Jatkosota huumeita vastaan

Ainakin kannabiksen laillistaminen on enää ajan kysymys. Sota huumeita vastaan on hävitty joka rintamalla. Tappiot ovat väkivaltaa, rikollisuutta ja turhia tuomioita, voittopuolella ei ole oikein mitään. Toisin kuin tappioista yleensä, tästä ei ole opittu yhtään mitään.

Oletetaan toimiva sääntely

Yleinen argumentti kannabiksen laillistamisen puolesta on että järkevällä sääntelyllä voitaisiin ehkäistä haittoja. Esimerkiksi Nytin artikkelissa haastateltu sosiologi Jussi Perälä visioi:

Ajatuksellahan voi leikkiä. Kasvattaminen ehkä vähenisi, tuomiot salakuljetuksesta ehkä pienenisivät, saataisiin kannabikselle ikärajat ja rajat pitoisuuksille, ja mainostaminen voitaisiin kieltää.

Kuten yleensä, tämä on tapana esittää passiivissa, ja sille että mikä koneisto tämän optimoidun sääntelyn mahdollisesti toteuttaisi ei ole tapana uhrata ajatustakaan. Implisiittisesti tämä sisältää kyseenalaisen oletuksen, että on olemassa joku pragmaattinen ja kiihkoton taho, joka osaa ja haluaa säädellä huumeita toimivalla tavalla. Eikä esimerkiksi vain koneisto, joka tuottaa uusia kieltoja vanhojen perään, koska niin se on aina ennenkin tehnyt.

Virkatyönä suunniteltu kuluttajatuote

Sama koskee keskeistä vasta-argumentia laillistamista vastaan. Esimerkiksi THL:n alkoholi- ja huumeasioista vastaava ylijohtaja Erkki Vartiainen kirjoittaa:

Kannabiksen vapauttaminen johtaisi vääjäämättömästi sen laajaan käyttöön ja lisäisi merkittävästi sosiaalisia ja kansanterveysongelmia sekä yhteiskunnallisia kustannuksia.

Tämä sisältää oletuksen, että vaikkapa hypoteettinen narko-alko ja siellä myytävät tiukan viranomaiskontrollin läpikäyneet tuotteet, olisivat hinnaltaan ja laadultaan houkuttelevampia kuin laittomilla vapailla markkinoilla tuotetut. Asiaa voi makustella vaikkapa pohtimalla, että jos valtio säätäisi monopolin panimolle joka myy kallista väljähtänyttä kaljaa rumista tölkeistä parittomina arkipäivinä, koska näin minimoidaan haitat, niin kasvaisiko oluen kulutus? Entäpä laiton kauppa?

Vartiainen tuskin on edes miettinyt asiaa tältä kantilta, koska hänen näkökulmastaan:

On pitkälti poliittinen valinta, kuinka paljon terveyttämme ja hyvinvointiamme haluamme päihteille uhrata.

Tämä hubris kitetyy parhaiten Stanton Glantzin suunnitelmassa kannabikseen laillistamiseen:

The goal (should be) to legalize it so that nobody gets thrown in jail, but create a legal product that nobody wants

Kyllä, siinä ihan oikeasti lukee että tulisi korvata laiton tuote laillisella tuotteella, joka on säädelty niin kelvottamaksi etteivät sitä kuluttajat halua. Tämä siten syrjäyttää laittomat tuotteet, koska taho ihan selkeästi sanoo kuluttajille, että te käytätte nyt tätä laillista pilveä. Glantz on tupakan vastaisen taistelun fundamentalistisiiven johtohahmo ja arvostettu kansanterveyden tutkija, kuinkas muuten.

Tällä samalla logiikalla STM argumentoi että he laillistavat sähkösavukkeet, mutta säätelemällä ne kuoliaaksi, ja säännellä täytyy koska laillistaminen lisää kysyntää jota tulee hillitä. Tämän jälkeen tupakan niillä korvaaville on vapaus valita tuote, jota hän ei halua ja jota ei voi käytännössä laillisesti ostaa mistään. Tätä he kutsuvat sallivaksi päihdepolitiikaksi.

