen niitä jopa arvotaan, ei virkamiehet kuitenkaan osaa mitään valikoida joten saman tien voi hoitaa asian helpommin arpomalla.

Suomeen voisi luoda Pink Card -työluvan, ehtona homoseksuaalisuus.

Mamukauhuisilla ei pitäisi olla tähän mitään vastaansanomista. Huoltosuhde-argumentti että mukana tulee puoliso ja lapsilauma ei keskimäärin päde. Eikä ole oikein uskottavaa pelotella että nämä tulijat olisivat takapajuisia fundamentalistikonservatiiveja.

Tämä vaatimus ilmestyneekin millä hetkellä hyvänsä Perussuomalaisten agendalle. Gambialaisesta voi aloittaa.

Lasten määrä Helsingissä

2010-05-03T15:52:00.001+03:00

Viitaten Vesa Hackin blogiin:

Muutama vuosi sitten päivähoidossa tehtiin huonosti kohdennettuja leikkauksia, kun lasten määrä oli tilapäisesti laskenut ja päiväkoteja lakkautettiin. Nyt tuo sama notkahdus kohdistuu koulujen oppilasmääriin, eikä millään haluttaisi uskoa, että pienentyneet ikäluokat ovat tilapäinen, ei pysyvä ilmiö.

Aivan, kuten kuvasta näkyy, ikäryhmien koko Helsingissä:

Lähde Aluesarjat.

Heinäluoma on johdonmukainen demari

2010-04-30T10:00:00.000+03:00

Heinäluoman lausunnoista on sanottu sitä sun tätä, mutta varsinainen asia on työvoiman saatavuusharkinta. Tämä tarkoittaa sitä että TE-keskus pyrkii selvittämään onko sellaista työntekijää jolle haetaan EU:n ulkopuolelta työlupaa saatavissa Suomesta. Hallituksen lakiesityksestä saatavuusharkinnan poistamiseksi:

Voimassaolevan lain mukaan työ- ja elinkeinotoimiston tulee osapäätöstä tehdessään selvittää, ettei työntekijän oleskeluluvan myöntäminen estä kyseiseen työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan henkilön työllistymistä. Myönteinen osapäätös tarvitaan, jotta työntekijän oleskelulupa voidaan myöntää.

Käytännön kokemus vaan on se että vaikkapa muurarille ei saa työlupaa, koska jostain järjestelmän syövereistä löytyy joku työtön muurari joka ei viimeisimpien tietojen mukaan ole pääsääntöisesti ihan kauhean kännissä, ainakaan joka päivä. Isoille yrityksillä malliin Nokia tämä ei ole niin iso ongelma, niillä on HR-osasto joka pystyy neuvottelemaan työkkärin kanssa. Pienelle rakennusyrittäjälle tai vaikka pizzerian omistajalle se on.

Suomeksi tuo saatavuusharkinta tarkoittaa sitä että parhaassa keskussuunnittelun hengessä työvoimaviranomaiset pyrkii arvaamaan että minkähänlaisia työntekijöitä tarvittaisiin. Minusta tämä ei ole realistista, mutta se että demareilla riittää uskoa siihen että julkishallinto ylipäänsä pystyy tekemään onnistuneesti tällaista harkintaa on täysin johdonmukaista, vastaavaa uskoa puolueessa on myös sosiaaliturvan tarveharkintaan. Ja kun se ei toimi, niin vika on aina siinä että virkamiehiä ei ole tarpeeksi, ei siinä että heitä pyydetään tekemään jotain mahdotonta. Esimerkiksi samaisella kyselytunnilla missä eduskunta pui saatavuusharkintaa Guzenina aiemmin tivasi että miksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on ruuhkainen ja ratkaisukin löytyi:

SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan tälle vuodelle vajaan miljoonan euron lisärahaa muutoksenhakulautakunnan resurssien vahvistamiseen.

Kun joka tukieuro pitää erillisharkita, niin kyllä siitä sitten seuraa valituksia, ja vakammin tukien viivästyksiä. Milloin SDP puuttuu tähän?

"Lasten elämän onnellistuttaminen onkin nykyajan suurkaupungin asemakaavasuunnittelun eräitä tärkeimpiä tehtäviä."

2010-03-29T23:23:00.000+03:00

Ja tämä tarkoittaa että lapset siivotaan pois autojen alta pistetalojen pihoille, "Kadulla vaanii vaara". Ei sinänsä, varmaan isolla pihalla oli kiva telmiä. Eli ajankohtaista ajankuvaa Ylen Elävässä Arkistossa 30-luvun Helsingistä, Kivierämaa.

Kävin kerran katsomassa myynnissä olevaa asuntoa Mäkelänkadun varrella Vallilassa, ihan tyylipuhdasta 30-luvun funkkista jolla on toki omat ansionsa. Kysyin että miksi lapsiperhe haluaa muuttaa pois. No eivät he halua, mutta kun koulu on toisella puolella Mäkelänkatua eikä siitä nyt voi päästää lapsia yli kun autot ajaa miten sattuu punaisia päin. Huokaisivat että kai sitä pitää muuttaa Vantaalle, en hennonnut sanoa että ei ne koulureitit kyllä sielläkään juuri sen parempia ole.

Noin kohdassa 4.45 ratikka jossa lukee minusta Munkkiniemi, mutta missä ihmeessä tuo on kuvattu? Näyttikö Paciuksenkatu tuolta?

Ydinvoimalobbyllä on matemaattinen ongelma

2010-03-24T16:43:00.001+02:00

Olen pyrkinyt olemaan seuraamatta ydinvoimakeskustelua, lähinnä siksi että näin lupapäätöksen alla se tuppaa olemaan täyttä huuhaata. Siis puolin ja toisin. Yllätyin tänään kuitenkin iloisesti:

Vihreät on jännä puolue, ilmeisesti osittain hörhömaineesta johtuen puolueen materiaalit tuppaa olemaan raivoasiallisia. Uusin energiapamfletti jatkaa samaa linjaa, esimerkiksi energian säästöön tai tuulivoimaan suhtaudutaan suorastaan inhorealistisesti. Varmaan osittain siksi että tässä tapauksessa se riittää sen saman toteamiseen kuin vaikka Työ ja elinkeinomisteriön laskelmat mitä se pitkälle kertaa, mitään kotimaista tarvetta kuudenteen ydinvoimalaan ei vaan malleista löydy. Ilmeinen vastaväite on se että tarkastelu päättyy vuoteen 2020, ja siihen yhtä ilmeinen vastaväite tähän että 2020-luvun sähkön kulutuksen, päästöhintojen, eri tuotantomuotojen inveistointikustannusten, jne. ennustaminen on hyvin epävarmaa.

Ja tämä on uraanilobbylle ihan oikea ongelma. Voi olla sitä mieltä että ydinvoiman rakentaminen sähkön vientiä varten on suorastaan erinomainen idea, suhtaudun itse tähän ambivalentisti, mutta kun maassa nyt kuitenkin on eduskunnan voimassa oleva linjaus että lupia ei myönnetä vientiä varten. Jos tuo joudutaan avaamaan niin tästä tulee mielenkiintoista. Demokratian takia se myös pitäisi avata.

