Suomen ASHin lokakamppanja

Sähkösavukkeiden kieltolaki ei vaan kestä asiallista kritiikkiä. Joten terveystahojen Suomen ASH keskittyy loanheittoon ja setäilyyn. Sääli, koska asiasta pitäisi käydä kunnollinen vakava keskustelu.

Miehet joilla on tunteita stumppaavat väärin

Suomen ASH vastaa sivuillaan heitä kohti esitettyyn kritiikkiin, jota tässäkin blogissa on esitetty. Vuoropuhelu olisi virkistävää ja siten tämä on sinänsä tervetullutta.

Asiallisesti ottaen vastineessa kuitenkin heti alkuun setäillään että ihmiset jotka eivät jaa heidän sähkösavukekammoaan ovat maailmankuvaltaan ja identiteeltään herkkiä miehiä joilla on vahvoja tunteita, ja he lukevat Internetistä vääriä tutkimuksia. Tyylinäytteenä:

Miksi terveydenhuollon ammattilaisen puhe iskee miehen kiukkuhermoon?

Tyhmempi kuvittelisi että on aika yksinkertainen selitys sille miksi Jeppe joka on korvannut tupakoinnin sähkösavukkeilla ärsyyntyy, kun hänelle kerrotaan ettei noin voi tapahtua todellisuudessa eikä noin saa tehdä, ja koko tuote pitää kieltää lailla.

Lisäksi todetaan taas että sikäli kun tutkimukset eivät tue ASHin kantoja, ne ovat tupakkateollisuuden maksamaa propagandaa. Tästä annetaan näyttönä että yhden tutkimuspaneelin yksi kahdestoista osallistujasta on neljänkymmen vuoden uransa aikana konsultoinut yritystä, joka valmistaa lääkehyväksynnän saanutta sähkösavuketta. Joita kirjoittaja kannattaa ja joka ei sivumennen herätä mitään kiinnostusta höyryttelijöiden keskuudessa, koska laite vaikuttaa surkealta, mikä ei toki estä sen hyväksymistä tehokkaaksi lääkelaitteeksi. Ja kyseisen yrityksen omistaa British American Tobacco. Vaikkapa samaisen herran kehittämää Fagerströmin testiä nikotiiniriippuvuudella voi kuitenkin ilmeisesti vielä käyttää terveydenhuollossa, vaikka sekin lienee täten tupakkateollisuuden saastuttama.

Summaten kirjoittaja osoittaa heti kärkeen kyvyttömyyttä sietää erimielisyyttä, eli sitä että hänen kanssaan erimielisillä voi olla näkemyksilleen ihan paikkansa pitäviä perustelujakin, ja hän itse on vaan yksinkertaisesti väärässä. Mutta asiaan, henkilökohtaisuuksien jälkeen seuraa lyhyt osuus joka sisältää paikoin asia-argumentin tapaisiakin. Käydään ne läpi.

Ihmiset valitsevat väärin koska eivät käytä tietoa jota ei olemassa

Erityisen pysäyttävä on seuraava epistemologinen kappale:

Sitten ovat tilastojen ja riskien vertailijat. Epidemiologinen tieto saadaan vasta vuosikymmeniä kestävien tutkimusten jälkeen. Sitä varten pitää altistaa satoja tuhansia ihmisiä tupakalle. Tutkimus on kallista ja vaatii paljon osaamista. Kaikkeen tutkimukseen liittyy vielä aina puutteita, eikä tieto ole ristiriidatonta - terveyteen liittyvä tutkimustieto ei ole sitä juuri koskaan. Tutkimustieto koostuu tutkijoiden työnä ja muuttuu hitaasti poliittisiksi valinnoiksi. On totta, että johonkin aina kuollaan, mutta siihen, missä iässä ja miten, voimme itse vaikuttaa. Jos tieto siitä on saatavilla, miksi sitä ei voi jakaa? Valinnan tekee yksilö. Me lääkärit hoidamme kyllä niiden huonompiakin valintoja tehneiden sairauksia.

Ajatuksenjuoksua kontekstissa sähkösavuke on hyvin vaikea seurata, eli puretaan tämä osiin:

1. Pitkäaikaisvaikutusten tutkiminen on työlästä ja kestää, no, pitkään. Eli sitä tietoa ei ole nyt saatavilla. Tiedosta jota ei ole ei vaan voi päätellä yhtään mitään. Se että emme tiedä kaikkea mahdollista jostain uudesta tuotteesta kuten sähkösavukkeet josta päätetään nyt ei auta päätöstä millään tavalla, paitsi jos haluaa vetää johtopäätöksen että kaikki uusi tulee varmuuden vuoksi kieltää. Historiallisena vertauksena, aikansa huolesta että matkapuhelimet aiheuttavat syöpää oli kai sentään edes jotain näytön tapaista.

