Kivinokka kartalle

Keskustelu Kivinokan mahdollisesta rakentamisesta on alkanut. Tolkku toivoo että osallistujat olisivat kirjaimellisesti kartalla.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmisteltu vaihtoehtoja Kivinokan rakentamiselle, kaupunkimaisessa vaihtoehdossa alueelle tulisi jopa 12 000 asukasta. Helsingin Sanomat haastattelee:

"Ki­vi­nok­kaan on mah­dol­lis­ta saa­da uu­si, met­roon tu­keu­tu­va asui­na­lue. Aja­tus on, et­tä rai­tei­siin tu­keu­tu­vil­la alueil­la maan­käyt­tö oli­si mah­dol­li­sim­man te­ho­kas­ta", ku­vai­lee Hel­sin­gin yleis­kaa­va­pääl­lik­kö Rikhard Manninen.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan mukaan:

"Kysymys kuuluu, pidämmekö kiinni tavoitteesta rakentaa Helsinkiä ekologisesti."

Hyvä tavoite ja hyvä kysymys, mutta jos nyt kuitenkin aloitettaisiin siitä että missä Kivinokka oikeastaan sijaitsee ja miten se tarkalleen ottaen tukeutuu niihin raiteisiin. Otetaan esimerkiksi Kulosaaren kartano Kivinokassa. Vastuullinen ammattiyhdistysihminen toki siirtyy sieltä jatkoille Juttutupaan Hakaniemeen julkisilla.

Kulosaaren kartano - Juttutupa

Eli siis kävelyineen alle kuuden kilometrin matkaan kuuluu noin puoli tuntia. Houkutus ottaa taksi lienee suuri.  Toimiva liityntäliikenne säästäisi aikaa ehkä viitisen minuuttia vaihtoineen ja odotteluineen. Tuleva asukas tuskin pitäisi tätä kovin houkuttelevana autoon verrattuna.

Punaisella Kulosaaren kartano, oranssilla metroasemat. Suurenee klikkaamalla

Kyse on yksinkertaisesti siitä että Kivinokka on niemi kahden metroaseman välissä. Metroraiteista sinänsä ei ole kuin haittaa asuinalueille, melua ja esteitä kulkijoille. Metroasemat taas ovat arvokkaita paikalliskeskuksia joista pääsee ainakin toisilla metroasemille nopeasti ja vaivattomasti. Hyvä joukkoliikennekaupunki on aseman lähellä, ei vain radan lähellä.

Viivat kuvaavat kävelymatkoja asemille.
Siniset ovat reilun kilometrin, punaiset 1,3km,

Jotenkin tässä tuntuu taas mittakaava unohtuneen. Kivinokasta on yhtä pitkä matka Herttoniemen metroasemalle kuin Alppilasta Hakaniemen asemalle, ja Kulosaaren asemalle etäisyys on vastaava kuin Paavalinkirkolta Kurviin. Pelkästään metron varaan ei voi Kivinokkaan rakentaa raidekaupunkia, tarvittaisiin esimerkiksi ratikka Kalasatamasta.


Kivinokkalaiset Ry:n puheenjohtaja Katariina Pyysalo taasen toivottaa uudet siirtolapuutarhamajat tervetulleeksi ja kannattaa alueen kehittämistä avoimena virkistysalueena. Perustelu on kuitenkin erikoinen:

"Näin lä­hel­lä kes­kus­taa ole­via vir­kis­tys­aluei­ta ei ole mui­ta. Ka­la­sa­ta­man uu­det asuk­kaat­kin tar­vit­se­vat ul­koi­lua­luei­ta"

Esimerkiksi keskustan puolella Kulosaarta on laaja Mustikkamaan virkistysalue, jonne tulee jatkossa vielä suora kävelysilta Kalasatamassa. Koomista on että sekä Kivinokan säilyttämistä että rakentamista perustellaan erinomaisella sijainnila, mikä ei matka-aikoina vaan pidä paikkaansa.

"Ky­sy­mys kuu­luu, pi­däm­me­kö kiin­ni ta­voit­tees­ta ra­ken­taa Hel­sin­kiä eko­lo­gi­ses­ti."

Ki­vi­no­kan koh­ta­lo on pit­kään ol­lut avoi­me­na. Met­ro­ra­dan lä­hei­syys te­kee aluees­ta hou­kut­te­le­van asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le.

Ki­vi­nok­ka saat­taa ui­nua vii­mei­siä het­kiään muut­tu­mat­to­ma­na met­säa­luee­na.

Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to eh­dot­taa alueel­le kol­mea eri­lais­ta ra­ken­ta­mis­suun­ni­tel­maa, jois­ta ras­kain toi­si nie­mel­le 12 000 uut­ta asu­kas­ta.

Esi­mer­kik­si tu­le­val­le Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan alueel­le aio­taan ra­ken­taa 11 000 asun­toa.

"Ki­vi­nok­kaan on mah­dol­lis­ta saa­da uu­si, met­roon tu­keu­tu­va asui­na­lue. Aja­tus on, et­tä rai­tei­siin tu­keu­tu­vil­la alueil­la maan­käyt­tö oli­si mah­dol­li­sim­man te­ho­kas­ta", ku­vai­lee Hel­sin­gin yleis­kaa­va­pääl­lik­kö Rikhard Manninen.

KU­LO­SAA­REN ja Hert­to­nie­men vä­li­nen vir­kis­tys­alue on Hel­sin­gin vii­mei­siä sel­vi­tys­aluei­ta eli koh­ta­loaan odot­ta­via paik­ko­ja.

Ki­vi­no­kas­sa ei asu­ta ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti. Alueel­la on noin 600 ke­sä­ma­jaa, ve­ne­sa­ta­ma, vil­je­ly­pals­to­ja se­kä suo­jel­tu siir­to­la­puu­tar­ha-alue.

Kuop­pai­sen hiek­ka­tien pääs­sä au­keaa ui­ma­ran­ta. Hil­jai­suut­ta rik­koo vain etäi­nen jy­ly San­ta­ha­mi­nas­ta.

Vas­ta­ran­nal­la ra­ken­tuu Ka­la­sa­ta­ma. Nyt kaa­voit­ta­jan kä­si ku­rot­tuu koh­ti Ki­vi­nok­kaa­kin.

Toi­ses­sa vaih­to­eh­dos­sa asuk­kai­ta tu­li­si noin 4 000. Ra­ken­ta­mi­nen oli­si tii­vis­tä ja ma­ta­laa. Kol­mas ja ke­vyin eh­do­tus säi­lyt­täi­si Ki­vi­no­kan vir­kis­ty­sa­luee­na, mut­ta te­hos­tai­si käyt­töä. Se tar­koit­tai­si muun muas­sa li­sää ke­sä­ma­jo­ja.

Kaa­van laa­ti­mi­sen poh­jak­si nyt val­mis­tu­neet vaih­to­eh­dot tu­le­vat vi­ral­li­ses­ti esil­le syk­syl­lä. Sit­ten asia ete­nee päät­tä­jil­le.

"Po­liit­ti­nen kes­kus­te­lu on vie­lä ko­ko­naan käy­mät­tä", muis­tut­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Risto Rautava (kok), jo­ka kan­nat­taa asun­to­jen ra­ken­ta­mis­ta Ki­vi­nok­kaan.

"Ky­sy­mys kuu­luu, pi­däm­me­kö kiin­ni ta­voit­tees­ta ra­ken­taa Hel­sin­kiä eko­lo­gi­ses­ti."

"Ky­sy­mys kuu­luu, pi­däm­me­kö kiin­ni ta­voit­tees­ta ra­ken­taa Hel­sin­kiä eko­lo­gi­ses­ti."

Ki­vi­no­kan koh­ta­lo on pit­kään ol­lut avoi­me­na. Met­ro­ra­dan lä­hei­syys te­kee aluees­ta hou­kut­te­le­van asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le.

Ki­vi­nok­ka saat­taa ui­nua vii­mei­siä het­kiään muut­tu­mat­to­ma­na met­säa­luee­na.

Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to eh­dot­taa alueel­le kol­mea eri­lais­ta ra­ken­ta­mis­suun­ni­tel­maa, jois­ta ras­kain toi­si nie­mel­le 12 000 uut­ta asu­kas­ta.

Esi­mer­kik­si tu­le­val­le Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan alueel­le aio­taan ra­ken­taa 11 000 asun­toa.

"Ki­vi­nok­kaan on mah­dol­lis­ta saa­da uu­si, met­roon tu­keu­tu­va asui­na­lue. Aja­tus on, et­tä rai­tei­siin tu­keu­tu­vil­la alueil­la maan­käyt­tö oli­si mah­dol­li­sim­man te­ho­kas­ta", ku­vai­lee Hel­sin­gin yleis­kaa­va­pääl­lik­kö Rikhard Manninen.