Päätön sota

Maailmankuvaa joka tuottaa tällaista ajattelua voi vain arvailla, mutta ulkopuolisin silmin se näyttää jokseenkin tältä: Kansanterveyspolitiikassa niin kuin sitä harjoitetaan kansa on jonkinlainen naivi ja viaton sivullinen, ajopuu joka ajelehtii rikollisliigojen käsistä kansanvälisten suuryritysten hyväksikäytettäväksi, riutuen yhä uusien päihteiden kurjimuksessa. Ja sen ainoa pelastus ja turva on valtio joka käy loputonta sotaa näitä vastaan.

Lähteet

The right way to do drugs, The Economist

Matti Koskinen, Kannabis kauppoihin: Näin Suomi sen laillistaisi

Erkki Vartiainen, Uuden laillisen huumeen tuominen suomalaiseen kulttuurin toisi lisää ongelmia
Researchers warn legal marijuana could be next Big Tobacco, The Sacramento Bee  

Kuinka tupakkalaista saadaan toimiva sähkösavukkeiden kannalta

Sähkösavukkeiden osalta nyt käsittelyyn tuleva tupakkalain uudistus on käytännössä kieltolaki. Ainakin osin kyse lienee ihan vain tietämättömyydestä, minkäänlaista lakimuutosten vaikutusarviota sähkösavukkeiden markinoihin ja käyttäjiin ei valmisteluaineistosta löydy. Ministeriö toisaalla kuitenkin kertoo nimenomaan lisäävänsä valinnanvapautta, kun aikuiset voivat halutessaan siirtyä sähkösavukkeiden käyttäjäksi. Tämä on erinomainen tavoite, alla kerrotaan miten siihen päästään pykälä kerrallaan.

Viittaukset suluissa ovat lakiesityksen kohtiin jotka löytyvät lausuntopyynnöstä.  Sähkösavukkeista yleisemmin voi lukea esimerkiksi Vapers Finlandin tuoreesta napakasta tiedotteesta. Alla oleva ei kieltojen osalta olennaisin osin eroa myöskään Vapers Finlandin lausunnosta, joka on vielä huomattavasti seikkaperäisempi.

Laista tulee poistaa seuraavat kiellot:

Kyse on kansallisesta lisäsääntelystä, eli nämä eivät ole uuden tupakkadirektiivin vaatimia muutoksia. Toistetaan, EU ei näitä vaadi.

1. Verkkokaupan kieltäminen, eli etämyyntikielto ja ylimitoitettu markkinointikielto

Sähkösavukkeita ja -nesteitä myydään ja ostetaan, niistä keskustellaan, ja niitä myös kehitetään pitkälti yhteisön toimesta nimenomaan verkossa, kansainvälisesti. Kyseessä on nettiajan tuote. Asiallisen valikoiman kivijalkakauppoja on koko Suomessa vain kaksi, ja niistäkin toinen myy etupäässä verkossa.

Lakiesitys sisältää täyskiellon verkkokaupalle, eli etämyyntikiellon, niin maan sisäisesti kuin EU-alueen sisällä. Tämä on jo itsessään tosiasiallisellisesti kieltolaki, koska se käytännössä estää laitteiden ja nesteiden ostamisen.

Perustelu on että verkkokaupassa ei ole ikärajakontrollia. Jatkossa ainakin EU-alueella direktiivin myötä ja käytännössä globaalistikin sähkösavukkeiden myynti on rajattu täysikäisiin, ja hyvä niin. Tämä on alalla vallitseva käytäntö jo nyt. Suomalainen viranomainen voi ja sen tulee toki omalta osaltaan vaatia ja kehittää ikäkontrollia myös suomalaisilta verkkokaupoilta, mutta tähän täytyy löytyä nykyaikana muita keinoja kuin papereiden näyttäminen myyjälle. Lisäksi, jos kielloilla luodaan pimeät markkinat, niin niillä ei ainakaan kysellä papereita: tupakkatuotteista nimenomaan nuuskan käyttö on nuorison keskuudessa kasvanut, ja sitä ei saa myydä koko maassa lainkaan.