Ja semmoinen henkilökohtainen huomio että kirjoittaja kannatti viidettä ydinvoimalaa ja kannattaa sitä edelleen.

Suhteellisuudentaju

2010-03-23T16:45:00.000+02:00

Via JLF.

Espoon kaupungininsinööri Martti Tieaho kertoo Länsiväylässä että rahaa on rajallisesti:

Käynnistyneet tai suunnittelupöydillä olevat raideinvestoinnit kuten kehärata, metroverkon laajentaminen, Jokeri-pikaraitiotie, Espoon kaupunkirata, Pisara-rata, Espoo–Salo rata ja Lentorata nielisivät toteutuessaan vuoteen 2050 mennessä vähintään kuusi miljardia euroa.

–Eli lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa, Tieaho laskee.

Summa on suunnilleen sama, mitä pääkaupunkiseudun rata- ja tiehankkeisiin on viime aikoina yhteensä käytetty vuodessa valtion ja kuntien rahaa.

Olen tästä täysin samaa mieltä, ja kriittisyyteni oransseja kartalla risteileviä viivoja kohtaan kumpuaa nimenomaan siitä että minusta ei ole hyvä idea polttaa tuota 200 miljoonaa vuodessa seuraavan 30 vuoden ajan yhteen metrolinjaan.

Mutta Tieahon vaihoehtobudjetointi on vähintään outoa:

Tieaho jatkaisi Kehä I:n ja parannustöitä sekä Espoossa Tapiolan alueella että Helsingissä Itäkeskuksessa. Ne, ja muut ykköskehän vaatimat parannustyöt nielisivät noin 500 miljoonaa euroa. Kehä III:n ruuhkia helpottavat parannustyöt vaativat 200 miljoonaa.

Eli koska meillä on vähän rahaa, niin tottahan toki sitä kannattaa polttaa 700 miljoonaa siihen että saadaan pari kaistaa ja muutama eritasoliittymä. Jonka jälkeen kehätiet on ehkä jopa useamman vuoden hieman vähemmän ruuhkaisia.

Kehä II:n jatkaminen Turunväylältä Hämeenlinnanväylälle maksaisi monien tunnelointien takia jopa 600 miljoonaa euroa. Tieaho pelkääkin, että rakentaminen siirtyykin pitkälle tulevaisuuteen.

Olisihan se hirvittävä asia jos kolmen vuoden liikennerakentamisrahoja ei laitteisi yhteen kahdeksan kilometrin pituiseen pätkään motaria. Ja ottaen huomioon että tähänastisest tunnelimotarit ovat maksaneet noin 150 miljoonaa kilometri pidän arviota optimistisena.

Vertailun vuoksi, Raide-Jokerin rakentamiskustannus on ihan uskottavasti laskettuna noin 210 miljoonaa euroa. Kumpikohan on kustannustehokkaampaa liikenteen sujuvuuden kannalta, rakentaa lisää kaistoja vai nostaa joukkoliikenteen osuutta poikittaisliikenteessö vaikka parilla prosentilla surkuhupaisasta n. 15% osuudesta? Keskustaan suuntautuvasta liikenteestä osuus on vertailun vuoksi n. 70%.

Päähänpinttymien hinta

2010-03-08T07:18:00.000+02:00

On pelkästään Jätkäsaaressa noin 2 000 euroa per helsinkiläinen kotitalous.

Aamun Hesarissa kaupunkisuunnittelusta vastaa johtaja Hannu Penttilä erittelee että rakennusnormit nostavat asuinneliön rakennuskustannuksia pelkästään Jätkäsaaressa noin tuhat euroa neliö. Jätkäsaareen tulee asuinneliöitä noin 700 000, eli tämä kustannus on noin 700 miljoonaa euroa.

Ja ei, tätä ei maksa tulevat asukkaat, vaan sen maksaa maan omistaja joka saa vastaavasti vähemmän rahaa tonttimaasta. Sen maan omistaa Helsingin kaupunki eli helsinkiläiset. Helsingissä on kotitalouksia (ulkomuistista) noin 350 000, eli tämä on 2 000 euro per kotitalous. Minun kotitalouteni ei halua maksaa tätä.

Tuosta 1 000 eurosta 300 euroa on esteettömyyden lisäkustannukset. Rollaattoriväki lisääntyy, ja kaikki meistä jossain vaiheessa siihen kuuluu, mutta tuon summan saisi Penttilän mukaan pienemmäksi ihan vaan sillä että että tehtäisiin kolmen esteettömän sisäänkäynnin (takapiha, etupiha, parkkihalli) sijaan vaikka kaksi. Jos ei olisi sitä parkkihallia niin riittäisi muuten yksi.

Tämä on se hinta jota maksetaan siitä päähänpinttymästä että on ihmisoikeusloukkaus jos joutuu pyörätuolilla käyttämään eri ovea.

Toinen 300 euroa on väestönsuojia. Ydinsodan kestävä Jätkäsaari?

Tämä on se hinta jota maksetaan militantista vainoharhaisuudesta.

Loput 400 euroa on autopaikkojen hinta. Tämän saa nollaan sillä että pysäköintipaikat erotetaan asunto-osakeyhtiöstä, yksityiselle rahalla saa vastaavasti rakentaa niin paljon paikkoja kuin haluaa erilliseen parkkihalleihin. Kaupunki voisi ehkä subventoida näitä pienellä väestönsuojaosuudella, jos nämä toimivat myös väestönsuojina. Todellisuudessa nuo paikat muuten maksaa rutkasti enemmän, sitä kuinka tiheästi voidaan rakentaa rajoittaa nimenomaan se että mahtuvatko autot.

Tämä on se hinta jota maksetaan siitä että autopuolueen, käytännössä Helsingin kokoomus, mielestä pysäköinti tulee hoitaa kommunistisesti.

Vertailun vuoksi, ratikka Jätkäsaareen maksaa suuruusluokkaa 20 euroa asuinneliö. Metroihmisten mielestä tämä on hirveän kallista, pitäisi tehdä vaan liityntäbussi, mitä sitten jos keskustaan pääsee nopeammin kävellen kuin sillä? Ja aina voi ajaa autolla, tosin johonkin se pitäisi pysäköidä. Meillä ei ole varaa tällaiseen säästöihin.

Ja tämä siis koskee pelkästään Jätkäsaarta. Lisää laskua luvassa Kalasatamasta, Hernesaaresta, Laajasalosta...

Ehkä on hyvä että valta on virkamiehillä

2010-02-24T17:39:00.001+02:00

Henkilökohtaisesti pidän kasvissyöntiä suoraan sanoen kummallisena, vähän niin kuin hankkisi itselleen allergian. Ei sinänsä etteikö se että söisi enemmän kasviksia voisi olla ihan hyvä idea, ja hyvää liharuokaa ei halvalla saa.

Mutta jos nämä valtuutetut ovat lihansyöjien edustajat, niin voiko tästä kerhosta jotenkin irtisanoutua? Sitäpaitsi jos on jostain kummasta syystä huolissaan siitä että kasvispainotteinen kouluruoka tuottaa lisää kasvissyöjiä, niin sitten on varmaan vastaavasti sitä mieltä että tillilihan hurja suosio johtuu kouluruokailusta.

