torstai 31. toukokuuta 2012

Yleisempi asumistuki

Suomessa tuetaan asumista tonnille tai kahdella vuodessa per asunto laskutavassa riippuen. Parempi olisi vaan maksaa kaikille vastaavaa asumistukea.

Asumista tuetaan Suomessa montaa kautta, alla muutaman tämän kirjoituksen kannalta olennainen:
  • KELA maksaa asumistukia yhteensä noin 1 250 miljoonaa euroa vuodessa
  • Asuntolainojen korkovähennys maksaa verottajalle noin 550 miljoonaa euroa vuodessa
  • Kodin ja työpaikan välisiä matkakuluja vähennetään verotuksessa nettona noin 600 miljoonaa euroa vuodessa
  • Kotitalousvähennys on nettovaikutukseltaan noin 390 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin 80% kohdistuu remontteihin ja muuhun asunnon hoitoon.
  • (Lisäksi asunnon myyntivoiton verovapaus sekä asuntotulon verovapaus on yhteensä noin kolme miljardia vuodessa, on korkotukea, alennettuja tonttivuokria, jne. mutta jätetään ne nyt tässä väliin.)

Yhteensä siis 2 730 miljoonaa euroa vuodessa asumisen tukia. Suomessa on asuinkuntia noin 2,8 miljoonaa, eli pyöreästi tonni asuntoa kohden vuodessa, pelkästään yllä eritellyistä tuista.

Voitaisiin yksinkertaistaa järjestelmää niin että maksetaan nimikkeelä Yleisempää asumistukea noin 700 euroa vuodessa ihan joka kotitaloudella, siis ihan sellaista tuloista riippumatonta yleistä ja verotonta tukea niin kuin lapsilisä. Tämä maksaisi vuodessa 1 960 miljoonaa euroa, noin kaksi miljardia siis. Ja rahoitus näin.
  • Asumistukea saa 660 000 asuntokuntaa, tuo 700 vähennetään heidän asumistuestaan eli netto on sama, tällä säästyy KELAlta 460 miljoonaa euroa vuodessa.
  • Asuntolainojen, matkakulujen verovähennykset sekä kotitalousvähennys remonttien osalta poistetaan, toisaalta niitä nyt saavat saavat sen 700 euroa vuodessa, eli säästöä 1470 miljoonaa vuodessa.
Eli säästöä pyöreästi samat kaksi miljardia. Hyötyjä on että asumistuen muodostoma tuloloukko pienenee, pieniä asumistukia saavat vapautuvat jopa kokonaan siitä. Päinvastoin kuin nykyiset tuet, niin tällainen tuki ei nosta asuntojen hintoja ja vuokria, koska sen saa niiden suuruudesta riippumatta. Eli asuntomarkkinat toimivat paremmin ja työvoiman tarjonta lisääntyy. Kun lakataan tukemasta pitkiä työmatkoja niin myös liikenteen kustannukset laskevat.

Käsitellään tässä vaiheessa ilmeinen vastaväite, miten ihmeessä työmatkavähennykset ovat asumisen tuki? No, lainaan niiden puolustajaa:
Nimenomaan työmatkavähennys mahdollistaa asumisen maaseudulla tai pikkukaupunkissa, vaikka työ sijaitseekin suuressa kaupungissa... Erityisesti lapsiperheiden on usein tilaa saadakseen hakeuduttava kehyskuntiin, pienempiin kaupunkeihin ja maaseudulle, jossa neliöitä ja tonttimaata saa selvästi halevmmalla.
Näin, eli käytännössä kyseessä on tuki joka mahdollistaa asumisen pidempien matkojen päässä halvemmalla, eli tukee sen saajien asumista. Jos halutaan tukea lapsiperheiden väljempää asumista niin sekin kannattaa tehdä ihan suoraan ja ilman että tuetaan asumista mahdollisimman kaukana. Työmatkavähennysten poistamisen ihan oikea haitta on se että ceteris paribus se vähentää työvoiman liikkuvuutta eli tarjontaa, mutta toisaalta taas pienemmät kannustinloukut ja toimivammat asuntomarkkinat lisäävät sitä mitä luultavimmin enemmän.

7 kommenttia:

ilkka kirjoitti...