KU­LO­SAA­REN ja Hert­to­nie­men vä­li­nen vir­kis­tys­alue on Hel­sin­gin vii­mei­siä sel­vi­tys­aluei­ta eli koh­ta­loaan odot­ta­via paik­ko­ja.

Ki­vi­no­kas­sa ei asu­ta ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti. Alueel­la on noin 600 ke­sä­ma­jaa, ve­ne­sa­ta­ma, vil­je­ly­pals­to­ja se­kä suo­jel­tu siir­to­la­puu­tar­ha-alue.

Kuop­pai­sen hiek­ka­tien pääs­sä au­keaa ui­ma­ran­ta. Hil­jai­suut­ta rik­koo vain etäi­nen jy­ly San­ta­ha­mi­nas­ta.

Vas­ta­ran­nal­la ra­ken­tuu Ka­la­sa­ta­ma. Nyt kaa­voit­ta­jan kä­si ku­rot­tuu koh­ti Ki­vi­nok­kaa­kin.

Toi­ses­sa vaih­to­eh­dos­sa asuk­kai­ta tu­li­si noin 4 000. Ra­ken­ta­mi­nen oli­si tii­vis­tä ja ma­ta­laa. Kol­mas ja ke­vyin eh­do­tus säi­lyt­täi­si Ki­vi­no­kan vir­kis­ty­sa­luee­na, mut­ta te­hos­tai­si käyt­töä. Se tar­koit­tai­si muun muas­sa li­sää ke­sä­ma­jo­ja.

Kaa­van laa­ti­mi­sen poh­jak­si nyt val­mis­tu­neet vaih­to­eh­dot tu­le­vat vi­ral­li­ses­ti esil­le syk­syl­lä. Sit­ten asia ete­nee päät­tä­jil­le.

"Po­liit­ti­nen kes­kus­te­lu on vie­lä ko­ko­naan käy­mät­tä", muis­tut­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Risto Rautava (kok), jo­ka kan­nat­taa asun­to­jen ra­ken­ta­mis­ta Ki­vi­nok­kaan.

"Ky­sy­mys kuu­luu, pi­däm­me­kö kiin­ni ta­voit­tees­ta ra­ken­taa Hel­sin­kiä eko­lo­gi­ses­ti.""Ky­sy­mys kuu­luu, pi­däm­me­kö kiin­ni ta­voit­tees­ta ra­ken­taa Hel­sin­kiä eko­lo­gi­ses­ti."

Ki­vi­no­kan koh­ta­lo on pit­kään ol­lut avoi­me­na. Met­ro­ra­dan lä­hei­syys te­kee aluees­ta hou­kut­te­le­van asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le.

Ki­vi­nok­ka saat­taa ui­nua vii­mei­siä het­kiään muut­tu­mat­to­ma­na met­säa­luee­na.

Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to eh­dot­taa alueel­le kol­mea eri­lais­ta ra­ken­ta­mis­suun­ni­tel­maa, jois­ta ras­kain toi­si nie­mel­le 12 000 uut­ta asu­kas­ta.

Esi­mer­kik­si tu­le­val­le Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan alueel­le aio­taan ra­ken­taa 11 000 asun­toa.

"Ki­vi­nok­kaan on mah­dol­lis­ta saa­da uu­si, met­roon tu­keu­tu­va asui­na­lue. Aja­tus on, et­tä rai­tei­siin tu­keu­tu­vil­la alueil­la maan­käyt­tö oli­si mah­dol­li­sim­man te­ho­kas­ta", ku­vai­lee Hel­sin­gin yleis­kaa­va­pääl­lik­kö Rikhard Manninen.

KU­LO­SAA­REN ja Hert­to­nie­men vä­li­nen vir­kis­tys­alue on Hel­sin­gin vii­mei­siä sel­vi­tys­aluei­ta eli koh­ta­loaan odot­ta­via paik­ko­ja.

Ki­vi­no­kas­sa ei asu­ta ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti. Alueel­la on noin 600 ke­sä­ma­jaa, ve­ne­sa­ta­ma, vil­je­ly­pals­to­ja se­kä suo­jel­tu siir­to­la­puu­tar­ha-alue.

Kuop­pai­sen hiek­ka­tien pääs­sä au­keaa ui­ma­ran­ta. Hil­jai­suut­ta rik­koo vain etäi­nen jy­ly San­ta­ha­mi­nas­ta.

Vas­ta­ran­nal­la ra­ken­tuu Ka­la­sa­ta­ma. Nyt kaa­voit­ta­jan kä­si ku­rot­tuu koh­ti Ki­vi­nok­kaa­kin.