Huolimatta mainostuskielloista, joiden tarpeellisuuten ei tässä oteta kantaa, lain pitäisi sallia asiallisten verkkokauppojen pitäminen. Suomen markkinoilla johtavat verkkokaupat, kts. esim. finnvape.com tai puff.fi, eivät sisällä yliampuvia terveysväitteitä, lapsiin kohdistuvaa markkinointia, tai ylipäänsä mitään sellaista asiatonta jota tulisi lailla kieltää. Nykyinen Valviran ohjeistus sallii verkkosivuston, jossa on sähköpostiosoite, josta voi pyytää saada postissa paperilla luettelo maahantuojan myymistä tuotteista. Tämä ei eroa mitenkään täyskiellosta, jonka takia verkkokaupat on rekisteröity ulkomaille.

(7. luku 64 § ja 8. luku 67 §)

2. Makuaineiden kielto

Sähkösavukeneste ei itsessään maistu miltään. Tämän takia sitä maustetaan ihan normaaleilla elintarvikkeiden lisäaineilla. Suosituimpia ovat hedelmiä, mentholia, kahvia tai tupakkaa jäljittelevät maut, tässä järjestyksessä.  Asiassa ei ole mitään sen ihmeellisempää kuin siinä että kaupassa on kymmeniä erimakuisia jugurtteja.

Tämä on aivan eri asia kuin se että tupakkaan sekoitetaan mentholia sen karheuden peittämiseksi, siitä ilmeisestä syystä että sähkösavukkeessa ei ole mitään luontaista pahaa makua mikä pitäisi peittää, koska neste ei siis edelleenkään maistu miltään.

Kieltoa on myös vaadittu sillä perusteelle että hedelmämaut olisivat jotenkin lasten huokuttelua. Lähes kaikki käyttäjät ovat aikuisia ihmisiä, tyypillisesti keski-ikäisiä tupakoinnin lopettaneita miehiä, ja käyttäjien keskuudessa suosituimpia ovat nimenomaan ne hedelmämaut.

(3. luku, 10 § ja erityisesti 25 §, pakkausmerkintöjen osalta 5. luku 35 §)

3. Tupakointikieltojen laajentaminen sähkösavukkeisiin

Tässä on kolme ongelmaa.

Ensinnäkin tässä ratkotaan ongelmaa jota ei käytännössä ole. Nykytilanne on että sähkösavukkeiden käyttöä ei laki erikseen kiellä, mutta liiketilojen omistajat tai työnantajat voivat toki sen kieltää ja suurin osa on niin tehnytkin. Sisätiloissa höyrytään käytännössä muutamissa siihen suopeasti suhtautuvassa baarissa, tai yksityisissä työhuoneissa. Mitään konflikteja ei ole raportoitu, puhumattakaan terveysvaikutuksista sivullisiin. Miksi ihmeessä lainsäätäjä puuttuisi asiaan, joka kaikin puolin vaikuttaa sujuvan aikuisten ihmisten välisenä arkisena sopimisena vallan mainiosti?

Toinen ja iso ongelma on että kiellon laajentaminen sähkösavukkeisiin heikentää tupakkakieltojen hyväksyttävyyttä. Voi vielä olla kansalaiselle ymmärrettävää ettei esimerkiksi puistossa järjestettävässä yleisötapahtumassa saa poltaa, mutta millä ihmeen perusteella siellä ei saisi höyrytä? Tästä voi muodostua este tupakointikieltojen laajentamiselle ja noudattamiselle.

Kolmas ongelma on yksinkertaisesti se että on kansanterveydellisesten tavoitteiden sekä arkijärjen vastaista ohjata tupakointia lopettava tupakointipaikalle.

Kieltoa on perusteltu selkeydellä. Tupakansavun ominaispiire on voimakas haju, joten on hyvin epätodennäköistä että kukaan sekoittaisi savukkeen polttoa sähkösavukkeen höyryttelyyn. Sikäli kun tällaisia hassuja sekaannuksia kuitenkin sattuu, ne varmasti selviävät ilman lainlukua.

