EHYT Ry on yksi niistä tahoista, joidenka kohdalla jokainen faktana esitetty väite on syytä tarkistaa, koska heihin ei kokemusperäisesti voi luottaa. Tolkku tekee nyt sitten Yleisradiolle ilmaistyötä, olkaa hyvä.
Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi syyttää viskigatea ja muita sääntelyyn tuohtuneita viimeaikaisia puheenvuoroja "masinoiduksi". Salaliittoteoriat on tässä blogissa tapana sivuttaa asiaankuuluvalla hihittelyllä, mutta tartutaan sen sijaan esitettyihin faktoihin:
– Nykyään on olemassa vahva näyttö, että mainonta vaikuttaa erityisesti lasten ja nuorten juomiseen, ja minusta se on aika painava peruste rajoittaa alkoholimainontaa, Aalto-Matturi sanoo.
Pidemmin tämä on tapana sanoa niin että mainontaa sekä lisää että aikaistaa nuorten juomista.
Suomessa sallittiin alkoholimainonta EU-jäsenyyden myötä vuonna 1995. Tuon jälkeen myös alkoholin reaalihinta on laskenut ja saatavuus parantunut. Alla muutama edustava kuvaaja nuorten juomisesta viime vuosikymmeninä. lähde Nuorten terveystapatutkimus 2013
 |
| Raittiiden osuus ikäryhmittäin. |
Jos pitäisi arvata, niin veikkaus olisi että alkoholipolitiikka ja sen muutokset tuskin on mitenkään keskeinen selittävä tekijä tässä muutoksessa, eli ei myöskään niin että vähempi hyysääminen vähentää kulutusta. Tietenkään kokonaiskulutuksen tilastot eivät vielä todista ettei mainonta vaikuta alkoholin kulutukseen nuorisossa, tosin joidenkin asiantuntijoiden mukaan näin on:
Erityisesti markkinoinnin tieteellisessä tutkimuksessa on vuosien saatossa osoitettu päinvastoin, että mainonta vaikuttaa lähinnä vain kilpailevien brändien markkinaosuuksiin tuotekategorian sisällä eikä juuri tuotekategorian kokonaiskulutukseen. Tämä pätee sekä markkinoinnin tutkimukseen yleisesti että niihin tieteenalamme tutkimuksiin, jotka koskevat alkoholituotteita erityisesti.
Mutta vähintään tämän kaiken nyt pitäisi herättää jotain kysymyksiä siinä vaiheessa kun tiukemman politiikan autuutta toitotetaan itsestäänselvyytenä. Se mistä tämä hiljaisuus kumpuaa on sitten toisen kirjoituksen aihe.
16 kommenttia:
Kun nyt varmasti kaivoit taustoitushengessä kaikki tiedot tähän liittyen, niin luitko samalla myös tämän:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/alkoholimainonta-lisaa-nuorten-juomista-miksi-uhataan-rikkoa-nuoria-suojelevaa-lakia/
THL:n työntekijät saavat palkkansa siitä, että puhuvat höpöjä ja pelottelevat viinapirulla. Heiltä on turha odottaa neutraalia tietoa.
Cherry picking! Tässä olisi luotettavampi metodi hakea kokonaiskuvaa tieteellisistä tutkimuksista tällä alalla, jos oikeasti haluat tarkistaa faktat.
Google scholar: alcohol marketing youth systematic review
(Monet artikkelit ovat maksuseinien takana, mutta abstrakteista näkee hyvin minkälaisiin tuloksiin systemaattiset tieteelliset katsaukset tulevat tässä kysymyksessä)
Kirsikanpoimintaa? Sikäli kun todellisuus Suomessa, jonka lainsäädännöstä nyt kuitenkin puhutaan, ei käyttäydy kuten tutkimustieto ja teoria sanoo, niin pallo selittää tämä epäsuhta on niihin vetoavilla. Mitä sitä tutkimustietoa yleisemmin pläräsin, niin eipä sekään nyt ihan yksiselitteiseltä vaikuta, mutta en mä nyt lähde tohon vaan viittaan vain tähän kulutuskehitykseen.
Voidaan toki sanoa että kulutus olisi laskenut enemmän jos olisi rajoitettu enemmän markkinointia. Emme tiedä ja voihan toi pitää paikkansa, mutta kyllä siitä nyt luulisi tässä alkoholitutkimuksen suurvallassa löytyvän jotain ihan paikallista tilastollista näyttöä. Otan mielelläni luettavaksi. Ja kun vielä samaan aikaan hinta on laskenut ja saatavuus parantunut, jotka siis ceteris paribus niiden samaisten tutkimusten mukaan nostavat kysyntää.
