Helsinki tarvitsee kipeästi uusia asuntoja eli lisää kaupunkia. On sietämätöntä että
tämän estää rahoituskelvottomat moottoritiefantasiat.
Suomen Kuvalehden haastatteleman professori Heikki A. Loikkasen
mukaan Helsingissä asunnot ovat kovin kalliita yksinkertaisesti siksi,
että on paljon hyvätuloisia ihmisiä niistä kilpailemassa.
Helsingin liikennesuunnittelu pohtii miten sadan miljoonan (vuodessa) liikennerakentamisen määrärahat saadaan riittämään, kun kaikkeen ei olekaan rahaa. Pitää priorisoida. Ja evästää:
Länsiväylän kattamisen Koivusaaressa viimeisin hintalappu taisi olla 170 miljoonaa. Tai jotain sinne päin, sama sinänsä koska se ylittää tuotot mitä kaupunki saa tonttimaasta, eli Koivusaarta ei rakenneta. Saavutus sinänsä Helsingin tonttihinnoilla. Koivusaaren voisi rakentaa ilman mitään betonikansia, ihan vaan tekemällä Länsiväylästä kadun.
Käytännössä Keski-Pasilan rakentaminen seisoo kun ihmetellään mitä tehtäisiin tiesuunnitelmalle johon ei ole varaa. Samaisessa kaupunkisuunittelulautakunnan kokouksessa käsittelyssä oleva Veturitie tunneleineen maksaa arviolta noin 140 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus on 125 miljoonaa. Kaupunki saa tonttimaasta Keski-Pasilasta oman arvionsa mukaan 70 miljoonaa euroa, ja varmaan sinne pitäisi muutakin rakentaa kuin moottoritie keskelle uutta keskustaa. Keski-Pasilan parituhatta parkkipaikka edellyttää ajoyhteydeksi ihan normaalin kadun, ei monitasomoottoritietä. Liikkumista helpottanee että Pasilassa pysähtyvät valtakunnan kaikki junat, pari ratikkalinjaa sekä tusina bussilinjaa.
Kruunvuorenranta on hankalampi tapaus. Sijainnista johtuen Kruunvuoren rakentaminen vaatii sillan. Joskus se kalliskin ratkaisu on oikea, ja toisaalta silta nostaa kaupungin omistaman tonttimaan arvoa, eli myös tuottaa rahaa. Kuitenkin miksi pitäisi tehdä sillan lisäksi yli sadan miljoonan tunnelia Herttoniemeen. Kumpaankin ei ole varaa.
Uusien asuinaluiden rakentaminen pitäisi olla ykkösasia asuntopulasta kärsivässä kaupungissa. Ne edellyttävät kyllä katuja, ratikkakiskoja, pyöräväyliä ja muuta ihan normaalia kaupunki-infraa. Tähän budjettiraamin sata miljonaa vuodessa riittää.
Sellaiset joukkoliikenneinvestoinnit kannattaa myös tehdä, vaikka velaksi, jotka tuottavat kaupungille suoraan rahaa. Esimerkiksi Topeliuksenkadun ratikkakiskot nopeuttavat koko Mannerhemintien suunnan ratikkaliikennettä, joka laskee sen kustannuksia ja toisaalta nopeammat ratikat luultavasti houkuttelevat lisää matkustajia, eli lisää lipputuloja.
Muuta liikennekivaa voi tehdä sikäli kun rahaa jää yli, pariin megahankkeeseenkin voisi olla varaa. Esimerkiksi Raide-Jokeri tai joku autotunneleista. Mikään kuviteltavissa oleva budjetti ei riitä sellaisen liikennesuunnittelun tarpeisiin, jonka patenttiratkaisu jokaiseen risteykseen on sadan miljoonan tunneli. Jotka vielä koplataan asuinaluiden rakentaminen, eli kun niihin tunneleihin ei ole varaa niin asuinalueet jäävät toteutumatta. Nimby-vinkki: Jos haluat että jonnekin nurkkaan kaupunkia ei koskaan rakenneta mitään, kannata rakentamista raivokkaasti, kunhan liiikenne viedään maan alle.
