Luonto-Liitto myönsi vuosittaisen Siilin piikki palkinnon Helsingin kaupunkinsuunnitelijoille. Perusteluissa on se että kaupunkisuunnittelu suunnitelee sitä kaupunkiaan luontoalueille. Jatkokysymykseen minne sitten rakennetaan Luonto-liitto vastaa, mikä on ilahduttava poikkeus genressä.
Vaihtoehtoja arvokkaimpien luontokohteiden rakentamiselle on aina olemassa, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Jo rakennettuja alueita tiivistämällä voidaan säästää asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia ja monipuolinen kaupunkiluonto.Tolkussa ollaan tietenkin sinänsä samaa mieltä, että nimenomaan rakennuttujen alueiden tiivistäminen on tärkeää. Olennaisinta määrällisesti, eli olennaisinta, olisi saada moottoritienvarret rakennettua kadunvarsiksi. Tämä tapahtuu siirtämällä ensimmäisten liikennevalojen paikkaa jokusen kilometrin ulommaksi.
Kuitenkin, moottoritien varsillakin on kasvillisuutta ja pelkästään ne eivät yksinään riitä. Myös jo rakennettuja asuinalueita tulisi tiivistää jaa tiivistämisrakentamista vastustetaan muun muaassa täysin samoin argumentein. Alla muutamia satunnaisia poimintoja Kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutusraporteista (kursivoinnit Tolkun):
Paloheinässä pari kerrostaloa:
Mielipiteissä mm. vastustettiin voimakkaasti kerrostalorakentamista alueen mittakaavaan sopimattomana ja päivittäistavarakauppaa, koska alueella on riittävästi palveluja. Alueen kohentamista enintään kaksikerroksisella pientalorakentamisella pidettiin mahdollisena ja suunniteltua kiertoliittymää hyvänä. Liikenteen ja pysäköintitarpeen lisääntyminen koettiin ongelmana. Myös luonnontilaisen alueen säilyttämistä toivottiin.Lisäksi mielipidekirjoittaja oli sitä mieltä että kaupunkilaisia ei ole aidosti kuultu, mikä tarkoittanee että tehdään niin kuin suunsa avanneet sanovat, ja että kerrostalot tuhoavat kylähengen.
Herttoniemenrannassa yksi kerrostalo
Mielipiteissä Mi3, Mi4, Mi5, Mi6, Mi7 kaavamuutoksen kohteena olevan tontin rakentamiseen ylipäätänsä suhtaudutaan joko vastustaen tai erittäin kriittisesti. Mielipiteissä esitetään vaihtoehtoisia toiveita tai vaatimuksia tontin käytöstä ja rakentamisesta: Tontin rakentamista puistoksi tai vastaavaksi virkistysalueeksi (Mi3, Mi4, Mi5, Mi6, Mi7), asuinrakentamista enintään 3-kerroksisilla erillistaloilla tai rivitaloilla (Mi3, Mi4, Mi8) ja, jos kerrostaloihin on pakko päätyä, tulee niiden olla pääsääntöisesti 2-3 kerroksisia ja osin enintään 4 kerroksisia (Mi3) tai enintään naapuritalojen korkuisia (Mi6). Esiin nostetaan myös ajatus rakentaa tontille asuntojen sijasta kylpylä, monitoimitila, kahvila, taidetalo tai konserttitila tai vastaava ihmisiä palveleva maamerkkirakennus, koska tonttia pidetään liian arvokkaana asuntorakentamiselle (Mi5).Kyseessä on kaksi viimeisintä lautakunnan käsittelyssä ollutta täydennysrakentamiskohdetta. Niitä edellinen oli Kaartin poliisitalo, jonka korvaamista asuinrakennukselle ei poikkeuksellisesti vastustanut kukaan luontoperustein.
Lähes joka ikistä täydennysrakentamiskohdetta vastustetaan sillä(kin) perusteella että juuri se talo tuhoaa asukkaiden ulkoilumahdollisuudet ja korvaamatonta kaupunkiluontoa. Millä perusteella erotetaan arvokas luonto ja rakennuskelpoinen maa?
11 kommenttia:
"Luontoarvot tarkoittavat sitä, että alueen luonto on rikasta, omalaatuista tai harvinaista. Miellään kaikkia noita. Minusta siihen vaikuttaa myös sen sijainti osana laajemman maiseman ekologiaa ja luontotyyppejä."
http://jalkanen.blogspot.fi/2012/11/kaupunki-ja-luontoarvot.html
Ja sä nyt ihan tosissaan niputat Luonto-liiton huolen luontokohteista perus kaupunginosaihmisten valituksiin kylänraitilleen tulevista kerrostaloista? Sillä perusteella, että molemmissa on kasveja? Hertsikan tapauksessa kyse ei edes ollut luontoasioista, vaan ihmiset haluavat puistoja. Sillä ei ole mitään luonnonsuojelun tai luontoarvojen kanssa, minkä tietänet itsekin. Tsemppaa vähän.