Yhdellä kuvalla

2010-02-12T05:53:00.000+02:00

Lähde: Metropolialueen kehittämisen haasteet, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.

Shokkiuutinen: Sähkönkin hinta määräytyy markkinoilla!?

2010-01-30T22:31:00.000+02:00

Nyrkkisääntönä, mitä lähempänä joku poliittisesti kuuma päätös on, sitä enemmän paskaa asiasta jauhetaan. Hallitus päättä ydinvoimalupien määärästä keväällä, mikä tietää Tolkulle kiireistä kevättä.

Perjantain Suomen Kuvalehdessä, Simon kunnan päättäjät kertovat että Fennovoiman ydinvoimalan lupa on kotimaisen metallinjalostuksen elinehto, koska voimala laskisi sähkönhintaa tasolla jolla teollisuus pysyy Suomessa. Ydinvoima toden totta ceteris paribus laskee sähkön markkinahintaa, koska hinta kilpailluilla markkinoilla lähestyy marginaalikustannuksia jotka pääomavaltaisessa tuotannossa ovat pienet, samoin kuin muuten tuulivoimakin. Tämä on kuitenkin tuottajan tappio, joten osakkaiden kannalta hyöty tästä ei ole kovin selvä.

Joka tapauksessa, sähkö on Suomessa vain ja ainoastaan niin paljon halvempaa kuin sen siirtäminen maksaa kalliimpien hintojen alueilla. Jos oletaan, mielelestäni kontrafaktuaalisesti mutta kuitenkin, että Simon ydinvoimala tuottaa vaikka osakkaana olevalle Tornion terästehtaalle hirveän halpaa sähköä, niin tämä ei vaikuta mitenkään muuten kuin tuon siirtokustannuksen osalta päätökseen pitää tehdas Torniossa. Jos tehdas siirretään muuallle niin yhtiö voi myydä sen halvan osuussähkönsä voitolla vaikka Saksaan.

Lisäys: Vähän vielä rautalankaa. Jos omistan terästehtaan joka käyttää 100 megawattia sähköä tunnissa, sekä osuuden voimalasta joka takaa minulle sähköä hintaan 60 euroa MWh, ja markkinoilla sähkö maksaa 80 euroa MWh, niin kuinka paljon minulla maksaa tunnin sähköt? Oikea vastaus 1000 X 80 = 8000 euroa miinus se mitä minulle maksaisi myydä osuussähköäni.

Lisäys 4.2. HS.fi otsikoi EVA: Ydinvoima auttaisi teollisuutta pysymään Suomessa Minusta EVA ei nyt kuitenkaan höpötä ihan yllä kuvaamallani tavalla, kyseisessä EVAn rapparissa on kyse ihan muusta kuin ydinvoimasta, kärki on teollisuuspolitiikassa. Karthago on tuhottava tyyppisesti viimeinen kappale kuitenkin on:

Kustannuksiltaan kilpailukykyisen energian riittävä tarjonta on yksi tärkeä edellytys tehdasteollisuuden menestymiselle Suomen kaltaisissa maissa. Tuotannon automatisoiminenkaan ei onnistu ilman sähköä; se on yksi lisäsyy rakentaa Suomeen tarpeeksi uutta kohtuuhintaisen sähkön päästötöntä tuotantokapasiteettia. Ydinvoimalla voidaan varmistaa teollisuuden tarvitseman sähkön saanti siksi, kunnes edullisempia päästöttömiä vaihtoehtoja on joskus tulevaisuudessa tarjolla. Suomessa on vireillä kolme yksityistä ydinvoimalahanketta; jos yritykset ovat halukkaita ne markkinaehtoisesti toteuttamaan, on vaikea ymmärtää, miksi politiikan päättäjien pitäisi ryhtyä asettamaan hankkeita paremmuusjärjestykseen. Lupa on perusteltua antaa kaikille kolmelle.

Eli siis jos teollisuus lähtee kasvuun niin kuin EVA visioi/toivoo, ja jos sähkönkulutus lähtee tämän seurauksena kasvuun (se esimerkiksi ei vähene muualla), ja jos riittävää tuotantokapasiteettia ei ole Suomessa (tai muualla) saatavissa, niin sitten tarvittaisiin lisää ydinvoimaa. Tuossa on aika monta konditionaalia.

Voitaisiin tehdä sellainen kompromissi että kaikki luvat annettaisiin, mutta niiden aktivoiminen on suhteessa kulutukseen ja muuhun tuotantoon. Lähivuosina ei joka tapauksessa tehdä kuin yksi voimala, eikä senkään rakentaminen ihan varmaa ole. OL3 pitäisi ensin saada kohtuullisin kustannuksin valmiiksi, ennen kuin se tuottaa sitä halpaa sähköä. Jos projekti etenee yhtä hienosti kuin tähän saakka, niin rahoittajilta saattaa hyvinkin puuttua intoa edes yhteen lisävoimalaan.

Sotien perintö

2010-01-27T20:50:00.000+02:00

Kuulun niihin jotka ihmettelevät mitä veteraanijärjestöt aikovat tehdä keräämillään rahoilla kun veteraanit alkavat olla mullan alla. Kuuntelinkin, itseäni kyynisyydestä soimaten, uutista siitä että sotaorvot halutaan rekisröidä. Mutta sitten:

Pelkän tunnuksen saaminen ei kuitenkaan kaikille sotaorvoille riitä, vaan valtiolta haluttaisiin samanlaista taloudellista tukea kuin mitä esimerkiksi sotaveteraanit ovat saaneet.

Minusta vanhempansa menettäneitä ja traumatisoituneita pitää tukea. Ihan tasapuolisesti.

Politiikkaa putkessa

2010-01-20T12:19:00.000+02:00

Selvyyden vuoksi, haluaisin että ydinkaukolämpö Helsinkiin olisi teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Riippumatta siitä mitä mieltä uraanipannuista on niin jos niitä kerran tehdään, niin toki on toivottavaa että niitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Mutta...

Fortum julkaisi tänään oman selvityksensä ydinkaukolämmöstä. Sanotaan nyt näin että se on vähän ohut, eikä oikein vastaa mihinkään HELENin epäilyihin aiheesta. Ihan ensiselauksella pistää silmään että vertailuskenaarioista puuttuu nimenomaan se HELENin oma päästövähennysohjelma, joka sisältää mm. hiilidioksidin talteenottoa.

Kummassakin paperissa on omat ongelmansa, esimerkiksi HELENin kauhuskenaario jossa kaukolämpö kallistuu 50% ja nykyiset asiakkaat hankkii sähkökäyttöisiä lisälämmityslaitteita huippukuormaa varten on mielestäni taloudellisesti absurdi. Fortumin paperissa taas ihmetystä herättää mm. se että kaukolämmön kysynnän oletetaan kasvavan, kun jokseenkin kaikissa muissa skenaarioissa sen oletetaan laskevan rakennusten paremman energiatehokkuuden myötä. Samoin tämä kuva on hassu:
Fortumin vaihtoehtotulevaisuudesa Pääkaupunkiseuden sähköntarve on kesäisin noin 40% suurempi kuin talvisin

Minusta tämä haisee markkinoinnilta. Fortum kisaa ydinvoimalaluvasta, ja kaukolämpö on mainio myyntivaltti. Onko se vastaavaa huuhaata kuin vesisähkö vai vakasti otettava hanke selvinnee sitten joskus. Ja muuten, jos Suomeen halutaan kaukolämpöä tuottava ydinvoimala pitkine siirtotunneleineen, niin eikö sen järkevä paikka ole jossain Helsingin ja Tampereen välissä?

