Onko olemassa todisteita, että vain autoilun vapaus elävöittää ydinkeskustaa? Ei ole. Itseasiassa päinvastaiselle olettamalle löytyy paljon vahvempia perusteita.
Kauppakamariklusteri kantaa ihan ymmärrettävää huolta siitä että autoilijat kaikkoavat keskustan liikkeistä. Heidän diagnoosinsa siitä miksi näin käy on vain täysin väärä.
Olin taannoin pitkästä aikaa autolla ydinkeskustassa, tarkemmin Kalevankadun tiennoilla. Minulla oli tunti ylimääräistä aikaa, ajattelin että kävisin kahvilla ja vaikka kaupoilla ajankuluksi. Ei onnistunut, varttitunnissa en löytänyt yhtään vapaata pysäköintipaikkaa. Menin sitten Mechelininkadun ABC:lle, mikä on ehkä toiseksi viimeinen kahvipaikka preferensseissäni, mutta siellä on tiukasti aikarajoitettu, valvottu ja vain asiakkaille tarkoitettu pysäköintialue. Eurot meni SOK:lle, eikä esimerkiksi Gran Delicato Cafelle.
Kahviloille tämä ei ole vielä niin iso ongelma, autoilijat on marginaalinen vähemmistö asiakkaista joka tapaukessa. Joillekin hyvin erikoistunteille liikkeille joita on nimenomaan pienissä kivijalkojen liikekiinteistössä, esimerkiksi Fennica Albertinkadulla, tämä kuitenkin on isokin ongelma, asiakkaita tulee pitkienkin matkojen päästä ja autoilijoiden osuus voi olla suurehko.
Kiekkopaikat toimii joten kuten ja olisi parannus, mutta tuo on vähän rajallinen ohjauskeino kun niiden väärinkäyttö on aika helppoa ja valtonta työlästä. Mikä siis ratkaisuksi kun jotain on liian vähän? Jos esimerkiksi ABC:lle on liikaa asiakkaita he luultavasti nostavat hintoja. Samoin voi tehdä pysäköinnin kanssa.
Human Transit blogi raportoi että San Franciscossa otetaan käyttöön markkinahinnoiteltu pysäköinti. SFPark säätää kadunvarsipaikkojen hinnoitteluja alueittain ja ajoittain kysynnän mukaan. Jos paikkoja ei ole vapaana niin hintaa nostetaan, jos tilaa on paljon niin hintaa lasketaan. Hinnat voi katsoa verkkopalvelusta, ja voisi niistä toki tiedottaa muutenkin, jonkinlainen feedi navigaattorin olisi hyvä. Markkinahinnoittelu tekee myös pysäköintilaitoksista kannattavia, tällä hetkellä ne joutuu kilpailemaan kaupungin ilmaiseksi tarjoamia pysäköintipaikkoja vastaan. Bonuksena tämä tuottaa kaupungille luultavasti kivasti rahaa.
Kauppiaiden pelko on että jos pysäköinti maksaa liikaa niin se karkoittaa asiakkaat ja osa politiikoista pelkää että se karkoittaa autoilevat veronmaksajat. Kumpikin pelko on määritelmällisesti turha, jos asiakkaat tai veronmaksajat kaasuttaa muualle korkeiden pysäköintimaksujen vuoksi niin pysäköinnin hinta laskee. Ilmaisia parkkipaikkoja ei ole olemassa, kauppakeskuksessa yrittäjä maksaa ne vuokrassaan, kivijalkakauppias taas maksaa ne pienempänä myyntinä.
4 kommenttia:
Onko olemassa todisteita sille, että minkäänlainen autoilu elävöittää ydinkeskustaa?
Tulin juuri katselleeksi dokkarin Soulista, jossa purettiin muutama suurehko autoväylä viheralueen tieltä. Pelättyjä ruuhkia ei tullut, vaan kokonaisautoilu yksinkertaisesti väheni. Kaupunkilaiset pitivät kovasti muutoksesta.
No ei ole, varoittavia esimerkkejä siitä kuinka keskustaa on yritetty elävöittää rakentamalla lisää moottoriteitä ja parkkipaikkoja kyllä on. Tuo Soulin tulos on tyypillinen, liikenne joustaa.
Jos keskustan autoilua sponsoroitaisiin ilmaisilla parkkihalleilla niin luulenpa että keskustan kaupat voisivat siitä elävöityäkin Jumbojen ja muiden kustannuksella.
En kylläkään kannata sitä.
Toivoisin että autoilu vähenisi päkaupunkiseudulla muta sitä on vaikea saada aikaan. Ihmiset menevät siiliasentoon jos heitä kontrolloidaan vaikkapa vain tietulleilla. Se on ihmisen luonnossa.
Jukka, sinne Kalevankadun nurkilla voi louhia kahden tuhannen auton ilmaisen parkkihallin, hintaa tulee tuollaiset 50 - 100 miljoonaa. Ja se ei vaikuta vähänkään pidemmällä aikavälillä kadunvarsipysäköinnin saatavuuteen. Useampi paikallinen vaan ostaa auton tai siirtää sen säilytyksen sinne, useampi tulee autolla töihin, jne.
Kiekkopaikatkin olisi parannus, jos se maksaminen on niin vaikeaa. Autoilu vähenee jos julkinen liikenne kehittyy ja ennen kaikkea jos kaavoitus on kaupunkimaista, ja toisinpäin. Esimerkiksi rapparista Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella 2008:
"Pääkaupunkiseudun sisällä joukkoliikennematkojen määrä on kasvanut 20 vuodessa 16 % ja henkilöautomatkojen määrä 37 %. Samalla joukkoliikenteen kulkutapaosuus moottoriajoneuvoliikenteen matkoista on laskenut 46 prosentista 42 prosenttiin. Suurin osa muutoksesta on seurausta siitä, että maankäyttö ja liikkuminen ovat lisääntyneet voimakkaasti pääkaupunkiseudun reunaosissa, joissa kuljetaan paljon henkilöautolla. Myös naiset käyttävät autoa aikaisempaa useammin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus Helsingin sisällä sekä kantakaupungin ja muun pääkaupunkiseudun välillä on pysynyt ennallaan tai hieman kasvanut."
http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2010/Liikkumistottumukset_Helsingin_seudun_tyossakayntialueella_2008.pdf
Lähetä kommentti