Luonto-liitolla, Helsyllä yms. luontoharrastajia ja biologeja täynnä olevana järjestöinä voisi varmaan olla näkemystä siitä, miten Kivinokan aarniometsän kaltaiset alueet eroavat tienvarren pusikosta. Sieltä voisi varmaan kysyä, että mikä niissä Kivinokissa ja Vartiosaarissa tarkalleen hiertää ja miksi juuri ne mielletään tärkeiksi, missä on vastaavia arvoja jne.
Kun tuo Luonto-liitto nyt olisi näköjään yksi taho, joka yrittää ohjata Helsingin kasvua tiivistysrakentamista painottaen - kuulostaako tutulta - niin varmaan kannattaisi yrittää löytää jotain yhteistä säveltä vittuilun sijaan.
Peruskaupunginosaihmiset valittaa siitä että heidän koirankusetuspuskansa. Tai maisemansa. Nuo ovat perusteluja sille miksi ne pitäisi säilyttää siinä kuin ekologiakin, vaikkakin tosin eri perustelu ja ei samalla tavalla toteen näytettävissä. Sikäli kun viheralueita voi olla rajallisesti, niin nuo kilpailee keksenään. Minua kutkuttaisi kovasti ajatus vaikkap Helsyn edustajasta selittämässä mikäliekyläseuralla, miksei sillä heidän metsiköllään ole niin väliä.
Noin yleisemmin ottaen, vittuilualttius ihan kaiken sortin suojelijoita kohtaan on suoraan verrannollinen siihen kuinka hyvin he ilmaisevat ymmärtävänsä, että se suojelu tuottaa myös haittoja jotka on kaikkea muuta kuin triviaaleja. On pikkasen vaikea löytää edes yhteistä keskustelupohjaa tahojen kanssa, joidenka mielestä esimerkiksi Helsingin luonnon ykkösvihollinen on virasto, joka nyt kuitenkin paraikaa tekee yleiskaavaa joka lähes 100% suojelee kaikki alueet joita he haluavat suojella. Mikä tahansa muu intressiryhmä hyppisi ilosta voltteja.
"Peruskaupunginosaihmiset valittaa..."
Mjuu, sovitaan vaikka että pointti. Koen kuitenkin että mikäli sua nyt oikeasti hämmentää tämä arvokas/arvoton luonto -jako, kysy niiltä kaupunginosaihmisiltä. Väitän että luontojärjestöiltä kannat ovat johdonmukaisempia, ja luonnontieteellisesti pätevästi perusteltuja. Sä et voi rangaista luonnonsuojelijoita siitä, että kaupunginosaihmiset käyttää luontoarvoja keppihevosina tai haluaa vihreää siksi, että se on vihreää (tai ei ole harmaata). Ei siinä, muakin kutkuttaisi ajatus helsyläisestä sanomassa jonkin pusikon kohdalla, ettei sillä ole väliä; kyllä luontoväeltäkin voisi toivoa irtiottoa joka puskan suojelusta.
Ymmärrät varmaan, että luontokohteiden tuhoamisella on myös kaikkea muuta kuin epätriviaaleja vaikutusksia? Ne ovat siitä ikäviä, etteivät mahdu samalle asteikolle kaupunkirakentamisen kanssa, mutta luontoihmiset kokevat sen asteikon tai ulottuvuuden kaupunkiulottuvuutta tärkeämmäksi. Mikä ei tee sitä jotenkin vähäpätöisemmäksi kuin kaupunkiulottuvuutta. Toki luontoihmisten pitäisi pyrkiä myös argumentoimaan niin, että se kaupunkiulottuvuus otettaisiin myös huomioon, siitähän olen heitä itsekin kritisoinut. Sitä vaan ei varmasti edesauta se, sitten kun jotain vaihtoehtoja esitetään, niin sitten niistäkin irvaillaan.
Kun esitetyt vaihtoehdot kuitenkin on yhtenevia kaupunkiliikkeen agendan kanssa, eikö kannattaisi yrittää yhdistää voimat ja keskittyä vääntämään vaan niiden kaupunginosaihmisten tms. kanssa?