Kyse on yksinkertaisesti siitä että halutaanko rakentaa kaupunkia vai halutaanko rakentaa tunneleita. Jos haluaa kumpaakin, niin sitten pitää kaivaa rahat, ja kun rahaa ei ole on pakko valita. Pallo on kaupunkisuunnittelulautakunnalla ja sen jälkeen kaupunginhallituksella. He voivat päättää että Helsinkiin rakennetaan kaupunkia, ja tieliikenneverkko sopeutuu sekä siihen että budjettiraamiin. Eli jos, ihan kokeiluluonteisesti, vaan rakennattaisiin lisää kaupunkia Helsinkiin.
Suurkaupungissa asukas- ja työpaikkatiheyden kasvu lisää vuorovaikutusta, verkostoja ja tuottavuutta. Alueella toimivien yritysten kannattavuus ja työntekijöiden palkkataso nousevat korkeammiksi kuin muualla. Helsingin kantakaupunki on tyypillinen esimerkki metropolikeskuksen magneettisesta vetovoimasta, joka nostaa kiinteistöjen hintoja.Loikkanen on oikeassa seuraavalla oletuksella:
Suurkaupungin korkea hintataso ei siis johdu hintapyyntöjen korkeudesta, jos maankäytön rakenne ja instituutiot on annettu.Eli suomeksi, jos kaupungin byrokratia ei pysty tuottamaan rakentamiskelpoista maata keskeisillä paikoilla, niin ei nouse taloja, vaan hinnat.
Loikkanen korostaa sitä, että ydinkeskustaa ja lähiöitä yhdistäville ”välialueille” pitäisi rakentaa asuntoja. Reunalla taas pitäisi suosia tiiviitä pientaloalueita nykyisten kerrostalolähiöiden sijasta... Kaavoitettukin alue voi jäädä rakentamatta tai rakentaminen viivästyy, koska kunta ei tuo sinne kunnallistekniikkaa tai yksityiset investoijat jättävät tonttivarannon käyttämättä.Kerrostalojen rakennustahti Helsingissä riippuu lähinnä kaavavarannosta, eli kaavoittujen tonttien määrästä. Tällä hetkellä tontteja on noin kahden vuoden tarpeisiin, joka on aivan liian vähän. Helsingin pitäisi rakentaa mainittua kunnallistekniikkaa, eli putkia, katuja, ratoja ja niin edelleen. Ja tämä ei valitettavasti ole lainkaan selvää, pikemminkin tunnutaan tahtovan megalomaanisia liikenneväyliä.
Helsingin liikennesuunnittelu pohtii miten sadan miljoonan (vuodessa) liikennerakentamisen määrärahat saadaan riittämään, kun kaikkeen ei olekaan rahaa. Pitää priorisoida. Ja evästää:
Kaupunkirakenteen tiivistäminen toteuttamalla projektialueille osoitettu maankäyttö edellyttää tunneleiden ja eritasoliittymien rakentamista pääkatuverkolle liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi.No ei edellytä. Helsinkiin on rakennettu kaunis, haluttu ja toimiva kantakaupunki ilman ensimmäistäkään tunnelia tai eritasoliittymää, ja niin voi ja tulee tehdä jatkossakin. Saa sitä haluta maanalaisen moottoritieverkoston, mutta ei se nyt voi olla syy jättää taloja rakentamatta. Ja näin kuitenkin tapahtuu. Virasto jatkaa:
Keski-Pasilan toteuttaminen käynnistää Veturitien tunnelin ja Kalasataman keskuksen toteuttaminen Sörnäisten tunnelin rakentamistarpeen. Koivusaaren rakentaminen edellyttää Länsiväylän eritasoliittymän toteuttamista. Kruunuvuorenrannan rakentaminen luo tarpeet Linnanrakentajantien tunnelin...Näihin ei ole rahaa, eli Keski-Pasilaa, Kalasatamaa ja muitakaan kantakaupungin laajennuksia ei voi rakentaa? Talot häiritsevät ikävästi vapaata autoilua, mutta harvemmin sitä taloja ehdotetaan sen takia poistettavaksi.