Toi­ses­sa vaih­to­eh­dos­sa asuk­kai­ta tu­li­si noin 4 000. Ra­ken­ta­mi­nen oli­si tii­vis­tä ja ma­ta­laa. Kol­mas ja ke­vyin eh­do­tus säi­lyt­täi­si Ki­vi­no­kan vir­kis­ty­sa­luee­na, mut­ta te­hos­tai­si käyt­töä. Se tar­koit­tai­si muun muas­sa li­sää ke­sä­ma­jo­ja.

Kaa­van laa­ti­mi­sen poh­jak­si nyt val­mis­tu­neet vaih­to­eh­dot tu­le­vat vi­ral­li­ses­ti esil­le syk­syl­lä. Sit­ten asia ete­nee päät­tä­jil­le.

"Po­liit­ti­nen kes­kus­te­lu on vie­lä ko­ko­naan käy­mät­tä", muis­tut­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Risto Rautava (kok), jo­ka kan­nat­taa asun­to­jen ra­ken­ta­mis­ta Ki­vi­nok­kaan.

"Ky­sy­mys kuu­luu, pi­däm­me­kö kiin­ni ta­voit­tees­ta ra­ken­taa Hel­sin­kiä eko­lo­gi­ses­ti."

"Ky­sy­mys kuu­luu, pi­däm­me­kö kiin­ni ta­voit­tees­ta ra­ken­taa Hel­sin­kiä eko­lo­gi­ses­ti."

Ki­vi­no­kan koh­ta­lo on pit­kään ol­lut avoi­me­na. Met­ro­ra­dan lä­hei­syys te­kee aluees­ta hou­kut­te­le­van asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le.

Ki­vi­nok­ka saat­taa ui­nua vii­mei­siä het­kiään muut­tu­mat­to­ma­na met­säa­luee­na.

Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to eh­dot­taa alueel­le kol­mea eri­lais­ta ra­ken­ta­mis­suun­ni­tel­maa, jois­ta ras­kain toi­si nie­mel­le 12 000 uut­ta asu­kas­ta.

Esi­mer­kik­si tu­le­val­le Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan alueel­le aio­taan ra­ken­taa 11 000 asun­toa.

"Ki­vi­nok­kaan on mah­dol­lis­ta saa­da uu­si, met­roon tu­keu­tu­va asui­na­lue. Aja­tus on, et­tä rai­tei­siin tu­keu­tu­vil­la alueil­la maan­käyt­tö oli­si mah­dol­li­sim­man te­ho­kas­ta", ku­vai­lee Hel­sin­gin yleis­kaa­va­pääl­lik­kö Rikhard Manninen.

KU­LO­SAA­REN ja Hert­to­nie­men vä­li­nen vir­kis­tys­alue on Hel­sin­gin vii­mei­siä sel­vi­tys­aluei­ta eli koh­ta­loaan odot­ta­via paik­ko­ja.

Ki­vi­no­kas­sa ei asu­ta ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti. Alueel­la on noin 600 ke­sä­ma­jaa, ve­ne­sa­ta­ma, vil­je­ly­pals­to­ja se­kä suo­jel­tu siir­to­la­puu­tar­ha-alue.

Kuop­pai­sen hiek­ka­tien pääs­sä au­keaa ui­ma­ran­ta. Hil­jai­suut­ta rik­koo vain etäi­nen jy­ly San­ta­ha­mi­nas­ta.

Vas­ta­ran­nal­la ra­ken­tuu Ka­la­sa­ta­ma. Nyt kaa­voit­ta­jan kä­si ku­rot­tuu koh­ti Ki­vi­nok­kaa­kin.

Toi­ses­sa vaih­to­eh­dos­sa asuk­kai­ta tu­li­si noin 4 000. Ra­ken­ta­mi­nen oli­si tii­vis­tä ja ma­ta­laa. Kol­mas ja ke­vyin eh­do­tus säi­lyt­täi­si Ki­vi­no­kan vir­kis­ty­sa­luee­na, mut­ta te­hos­tai­si käyt­töä. Se tar­koit­tai­si muun muas­sa li­sää ke­sä­ma­jo­ja.

Kaa­van laa­ti­mi­sen poh­jak­si nyt val­mis­tu­neet vaih­to­eh­dot tu­le­vat vi­ral­li­ses­ti esil­le syk­syl­lä. Sit­ten asia ete­nee päät­tä­jil­le.