Lisäys 24.1. Suomen sähköntuotanto ja kulutus 2009, lähteenä Energia.fi

Musta Pekkarinen

2010-01-16T12:22:00.000+02:00

Kepu on hauska puolue jonka johtaminen on ilmeisesti kaikkea muuta kuin hauskaa. Puheenjohtajakisaa käydään pudotuspeliperiaatteella, varteenotettavat kandidaatit luopuvat yksitellen, viimeisimpänä Lehtomäki. Vihreiden puheenjohtakisa oli muuten samanlainen.

Jäljellä on minun laskujeni mukaan Kiviniemi, Jätteenmäki, Väyrynen, Pekkarinen ja Korhonen. Minun on jotenkin vaikea nähdä Jätteenmäkeä tai Väyrystä isomman puolueen johdossa ihan jo imagosyistä, Kiviniemellä ei taas käsittääkseni ole oikein kannatusta. Korhosella taas on vastustusta. Eli pääministeri Pekkarinen?

Tämä kaikki on sinänsä kiinnostavaa, niin kuin urheilutapahtumat ovat, mutta vakavampi kysymys on että mitä tämä kertoo johtoon valikoituvista. Poliitikot tekevät isoja päätöksiä jotka on valmisteltu miten sattuu, ja joutuvat sitten puolustamaan näitä hymy suussa kriitikiltä joka joskus on aiheellista, mutta usein aiheen vierestä. Semmoisen käsitteen kuin yksityiselämä saa unohtaa ja töitä on kuulemme käytännössä vuoden ja kellon ympäri. Eikä joku ministerin pesti taloudellisestikaan mikään lottovoitto ole, vaikka toki hyvin palkattua.

Ongelma on siinä että yhteiskunnan vaikutusvaltaisin tehtävä on sellainen ettei sitä kukaan täysjärkinen ota vastaan. Onko tuollainen ihminen hyvä johtaja? Jos tehtävä on sellainen meistä äänestäjistä johtuen, niin se että me olemme siitä sellaisen tehneet on kollektiivista hulluutta.

Bambusta tehty poljettava koulubussi

2010-01-12T21:49:00.000+02:00

Suhtaudun myötämielesesti sekä pyöräilyyn että joukkoliikenteeseen, ja koululiikuntaakin sitä vähemmän nuivemmin mitä pidempi aika sen omakohtaisesti harjoittamisestani on, mutta tämä alkaa mennä jo yli:

In February 2008 Calfee helped teach three groups in Ghana the basics of bamboo bike frame building. There are now several projects ongoing in that country. And further projects are planned, everywhere from Uganda and Liberia to the Philippines and New Zealand.

And Calfee's latest project is even more ambitious: The bamboo school bus bike. The plan is for the bike to have an adult steering and six or seven children onboard -- and everyone has to pedal.

Bamboo Bikes, Spiegel Online, via Arts and Letters Daily

Lovely weather

2010-01-07T12:27:00.000+02:00

Britit tunnetusti ymmärtävät säästä puhumisen päälle. BBC:n esitys siitä mistä kylmä sää johtuu onkin selkeä. Korkeapaine pohjoisnavalla painaa kylmää ilmaa etelään

Toisaalta samasta syystä jossain paikoin on tietenkin normaalia lämpimämpää

Syylliset haussa

2009-12-24T01:35:00.000+02:00

Mark Lynas eilen Guardianissa, How do I know China wrecked the Copenhagen deal? I was in the room

Via James Fallows, Kiinalaiset varmaan pahastuvat tästäkin.

Lisäys:
Via Oras Tynkkynen, Foreign Affairs kirjoittaa:

Indeed, China's economic numbers and statistics ought to be viewed as the most unreliable of any major economy in the world. For example, every quarter, China's National Bureau of Statistics (NBS) goes through the same ritual. Statistics come in from all over the country. The provinces take about two weeks to compile them, three times as fast as many smaller, developed economies with much more efficient processes for data collection. The NBS sorts through them, "consults" with senior government officials, applies a mysterious methodology to trim them into shape, and then spits out an annual GDP figure, always in the neighborhood of 8 percent, that is then diplomatically endorsed by organizations such as the World Bank andthe OECD.

Incredibly, provinces rarely fail to hit economic targets set for them by Beijing each quarter despite few changes in policy. Inaccuracy is also perpetuated by the fact that local officials are praised and promoted according to their capacity to meet centrally issued targets, while central officials themselves have limited means with which to verify local figures. Beijing is completely aware that these numbers are wildly inaccurate despite aggressively defending them after release. For the sake of its image and reputation, Beijing still wants to assure outsiders that it remains in charge even though in important respects it is not. It would not want a team of independent experts seeing for themselves the deception, dysfunction, and lawlessness that takes place throughout China under the watch of unaccountable local officials.

This lack of transparency strikes at the heart of China's credibility in any global climate-change agenda. Wen would not want foreign experts reporting to political masters in America and Europe that Beijing's capacity to compel local officials and locally managed, state-controlled enterprises -- some 120,000 companies and countless other subsidiaries -- to implement climate-change initiatives is extremely poor. This would simply strengthen suspicions that decentralized China cannot actually honor future commitments despite promises that it intends to.

Onni on hassut vaatteet

2009-12-23T12:17:00.000+02:00

Tasan ei käy kompensaatio: Joulun hauskin, helpoin ja palkitsevin homma on pukilla. Ja siitä vielä maksetaan.

Teininä heitin parina jouluna tutuille keikkaa pukinkamppeissa. Jos on taipuvainen ramppikuumeeseen niin tilanne on varsinkin aloittelijalle karmea. Normaali esitystilanteessa voi nolata itsensä, tehdä pientä hallaa esimerkiksi työnantajalleen tai vaivuttaa yleisönsä uneen. Joulupukkina voi aiheuttaa pysyviä traumoja lapsille, pilata kokonaisen suvun joulun ja muutenkin sössiä oikein kunnolla. Ei ihme että pukille maistuu muukin kuin pipari.

Auttaa kun muistaa että kukaan tuskin on ilkeä hassulle sedälle jolla on pussit täynnä lahjoja. Myöhemmällä iällä olen myös vihdoin turvautua siihen että pukki on niin vanha ja raihnainen, antaa lasten juosta. Ainakaan minulle ei ole jäänyt traumoja ja tuskin olen niitä aihteuttanut, päinvastoin se lasten pelon, innon, jännityksen ja riemun sekainen reaktio pukkiin on parasta Joulussa. Tänä vuonna jää valitettavasti väliin ja se on harmi.