Ksv se nyt kuitenkin on tuottanut lyhyessä ajassa tasaiseen tahtiin suunnitelmia, jotka ovat kaikkea muuta kuin suojelevia, eikä mikään muu tällä hetkellä uhkaa samalla tavalla Helsingin luontoa (no, Rakennusvirasto vähän mutta jos nyt ei väännetä siitä). Rastila (joka btw on yleiskaavavisioissa häviämässä kokonaan), Kivinokka, Vartiosaari, Östis (nojoo, siinä oli sentään lainsäädäntö apuna)... ja Jos luontojärjestöt eivät olisi varpaillaan ja äänessään, mitä heillä tekisi? Näin sanottuani totean myös, että yleiskaavaan liittyy paljon hyvää, ja ehkä rakentavampi sävy luontojärjestöiltä olisi paikallaan. Mutta jälleen kerran, mikäli kaupunki-ihmisiltäkin tulee vain vittuilua, menee se keskusteluyhteys siinä. Samoin käynee, jos bulevardisointiin liittyvistä ongelmista huomautettavessa vastaus on, että eihän tolla ole kokonaisuuden kannalta mitään väliä (joskin Pornaistenniemi on ihan passé, ei tarvi nyt vääntää siitä).
Kun mä näen, että luonto- ja kaupunki-ihmisillä on niin palojn yhteistä, koen, että tällainen poteroituminen on vaan kaikkien kannalta tyhmää. Eix kaikki vois vaan halata?
Disclaimer: en liity minkään luontojärjestön toimintaan mitenkään.
Miten ihmeessä voit väittää, että KSV olisi tekemässä yleiskaavaa, joka suojelisi lähes kaikki alueet, joita luontojärjestöt haluavat suojella? Kaavavisioiden pohjalta näyttää hiukan toisenlaiselta.
Esim. suurin osa Itä-Helsingin luontoalueista näyttäisi olevan tarkoitus poistaa. Vihertarkastelun ulkopuolelle on jätetty ainakin Kivinokka, Vartiosaari, Ramsinniemi ja Meri-Rastilan metsäalue koko laajuudessaan. Vaikka siis Meri-Rastilan asukkaille on osayleiskaavaan liittyen väitetty, että 85 % metsästä säästyy (viimeksi mm. kaupungin vastineessa osayleiskaavasta tehtyihin kunnallisvalituksiin), ei viraston tarkoituksena näytä olevan rajoittaa rakentamista osayleiskaava-alueeseen, vaan suunnitteilla on koko ajan ollut laajempi rakentaminen rantametsään.
Itä-Helsingin luontoalueisiin kohdistuvaa uhkaa voisi verrata siihen, että joku keksisi ehdottaa koko Keskuspuiston rakentamista.
Kannattaa myös katsoa, miten yleiskaavavisioissa suhtaudutaan merelliseen luontoon. Ei hyvältä näytä.
Tarkastelun ulkopuolella on nyt esimerkiksi Uutela, Mustavuori, Kallahden niemi. Ja Kivinokastahan juuri päätettiin, samoin tullaan päättämään Vartiosaaresta ihan Yleiskaavan ulkopuolella jo aiemmin.
Se merellinen osio on kovin suurpiirteinen, eli siinä voi nähdä varmaan mitä toivoo tai pelkää. Mutta siinäkin pääpaino minustaa näyttää olevan saariston säilyttämisellä ja sen saavutettavuuden parantamisella. Varsinaista rakentamista on hyvin vähän.
Mikä siinä Rastilan leirintäalueessa muuten on luonto-ongelma? Sehän on asvaltoitu kenttä.
Kuka täällä on Rastilan leirintäalueesta kirjoittanut? Kuten totesit, sen mahdollisessa rakentamisessa ei ole luonto-ongelmaa, koska se on asfaltoitu kenttä.
Viittasin siis Meri-Rastilan länsirannan metsään, jonne yleiskaavavisioissa on kohdistettu "merellistä asumista". Oletan, että myös Joel tarkoitti samaa paikkaa, sillä perinteisesti on puhuttu Rastilan ulkoilualueesta.
Kannattaa katsoa Uutelaakin vähän tarkemmin - sitä samaa "merellistä asumista" on sijoitettu myös Uutelan kupeeseen kanavan toiselle puolelle.
Merellisessä visiossa on mahdotonta nähdä mitään säilyttävää. Suunnittelijoiden ajatus merellisestä Helsingistä näyttää olevan jonkinlainen puuhamaa: visiosta löytyy mm. ”merellisten urbaanien suurten festivaalien näyttämöitä” sekä ”Windsurfmekka”.
No kun sitä karttaa on nimenomaan vaikea "katsoa tarkemmin", koska se mittakaavaa on tämä http://www.yleiskaava.fi/wp-content/uploads/2013/05/visioteema_6_merellisyys_130513.jpg
Selitystekstissä sanotaan että "merellinen asuminen" voi olla esim. kelluvia asuntoja, ja eiköhän tuohon epämääräiseen kategoriaan uppoa talot 300 metrin päässä rannastakin. Kartan mittakaavalla se Rastilan merkintä on muuten myös viereisen pientaloalueen ja Vuotien päällä, jos tuota niin haluaisi lukea. Vai puhutko nyt jostain ihan muusta dokumentista?