Turhia tukia (esim. työmatkojen ja korkojen vähennykset) kannattaa karsia, mutta ei niitä rahoja kannata tuhlata asumistueksi naamioituun perustuloon. Poistetaan mielummin varainsiirtovero, joka on kiistatta huono ja vääristävä vero, ja parannetaan asmistukea. En minä hyvätuloisena tarvitse mitään "asumistukea", mutta yleistä asumistukea pitäisi parantaa kannustinongelmien vähentämiseksi. Tasoa voisi korottaa toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi ja yhteensovitusta pitäisi loiventaa jotta matalapalkkainen työ kannattaisi. Perustulo on tämän saman tavoitteen saavuttamiseksi paljon tehottomampi työkalu koska vääristävillä veroilla kerättyjä rahoja suunnataan takaisin nettomaksajille. Se täysin tarpeettomasti nostaa rajaveroasteita.

Kotitalousvähennystä sen sijaan en poistaisi. Se vähentää harmaaa taloutta ja lisää työtä. Toki sen tasoa pitää aina suhdanteen ja tilanteen mukaan säätää.

Teemu kirjoitti...

ilkka, todettakoon että teksti on puoliksi kieli poskessa kirjoitettua piruilua siitä että jostain syystä keskiluokan saamia asumistukia ei mielletä asumistuiksi. Mutta oikeesti, sinänsä tuo on efektiivisesti sama asia kuin veroalennus, mutta toteutuksessa veroalennuksena on kaksi ongelmaa:

Ensinnäkin, ihan tuloasteikon alapäässä ei ole oikein mitään veroja joita leikata. Jos tämä taas siellä kompensoidaan nostamalla syyperustaisia tukia, niin nostetaan efektiivistä veroastetta, jolloin vaikutus työn tarjontaan kääntyy päinvastaiseksi.

Toiseksi, minusta on poliittisesti realistisempaa poistaa verovähennyksiä ja tarjota tukia tilalle, kuin vastaavasti laskea veroja. Minusta näyttää siltä että syystä tai toisesta suomalainen keskiluokka kokee että vaikkapa lapsilisän korotous on lisää rahaa heille, mutta veronalennus on lisää rahaa joillekin muille (rikkaille). Logiikka on sivunmennen sama kuin universaaleissa palveluissa, esim. verorahotteinen koulutus on hyväksyttävämpää kun sitä tarjotaan kaikille.

ilkka kirjoitti...

Ehkä noin veronalennusten osalta. Varainsiirtovero on tosin niin ikävän konkreettinen, että sen poistamiselle luulisi löytyvän kannatusta. Tai voisi tehdä edes ensimmäisestä miljoonasta verovapaata....

Aika vähäistä on tosiaan ollut innostus esimerkiksi työmarkkinatuen puolison tarveharkinnan poistosta. Sehän on tosi iso tosi juttu työttömien kannustimien ja toimeentulon kannalta, mutta ei kiinnosta. Toisaalta eipä luvatut tuloveronkiristyksetkään hirveästi tunnu puhuttavan, joka tosiaan puolustaa sitä, ettei veronkevennyskään innostaisi massoja.

Etuuksien nostamisen vaikutusten osalta olen tosin eri mieltä. On mahdollista lieventää etuuksien yhteensovitusta, jolloin efektiivinen veroaste laskee vaikka tasoa nostettaisiinkin samalla. Se ei tietenkään ole niin seksikästä kun perusturvan tasokorotus tai perustuloon siirtyminen, mutta jos oikeasti haluaa hyvää tehdä niin aika hyvä rahareikä se olisi. Siinä olisi sekin hyvä puoli perustuloon verrattuna, että se on poliittisesti edes jollain tapaa mahdollista.

Teemu kirjoitti...

ilkka, Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistoa on ajanut nimenomaan samat tahot kuin perustustuloa, ja argumentit oli nimenomaan ne samat eli on väärin, tuottaa aivan hassuja kannustimia eikä edes sen takia säästä mitään. Ongelma oli VVM joka ei halua laskea dynaamisia vaikutuksia ja kuulemma Kokoomus suhtautui jostain syystä nihkeästi. Se nyt kuitenkin väännettiin hallitusneuvotteluissa, eli toteutuu.