(Semmoinen varaus noissa luvuissa toki on, että en tiedä kuinka luotettava tuo terveystapatutkimus on. Siihen yleensä vedotaan tässä kentässä, joitain soraäänikiäkin kuulunut, mutta en tunne asiaa niin hyvin että ottaisin tähän mitään kantaa.)
Viimeisin anonyymi, juu olen lukaissut muussa yhteydessä tuonkin saman koonnin koonnin, joka on siis kokolailla suora käännös EU-rapparista.
Mä en löydä mitään viittausta tosialliseen nuorten juomiseen Suomessa, en minkäänlaista vaikutusarviota suuruusluokasta tyyliin jos rajoitamme mainontaa näin ja noin niin se vaikutta näin paljon kulutukseen, sen rakenteeseen, tms. Ylipäänsä mitään sellaista konkreettista perustelua joka olisi falsifioitavissa. Siinä vaiheessa kun ruvetaan tekemään lainsäädännöllisiä rajoituksia, niin ne pitää perustella tavalla joka kestää edes pintapuolisen kritiikin, mitä tämä blogaus on, sekä myös asettaa mittarit sille mistä me tiedetään että ne rajoitukset ylipäänsä ovat toimivia.
Oman empiirisen kokemuksen mukaan mainonta näkyi oman nuoruuden kulutuksessa sekä omassa että kaverien kulutuksessa, mutta lähinnä siinä että mitä ostettiin eikä määränä, Määrä tuntui pysyvän aikalailla vakiona.
http://pediatrics.aappublications.org/content/123/3/989.abstract
"CONCLUSIONS: The link between alcohol use in movies and adolescent binge drinking was robust and seems relatively unaffected by cultural contexts. "
Yhden tutkimuksen johtopäätöksen siteeraaminen on keskustelun kannalta lähes yhtä merkityksellistä kuin empiiristen anekdoottien tarjoaminen perusteluina.
Kiinnostaisi tietää onko Suomen alkoholinkäytössä jotain erityislaatuista, sillä markkinoinnin teoriassa ja tutkimuksessa yleensä havaitaan että mainonnan vähentäminen tai poistaminen lisää kulutusta.
Markkinoinnin puuttuessa tuotteille on vaikeaa rakentaa brandiarvoa, hahmotettu ominaisuuksia joiden takia kuluttaja on valmis maksamaan tuotteesta enemmän kuin muista vastaavista. Tuotteiden ainoaksi määrittäväksi tekijäksi jaa hinta, joka poljetaan alas.
Markkinointiviestinnällä voidaan vaikuttaa vain olemassa olevaan käyttäytymismalliin, tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaaan että mainonnalla pystyttäisiin luomaan lisäkulutusta. Tätä on tutkittu paljon etenkin alueilla, joissa mainonta on ollut osittain tai kokonaan kiellettyä, kuten tupakka, epäterveelliset ruoat, alkoholi jne.
Juuri tästähän SK:n artikkelissa puhuttiin, ja THL vastineessaan osittain myönsikin ettei kyse ole kokonaiskulutuksen vähentämisestä, vaan maalitolppia siirrettin klassisesti lapsiin vedoten.
Tutkimustulokset ovat kuitenkin vähintäänkin ristiriitaisia, joten toivottavasti ainakaan kaikkea toivoa Suomen nuorison pelastamiseksi alkoholilta ei laiteta mainonnan kieltämisen varaan.
Muutenkin toivoisi että alkoholivalistuksessa alettaisiin siirtyä raittiuden ihannoinnin sijasta alkoholin vastuullisen ja positiivisen käytön korostamiseen. Äärimmäisestä linjasta luulisi olevan jo tarpeeksi huonoja kokemuksia esim. seksuaali- ja huumevalistuksen parista.
Niin siis tässä oli kysymys mainonnan rajoituksista, ei elokuvista. Joidenka sisältöön puuttuminen muuten menisi niin syvälle ilmaisunvapauteen, että perustelujen pitäisi olla vallan erikoisen hyvät.
Joka tapauksessa, toi suomalaisten nuorten juomisen _vähentyminen_.
Viimeisin anonyymi. Kiitos kommentista.
Minulla ei ole mitään lopullista mielipidettä siitä mitä alkoholin juonnille yleisemmin pitäisi tehdä, ja tämä siis myös sisältää sen ettei sille oikein voi tehdä mitään, enkä ole täysin varma että tarvitseeko edes. Viiteryhmässä suomalaisten kokonaiskulutus ei ole mitenkään erityisen korkeaa. Ja toisaalta nuoremmissa ikäluokissa suunta on raittiimpi.