2. Ihmisten tekemät valinnat vaikuttavat heidän terveyteensä.

3. Miksei tietoa, jota ei siis kohdan 1 mukaan ole olemasssa, saiai jakaa?

4. Vaikka ihmiset valitsevat väärin, koska eivät käytä tietoa jota ei ole, lääkärit kuitenkin hoitavat heidän sairauksiaan, joidenka ei siis tiedetä johtuvan jostain joka olisi voitu välttää, jos he olisivat siitä tienneet.

Haittoja voi vertailla väärin

Seuraavaksi kai torpataan suhteellinen haitallisuus tarkastelutapana toteamalla: "Riskin väheneminen puoleen voi tarkoittaa sitä, että kuolema korjaa aiemman kymmenen sijasta viisi ihmistä." Se miten tämä liittyy asiaan on jälleen kerran epäselvää, koska sähkösavukkeiden kohdalla ei ole esitetty ensimmäistäkään perusteltua syytä miksi se tappaisi ensimmäistäkään käyttäjäänsä. Olennaisemmin, päätöksenteko näissä asioissa on yleensä riskien vertailemista.

Kulunutta vertausta mukaillen, jos tupakanpoltto on kuin hyppäisi 20. kerroksesta, kevytsavukkeet kuin 14., niin sähkösavuke on todennäköisesti kuin hyppäisi ensimmäisen kerroksen ikkunasta. On se toki kuviteltavissa että alas tullessaan kompastuu, lyö päänsä ja kuolla kupsahtaa.

Nikotiini on tappavan myrkyllistä, vain ruumit puuttuvat

Varsinainen perustelu tiiviistyy lopulta siihen että nikotiini on kuolettavan myrkyllistä. Mitä se toki on, annoksina jotka ylittävät normaalin viihdekäytön monikymmenkertaisesti. Nikotiinin puoliintumisaika elimistössä on lyhyt ja pienikin yliannostus aiheuttaa oksentamista ja yleistä pahoinvointia, mikä tehokkaasti estää nauttimasta lisää nikotiinia. Tämän takia tupakoitsijoiden nikotiinikuolemia ei käytännössä tapahdu päinvastoin kuin vaikkapa alkohomyrkytyksiä. Nikotiinia saa myydä ihan lääkkeenäkin, ja se on turvalliseksi todettu siinä kuin lääkkeet yleensä ovat.

Lopuksi kirjoittaja toteaa että nikotiinista ei ole elimellistä hyötyä, mikä on erikoinen tapa lähestyä nautintoainetta. Kummallisin osuus on kuitenkin se jossa kahden kontrafaktuaalin avulla lähestytään asian ydintä:

Usein he ihmettelevät, miten ammattilainen voi vastustaa vähemmän vaarallista tuotetta, kuten sähkösavukkeita, kun kuitenkin vaarallisin tuote, tupakka, on markkinoilla. Tässä olen heidän kanssaan samaa mieltä. Kieltäisin ilman muuta savukkeet välittömästi ja tekisin nikotiinituotteista lääkelain mukaisia valmisteita.

EU-parlamentti päätti, että sähkösavukkeita ei säädellä lääkeläin vaan tupakkalain alla, joten tämäkin mielipide on käytännössä yhdentekevä. Samoin savukkeiden myyntiä ei olla kieltämässä. Se valinta mikä tehdään sähkösavukkeiden suhteen tehdään tässä todellisuudessa sellainen kuin se on, ei sellaisena kuin joku toivoisi sen olevan. Aiempaa blogausta lainaten:

Jos olisi saarella asuva eristetty populaatio joka ei ole nikotiinista kuullutkaan, ja kysymys olisi että pitäisikö siellä sallia sähkötupakka, niin [kieltävä] vastaus olisi järkevä. Elämme kuitenkin maassa jossa noin viidennes aikuisväestöstä edelleenkin tupakoi, ja Tolkku uskaltaa epäillä ettei tämä johtuu tiedon tai lääkkeiden puutteesta. Mutta koska virallinen linja jota ASH ajaa on Savuton Suomi jonain kymmenlukuna, niin tilanne johon verrataan on juurikin fiktiivinen nikotiinivapaa yhteisö. 

Miksi tämä on tällaista?

Koska päinvastoin kuin ASH, Tolkku ei harrasta kyökkipsykologiaa, tässä ei nyt mennä siihen että mikä näitä ihmisiä vaivaa. Päinvastoin, kirjoittajaa on syytä pitää huolissaan vilpittömänä, ja hän on varmasti oikein mukava ihminen noin muuten. On vaan vaikea kuvitella että tämä on kenenkään käsitys asiakeskustelusta.