Länsiväylän kattamisen Koivusaaressa viimeisin hintalappu taisi olla 170 miljoonaa. Tai jotain sinne päin, sama sinänsä koska se ylittää tuotot mitä kaupunki saa tonttimaasta, eli Koivusaarta ei rakenneta. Saavutus sinänsä Helsingin tonttihinnoilla. Koivusaaren voisi rakentaa ilman mitään betonikansia, ihan vaan tekemällä Länsiväylästä kadun.
Käytännössä Keski-Pasilan rakentaminen seisoo kun ihmetellään mitä tehtäisiin tiesuunnitelmalle johon ei ole varaa. Samaisessa kaupunkisuunittelulautakunnan kokouksessa käsittelyssä oleva Veturitie tunneleineen maksaa arviolta noin 140 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus on 125 miljoonaa. Kaupunki saa tonttimaasta Keski-Pasilasta oman arvionsa mukaan 70 miljoonaa euroa, ja varmaan sinne pitäisi muutakin rakentaa kuin moottoritie keskelle uutta keskustaa. Keski-Pasilan parituhatta parkkipaikka edellyttää ajoyhteydeksi ihan normaalin kadun, ei monitasomoottoritietä. Liikkumista helpottanee että Pasilassa pysähtyvät valtakunnan kaikki junat, pari ratikkalinjaa sekä tusina bussilinjaa.
Kruunvuorenranta on hankalampi tapaus. Sijainnista johtuen Kruunvuoren rakentaminen vaatii sillan. Joskus se kalliskin ratkaisu on oikea, ja toisaalta silta nostaa kaupungin omistaman tonttimaan arvoa, eli myös tuottaa rahaa. Kuitenkin miksi pitäisi tehdä sillan lisäksi yli sadan miljoonan tunnelia Herttoniemeen. Kumpaankin ei ole varaa.
Uusien asuinaluiden rakentaminen pitäisi olla ykkösasia asuntopulasta kärsivässä kaupungissa. Ne edellyttävät kyllä katuja, ratikkakiskoja, pyöräväyliä ja muuta ihan normaalia kaupunki-infraa. Tähän budjettiraamin sata miljonaa vuodessa riittää.
Sellaiset joukkoliikenneinvestoinnit kannattaa myös tehdä, vaikka velaksi, jotka tuottavat kaupungille suoraan rahaa. Esimerkiksi Topeliuksenkadun ratikkakiskot nopeuttavat koko Mannerhemintien suunnan ratikkaliikennettä, joka laskee sen kustannuksia ja toisaalta nopeammat ratikat luultavasti houkuttelevat lisää matkustajia, eli lisää lipputuloja.
Muuta liikennekivaa voi tehdä sikäli kun rahaa jää yli, pariin megahankkeeseenkin voisi olla varaa. Esimerkiksi Raide-Jokeri tai joku autotunneleista. Mikään kuviteltavissa oleva budjetti ei riitä sellaisen liikennesuunnittelun tarpeisiin, jonka patenttiratkaisu jokaiseen risteykseen on sadan miljoonan tunneli. Jotka vielä koplataan asuinaluiden rakentaminen, eli kun niihin tunneleihin ei ole varaa niin asuinalueet jäävät toteutumatta. Nimby-vinkki: Jos haluat että jonnekin nurkkaan kaupunkia ei koskaan rakenneta mitään, kannata rakentamista raivokkaasti, kunhan liiikenne viedään maan alle.
Kyse on yksinkertaisesti siitä että halutaanko rakentaa kaupunkia vai halutaanko rakentaa tunneleita. Jos haluaa kumpaakin, niin sitten pitää kaivaa rahat, ja kun rahaa ei ole on pakko valita. Pallo on kaupunkisuunnittelulautakunnalla ja sen jälkeen kaupunginhallituksella. He voivat päättää että Helsinkiin rakennetaan kaupunkia, ja tieliikenneverkko sopeutuu sekä siihen että budjettiraamiin. Eli jos, ihan kokeiluluonteisesti, vaan rakennattaisiin lisää kaupunkia Helsinkiin.
9 kommenttia:
Taas on piirretty liian lyhyt tunneli, ja lisäksi yhtä leveä tie päälle. Tunnelin idea olisi (paitsi ohittaa liikennevirtojen solmukohta) rauhoittaa maataso, jolloin sinne riittäisi 1+1 kaistaa ja pari hidastetta; mahtuisi pari torniakin lisää (tonttirahaa), ja hiljenevän Savonkadun voisi kaventaa ja varmaan saisi pari uutta tonttia sinnekin.