Hinnalla voisi ehkä hillitä, mutta reaalihinnan laskua on hyvin vaikea padota, jos talous eli ostovoima kasvaa. Viinaverot eivät kuitenkaan käytännössä voi olla ihan mitä tahansa.
Että hoidetaan alkoholisteja, puututaan häiriöihin, ja niin edelleen kuten se nyt yleensä on tapana hoitaa. Nää väestötason ratkaisut vaikuttaa lähinnä seuraavan logiikkaa jotain täytyy tehdä, tämä on jotain, tämä täytyy tehdä.
Ylläoleva enemmän pohdintaa ja osin vajaalla tietopohjalla, eli pitäisi kirjoittaa ajalla ja ajatuksella paremmin.
Koko asiassa on naurettavinta puuttuminen juuri aikuisten viskiharrastukseen ja vastaavaan, joilla ei ole MITÄÄN tekemistä ongelmajuomisen kanssa. Samaan aikaan elokuvien kuten American pie tai Kauhea kankkunen ikäraja on ollut 12 vuotta. Toki ratkaisu olisi tässä sitten vielä nostaa sitä ikärajaa, eikä edes välttämättä huono idea, koska en nyt ehkä antaisi oman 12 vuotiaan kyseisiä elokuvia katsoa.
Elokuvat on toimiva esimerkki sikäli että niistä saatu malli on huomattavasti vaikuttavampi tekijä koska niistä opitaan miten juodaan, ei mitä juodaan. Collegessa pitää juoda ihan helvetisti. Herkän taiteilijan kuuluu juoda. Kärsivä nuori huumekoukussa on kiinnostavampi kun nörtti koulunpenkillä. Parhaimmat bailaajat saa parhaat naiset. Ainakin hetkeksi.
Mainonta tosiaan vaikuttaa lähinnä siihen mitä juodaan ja parhaimmillaan se voi johtaa siihen että juodaan vähemmän mutta laatua kun siihen että juodaan sitä yhtä ja samaa (Väitän että markkinoinnin takia tuontioluiden maltillinen kulutus on yhä nuorempien parissa suositumpaa nykyään humalahakuisen halpis-oluen kiskomisen sijaan)
Yleisesti ottaen väittäisi juurikin että mainonta vaikuttaa siihen mitä juodaan ja juuri mietojen juomien mainonta. Golden cap siideriä myydään seksillä huomattavasti näkyvämmin kun Jeremy myy Viskiä.
Anonyymit on Putinin (=Valviran, ehyt, thl ym...) väkeä
Noo, tässä blogissa nähdään että asiat riitelee, argumentit on parempia kuin toiset, eikä ihmiset. Eli samapa tuo kuka kirjoittaa ja miksi.
Joku kirjoitti:
"Markkinointiviestinnällä voidaan vaikuttaa vain olemassa olevaan käyttäytymismalliin, tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaaan että mainonnalla pystyttäisiin luomaan lisäkulutusta. Tätä on tutkittu paljon etenkin alueilla, joissa mainonta on ollut osittain tai kokonaan kiellettyä, kuten tupakka, epäterveelliset ruoat, alkoholi jne."
Tuo pitää paikkansa alkoholiteollisuuden rahoittamien tutkijoiden tutkimuksissa. Mutta ne eivät ole sama asia kuin kaikki tutkimukset. Esimerkkeinä tutkimuksista, joiden mukaan mainonta voi vaikuttaa alkoholin kulutuksen määrään voisi vaikkapa seuraavat tutkimukset:
Anderson P, de Bruijn A, Angus K, Gordon R, Hastings G. Impact of alcohol advertising and media exposure on adolescent alcohol use: a systematic review of longitudinal studies.Alcohol Alcoholism 2009;44:229-43. http://dx.doi.org/10.1093/alcalc/agn115
Smith LA, Foxcroft DR. The effect of alcohol advertising, marketing and portrayal on drinking behaviour in young people: systematic review of prospective cohort studies. BMC Public Health 2009;9:51. http://dx.doi.org/10.1186/1471-2458-9-51
Snyder L, Milici F, Slater M, Sun H, Strazhakova Y. Effects of advertising exposure on drinking among youth. Arch Pediatr Adolesc Med 2006;160:18-24
Tässä on ollut kaikkea muuta, mutta yritän kaivaa aikaa tutusta noihin tutkimuksiin kunnolla ja tarvittaessa teen jatkoblogauksen. Kiitos viitteistä.
Lähetä kommentti