maanantai 17. marraskuuta 2008

Kiihtyvä emeritus ja lopullinen ratkaisu liikennepulmiin

Via R. Silfverberg:

Emeritusprofessori Martti Tiuri Länsiväylässä 17.11. 2008, sivu 12
Pääkaupunkiseudulla ei tarvita pikaraitioteitä
...Koko liikenne- ja yhdyskuntapolitiikka on kuitenkin hakuteillä, kun ei oteta huomioon autotekniikan kehittymistä. Sähköautot ovat tulossa kiihtyvällä vauhdilla.

Paikallaan seisova sähköauto ei kuluta juuri lainkaan sähköä.



Martti Tiuri, professori emeritus, HS Mielipide, 14.6.2008
Diesel-henkilöauto väärä valinta
...Ladattavat hybridiautot ovat tulossa markkinoille ensi vuonna. Niissä pyritään 50 km ajomatkaan akuilla ja 15 minuutin latausaikaan. Hybridiautojen lisääntyminen vie kehitystä oikeaan suuntaan, koska se osaltaan edistää akkujen kehittymistä. Sähköauton hyötysuhde on kaksinkertainen polttomoottoriautoon verrattuna. Jo lähitulevaisuudessa liikenne on yhä enemmän sähkön varassa.


Sähkökäsijarrulla pysäköinti käy näppärästi.

Professori Tiuri, HS Mielipide, 6.10.2006
Biopolttoaineet eivät ole kestävän kehityksen mukaisia
...Liikenteen päästöjä voidaan parhaiten vähentää uutta tekniikkaa kehittämällä. Hybridiautoilla voidaan jo nyt vähentää päästöjä kolmasosalla. Euroopan autoteollisuus on sitoutunut vähentämään vuoteen 2010 mennessä autojen keskimääräistä kulutusta 25 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Ajan mittaan vety- ja sähköautot voivat olla kestävä ratkaisu.


Kansanedustaja Martti Tiuri (kok.) HS Mielipide, 15.5.1995
Hiilivoiman paras vaihtoehto ydinvoima
...Kaupunkiliikenteessä sähköautot ovat jo käyttökelpoisia.


Kansanedustaja Martti Tiuri (kok.) Edukunta, Pöytäkirja 179.1994 0) VNS 3/1993
Ilmeisesti jo kahden vuoden kuluttua Kaliforniassa on oltava määrätty määrä saasteettomia autoja myytävänä, ja lisää vaaditaan joka vuosi. Se on ilmeisesti sähköauto. Se on oikeastaan kiinni vain oikean akun kehittämisestä.



Insinööriuutiset 14.09.1968 - Suomen kehitettävä oma sähköauto

tiistai 11. marraskuuta 2008

Pitkässä juoksussa Keynes elää ja voi hyvin

Löysin ensinnäkin elävän todisteen siitä että jollakin on vielä anglo-saksiseen suuhun sopimattomampi nimi kun minulla. Toiseksi hyvän idean.

Arvind Subramanian ja Aaditya Mattoo ehdottavat että WTO puuttuisi valuuttamanipulointiin. Eli siis siihen, että maat (esim. Kiina) pitävät valuuttansa arvoa keinotekoisen alhaalla ja aiheuttavat täten kauppataseen alijäämiä muille maille. Subramanian kirjoittaa FT.comissa :
Getting countries with persistent current account surpluses to adjust obsessed Keynes because he was acutely aware of the limited leverage that could be exerted against such countries...

Adding to the urgency of multilateral action will be US politics. If the US economy takes a downturn and the dollar continues to strengthen, a resurgence of protectionist pressures is likely. This time around, these pressures could well take the form of unilateral action against competitive currencies. It is noteworthy that President-elect Obama has actively and repeatedly supported action against “currency manipulation.”

What multilateral action can help? Keynes’ own idea for this problem was the so-called “scarce currency clause” in the IMF which envisaged trade and other actions by members against a country running persistent surpluses. It was the right idea but located in the wrong institution.


Oikea instituutio on sen sijaan WTO, koska kaupan sääntöjen kautta pystytään pakottamaan valtioita oikaisemaan valuuttapolitiikkaansa:
What is needed is a rule in the WTO proscribing undervalued exchange rates that are clearly attributable to government action. An undervalued exchange rate is in effect a combination of export subsidies and import tariffs, each of which is currently disciplined by the WTO...

This change would be consistent with the WTO’s better record on enforcement. Its dispute settlement system, although not perfect, has been reasonably effective in allowing members to initiate and settle disputes. Effectiveness, and indeed legitimacy, are related to the WTO being perceived as less asymmetric in the distribution of power between the industrial countries and emerging markets.

Niin. WTO on ystävä.