(10. luku 74 §)   

4. Matkustajatuonnin rajat sähkösavukenesteelle
Rajaksi on määritely 10ml nestettä. Tämä vastaa käyttäjästä, laitteesta, jne. riippuen parin päivän kulutusta (3-4 ml/päivä tutkimusten mukaan). Luku on yksinkertaisesti vain väärin laskettu ekvivalentiksi 200 savukkeelle. Tämä tarkoittaisi että esimerkiksi maahantulevalta turistilta joka tuo mukanaan henkilökohtaiseen käyttöön nesteitä itselleen takavarikoidaan nesteet ja määrätään sakkorangaistus.

(8. luku 69 §)

Lakiesitystä tulee muuttaa seuraavin tavoin

Seuraavat lisäykset ovat tarpeellisia tupakoinnin terveyshaittojen vähentämiseksi.

1. Lain tavoitteen tulee olla tupakan polton lopettaminen. Kansanterveydellinen ongelma on nimenomaan tupakanpolttamisen terveyshaitat, ei nikotiini sinänsä. Nikotiinittoman Suomen ottaminen tavoitteeksi hämärtää prioriteetteja ja tuottaa päätavoitteen vastaisia toimia, kuten esimerkiksi yllä eritellyt sähkötupakan kiellot. Tupakoinnin lopettaminen niin yksityisellä kuin kansallisella tasolla on muutenkin erittäin vaikeaa, siitä ei kannata tehdä vaikeampaa. (1 luku, 1 §.)

2. Resursseja tulee suunnata tupakoinnin lopettamista tukeviin palveluihin ja niiden vastuut tulee määrittää laista. Tähän tulee löytää lisärahoitusta ja sen lisäksi ohjata esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia tupakan vastaiseen työhön nimenomaan käytännön neuvonatyöhön lopettamisen tukemiseksi. Myös  niitä lopettajia, jotka haluavat käyttää apuna sähkösavukkeita, tulee kohdella asiakkaina. Ei ole olemassa väärää tapaa olla polttamatta. (2. luku)

Sähkösavukkeen sekä tuki- ja neuvontapalvelujen yhdistelmällä on saatu aivan loistavia tuloksia, kaksi viimeistä palkkia kuvassa. Ongelma on neuvojien kielteinen asenne, joka näkyy myös pienenä yhteydenottajien määränä. Tähän on Briteissä puututtu terveysviranomaisten koulutuksella ja ohjeistuksella.
(Unlicenced NCP=sähkösavuke,  lähde: E-cigarettes: an evidence update.) 

Haittaavatko sähkösavukkeet tupakoinnin lopettamista? Entä THL:n uskottavuutta?

Helsingin Sanomat kirjoittaa Tutkimus: Sähkösavukkeet vaikeuttavat tupakanpolton lopettamista

Viimeksi kun tätä aihepiiriä perattiin tässä blogissa summattiin:

Yksinkertainen nyrkkisääntö tutkimusuutisia ja varsinkin tutkijoiden lehdistötiedotteita lukiessa on että tiede on yleensä tylsää. Mitään uutta ja mullistavaa, tai yllättävän vaarallista löytyy hyvin harvoin.

Eli jos tutkimuksen tulos on yllättävä ja erikoinen, hälytyskellojen pitäisi soida.

Tässä tapauksessa, esimerkiksi jonkinlaisena kultastandardina pidetty Cochrane Review totesi omassa meta-analyysissään seuraavavasti:

There is evidence from two trials that ECs help smokers to stop smoking long-term compared with placebo ECs... ECs appear to help smokers unable to stop smoking altogether to reduce their cigarette consumption when compared with placebo ECs and nicotine patches

Ja varoittaa perään että kaksoissokkokeita on tehty vähän, ja muutenkin tutkimusten laatu on yleisesti ottaen huono:

However, the small number of trials, low event rates and wide confidence intervals around the estimates mean that our confidence in the result is rated 'low' by GRADE standards.