Kantava ajatus tuossa minusta näyttää olevan, että saariston ja viheralueiden saavutettavuutta parannetaan. Eikö tätä nimenomaan ole toivottu?
Esimerkiksi vision tapaan Kuninkaan- ja Vartiosaari olisi syytä avata jo siksikin, että se tasaisi Suomenlinnan kävijämääriä ja kulutusta. Tämä edellyttää lauttaliikennettä, jota suuresti edesauttaisi että on edes jonkun verran asutusta, jotta se voidaan järjestää. Näin minä sen Kuninkaansaaren asuntomerkinnän luen, jotain pienimuotoista todennäköisesti ajateltu.
Eli tämä ei ole mikään asuntopoliittinen kysymys, koska asuntomäärällisesti ei tällaisilla kohteilla ole mitään merkitystä. Mutta se tässä on, että jos niihin viheralueisiin laitetaan täyssuojelu päälle, niin se sitten tarkoittaa sitä että niille on käytännössä lähes mahdotonta tehdä yhtään mitään.
Tapahtumien osalta yleiskaavoittaja voi nyt rustata mitä huvittaa, koska eivät he niistä millään muotoa päätä. En suhtautuisi kovin vakavasti.
Ja palatakseni kirjoituksen varsinaiseen aiheeseen. Minusta aivan liian heppoisin perustein vedetään yhtä kuin merkkejä puistojen ja luontoalueiden välille.
Puistoissa on ihmisiä tekemeässä jotain, joka nyt lähtökohtaisesti tarkoittaa jonkinlaista infrastruktuuria sitä tekemistä tukemaan. Esimerkiksi Laakson ratsastustallit keskuspuistossa. Tai vaikka viljelypalstoja, kesäravintoloita, tms. Lisäksi niihin puistoihin pitäisi päästä jotenkin.
Jos on erikseen isot pihat, lähipuistot ja lähimetsät se tarkoittaa sellaista kaupunkia, joka on harvemmin rakennettu kuin omakotitaloalue. Että jotenkin pitäisi kehittää sellaista viheraluekonseptia, jossa yhdistyy luontoarvot siihen että sinne voi tehdä edes keinun tai polun, koska sitä maata ei ole rajattomasti.
Onkohan mieleesi koskaan tullut, että se, mitä suunnitellaan luontoalueiden "saavutettavuuden lisäämisen" nimissä, käytännössä hävittäisi luontoalueet muuttamalla ne puistoiksi?
Useimmat luontoalueet ovat jo nyt helposti saavutettavia ja niissä on riittävästi kulkureittejä kävelyyn, juoksemiseen ja pyöräilyyn. Jos niihin vedetään raitioteitä ja baanoja, ne lakkaavat olemasta luontoalueita.
Yleiskaavavisioista kannattaa älähtää, koska usein kuulee sanottavan, että kaavoitukseen reagoidaan liian myöhään.
Ei visiokuviinkaan pitäisi mitä tahansa hölmöyksiä mennä piirtämään. Myös yleiskaavoitusta varten tulisi olla riittävät selvitykset ja veikkaanpa, että merelliseen Helsinkiin liittyen saattaa löytyä esim. murtoveteen liittyviä yllätyksiä.
Viime viikon Vuosaari-lehdessä oli tieto, että yleiskaavan visioissa koko Meri-Rastilan metsäalueelta (josta siis 85 %:n sanottiin säästyvän osayleiskaavan jälkeen) ja Ramsinniemeltä ollaan uudessa yleiskaavassa poistamassa virkistysaluemerkintä. Lisäksi Mustavuoren eteläosien rakentaminen nousee uudelleen esille.
Uutisessa ei sinänsä ollut mitään uutta kaavaprosessia seuranneelle. Saman olin pystynyt lukemaan jo toukokuussa 2013 kaavakahvilassa esillä olleesta aineistosta.
Ihmettelen, mistä sinulle on syntynyt käsitys, että virasto olisi suojelemassa lähes kaiken?
Viime viikon Vuosaari-lehdessä oli tieto, että yleiskaavan visioissa koko Meri-Rastilan metsäalueelta (josta siis 85 %:n sanottiin säästyvän osayleiskaavan jälkeen) ja Ramsinniemeltä ollaan uudessa yleiskaavassa poistamassa virkistysaluemerkintä. Lisäksi Mustavuoren eteläosien rakentaminen nousee uudelleen esille.
Uutisessa ei sinänsä ollut mitään uutta kaavaprosessia seuranneelle. Saman olin pystynyt lukemaan jo toukokuussa 2013 kaavakahvilassa esillä olleesta aineistosta.
Ihmettelen, mistä sinulle on syntynyt käsitys, että virasto olisi suojelemassa lähes kaiken?
Lähetä kommentti