torstai 19. elokuuta 2010

Energian säästäjät ymmärtää vähiten energiansäästöstä

Via El Reg, PNAS on tutkinut ihmisten tietoisuutta energiansäästötoimien tehokkuudesta suhteessa halukkuuteen tehdä niitä. Tulos on käänteinen korrelaatio.
For example, participants estimated that line-drying clothes saves more energy than changing the washer’s settings (the reverse is true) ... So long as people lack easy access to accurate information about relative effectiveness, they may continue to believe they are doing their part to reduce energy use when they engage in low-effort, low-impact actions instead of focusing on changes that would make a bigger difference.

Ei yllätä. Tämän asian suhteen on kaksi koulukuntaa, toisten mielestä se että ihmiset ylipäänsä kiinnittää huomiota ympäristöasiohin on hyvä, koska tämä asenne jotenkin leviää sitten tehokkaisiinkiin toimiin. Eli ekoilu ruokki itseään. Toisten mielestä taas ihmisten hyväntahtoisuus on rajallinen luonnonvara joka tulisi kohdentaa tehokkaasti.

En tiedä kummat ovat oikeassa, vaistonvaraisesti ja asenteellisesti olen jälkimmäisellä kannalla, mutta kysymys on minusta empiirinen. Mutta henkilökohtaisesti toivon että Websterin dokumentissaan Katastrofin Aineksia tekemä tuulisähköllä toimivan sähköpatterin asentaminen kaukolämmitteiseen kerrostaloasuntooon oli vitsi. Sellaisena se on oikein hauska.

2 kommenttia:

Kuntsa kirjoitti...

Muuttaisin kyllä tuon otsikon muotoon "PNAS ymmärtää vähiten energiansäästöstä". Jokainen joka on käynyt kodinkonekaupassa viime vuosikymmenen sisään tiettää, että PNASin esimerkki on täyttä höpöä.

Ostin tässä keväällä hävyttömän kalliin rumpukuivaimen. Silloin saatavilla oli pääasiassa B- ja C-luokan kuivaimia ja yksi A-luokan malli (jota toki myytiin eri nimillä). Siinä on kompressori eli lämpöpumppu joka säästää hintansa takaisin reilussa kahdessa vuodessa. Seitsemän kilon rummullista kohden kuluu vajaa 2 kWh. Tavallinen B-luokan kuivain olisi vienyt 4,5 kWh.

Mitä sitten pesukoneen säädöillä voi säästää? Markkinoilla on lähes tulkoon ainoastaan energialuokan A (tai parempia) pesukoneita. A-luokan 7 kilon pesukone saa viedä korkeintaan 1,4 kWh.

Tyypillisen kuluttajan säästöpotentiaali on siis "pesukoneen säädöillä" 1,4 kWh tai "narukuivauksella" 4,5 kWh.

Tietysti voi ajatella, että pelkkä laitteen energiankulutus ei kuvaa hyvin energiansäästömahdollisuuksia. Pesukoneen käyttämä energia valuu viemäristä alas mutta kuivausrummun energia jää lämmittämään sisätiloja, ja toisaalta jos pyykkiä kuivattaa sisällä, haihtuva kosteus jäähdyttää sisätiloja. Normaalitilanne vähänkin etelämpänä on se, että kuivausrummun käyttämä energia pitää erikseen poistaa sisätiloista ilmastointikoneella. Minäkin asun sen verran hyvin eristetyssä talossa, että painavin syy ostaa vähävirtainen kuivausrumpu oli se, että kesällä ei vanhaa rumpua viitsinyt käyttää, kun kämpän lämpötila muutenkin hätyytti 30 asteen rajaa.

Teemu kirjoitti...

Ne varmaan tarkoitti pesuveden lämpötilan valintaa.