P.s. turha parjata kaupungin virkamiehiä, jos on pakko noudattaa liikenneviraston ja -ministeriön "laatuvaatimuksia ja suunnitteluohjeita". Meluetäisyys liikennemäärän mukaan taisi olla Ympäristöministeriön puolelta.
"Nimby-vinkki: Jos haluat että jonnekin nurkkaan kaupunkia ei koskaan rakenneta mitään, kannata rakentamista raivokkaasti, kunhan liiikenne viedään maan alle."
Kuulostaa ihan Kulosaari-taktiikalta: JOS Itäväylä ja metro tunneliin, niin sitten. Muussa tapauksessa muka ei ole mitään tehtävissä täydennysrakentamis rintamalla. Siihen vaan taloa pystyyn joutomaille, liikennevihreille. Itäväylän nopeuksia voi alentaa Kulosaaren kohdalla. Ja vaikka kaventaakin. Niin yksinkertaista.
Kiitos hyvistä kommenteista.
Anonyymi 1, ymmärtänen mitä tarkoitat ja se pintaosuus on naurettavan leveä. Savonkadun voisi vaikka sulkea ja gryndata, jos autoliikenne ohjattaisiin uudelle Veturitielle. Näin ei vaan olla tekemässä; lopputulos olisi että on kahden puolin rataa kuusikaistainen Ratapihantie ja toisella puolen rata Veturitie tunnelissa ja toinen Veturitie sen päällä. Ja on se nyt vähän hassua ehdottaa liian kalliin tunnelin tilalla pidempää eli kalliimpaa tunnelia. :)
Mistä pääsen siihen että mitä ne liikennevirrat ovat, joita tämä tieverkosto palvelee, ja jotka on pakko laittaa maan alle. No, ennusteet pohjautuu siihen että Tuusulanväylä käännetään Pasilaan eli tunneli Maunulast Pohjois-Pasilaan, ja tehdään Pasilanväylän jatkot tunnelissa sekä Lahden että Turunväylälle, ja Sörnäisten rantatielle.... Millä ihmeen rahalla? Miksi? Keski-Pasilassa tulee olemaan ehkä pari tuhatta pysäköintipaikkaa, nuo eivät voi millään ilveellä tuottaa kymmeniä tuhansia autoja lisää päivässä liikennettä.
Valtiota on näistä aika turha syyttää, Koivusaaressa toki Elyä. Mutta me tehdään sekin itse, lain mukaan Helsinki voi ihan omalla päätöksellään ottaa tien kaduksi, jonka jälkeen ei tarvitse kysyä Elyltä mitään. Melunormitkin on muuten etupäässä Helsingin omaa tulkintaa, ei lainsäädäntö niihin pakota.
Virkamiesten parjaaminen ei ole itsetarkoitus, mutta tässä nyt yritetään sanoa että jonkun pitää ottaa kokonaisuudesta vastuu, ehkä se on sitten KH. Ja siten varten virkamieskunnan tulee tehdä edes vaihtoehdoksi ihan normaali kaupungin katuverkko, semmoista vaihtoehtoa on vaikea valita jos ei sitä ole valmisteltu.
Anonyymi 2, Kulosaari-seura teki oman vaihtoehtosuunnitelman jossa Itäväylän kannen päällä oli kaksi omakotitaloa. Näin siksi että lisäasukkaat tuhoaisivat saaren luontoarvot. Heitä ei voi parodioida ja niin edelleen.
Eikö kaava/suunnitelma todennäköisesti kaatuisi hallinto-oikeudessa, jos valtion virallista totuutta turvallisesta rakentamisesta (lvm:n ja muiden ohjeet) ei noudatettaisi, vaikka rakentava taho olisi kunnallinen? Menisi ura vielä alta.
Kas kehveliä, mutta teillähän näyttää siellä olevan yleiskaavatyö käynnissä. www.yleiskaava.fi. Pitäisi näemmä olla luonnosta pöydällä arvioitavana vielä tämän vuoden puolella. Siinä toivottavasti otettaneen "kokonaisuudesta vastuuta".