Ilmeisesti on olemassa kalustettuja huoneita joissa tällaisia käytöstapoja ja argumentointia ei ainoastaan hyväksytä, vaan katsotaan ansioksi. Suomen ASH:n hallitus on täynnä terveyspolitiikan kärkinimiä, ja toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. RAYn sivuilta ei pintapuolisella hakemisella löydy minkäänlaisia kriteerejä avustusjärjestöjen osallistumisella julkisen keskusteluun, eli senkin puolesta  tämä käy.

Tässä on nyt kyse siitä että tupakkalain uudistus on käsittelyssä, ja sisältää käytännössä sähkösavukkeiden kieltolain. Perustelut kestävät pintapuolistakaan kritiikkiä ihan yhtä huonosti kuin yleensäkin, eli viestinnällisesti on kieltäjien tarkoituksensa mukaista lingota lokaa ja keskutella keskustelusta.

Energianuuska villitsee lapset, tai ainakin sekoittaa aikuiset

Tolkussa on viime aikoina paneuduttu terveyspolitiikan ja päihdetutkimuksen ihmeelliseen maailmaan. Eräs alustava hypoteesi on että lasten terveysuhat on niin huolestuttava asia, että olisi suorastaan sydämetöntä sotke huolia turhilla tosiasioilla. Hypoteesi toimii valitettavan hyvin.


YLE (1.10. 2013): Energianuuska on lasten uusi villitys

Kyse on kasvavasta muoti-ilmiöstä, josta alakouluikäiset lapset ovat  nyt innostuneet,  Ehkäisevän päihdetyö Ehyt ry:n Pohjois-Suomen aluekoordinaattori Sinikka Korpela sanoo.

HS (5.10. 2013): Asiantuntija: Energianuuska voi houkutella lapsia oikean nuuskan pariin

"Kun niitä voi lapsillekin myydä, lapset tavallaan oppivat samalla tupakkatuotteisiin", sanoo ylilääkäri Antero Heloma Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hänen mukaansa energianuuskan sisältö ei kuitenkaan vaikuta haitalliselta.

Iisalmen Sanomat (17.10. 2013): Energianuuska pois makeishyllyjen luota

Tupakointia ja nuuskan käyttöä jyrkästi vastustava iisalmelaislääkäri Hannu Vierola hämmästelee nuorten ja jopa lasten uutta villitystä, energianuuskan käyttöä... 

Hän ei ihmettelisi yhtään sitä, että suuret nuuskafirmat ovat energianuuskan markkinoinnin takana. Energianuuskan käyttö saattaa hyvinkin madaltaa kynnystä oikean nuuskan käyttöön. 

- Varsin epäsiisti ja kyseenalainen tapa saada kofeiinia ja vitamiineja. Pahalta haiseva pussi, jota aion kokeilla kesämökilläni hiirenkarkottimena. Koira ja kissa sen hajua ainakin kammoavat

Turun Sanomat (13.11. 2013): Ministeri vetoaa: Ei energianuuskaa alaikäisille

YLE (6.3. 2013) Joukko kansanedustajia: Energianuuskan myynti alaikäisille kiellettävä

Energianuuska on kansanedustajien mukaan lasten ja nuoren parissa uusi muoti-ilmiö, joka vahvistaa myönteisiä mielikuvia nuuskasta.

Ylläolevissa linkeissä kerrotaan lyhyesti summattuna että energianuuska, mistä ainakaan tässä blogissa ei oltu koskaan kuultukaan eikä muutenkaan olla mitään mieltä, on lasten keskuudessa villitys. Mitään tutkimusta tai tilastoa siitä käytetäänkö energianuuskaa ei ole. Eikä varsinkaan siitä että käyttävätkö sitä lapset. Esimerkiksi näissä asioissa usein viitattu Nuorten terveystapatutkimus ei tunne koko tuotetta.

Lisäksi kerrotaan että lapset oppivat energianuuskalla nuuskaamaan tai peräti tupakoimaan. Sinikka Korpela spekuloi Ylen jutussa melkoisen konditionaaliketjun kautta:

- Se muistuttaa hyvin paljon oikeaa nuuskaa ja on hyvin mahdollista, että tällainen leikki johtaa lapsilla ja nuorilla oikean nuuskan käyttöön. Jos tuotetta valmistaa sama taho, joka valmistaa oikeita tupakkatuotteita niin kyllä voisi ajatella, että kyse on tuotteiden markkinoinnista. 

Koko jutun ainoa lähde näyttää olevan haastateltu Sinikka Korpela, joka ei siis ole tutkija, vaan päihdetyön koordinaattori. Missään ei kerrota millä perusteella tämä asiantuntija tuntee asian. Ensimmäistäkään energianuuskaa käyttävää alaikäistä, koululaista, heidän vanhempiaan, kavereitaan tai tutun tuttujaan ei ole löydetty haastateltavaksi.