"Po­liit­ti­nen kes­kus­te­lu on vie­lä ko­ko­naan käy­mät­tä", muis­tut­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Risto Rautava (kok), jo­ka kan­nat­taa asun­to­jen ra­ken­ta­mis­ta Ki­vi­nok­kaan.

"Ky­sy­mys kuu­luu, pi­däm­me­kö kiin­ni ta­voit­tees­ta ra­ken­taa Hel­sin­kiä eko­lo­gi­ses­ti."

Joskus torni on vain torni

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää tänään siitä rakennetaanko Jätkäsaareen hotellitorni. Kaupunginvaltuusto ei samalla päätä esimerkiksi demokratiasta tai kulutusyhteiskunnan suunnasta.

Jätkäsaaren tornihotellin ympärille käyty keskustelu versoineen tuo mieleen seemiläisen perinnetarinan Baabelin tornista. Kysymys ei enää tunnu olevan tornista sinänsä, vaan sitä mitä se kunkin mielestä edustaa. Ja kuitenkin nyt pitäisi päättää rakennetaanko se torni vai ei.

Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, ja sanoi: "Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta." Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat rakentamasta kaupunkia. (1. Moos. 11:5-8)

Mikko Särelä ennakoi vuosi sitten oikein, että tornirakentaminen Helsinkiin tulee herättämään vastareaktion. Särelä kuitenkin ihmettelee, Martti Tulenheimon blogissa:

Harmillisesti tämän keskustelun kohdalla, Jätkäsaaren torni on Helsingin tornisuunnitelmista ainoa, joka on osa normaalia kaupunkia ja josta voisi tulla hyvin toimiva osa ympäröivää kaupunkirakennetta. Ei sekään loistava visuaalisesti ole, mutta onpahan ainakin katu ja kadulla seinä. 

Jostain syystä Jätkäsaaresta valitetaan, mutta [Keski-]Pasilasta tai Kalasatamasta ei.

Tolkku ihmettelee samaa, ja varsinkin kritiikin etääntymistä vaikkapa kaupunkirakenteellisista ja katukuvallisista kysymyksistä. Joista toki voi tämänkin hankkeen kohdalla olla montaa mieltä. Esimerkiksi Kaarin Taipale huolehti viestinnästä:

Jos hotelli toteutuisi tuolla paikalla tuolla ylikorkealla kopiosuunnitelmalla, Helsingin antama signaali olisi huolestuttava: Täällä voi päättäjiä painostamalla rakentaa ihan mitä lystää ihan mihin lystää. 

Sikäli kun tuollaista signaalia katsoo annetun, kyllä se nyt on tullut jo vaikkapa Keski-Pasilan tai Kalasataman kompleksien kohdalla, kummatkin ovat massiivisia nimenomaan siksi että haluttiin tehdä valtava ostoskeskus. Jätkäsaaressa kuitenkin on kyseessä vain korkea hotelli. Se tuskin esimerkiksi tappaa tulevia kivijalkakauppoja, päinvastoin se toisi niille lisää asiakkaita.

Taipaleen kommentti on vastaus Lasse Männistön päinvastaiseen huoleen, jonka Hannu Oskala pukee sanoiksi näin:

Elinkeinopoliittiset vaikutukset ovat yksiselitteisen positiivisia. Lisäksi olen hiukan huolissani Helsingin maineesta ja houkuttelevuudesta investointikohteena, kun valtuuston tehtäväksi näyttää muodostuvan kerta toisensa jälkeen torpata hankkeita. Kaiken kieltävällä linjalla emme pidemmän päälle pärjää.

Siitä löytyykö talolle Jätkäsaaressa rakentaja tuskin tarvitsee olla huolissaan, vaan pikemminkin siitä että kauan sen rakentumisessa kestää. Helsinki ei niinkään kiellä, mutta on kovin hidas yhteistyökumppani.

Jätkäsaaren tornihotelli on visuaalisesti karu, mutta mitä syitä on olettaa että 16-kerroksinen virallisen puolen vuosikymmenen suunnitteluprosessinen läpikäynyt osuuskaupan hotelli olisi yhtään sen parempi? Vähäeleinen skandinaavinen suunnitteluperinne tuottaa kyllä elegantteja vodkapulloja, mutta sadan metrin korkuiset monotoniset lasiseinät tuppaavat vaan olemaan tylsiä.