Yksi asia joka on ehkä vähän unohtunut on että eroraha on parempi kuin ansiosidonnainen. Eli siis työnantaja maksaisi könttäsumman ja vastaavasti ansiosidonnaista kuukausittaista työttömyyskorvausta pienennettäisiin. Laskisi efektiivistä veroasteta tilanteissa jossa työllistyy uudestaan pienemmällä palkalla.

Työtulojen ja tukien yhdistäminen on jo nyt mahdollista ja toki niitä järjestelmiä pitää kehittää, mutta kun se ongelma on melkein enemmän se että viranomaistoiminta on hidasta ja hakijan kannalta vaikeasti ennustettavaa, kuin se että järjestelmä ei sinänsä loppujen lopuksi mahdollistaisi sitä ainakin teoriassa. Ei tää ratkea ilman jonkinlaista tukiautomaattia, eli tuet joita on tarkoitus yhdistää tuloihin eivät voi olla sellaisia että ne vaativat erillisen paperisodan ja viranomaiskäsittelyn, koska tuo ei nyt vaan toimi. Olen joskus leikkinyt ajatuksella että tuon voisi hoitaa vakuutusmarkkinoilla, jos on 90% todennäköisyys että lapulla B saa tukirahaa niin sen voisi myydä 90% haetun tukisumman arvosta. :)

Pohjimmiltaan tämä on se asennekysymys, ollaanko valmiita tinkimään kannustavuuden vuoksi valvonnasta. Perustulo on symbooli siitä miten kukin tuon kokee.

ilkka kirjoitti...

Eroraha aiheuttaisi hassuja kannustimia esimerkiksi määräaikaisessa työsuhteessa olevalle. Kannattaisi pyytää parin viikon tauko työsopimusten välille jotta saisi erorahan. Käyttäytymisvaiktuksetkin unohtaen, ylivoimainen enemmistö työttömistä työllistyy hyvin nopeasti, joten eroraha tulisi aika kalliiksi tai jäisi määrältään aika olemattomaksi.

Työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto on ajanut myös sdp ja ay-liike, eli aika paljon laajempi joukko kuin perustuloa. En lähtisi äitä rinnastamaan ollenkaan.

Byrokratian keventämisen kannalla olen samaa mieltä ja siinä on selvästi parantamisen varaa ilman perustuloakin. Asumistuen linearisointi on jo massiivinen helpotus, jolloin sen voi edes ammattilainen hamottaa jotenkin. Sovitellun työaika- ja tulokattoja voisi nostaa tai poistaa. Jos nämä poistaisi, voisi jopa työttöän verokortti olla mahdollinen. Yhteensovituksen keventäminen auttaisi vaikka hidaus ja monimutkaisuus jäisikin. Se nostaisi luottamusta siihen, että työ kannattaa hyvin.

Teemu kirjoitti...

Jos sen erorahan maksaa työnantaja, niin kuvaamasi riski on minusta aika pieni. Siitä että siirtyminen erorahasta korottettuun ansiosidonnaiseen nosti työttömyyden kestoa on PTK:n tutkimus.

Toki joo työmarkkinatuen tarveharkinnan poistoa ajoivat monet tahot, hyvä niin ja että toteutuu.

Jos työaika- ja palkkakatot poistuu, niin mitä viranomaiset oikeastaan valvovat? Semmoinen yleinen nyrkkisäntö vuonna 2012 on että byrokratia pitäisi olla ohjelmoitavissa, aina tähän ei päästä, mutta silloin pitää olla sitten joku hyvä syy miksi ei. Suomalaisen julkishallinnon IT menestystarina on sähköinen verokortti, se onnistui siksi että sen sijaan että oltaisiin vaan sähköistetty veroilmoitus josta nyt ei paljon iloa olisi ollut, tehtiin niin päin että muutettiin lakeja niin että voidaan tuottaa veroehdoutus. Tukiehdotus?

Keinona universaali etuus on muuten Suomessa vanha. Lapsilisillä korvattiin kolmikannassa perheellisten korkeammat palkat.

Nimetön kirjoitti...

Suomessa tuetaan asumista monin tavoin. Mutta aika monin tavoin sitä verotetaankin.