Yksi parhaimpia joulumuistojani on tieliikenne jouluaattona, joka toista autoa ajoi punahuppuinen mies, ja kollegiaalisesti moikkailimme toisillemme. Hyvää joulua pukeille!

Liha ja nälkä

2009-12-15T18:36:00.000+02:00

Kemppisen blogissa käydyn keskustelusta närkästyneenä ja ottamatta sen kummemmin kantaa lihansyöntiin yleensä:

Esimerkiksi YK:n ruokaturvallisuusohjelma antaa monenmoisia painavia selityksiä ja toimenpide-ehdotuksia ruokakriisin hoitoon. Esimerkiksi toimivammat ruokamarkkinat. Maailman ruokaohjelma taas listaa nälän syitä: luonnonilmiöt (kuivuus), sodat, köyhyys, (maatalouden) infrastruktuuri, ja kestämätön maankäyttö.

Pihvi puuttuu kummastakin menusta.

Betonibrutalismi

2009-12-14T14:42:00.000+02:00

Dalrymple aloittaa aiheesta:

Le Corbusier was to architecture what Pol Pot was to social reform.

...ja loppuartikkeli ei ole sen armeliaampi.

Informaatioähky

2009-12-14T12:06:00.000+02:00

En aio sanoa yhtään mitään viimeisimmästä hörhöhyökkäyksestä, mutta mediareaktioon liittyy laajempia kysymyksiä, kuten se että pitäisikö tutkijoiden operoida julkisuudessa ja ilmeisesti julkisuuden logiikalla?

Esimerkiki Clive Crook FT:ssä:

For the sake of their own credibility, scientists should maintain a cautious distance from politics, and those who take up politics should not expect the deference to disinterested scholars they would otherwise deserve.

Mainio James Annan on äkkiseltään samaa mieltä:

"Scientists need to be a lot more pro-active with media"
(All together now) Oh, now we don't!

...I don't need to get involved at all, and (like most scientists) there are significant disadvantages to doing so. One of them is the shrill accusations of politicising climate science, although since this seems to depend on such a vacuous definition of politicisation that I'm already doing this simply by breathing, perhaps I shouldn't care. But it does make a cheap soundbite for the echo chamber, which is presumably the point.

Of course, that does not mean I won't get involved as and when I can be bothered. In fact I'm more than happy to talk to any journalist who contacts me, this happening so rarely that it is much more of a curiosity than imposition (and so far they have mostly done a pretty fair job). But I don't believe there is any particular obligation on me, moral or otherwise, based on my being a scientist rather than anything else.

Paitsi että Crooke ei kuitenkaan tarkoita samaa:

Some dedicated climate sceptics are beyond persuasion. Some are batty. One can understand how exasperating it is for climate scientists to deal with them. But given what is at stake, they had better get over it.

Oh no they don't. Meillä on sellaisia instituutiota kuin tiede, ja parhaimmillaan lehdistö, jonka koko funktio on filtteröidä informaatiota. Eli suomeksi pitää hullut ulkona, jos jokaiseen kaukoniemiseen ja pellepelottomaan joka on juuri mielestään keksinyt jotain mullistavaa pitäisi suhtautua vakavasti niin julkaisut olisivat valtavia tiiliskiviä täynnä toinen toistaan poskettomampia teorioita. Tällaisella julkaisulla ei tee yhtään mitään; julkaisun lisäarvo on siinä että se valikoi jotta lukijan ei tarvitse tehdä tätä itse.

Ajatus että keskustelua ilmastotieteen tutkimuksista, tai vaikkapa rokotteiden hyödyllisyydestä, käytäisiin sanomalehtien sivuilla johtaisi käytännössä siihen että sitä käytäisiin pienimmän yhteisen nimittäjän tasolla. Siis niin että kansa ("public") ymmärtää. En usko että kansa haluaa että esimerkiksi aivokirurgi operoi käsitteistöllä tasoa putkiaivo.

Asiantuntijavallassa on ongelmansa, mutta ratkaisu niihin ei ole se että asiantuntijat koettavat tiivistää alansa tietämyksen kolmen minuutin puolustuspuheeksi, ja sitten äänestetään. Eli siis se että luovutaan asiantuntijoista ja auktoriteeteista, kuten ajoittain osuva Theodore Dalrymple tarinoi:

As I was re-reading (Obedience to Authority), after an interval of 20 years, on a plane to Dublin, the woman next to me - a social worker in a Dublin hospital - said: "I've always been against all authority."

"All?" I asked.

"All," she replied. "We've suffered a lot in Ireland from the authority of the Catholic Church."

"What about the pilot of this aircraft?" I asked. "I assume you would prefer him to continue to fly it, rather than, say, for me to take over, and that were I to attempt to do so, he should exert his authority over me as captain?"

She readily agreed that in this instance his authority was necessary, though only for a short time, and was legitimate because she had granted it to him. I pointed out that even the brief authority that she had been so kind as to bestow upon him actually depended upon a whole chain, or network, of other authority, such as licensing boards, medical examiners and so forth, upon whose competence, honesty and diligence she could not possibly pronounce. She was not against all authority, therefore: on the contrary, she trusted much of it implicitly, even blindly. And necessarily so in a complex, technologically advanced society.

Palin

2009-12-10T12:44:00.000+02:00

Näin Nobelin palkinnon alla, aina välistä on hyvä muistuttaa kuinka totaalisen kaistapäistä amerikkalainen hörhöoikeisto on. Kommentit on hilpeitä-

Lisää päästösitoomuksista

2009-12-08T16:10:00.001+02:00

Toinen tutkimus ratkaisumallista, jossa Kiina ja muut kehittyvät maat sitoutuvat leikkaamaan päästöjään jatkossa, uutta Frankelin malliin verrattuna on mielenkiintoinen huomio että uskottava sitoutuminen laskeviiin päästöihin 2030 alkaen tuottaa investointeja nyt koska tarvittava infrastruktuuri on pitkäikäistä. Sivutuotteena päästövähennyksiä syntyy saman tien, joten globaalien päästöjen kannalta OECD-maiden ei tarvitsisi tehdä aivan niin dramaattisia vähennyksiä, mikä taas tekee subvention houkuttelevaksi. Mallin mukaan kustannukset OECD-maille ovat 50% vähemmän. Lisäksi kirjoituksessa on toimiva testi sille ovatko lupaukset uskottavia, tarvitsee vain katsoa käynnistyykö investoinnit.

Suomi

2009-12-06T16:47:00.000+02:00

Lyhyt nevalinnalainen huomio: Minusta sodistamme kohkaaminen menee yli järjen ja kohtuuden tähän vuodenaikaan, sodistamme niin kuin Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessa jossa vaadittiin että YLEn pitäisi näyttää enemmän dokumentteja "voittoisista sodistamme". Totean myös närkästyneenä että ainakin minä olen lahjoittanut rahaa sotainvilidien auttamiseen, en heidän muistonsa vaalimiseen. Joku toinen taas on sitä mieltä että veteraaneista ei puhuta tarpeeksi, tai että linnanjuhlineen itsenäisyyspäivä on viihteellistynyt, tai että se on väärään aikaan vuodesta... Tämä kiistely nimenomaan on kovin suomalaista ja siten ajankohtaan sopivaa.

