Perustyytyväinen kansa

Esa Suominen kommentoi päivän Hesarissa (paywall) että Perussuomalaisten kannattajakunnassa on yleisprotestoijia. Varmaan on. Epäilen että protesti on kuitenkin väärä aikalaisdiagnoosi.

Pikemminkin minusta vaikuttaa siltä että viime vaaleissa eniten kannatusta on saanut se jolla on vähiten mitään asiaa. Esimerkiksi viime vaalien suurin puolue. Kokoomuksen puoluesihteeri Tujusen myohäisherännäisyys "sisältökysymyksiin" herättääkin huvittuneisuutta, nyt se peukkuhanska ei sitten enää riitäkään?

Minusta näyttää siltä että merkittävä osa äänestäjistä on perustyytyväistä, tai ei ainakaan halua että mikään muuttuu. Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa että samaiset äänestäjät ovat pettyneitä politiikkaan, juuri sen takia he pelkäävät että poliitikot tekevät jotain.

Ja he saavat sellaista politiikkaa kuin haluavat. Istuva hallitus ei ole tehnyt mitään isompia muutoksia, veroja nyt on vähän laskettu niin kuin tähänkin saakka ja lainsäädäntöä lähinnä ajanmukaistettu esimerkiksi ympäristöasioissa. Kuvaavaa on että valtakunnassa jossa työttömyys kasvaa ja julkinen talous on kriisissä, sekä maailmassa jossa on päällä sekä ympäristö- että finanssikriisi, A-luokan kysymyksiä on viemärit mummonmökeissä ja se otetaanko tähän maahan jokunen sata pakolaista vuodessa enemmän tai vähemmän.

Se vanha peli oli pako keskustaan, lähes kaikki puolueet keskustalaistuivat. Uusi kisä on sitten kai siitä kuka onnistuu sanomaan vähiten mistään mitään. Näppärämmin tämä käy pitämällä meteliä jostain moraalisista kysymyksistä joihin kannan ottamisesta ei seuraa käytännössä juuri mitään.