Ainoastaan Helsingin Sanomat harjoitti journalismia, ja oli soittanut kyseisen tuotteen maahantuojalle. Joka kertoi mm. että he suosittelevat ettei tuotetta myytäisi alaikäisille, ja että he nyt maahantuovat kofeiinia sisältävää nuuskaa siinä toivossa että sitä joku haluaisi ostaa oikean nuuskan korvikkeeksi.

Se että kukaan ei tunnu tietävän asiasta yhtään mitään, ei kuitenkaan estänyt kansanedustajia kertomasta että energianuuska on suosittua koululaisten keskuudessa. Tai ministeriä vaatimasta, ettei tuotetta myytäisi alaikäisille, mistä muuten siis kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä.

Pisteenä i:n päälle iisalmelainen lääkäri antaa lääketieteellisen asiantuntijalausunnon, että sekä hänestä että hänen kotieläimistään energianuuskapussi haisee pahalle.

Voi olla että alakoululaiset viettää välituntinsa energiamälli huulessa, ja tästä jonkinlaisen selittämättömän portin kautta siirtyvät tupakoimaan, puhumattakaan kofeeiniriippuvuudesta. Tai sitten eivät, emme ilmeisesti tiedä koko asiasta yhtään mitään.

Tästä kaikesta jää käteen että niinkin vakavaa asiaa kuin lasten terveys pyöritellään aina lainsäädännön tasolle saakka ilman että kukaan tuntee minkäänlaista kiinnostusta tosiasioihin. Tosiasioilla on sellainen kansanterveydellisesti keskeinen ominaisuus, että niiden avulla selviää miten asiat todellisuudessa tapahtuvat, eli se miten joku vaikuttaa tai ei ihmisten terveyteen. Sikäli kun tosiasioilla ei ole väliä, niin terveydellä ei ole väliä.

Suomen ASH: Sähkötupakkaa ei saa myydä ja sitä tulee verottaa

Suomalaisten tupakantappajien uusin innovaatio on että sähkötupakkaa tulee verottaa, ja sitä ei saa myydä. 

Tänään vietetään maailman tupakanvastaista päivää. Suomen ASH ja Lääkärit vastaan tupakkaa julkaisivat sen kunniaksi tiedotteen, jossa vaaditaan sähkötupakkaa verolle:

Etenkin sähkösavukkeita ja niihin myytäviä patruunoita tulee verottaa tupakkatuotteiden tavoin. Kansanterveysjärjestö Suomen ASH ry ja Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto ovat huolissaan sähkösavukkeiden käytön lisääntymisestä. 

Ensimmäinen kysymys on että tarkoittavatko he että nikotiinipurkatkin pitäisi saada verolle, mutta järjestöt täsmentävät:

...ei-lääkkeellisiä nikotiinivalmisteita tulee kohdella verotuksellisesti yhdenmukaisesti, sillä ei ole olemassa turvallista tapaa käyttää niitä.

Arvoitukseksi jää, miten nikotiini muuttuu turvallisemmaksi jos sitä kutsutaan lääkkeeksi. Eriskummallisinta tässä kuitenkin on se että ASH Suomi on sitä mieltä, että sähkötupakkaa ei saa myydä, paitsi ehkä jos se on hyväksytty lääkkeeksi, joita ei siis pitänyt verottaa.

On vaikea jäljittää ajatuksenjuoksua, jolla tähän lausumaan päädyttiin, mutta logiikkaa sumentanee huoli siitä että jotkut muut kuin tupakoitsijat käyttävät nikotiinituotteita. Varsinkin lapset. Mitään evidenssiä tästäkään ei ole, pikemminkin päinvastoin:

Koskaan tupakoimattomista Iso-Britanniassa yhtä moni käyttää sähkötupakkaa kuin nikotiinikorvauslääkkeitä.
Eli ei juuri kukaan.

Parempaa luettavaa: Tupakanvastaisena päivänä nimekäs joukko tutkijoita julkaisi avoimen kirjeen Maailman terveysjärjestölle, jossa todetaan mm. seuraavaa:

We have known for years that people 'smoke for the nicotine, but die from the smoke': the
vast majority of the death and disease attributable to tobacco arises from inhalation of tar
particles and toxic gases drawn into the lungs... 

On a precautionary basis, regulators should avoid support for measures that could have
the perverse effect of prolonging cigarette consumption. Policies that are excessively
restrictive or burdensome on lower risk products can have the unintended consequence
of protecting cigarettes from competition from less hazardous alternatives, and cause
harm as a result.

The tax regime for nicotine products should reflect risk and be organised to create
incentives for users to switch from smoking to low risk harm reduction products.

The potential for tobacco harm reduction products to reduce the burden of smoking related disease is very large, and these products could be among the most significant health innovations of the 21st Century – perhaps saving hundreds of millions of lives.