Mitä Yleiskaavasta päätettin?

Puolueet päättivät Yleiskaavasta jossa laajennetaan kantakaupunkia yli sadalla tuhannella asukkaalla. Ensimmäisten liikennevalojen paikka siirretään pari kilometriä ulommaksi. Sivujuonteena puolueet säätivät vähän rakentamista golf-kentille ja puistoihin.

Kantakaupungin pohjoisosaa. Havainnekuva yleiskaavan materiaaleista.

Puolueet saivat neuvottelut uudesta Yleiskaavasta valmiiksi ja asiasta nuijittu sopu laitettiin pakettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa. Poliittisesti asia oli käytännössä tässä. Helsingin Sanomat summasi neuvottelut: Kokoomus pelasti Talin golfkentän, vihreät paloja keskuspuistosta. Lisäksi Jäähallin että Kisahallin pysäköintikentät merkittiin rakennettavaksi ja liito-oravalle varattiin Munkkivuoreen asuinmetsä, niin siinäpä pääpiirteittäin se.

Hesarin Kalle Sifverberg kommentoi uutista Facebookissa:

On se kiinnostavaa, että tiukan paikan tullen puolueen kuin puolueen kannat ikään kuin tiivistyvät kullekin ryhmälle olennaisimpaan, etten sanoisi kliseisimpään. On nähty valtakunnanpolitiikassa ja nähdään taas myös Helsingissä.

Silfverberg on hyvin asiantunteva ja terävä, ja huomio on sinänsä osuva, mutta isossa kuvassa hän on väärässä. Yllä olevasta kuvasta poistui jokunen korttelirivi rakentamista Munkkivuoren pohjoispuolelta ja Hämeenlinnanväylän bulevardin viereinen talorivi kapeni paikoin, mutta iso kuva ei tästä juuri muutu. Asuntoja poistui ehkä muutama tuhat.

Jos neuvottelut olisi käyty niin että jokainen ryhmä vuorollaan poistaa ne talot joista he eivät syystä tai toisesta innostu, niin suurin osa kaavailluista rakennuksista kuvassa olisi poistunut. Tämä olisi ollut takavuosina jopa todennäköistä. Sen sijaan puolueet päättivät mahdollistaa kaupunkibulevardit (80 000 asukasta), taas kerran Malmin kentän (25 000) sekä tiivistää kantakaupunkia (50 000 + jokunen tuhat lisää parkkipaikoille).

Liikennejärjestelmään ei vaadittu maanalaista moottoritie- ja raideverkkoa. Eikä muutakaan mitä ei voi rahoittaa eli  tehdä. Liikenneverkon kasvu perustuu katuihin ja pikaratikoihin, mihin liittyy kiinteästi se että uusi asutus on verraittain lyhyiden etäisyyksien päässä keskustasta.

Asuinrakentamisen ulkopuolelle päätettiin jättää teollisuusalueet (ehkä 50 000 asukasta). Vihersormia ei päätetty katkoa (vaikea arvioida, mutta kymmeniä tuhansia).

Olennaista on siis se mitä ei päätetty muuttaa. Kaupunki kasvaa, sadat tuhannet ihmiset saavat asunnon, viheralueet ovat runsaita ja yhtenäisiä, joukkoliikenne paranee, samoin kuin myös kaupungin talous.

Oikein hyvä päätös, varsinkin vaihtoehtoihin verrattuna. Kuten kuvasta näkyy.

Hakaniemen torin luontoarvot uhattuna?

Harhaan johtavien yleiskaavakarttojen levittely ei edistä parempaa kaupunkisuunnittelua tai edes luonnonsuojelua. Helsingissä on jatkossakin puistoja ja viheralueita, jotka tulee suuunnitella hyvin eli huolella ja tarkasti, ei kaupungin kokoisella kartalla kertarykäyksellä. Yleiskaavaan liittyy täysin aiheellisia huolia kiistanalaisista viheralueista, esimerkiksi Ramsinniemi. Näiden suojelua ei edistä perusteeton pelottelu kaupungin kattavalla asvaltoinilla.

Uhanalaista kaupunkiluontoa Ruoholahdessa
Kuvat suurenevat napsauttamalla.

Internetissä leviää seuraava Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kartta, jossa annetaan ymmärtää että kuvassa punaisella merkatuilla alueilla olevat viheralueet asvaltoidaan.

Erikoista tässä on että "rakentamiseen osoitetuiksi viheralueiksi" (punaisella Helsyn kartassa) on merkitty alueita joita on vaikea mieltää viheralueiksi kuten...

Lahdenväylän ja Kehä I liittymä...

Hakaniemen tori...

tai Munkkiniemen Neste.

Ja niin edelleen. Erityisen silminpistäävää on että Helsyn mukaan isoin yksittäinen uuden yleiskaavan rakennettavaksi merkitty viheralue on valtava lentokenttä, jonka asuinrakentamisesta päätettiin 23 vuotta sitten vuoden 1992 yleiskaavassa.

Lisäksi on merkitty rakennattaviksi viheralueita joita ei aivan varmasti olla rakentamassa kuten...

Torkkelinmäen puisto...

tai Ruttopuisto.

Helsyn kartassa joka ikinen puisto ja metsä alueella jossa on myös taloja on asvaltoitu, ja tämä on täydellinen väärinymmärrys. Se mitenkä tämä oikeasti menee selviää ihan vaan lukemalla Yleiskaavaa. Kaavan tarkkuus on hehtaarin kokoiset ruudut. Esimerkiksi Helsyn kauhistelema merkintä "Kantakaupunki C2" ei ota tarkalleen ottaen mitään kantaa siihen kuinka suuri osa sen alueesta on viheraluetta. "Asuntovaltainen alue A1" taas sanoo että vähintään 60% ruudun pinta-alasta on korttelimaata, mikä siis jättää edelleenkin 40% maapinnasta esimerkiksi puistokäyttöön.

Sen sijaan vihreä pikseli "Virkistys ja viheralue", joita Helsy ilmeisesti haluaisi koko kaupungin täyteen, estäisi edes pienen osan pikseliä rakentamisen. Jos esimerkiksi Torkkelinmäen puiston merkkaisi vihreillä pikseleillä, alle jäisi Torkkelinmäen talot.

Hassuinta tässä on se että luonnonsuojelujärjestöille oikein ja ilahduttavasti kuitenkin kelpasi mainio Pro Helsinki 2.0 suunnitelma, joka pääpiirteittäin ei itseasiassa niin kovin paljoa eroa Yleiskaava-ehdotuksesta. Esimerkiksi moottoriteitä on  muutettu bulevardeiksi joita reunustavat talot. Erona on että joitain tärkeäksi koettuja viheralueita kuten Vartiosaari on jätetty rakentamatta, pikselikartan tasolla ero on kokonaisuudessaan muuten kuitenkin pieni. Olennainen ero on siis siinä että Pro Helsinki 2.0 (alla) on esitetty yksittäisten kortteleiden tarkkuudella.

Kaavoitus on sitä että sovitetaan yhteen erilaisia intressejä. Se millä tasolla tämä tehdään on tarkoituksenmukaisuuskysymys. Yleiskaava on nimensä mukaisesti korkean tason kuvaus maankäytöstä koko kaupungin tasolla, tarkat viheralueiden rajaukset suunnitellaan taas asemakaavassa ihan puu ja talo kerrallaan. Niistä ei nyt päätetä yhtään mitään ja tästä on turha hätäillä.