Kemppinen oivassa päivän sanassaan kysyy:

”Isänmaallisuus” on kaamean lähellä nationalismin pahimpia muotoja. Suomessa osataan onneksi jo kysyä, kenen isänmaa.

Ja vastaa:

Tämän hetken isänmaallisuus on halua kehittää aika sattumanvaraisesti kehittynyttä ryhmää, oikeastaan verkostoa, jota yhdistävät maantieteellinen alue ja kaksi kieltä (pieni suomenruotsi eroaa suuresti Ruotsin kuningaskunnan kielestä), yhteiset muistot ja auttamatta yhteinen tulevaisuus.

Sukulaisissa on se hyvä puoli, että heistä ei pääse eroon. Lisäksi sukulaisilla on tavallisesti toisistaan oikea eli sangen kielteinen käsitys; turha esittää parempaa kuin on, koska kukaan ei usko.

Otetaan sille.

Ristiriitaisia huolia

2009-11-30T17:35:00.000+02:00

Eija-Riitta Korhola huolehtii siitä että Kiina on vain luvannut vähentää hiili-intensiteettiä eli pysyä ns. businell as usual päästökasvu-uralla (BAU), ja samaan aikaan siitä että EU:n vähennykset johtavat hiilivuotoon Euroopasta Kiinaan. Kummatkin huolet voivat olla aiheellisia, mutta ne ovat toisensa poissulkevia. BAU-ura nimensä mukaisesti tarkoittaa sitä että päästöt kasvavat niin kuin ne kasvaisivat jos mitään ei tehtäisi, BAU-ura + hiilivuoto taas että ne kasvavat enemmän. Eli ei ole loogisesti mahdollista että Kiina (a) pysyy BAU-uralla ja (b) hiilivuoto suuntautuu Kiinan. Käytännössä kysymys on siitä että sitoutuuko Kiina BAU-uraan, eli siihen että päästöt eivät kasva sen yli.

Muutenkin Frankelin malli vaikuttaa yhä todennäköisemmältä.

Miten niin maata ei enää valmisteta?

2009-11-23T17:24:00.000+02:00

Rasittavana besserwisserinä, ja muutenkin turhan räksyttäjänä, joudun valitettavasti luonteeni vastaisesti toteamaan että KSV:n Itäkeskuksen uusi kaava on oikein hyvä. Siis en keksi siitä mitään vikaa. No ehkä ne kaksi päällekkäistä liikenneympyrää.

Citymarket ja sen valtava parkkipaikka puretaaan, Itäväylää katetaan. Uuttaa kerrosalaa vajaa 100 000 kerrosneliötä. Kyseessä on ensimmäinen osa hankkeesta jossa Itäväylä katetaan ja päälle rakennetaan yhteensä noin 300 000 kerrosneliötä lisää, eli samaa suuruusluokkaa kuin Keski-Pasila.

Miksei vaan talo?

2009-11-22T22:00:00.000+02:00

Hesarin juttua Hakunilasta lukiessani minulle jäi päällimmäiseksi ajatus että jos olisi mahdollista antaa käänteisiä tunnustuspalkintoja, niin nimeäisin sen kaavoittajan joka keksi erillisen vuokratalon.

Omistajan ongelma

2009-11-21T10:45:00.000+02:00

Pitkäaikaistyön Jaska keksii liikeidean, hän rupeaa myymään Rautatientorilla vissyvettä mukeissa ohikulkijoille. Jaska maksaa tehtaalle yhden rahan litrasta vissyä ja myy sen kahdella rahalla, vuodessa Jaska myy 50 000 litraa eli voittoa tulee 50 000 rahaa.

Mukeja täyttäessään Jaska rupeaa miettimään, että eihän tämä ole mitään muuta kuin vettä ja hiilihappoa, mitä jos hankkisi oman hiilihappokoneen? Tätä varten Jaskan pitäisi investoida vesijohtoon, koneeseen, jne. Investointi on kallis, 500 000 rahaa, mutta toisaalta rahaa säästyy vuodessa 50 000 rahaa (oletetaan että vesi on ilmaista) eli tuotto on ihan hyvä 10%. Eiku pankkiin.

Pankinjohtaja on kuitenkin epäileväinen. Mitä jos vissyveden hinta laskee, eli tehdas rupeaakin toimittamaan sitä hintaan 0,5 rahaa? Tämän jälkeen Jaskan kilpailijat laskevat hintojaan, mutta Jaska joutuu edelleen maksamaan korot ja lyhennykset vissykoneestaan. Vastaako 10% tuotto tätä riskiä?

Tuulivoimassa, ja muissa pääomavaltaisissa sähkön tuotantomuodoissa, on ihan sama ongelma. Kustannukset lyödään lukkoon investointihetkellä, mutta tulot riippuu sähkön hinnasta. Jos se, niin hiililauhdevoimalan omistaja voi aina leikata kustannuksiaan reilusti yksinkertaisesti polttamalla vähemmän hiiltä. Tuulivoimalan omistajan taas kannattaa myydä sähköä vielä hinnalla joka lähestyy nollaa, mutta kustannuksiin ei voi juuri vaikuttaa. Tämän takia muuten tuulivoima saattaa hyvinkin laskea sähkön hintaa.

Etu kustannusten joustavuudesta tarkoittaa sitä, että on kannattavampaa investoida hiilivoimalaan kuin tuulivoimalaan, vaikka niiden tuotantokustannukset per watti olisivat samat. Pirullista tässä on se että biopolttoaineita lukuunottamatta kaikki päästöttömät tuotantomuodot ovat pääomavaltaisia, eli päästömaksujen tasoksi ei riitä se että ne tekevät päästöttömistä tuotantomuodoista saman hintaisia, vaan niiden tason pitää olla niin korkea että ne ovat halvempia.

Tämä on syöttötariffin logiikka, poistetaan hintariski takaamalla minimihinta, ja tämä on tehokkampaa tukea kuin suora tuki. Toinen vaihtoehto on että kuluttajat omistavat tuotantolaitokset malliin TVO. Tuulisähkön ostamisen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että olisi parempi ostaa osuus tuulivoimasta kuin tuulisähköä.

Aiheesta pitemmin ja paremmin kirjoituksessa Why wind needs feed-in tariffs (and why it is not the enemy of nuclear)

Espoon kakkoskeskusta?

2009-11-18T16:22:00.000+02:00

Keski-Pasila on urbaani työ-, palvelu- ja asuinalue, joka on tiiviisti rakennettu, toimiva ja viihtyisä. Liikenteen painopiste on joukkoliikenteessä. Raideliikenteen hallitseva asema muokkaa alueen identiteettiä. -KSV/tavoitteet

KSV sitten julkaisi lisää kuvia uudesta Keski-Pasilasta, josta esimerkiksi HS raportoi että talot ovat jopa 40-kerroksia. Johtuneeko sitten siitä että minua ei nyt niin hirveästi kiinnosta kuinka korkeita talot on vai mistä, mutta minulle tulee mieleen Juhannus. Ei ainoastaan lyhyistä varjoista, vaan siitä että se on ainoa valoisa aika vuodesta kun on jotenkin kuviteltavissa ettei neli-kuusikaistaisella kaupunkimotarilla ole yhtään autoa.

