perjantai 28. maaliskuuta 2014

Asunnot voittivat byrokratian Alppilassa

Kantakaupunkiin saadaan yksi pieni ihan normaali asuintalo lisää, siis ei autohalli eikä pelkkiä perheasuntoja. Tolkku käy läpi tähän riemukkaaseen tapaukseen liittyvät koukerot ja kiittää niin virkamiehiä kuin poliitikoja uskalluksesta, Suomen Luonnonsuojeluliittoa unohtamatta.


Alppilassa muutetaan vanha Suomen luonnonsuojeluliiton toimistotalo asunnoiksi, Kaupunkisuunnittelulautakunnan listalla ollut käyttötarkoituksen muutos hyväksyttiin yksimielisesti. Keskikooltaan noin 50 neliön asuntoja tulee noin 60. Kyseessä on ihan kunnon kaupunkikortteli, tonttiteho erinomainen 3,5, eli lähes kaksi kertaa sen mitä se on yleensä uusissa kaavoissa. Vaikka kerroksia ei ole kuin viisi.

Kotkankatu 9 tulee siis aivan normaali asuintalo, mikä tässä onkin erinomaisen ihmeellistä, koska normaali asuintalo poikkeaa norminmukaisesta monin keskeisin tavoin. Luovasti byrokratiaa kiertämällä ja normeja muuttamalla tässä kuitenkin onnistuttiin.


Jos toimistotilojen muutoskielto olisi tullut voimaan, koko hanke olisi alunperinkin ollut huteralla pohjalla,. Kaupunginhallitus kuitenkin yksimielisesti muutti aluerajausta tiukemmaksi ja kieltoa koskemaan vain kadunvarren liiketiloja, eikä esimerkiksi toisessa kerroksessa olevaa toimistotilaa. Hannu Oskalan ehdotuksen mukaisesti Lasse Männistön tukemana.
 
Liiketilat kadunpuolella säilyvät. Alustava suunnitelma, 1. krs
Koko rakennukseen ei tule ensimmäistäkään pysäköintipaikkaa. Niiden kanssa koko hanketta tuskin olisi saanut taloudellisesti kannattavaksi. Pieni piha tarvitaan ihan pihaksi ja virallisen normin mukaiset noin 33 pysäköintipaikkaa olisi vaatinut käytännössä tontin kokoisen pysäköintihallin rakentamisen nykyisen rakennuksen alle.

Ratkaisuna ei vaan yksinkertaisesti tehdä pysäköintipaikkoja, onhan niitä Kotkankadulla, ja maksukykyisille löytyy varmasti paikkoja. Esimerkiksi tulevasta Linnanmäen pysäköintihallista, tai viereisen Konepajan alueen ylimitoitetuista parkkihalleista. Virkamiehet ovat kyllä luovia kun annetaan olla, nyt löytyi poikkeuspykälä vähäisestä kerrosalan kasvusta johon vedota, ja ohjeista voi yleisemminkin poiketa eli käyttää järkeä.
 
Asunnontojen koko vaihtelee yksiöstä neljään huoneeseen.
Taloon tulee paljon yksiöitä, mutta myös isompia perheasuntoja. Asuntojen keskikoko on kaavassa 50 neliötä, piirustuksissa 48 neliötä, mikä onkin juuri se kaksi neliötä jonka rakennusvalvonta voi joustaa alaspäin. Vanhan 75 neliön keskikokosäännön orjallisella noudattamisella tämäkään ei olisi ollut mahdollista, mutta nykyinen säännöstä antaa enemmän tulkinnanvaraa.

Tällä mallilla lisää

Vastaavasti tulisi rakentaa taloja tai vanhoja muuttaa satakunta vuodessa, jotta päästään 5 500 asuntoon vuodessa. Enemmän ei ole ongelma. Jos näin tehdään, saadaan sekä lisää korttelikaupunkia että riittävästi asuntoja mahtumaan rajalliselle käytössä olevalle tonttimaalle, koska korttelikaupunki on tehokkain maankäytön muoto.