Pasi Toiviainen pääsee yhdestä hotellitornista korkeampiin sfääreihin:

Laajemmin ottaen tornit ovat nykyisen, modernin teknis-taloudellisen kilpailuyhteiskunnan ja sitä ruokkivan kulutuskeskeisen elämäntavan airuita. Niiden sähkövalot loistavat yössä yli kaupungin ja niiden sliipatut kyljet välkehtivät. Niiden sisuksissa ja kulmilla voi olla ”hyörinää” ja ”pörinää”, mutta tällä kaikella on hintansa. Urbaaneissa – eli tiiviissä – yhdyskunnissa ihmisten elämäntapa on kulutuskeskeisempi, energiaintensiivisempi ja tuottaa de facto enemmän jätettä, kuin sanotaanko, luonnonläheisemmissä yhdyskunnissa. Nämä tekijät eivät tyypillisesti näy tiiveyden ekologiaa julistavissa laskelmissa.

Entä – käsi sydämellä – mikä onkaan nykyisen ilmasto- ja ympäristökriisin todellinen, syvin syy? Se on nimenomaan länsimainen kuluttava elämäntapa. Se on se, mikä pitäisi muuttaa. Muutos kohti kestävää elämäntapaa ei kuitenkaan ole mahdollinen ellemme ensin lakkaa ihannoimasta ja tahtoen tai tahtomattamme edistämästä sitä. Tässä prosessissa arkkitehtuurikin on voima, jonka merkitys tulisi mieltää.

Jotta aito muutos kävisi mahdolliseksi, me tarvitsemme nyt tornirykelmien sijaan entistä enemmän hengittäviä, eläviä, ihmisen mittakaavaisia, pehmeitä ja vehreitä yhdyskuntia.

Toiviaisen esimerkki tällaisesta viherkaupunkialueesta on Vauban Freiburgissa. Kyseessä on väestötiheydeltään (14 000 as./km2), sijainniltaan (4km keskustasta), sekä liikennejärjestelmältään (ratikka, fillarit) äkkiseltään jokseenkin Jätkäsaarta vastaava uudisalue. Uskooko Toiviainen – käsi sydämellä – että Vaubanin ekoarkkitehtuuri tuottaa jotenkin olennaisesti erilaisen kulutustavan asukkailleen kuin Jätkäsaari?

Vaubania

Pelastusarkkitehtuuurin ongelma on että muillakin ihmisillä kuin kaava-arkkitehdillä on suunnitelmia. Urasuunnitelmia, pariutumishaaveita ja erikoisia harrastuksia. Esimerkiksi kun se työpaikka minne haluaa joka aamu mennä on Ruoholahdessa, tyttö jolla on ilkikurinen hymy asuu Kivikossa, ja kaktuksenkuivauskurssi on Alppilassa. Ei liikkumisen ongelmat niin ratkea että kaavoittaja piirtää kaupunkiin ekokylän jossa on lähikauppa, lähikoulu ja lähivirkistysalue.

Ongelmat olisivat pienempiä jos pidettäisiin kaupungin tiiviinä, jotta matkat pysyvät lyhyinä. Ei viidenkymmenen kilometrin päivittäisessä junamatkassa ole mitään ekologista. Suunnittelijan moraalinen velvollisuus on tehdä hyvistä asioista luontevia ja helppoja. Sitten kun tässä sössitään, niin verotetaan ja kielletään. Ja kun tuokaan ei onnistu, jopa ihan pelkkä syyllistäminen on täysin hyväksyttävä ja rationaalinen toimintatapa, paremman puutteessa.

Ihmisillä on myös liiketoimintasuunnitelmia, tässä tapauksessa konferenssihotellille. Ympäristöystävällistä siitä ei saa millään, kysymys on tilaisuuksista joihin lennetään maailman eri kolkilta tapaamaan kollegoja. Jos haluaa lopettaa maailmasta konferenssit, niin tämä tuskin tapahtuu kieltämällä yhden konferenssihotellin rakentaminen Helsinkiin.

On siinä nyt hyvätkin puolensa, että eri alojen asiantuntijat tapaavat toisiaan. Esimerkiksi ilmastotutkijat. Ihmisten kohdatessa syntyy ihmissuhteita ja ajatuksia, hyviä ja huonoja. Kaupungit ovat sellaisia paikkoja jotka kannustavat niin ajatusten, palvelusten kuin tavaroidenkin vaihtoon. Vaihdanta ei sinänsä ole ekologisesti kestävää tai kestämätöntä, mutta kun on enemmän vaihtoehtoja on helpompi tehdä ja ohjata kohti kestäviä vaihtoehtoja.