Kohteliaasti sanottuna tämä jatkaa Pasilan arkkitehtoonista linjaa, tosin 70- ja 80-luvuilla oli tapana sijoittaa moottoritie alueen laidalla eikä sen keskelle niin kuin siis sadan metrin päässä samaan suuntaan kulkevilla motareilla.

Havainnekuvat katutasosta jotenkin taas uupuvat, voin auttaa asiassa, se tulee näyttämään joksenkin samalta kuin Porkkalankatu:

Että semmoinen kakkoskeskusta.

Vesipesu

2009-11-12T15:21:00.000+02:00

Päivän kysymys: Jos ostat Fortumin vesisähköä, niin vähentääkö se päästöjäsi yhtä paljon kuin jos "menisit joka päivä kävellen tai pyörällä töihin", "jättäisit vuodessa yhden Euroopan lennon väliin" tai "siirtyisit sekaruokavaliosta kasvisvoittoisempaan ruokaan"? No ei, se vähentää todennäköisesti päästöjäsi ihan yhtä paljon kuin viheltely, päällään seisominen tai maailmanrauhan ajatteleminen. Eli nolla grammaa, kiloa ja tonnia.

Miksi näin on helpointa esittää selittämällä miksi tuulisähköön vaihtaminen vähentää päästöjä. Kun ihminen sitoutuu ostamaan tuulivoimalla tuotettua sähköä niin syntyy kysyntää suuremmalla määrälle tuulivoimaa. Eli tämä lisää tuulivoiman tuotantoa ja kasvattaa sen osuutta tuotetusta sähköstä, jolloin sähköntuotannon päästöt laskevat. Tai jos turvesähköä myytäisiin ja joku ikävä ihminen haluaisi sitä ostaa, niin turvetta poltettaisiin enemmän eli sen ostaminen kasvattaisi turpeen osuutta sähköntuotannosta, mikä lisäisi päästöjä.

Uusia vesivoimalaitoksia ei käytännössä voi rakentaa, eli sillä että ostaa vesivoimaa ei ole vaikutusta vesivoimakapasiteetin määrään. Ajatus että olemassaolevalla kapasiteetilla tuotettaisiin enemmän vesivoimaa, vrt. turve, on myös outo: vai ohijuoksuttaako Fortum muka vettä voimaloista koska vesisähköllä ei ole ostajia? Kaikki tuotettu vesisähkö käytetään joka tapauksessa koska sen voimalan pyörittäminen ei per kilowatti maksa juuri mitään, jos sinä käytät vesisähköä ja naapurin Pena ei, niin Fortum-matematiikalla ainoa mikä muuttuu on että sinun laskennalliset päästösi laskevat koska sähköstäsi suurempi osa on tuotettu uusiutuvilla ja naapurin Penan nousevat koska uusituvien osuus hänen kuluttamastaan sähköstä pienenee, eli kokonaisvaikutus on tietenkin nolla.

Ainoa tapa millä vesisähköön vaihtaminen voisi laskea päästöjä olisi että sen ansiosta investoitaisiin enemmän esimerkiksi turbiinin tehokkuuden nostamiseen. Ja tämä on kaukaa haettua.

Kaikki ylläoleva on mielestäni itsestäänselvää, pahoittelen rautalankaa, mutta näemmä se on tarpeen: Millä ihmeen perusteella Suomen luonnonsuojeluliitto tukee tätä tuotetta?

EKP, euron vahvistuminen ja valikoiva hintavakaus

2009-10-21T09:42:00.000+03:00

William Buiter kysyy miksi EKP:n mielestä hintavakaus tuntuu tarkoittavan vain 2% ylittävää inflaatiota, ei sitä alittavaa? Semminkin kun tästä seuraa käytännössä ylivahva euro. Mielenkiintoinen huomio on että ministerineuvosto voi harjoittaa valuuttapolitiikkaa, kunhan se ei vaarana hintavakautta. Valuuttapolitiikka jolla lasketaan onnistuneestu euron arvoa nostaa inflaatiota (tuontitavarat kallistuvat), mutta deflaatiossa tämä lisäinflaatio nimenomaan on hintavakaustavoitteen mukainen. Eli EKP:lle ei olisi aseita puolustautua tälläistä poliittista interventiota vastaan. Buiterin mielestä EKP:n pitäisi toimia ihan jo itsenäisyytensä takia:

It is time for the ECB to demonstrate that, despite all the evidence of recent years, it does not pursue an asymmetric, deflationist monetary agenda, but that it takes a violation of its price stability mandate in a downward direction equally seriously as a deviation in an upward direction. If the ECB persists in acting in a willfully asymmetric manner, its cherished independence will be taken from it. The letter of the Treaty will provide no protection against popular anger and political opportunism.

Korvamerkittyä rahaa?

2009-09-27T14:15:00.001+03:00

Kuuntelen paraikaa Radio Suomen Pääministerin haastattelutuntia. Herra Pääministeri selittää tuohtunein äänenpainon, että koska Nuorisoasuntosäätiö on käyttänyt yli kaksi kertaa enemmän rahaa sosiaaliseen asuntotuotantoon kuin RAY:n avustukset, niin säätiön raha jota on käytetty esimerkiksi hänen vaalitukeensa ei ole RAY:n rahaa. Ihan oikeasti.

Vetää hiljaiseksi.

Suomen ensimmäinen yksityismotari

2009-08-17T12:52:00.001+03:00

Oskala raportoi:

Kuulin asiaan liittyen mielenkiintoisen huhun Ruoholahdessa työskentelevältä ystävältäni. Hänen mukaansa osa Stockmannin pysäköintilaitoksen käytöstä on “läpikulkuliikennettä”. Halvimmalla 1€ pysäköintimaksulla (12 minuuttia arkisin) saa ajaa ruuhkatonta tunnelia pitkin Ruoholahdesta Manskulle. Kuulemma kannattaa.

Minusta tämä on hieno homma, jos huhu pitää paikkansa niin autoilijat ovat valmiita maksamaan noin euron kilometriltä ruuhkattomasta väylästä. Oletuksella 20 000 maksavaa autoa päivä tuo on tuollaiset kuusi miljoonaa euroa kilometri vuodessa, jolla tunneli alkaa olla jo melkein yksityisrahoitteisesti kannattava. Kaupunki voi tukea yritystoimintaa luomalla kysyntää, eli sulkemalla vastaavasti katuja autolta.

Ilmastosopimuksen ehdot

2009-07-24T00:33:00.000+03:00

Jeffrey Frankelin pragmaattinen lähestymistapa talous- ja ympäristökysymyksiin vetoaa minuun, viimeinen puheenvuoro ei tee poikkeusta. Turhan usein kuulee väitteitä tyyliin Kiina/Intia ei tule suostumaan päästörajoituksiin ja että päästöjen rajoittaminen maksaa "liikaa". Varsinkin jälkimmäinen ärsyttää, kun kerran puhutaan rahasta niin miksi ihmeessä käyttää laadullisia ilmaisuja, eli paljonko on "liikaa"?