Joustaminen asuntojen koon sääntelystä tarkoittaa sitä että pienempään neliömäärään saadaan mahtumaan enemmän asuntoja. Toki tarvitaan myös isompia asuntoja lapsiperheille, kuten Kotkankatu 9 myös tulee, mutta vain joka viidennessä helsinkiläisessä asunnossa asuu kolme ihmistä tai enemmän. Yhden hengen kotitalouksia on Helsingissä 49% ja kahden 31%.

Ensijaista on että ihmisellä on katto pään päällä, toissijaista että autolla. Malmin aluetta suunnittela Crista Toivola toteaa Helsingin Sanomille:
Suunnittelijat kaipaavat myös varmuutta sille, ettei uuteen kaupunginosaan tarvitsisi rakentaa nykyisen pysäköintinormin mukaista määrä autopaikkoja.
 "Tällä hetkellä mikä tahansa asemakaavoitus lähtee siitä, että mietitään ensin miten paljon parkkipaikkoja alueelle mahtuu. Ei se ihan niin voi mennä", Toivola sanoo.

Pysäköintinormin takia esimerkiksi Koivusaareen tulee matalaa rakentamista, ja pienemmässä mittakaavassa pysäköintijärjestelyt eikä nimbyt paljastuivat lopulta syyksi miksi Oulunkylään kaavoitettavasta talosta hävisi kerros, asia josta tässä blogissa taannoin.

Pysäköintinormia on kuitenkin helpotettu asuntoja haluavien päättäjien toimesta: kaupunginhallitus yksimielisesti muutti apulaiskaipunginjohtajan esityksen niin, että puolet normin mukaisista paikoista voi tehdä myöhemmin kysynnän mukaan, kuten lautakuntakin oli päättänyt. Kuten Kaupunkisuunnittelulautakunta oli ehdottanut. Asialla taas rakentava duo Männistö ja Oskala.

Tuki kaupunkirakentamisella on Helsingissä nyt, pitää vaan uskaltaa tehdä. Kotkankatu 9 on siitä erinomainen esimerkki. Onnittelut kaikille osallistusteneille.

4 kommenttia:

Marko kirjoitti...

Hieno asia. Vielä kun päästäisiin pyörätuolinormista, niin vessojen ei tarvitsisi olla keittiön kokoisia yksiöissä. Jos vaikka 30 % asunnoissa riittäisi pyörätuolinormi. Muuten toimivan ja tehokkaan näköiset pohjaratkaisut. Perheasuntokin on saatu mahtumaan 83 neliöön.

Lento kirjoitti...

Onnittelut järjen voitosta!
Ja on muuten mainion näköiset pohjapiirrokset.

Lento kirjoitti...

Onnittelut järjen voitosta!
Ja on muuten mainion näköiset pohjapiirrokset.

Nimetön kirjoitti...

Kiva talo, kiva katu ja sijainti keskellä kaikkea kun Pasilakin tuosta alkaa ottaa roolia kaupungissa. Teollisuuskatua fillarilla alas Mustikkamaalle, niin uimarantakin miltei takapihalla. Töölönlahti lenkkipoluksi... Varmasti löytyy asukkaiksi ihan autottomia hyviä veronmaksajia. Sääli, että tuo Konepaja näyttää kasvavan nukkumalähiöksi keskelle kaupunkia. Ilmeisesti tarkoitus oli halleihin saada joku suurkauppa, ja sen takia liiketilaa ei tehty. Aleksis Kiven kadusta olisi voinut tulla enemmän Bulevardin kaltainen.

Mutta suonenvetohan tämä vielä on kun suuria alueita kaavoitetaan yhä 60-luvun kumpujen yöstä. Positiivista sentään, että nuorempi päättäjäpolvi ymmärtää sentään puolustaa Helsingin etua, eikä pakottaa ihmisiä muualle autojen tieltä.