keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Mahtuuko sairaalat Meilahteen?

Meilahden sairaala-alue on täynnä. Laajennetaan sitä.

Lastenlinna alkaa käydä vanhaksi ja uutta lastensairaalaa puuhataan monien eri tahojen toimesta. Tolkun sairaalatietotoimisto on kesälomalla, mutta asia on varmaankin hyvä ja uusi lastensairaala tarpeellinen. Vastuullisena kaavoitusblogina Tolkku tarjoaa oman vaatimattoman panoksensa.

Eräs ongelma on ilmeisesti se että Meilahden sairaala-alue on vähän täynnä. Tiivistämällä ja rakennuksia purkamalla voidaan löytää vielä tilaa, ja toki niin kannattaa tehdä, mutta tässä hieman kummastuttaa se että eikö sitä sairaala-aluetta voisi myös laajentaa?

Kuvassa sinisellä rajattu alue on 2,3 ha aivan Meiahden sairaalan vieressä, vähän rajauksesta riippuen alue on kahdesta kolmeen hehtaaria. Nyt siellä on puustoa ja parkkipaikkaa joilla tuskin on kovin merkittävä käyttö- tai luontoarvoja? Paciuksenkadun vastaisella mäellä (kyllä, jyrkällä mäellä) on luontevasti allergia- ja astmasairaala.

Alueelle on kaavoitettu 21 000 kerrosneliön toimitilaa (KTY) "opetus- ja tutkimustoimintaa ja sitä tukevaa toimintaa sekä toimistoja varten" Paciuksenkadun varteen, mutta se sisältää vain yhden kapean tontin. Laajentamalla rakentamista koko alueelle saataisiin HUSin kiitettävällä rakennustehokkuuudella ehkä 100 000 kerrosneliötä tilaa. Lastenklinikka on kiinteistötietojen mukaan 12 500 kerrosneliötä.

Eli tilaa riittäisi muihinkin laajennuksiin ja sairaalatoimintaa voitaisiin keskittää Meilahteen, jolla on synergiaetuja. 100 000 neliötä on rahanarvoista tilaa, jotain 100 - 200 miljoonan euron välillä. Äkkiseltään tämä hyöty voitaisiin realisoida luopumalla vastaavasti muista sairaalakiinteistöistä, jotka voitaisiin sitten ottaa esimerkiksi asuinkäyttöön. 100 000 neliötä on noin 1 500 asuntoa.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Kuinka ei vedetä joukkoliikennelinjaa puiston läpi

Helsingin valtuusto äänesti juuri mahdollisimman täpärästi Vallilanlaakson joukkoliikennekadun nurin. Näin päättyi, toistaiseksi, yksi mallitapaus siitä kuinka ei edistetä joukkoliikennettä.

Asian historia ulkomuistista menee hyvin lyhyesti suurin piirtein näin: Ensin oli Pietari Kalmin kadun jatke. Jonka kaupunginhallitus hylkäsi pari kertaa. Sitten keksittiin että vedetään katu ratalinjaa pitkin. Uudenmaan ELY valitti Helsingille että tämä on Helsingin oman yleiskaavan vastainen, mikä on totta, ja valtuusto päätti että niinpä on. Asiaan palattaneen seuraavassa yleiskaavassa. Aikaa kuului kuutisen vuotta.

Valmistelu, sisältäen mm. liikenne-ennusteen joka hukkasi laaksoa kulkevan ratikan matkustajat koska malli sijoittaa Kumpulan yhteen pisteeseen pari sataa metriä pohjoiseen kampuksesta ja maantieteen laitoksen poikkeuksellisen laadukkaan tutkimuksen ohittamisen olankohautuksella, oli tasoltaan kirjavaa. Mutta ei siitä nyt sen enempää.

Tarjolla oli kompromissi, jossa laaksoon olisi vedetty vain ratikka nurmiradalla. Tämä olisi mennyt valtuustossa lähes yksimielisesti läpi.

Ruohorataa Karlsruhen malliin.
Ja tämä ei käynyt, lainaan Hannu Oskalaa:
Murheellista on sekin, että Vallilanlaaksossa menetettiin mahdollisuus tehdä esimerkillisen kaunista ratikkalinjaa – sen sijaan että Vallilanlaaksoa tultaisiin tulevaisuudessa esittelemään positiivisena esimerkkinä hyvin maisemaan istuvasta raideliikentestä, se tullaan nostamaan esiin kun halutaan vastustaa hyviäkin liikennehankkeita
On nyt vaan yksinkertaisesti tyhmää asettaa puistot ja joukkoliikenne vastakkain. Joukkoliikenne tarvitsee omia väyliä, ihan vastaava tarve ja paljon suuremmin hyödyin kuin Vallilanlaaksossa olisi esimerkiksi Lääkärinkadun tasolla Pasilasta Meilahteen. Ei ole ainoa. Sen sijaan että oltaisin tehty mallikelpoinen esimerkki siitä kuinka puisto ja joukkoliikenne yhdistetään, niin piti väkisin ajaa bussikatua, jopa niin paljon että ihmiset jotka sekä ymmärtävät joukkoliikenteestä että kannattavat sitä intohimoisesti kääntyivät vastustamaan koko hanketta.

Tällä yhdellä episodilla, jonka jälkeen ei edellenkään ole saatu mitenkään parannettua Kumpulan yhteyksiä, tehtiin suurta vahinkoa Helsingin joukkoliikenteen kehittämiselle. Se tässä harmittaa, vaikka puiston säästyminen toki on hyvä asia eikä katua voinut vaan kannattaa. Ja jos se Lääkärinkadun rata halutaan tehdä niin sitten pitänee kaivaa jostain sata miljoonaa ratatunneliin, eli tuskin tehdään.