Hiljan julkaistussa Helsingin kaavoituskatsauksessa sanotaan väestönkasvuarvioksi 265 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä, eli 190 000 uutta asuntoa. Ja liikenne tuskin nykyisestä vähenee.
Eli varmaan pitää ottaa tossa yleiskaavassa kaikki keinot kehiin, kalliita megahankkeita jos liikenneongelmat ei muuten ratkea ja samalla myös halvempia ratkaisuja eri puolilla kaupunkia. Täällä Tampereella olen seuraillut kiinnostuksella EHYT-hanketta, jolla tiivistetään ja eheytetään kaupunkirakennetta sekä erinäisiä isompia hankkeita, kuten tuota rantatunnelitouhua. Molempi kai parempi?
Koska elämme rajallisten resurssien maailmassa, kaikkia keinoja ei pidä käyttää. Rajallisen ja kalliin tilan puitteissa on Helsingin kokoisissa kaupungeissa pakko kyetä priorisoimaan kattavia, kapasiteetiltaan suuria, kustannustehokkaita ja vähän tilaa vieviä liikennemuotoja, jolloin voittajaksi selviää pyöräily, kävely ja (pika)raitiotiet. On täyttä hölmöyttä ja taloudellista vastuuttomuutta "tasapuolisuuden" nimissä käyttää sata miljoonaa autotunneliin jonka tuoma yhteiskuntataloudellinen hyöty on murto-osa esim. vastaavasta investoinnista raitioteihin tms. ("kaikille liikennemuodoille pitää olla kaupungissa tilaa" = "autoliikenteelle pitää varata vähintään yhtä paljon tilaa ja resursseja kuin ennenkin riippumatta sen tehottomuudesta")
Yhtä mielekästä olisi vaatia tasapuolisuuden nimissä jokaisen suomen pihtiputaan päätielle ratikka sahaamaan edes takaisin koska "kaikille liikennemuodoille pitää olla maaseudulla tilaa". Harvaan asutulla maaseudulla auto on tehokkain tapa järjestää liikenne, kaupungeissa yhdistelmä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. (sivumennen jos meilläkin olisi asutus keskittynyt maaseudullakin enemmän kyliin haulikolla kartalle ammuttujen hajatalojen sijaan, myös kävely/pyöräily voisi olla maaseudullakin huomattavasti merkittävämmässä roolissa).
Tämä ei tarkoita että autoilu kaupungeissa kiellettäisiin tms hullua, vaan se on parhaimmillaan täydentävä liikennemuoto esim. huoltoajoon ja sen semmoiseen, mutta ei missään nimessä ensi- tai edes toissijainen kaupungin sisäinen liikennemuoto. Tästä on jo tarpeeksi liian kalliita ja muutenkin huonoja kokemuksia riittämiin maailmalla.
Oivallisia pointteja, anonyymi. Juu ja tasapuolisuus onkin sitten asia erikseen. Muotoilin ehkä väärin tuon kaikkien keinojen kehiin ottamisen, tarkoitin enemmänkin kaikkien korttien katsomista. Autotunneli saattaa jossain olla liikenteellisesti toimiva ja kokonaistaloudellinen ratkaisu, jossain taas ei niinkään. Sen tulevan yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa on mahdollisuus tarkastella tuota blogitekstissä esiteltyä problematiikkaa. Ja toivottavasti tarkastellaan joka kantilta, pitkäkää siitä huoli! :)
Herttoniemen tunneli (tai, no, "Linnanrakentajantien parannussuunnitelma") on mukana kaikissa "Laajasalon raideliikenteen" (=joukkoliikennesuunnitelman) YVA-selvityksen vaihtoehdoissa - ainakin arviointiohjelman mukaan. Jos nyt tunneli pudotetaan pois, pitää koko YVA tehdä uusiksi? Eihän se käy että tehdään hanke (Kruunuvuorenranta) joka pilaa asukkaiden ympäristön muualla lisäämällä liikennettä Linnanrakentajantiellä entisestään, sen varren asuintaloja ei ole mitoitettu kovemmille melutasoille ja hiukkaspäästöille. Siinä on Herttoniemenrantalaisten terveys vaarassa ja kiva valitusrumba edessä.
Lähetä kommentti