Mitä Yleiskaavasta päätettin?

Puolueet päättivät Yleiskaavasta jossa laajennetaan kantakaupunkia yli sadalla tuhannella asukkaalla. Ensimmäisten liikennevalojen paikka siirretään pari kilometriä ulommaksi. Sivujuonteena puolueet säätivät vähän rakentamista golf-kentille ja puistoihin.

Kantakaupungin pohjoisosaa. Havainnekuva yleiskaavan materiaaleista.

Puolueet saivat neuvottelut uudesta Yleiskaavasta valmiiksi ja asiasta nuijittu sopu laitettiin pakettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa. Poliittisesti asia oli käytännössä tässä. Helsingin Sanomat summasi neuvottelut: Kokoomus pelasti Talin golfkentän, vihreät paloja keskuspuistosta. Lisäksi Jäähallin että Kisahallin pysäköintikentät merkittiin rakennettavaksi ja liito-oravalle varattiin Munkkivuoreen asuinmetsä, niin siinäpä pääpiirteittäin se.

Hesarin Kalle Sifverberg kommentoi uutista Facebookissa:

On se kiinnostavaa, että tiukan paikan tullen puolueen kuin puolueen kannat ikään kuin tiivistyvät kullekin ryhmälle olennaisimpaan, etten sanoisi kliseisimpään. On nähty valtakunnanpolitiikassa ja nähdään taas myös Helsingissä.

Silfverberg on hyvin asiantunteva ja terävä, ja huomio on sinänsä osuva, mutta isossa kuvassa hän on väärässä. Yllä olevasta kuvasta poistui jokunen korttelirivi rakentamista Munkkivuoren pohjoispuolelta ja Hämeenlinnanväylän bulevardin viereinen talorivi kapeni paikoin, mutta iso kuva ei tästä juuri muutu. Asuntoja poistui ehkä muutama tuhat.

Jos neuvottelut olisi käyty niin että jokainen ryhmä vuorollaan poistaa ne talot joista he eivät syystä tai toisesta innostu, niin suurin osa kaavailluista rakennuksista kuvassa olisi poistunut. Tämä olisi ollut takavuosina jopa todennäköistä. Sen sijaan puolueet päättivät mahdollistaa kaupunkibulevardit (80 000 asukasta), taas kerran Malmin kentän (25 000) sekä tiivistää kantakaupunkia (50 000 + jokunen tuhat lisää parkkipaikoille).

Liikennejärjestelmään ei vaadittu maanalaista moottoritie- ja raideverkkoa. Eikä muutakaan mitä ei voi rahoittaa eli  tehdä. Liikenneverkon kasvu perustuu katuihin ja pikaratikoihin, mihin liittyy kiinteästi se että uusi asutus on verraittain lyhyiden etäisyyksien päässä keskustasta.

Asuinrakentamisen ulkopuolelle päätettiin jättää teollisuusalueet (ehkä 50 000 asukasta). Vihersormia ei päätetty katkoa (vaikea arvioida, mutta kymmeniä tuhansia).

Olennaista on siis se mitä ei päätetty muuttaa. Kaupunki kasvaa, sadat tuhannet ihmiset saavat asunnon, viheralueet ovat runsaita ja yhtenäisiä, joukkoliikenne paranee, samoin kuin myös kaupungin talous.

Oikein hyvä päätös, varsinkin vaihtoehtoihin verrattuna. Kuten kuvasta näkyy.