Kiinan ja Intian suhteen pitää kysyä millaiseen sopimuksen ne eivät suostu. Frankel ehdottaa kompromissia: Länsimaat sitoutuvat (jo luvattuihin) määrällisiin vähennyksiin, Kiina ja Intia taasen sitoutuvat pitämään päästönsä ensimäissinä vuosikymmeninä ns. ei mitään toimia (Business as Usual, BAU) uralla, jonka jälkeen niitä ruvataan leikkaamaan myös kehittyvissä maissa. Tässä on sellainen nerokas ominaisuus että tämä määritelmällisesti sulkee hiilivuodon pois, kasvu on sitä mitä se olisi muutenkin ilman mitään ilmastosopimusta eli päästöt eivät voi enempää kasva sen takia että länsimaista siirtyy Kiinaan/Intiaan teollisuutta päästörajoitusten vuoksi. Kompromissi täyttää kehittyvien maiden olennaiset ehdot, ne saavat kasvattaa talouttaan ja päästöjään kehitysvaiheessaan, mutta tasaa päästöjä pitkällä aikavälillä. Frankel ei sitä tässä yhteydessä mainitse, mutta myös kepillä voi ainakin uhata.

Kustannusten suhteen, Frankel vetää hatusta ehdot sillä mikä on poliittisesti realistinen taso: 1% BKT:stä diskontanttuna pitkällä aikavälillä, korkeintaan 5% budjettikautena. Luvuista voi olla eri mieltä, mutta lähestymistapa on oikea, samoin suuruusluokka.

Noilla kustannusoletuksilla ja eri maiden määrällisillä rajoituksilla Frankel saa mallista ulos 500 ppm maksimi hiilidioksidipitoisuuden ja kolmen asteen nousun lämpötilassa. Sopimusarkkitehtuuri 2.0 on työn alla ja siinä on tavoitteena 450 ppm, odotan mielenkiinnolla.

Leszek Kolakowski (1927 - 2009)

2009-07-23T14:35:00.000+03:00

Filosofi Kolakowski on siirtynyt ajasta Olympokselle. Pieni muisto siitä mitä poliittisen filosofin pitääkin tehdä, Kuinka olla konservatiivinen liberaali sosialisti.

Sähköautolla viheriölle?

2009-04-28T11:09:00.000+03:00

Energiatehokkaassa sähköautossa on nollaenergiailmastointi vakiona

Lisäyksenä aiempaan Martti Tiuri Länsiväylä, 22.4.2009 , näköislehti sivu 19:

Raide-jokeria ei voi myöskään perustella päästöjen vähentymisellä. Tulevaisuudessa autot kulkevat sähköllä, jolloin energiaa kuluu kolmasosa bensiini- ja dieselliikenteeseen verrattuna, eikä hiilidioksidipäästöjä tai hiukkaspäästöjä tule lainkaan.

Minä olen jotenkin kuvitellut, että kulkuneuvon energiatarve riippuu liukukitkasta ja ilmanvastuksesta, eli koosta, painosta, nopeudesta ja muotoilusta. Ja että energiankulutus per matkustaja taas riippuu siitä montako matkustajaa on kyydissä ko. kulkuneuvossa, ja se kuinka paljon heitä mahtuu riippuu taas kulkuneuvon koosta. Lisäksi olen kuvitellut että renkaat aiheuttavat katupölyä. Onneksi Emeritusprofessori vapauttaa minut näistä harhaluuloista.

Tekevätkö tietokoneet päättäjistä tyhmiä?

2009-04-10T17:23:00.000+03:00

Sähköinen äänestyskokeilun todettiin sitten KHO:tta myöten epäonnistuneen. Minkä kuka tahansa tietotekniikka-asiantuntija olisi voinut kertoa jo ennen kuin koko puuhasteluun ryhdyttiin, ja aika moni kertoikin. Myös valiokunnille.

Samanlainen farssi oli aikanaan digi-tv, josta myös todettiin usealla suulla että se on huono ja kallis. Mitä se olikin.

Tai että Lex Karpela ei auta yhtään mitään kopiointiin. Eikä se ei ole auttanut

Tai että lapsipornon sulkulista ei toimi ja johtaa väärinkäytöksiin. Mihin se on johtanut.

Seuraavana listalla on sormenjälkipassit, täysin hyödytöntä ja vaarallista teknopelleilyä. Eiköhän niistäkin jonkinlainen katastrofi saada aikaiseksi.

Ihmettelen syvästi virkamiesten ja poliittikojen toistuvaa halua astua digimiinaan varoituksista huolimatta. Tiedän ettei esimerki Tuija Brax ole tyhmä tai teknologisesti ignorantti, eli miksi?

Se että sössitään uusien asioiden kanssa kerran tai kaksi on ymmärrettävää. Se että se tehdään samalla kaavalla ad infinitum ei ole. Jos joku on väärässä, sanomme että hän on erehtynyt. Jos joku on jatkuvasti samalla tavalla väärässä, sanomme että hän on hullu.

Mikä näitä herroja ja rouvia riivaa?

Lopun alkua

2009-04-02T22:02:00.000+03:00

G20 maat pääsivät kuin pääsivätkin sopuun, ja se vaikuttaa hyvältä. Jonathan Portes raportoi voxeu.orgissa:

Conclusion

The London Summit does not mark the end of the world financial crisis or the recession that has resulted. But history may record that it marks the beginning of the end. As set out above, leaders of the G20 countries agreed that they would take whatever action was necessary – fiscal, monetary and financial – to restore growth and accelerate recovery, with monitoring by the IMF; they agreed to make available more than $1 trillion to and through the IFIs to support emerging and developing countries and maintain access to trade credit; and they agreed to completely reshape the world financial system so that in future it supports rather than undermines the real economy. Not bad for a day’s work.

Vapaakauppaa, 1000 miljardia elvytystä, ja tiukempi valvonta vipurahastoille, veroparatiiseille, jne. Ei todellakaan hullummin, ja lupaavaa ilmastoneuvotteluita ajatellen.

ps. FT:stä bongattu mielenosoituskyltti: Make love, not leverage.

Pakolaiskeskustelu

2009-03-30T03:08:00.001+03:00

Selasin Uuden Suomen blogeja pitkästä aikaa. Löytyi mainio tyyppiesimerkki siitä miksi kukaan täysjärkinen ei kirjoita mitään maahanmuutosta paikkaan jossa on vapaa kommentointi:

Miten ihminen voi olla noin sinisilmäinen?

Asiat mistä vihreät jaksavat kantaa huolta ovat :

pakolaiset
ilmastonmuutos.

Ei tuota kirjoitustasi voi järjellä selittää.
Entisenä kalliolaisena myös hirvittää ihmisten puolesta alueesta tulee todella levoton, kun lätkästää yli 200:taa turvapaikanhakijaa pääasiassa somaleita ia irakilaisia.

Sääliksi käy läheltä omistusasunnon omaavia. Kiinteistöjen hinnat tippuvat pikapikaa.

Ei tuota kirjoitusta voi järjellä selittää.