Eli näyttää siltä, että sähkösavukkeille pääsee irti tupakasta, mutta näyttö siitä on vielä heikkoa. Samaa johtopäätöstä tukee lukuisten anekdoottien lisäksi se että väestötutkimuksissa on löydetty miljoonia ihmisiä, jotka ilmoittavat siirtyneensä savukkeista sähkösavukkeisiin. Vastaan voidaan sanoa että ilman sähkösavukkeita nämä ihmiset olisivat varmaankin lopettaneet jotenkin muuten, mutta tämä on kontrafaktuaali ja siten mahdoton todistaa. Yleinen käsitys tällä hetkellä on että todennäköisesti sähkösavukkeet auttavat tupakoinnin lopettamisessa. Tämän blogin kanta on että tupakointia ei voi lopettaa väärin.

Jos ne hälytyskellot soisivat, kun tutkimustulos on siis hyvin outo, voisi avata vaikkapa Clive Batesin blogin. Lukekaan koko juttu jos asia kiinnostaa, mutta lyhyesti kyseessä on täysin kelvoton meta-analyysi. Tutkija on Stanton Glantz, jota voi hyvin kohteliaasti sanottuna pitää asenteellisena sähkösavukkeiden suhteen. Hän on löytänyt meta-analyysiinä 38 tutkimusta kun Cochrane Review löysi kaksi. Joukossa esimerkiksi niinkin ilmeisistä syistä hylättäyjä, että kysymyksenasettelu oli onko henkilö koskaan missään kertaakaan kokeillut mistään syystä sähkösavuketta, koska se ei tietenkään kerro kerro yhtään mitään siitä miten sujuu sähkösavukkeen avulla tupakoinnin lopettaminen.

Kun tehdään tiedettä niin aiheesta tehtävä meta-analyysi näyttää tältä. Kun tehdään propagandaa, niin ei ole niin väliä.


Sen sijaan että olisi maininnut tutkimuksen saaman tyrmäävän vastaanoton, toimittaja on kysynyt THL:n Antero Helomalta, jonka mukaan hän "pitää useita tutkimuksia kokoavaa amerikkalaistutkimusta hyvin luotettavana". Jos Suomessa tehtäisiin journalismia merkityksessä jatkokysymys, niin se kuuluisi että miten juuri tämä meta-analyysi eroaa kahdesta muusta samaa tutkimusmassaa läpikäyneestä metatutkimuksista, joista Heloma tiimeineen kirjoitti viime kesänä näin:

Kahden satunnaistetun ja kontrolloidun kokeen (RCT)  perusteella nikotiinia sisältävät sähkösavukkeet voivat auttaa tupakoinnin lopettamisessa todennäköisemmin verrattuna nikotiinia sisältämättömään sähkösavukkeeseen. Sähkösavukkeiden paremmasta tehosta tupakoinnin lopettamisessa verrattuna nikotiinikorvaushoitoon ei ole näyttöä. Kyseistä katsausta varten läpikäytyjen tutkimusten laatu oli kuitenkin pääosin heikko, minkä kirjoittajat tuovat myös esiin.  Katsauksen johtopäätöksiä voidaan siksi pitää lähinnä suuntaa-antavina.

Tästä jää sellainen vaikutelma, että kun sähkösavukkeesta on hyötyä, samat tulokset ovat heikkolaatuisia ja"suuntaa-antavia", kun haittaa niin "erittäin luotettavia".

Tupakkalain uudistyksen yhteydessä päätetään käytännössä siitä saako suomessa laillisesti käyttää sähkösavukkeita, esitys on tosiasiallisesti kieltolaki. Tällä on merkitystä niille suomalaisille jotka ovat vaihtaneet savukkeet höyryyn, koska on riski että he vaihtavat takaisin. Asia ansaitsisi asiakeskustelun, ei tällaista hömppää.

Klikkitutkimus popcornkeuhkoista

Helsingin Sanomat uutisoi: Sähkötupakan makuaineet voivat aiheuttaa popcornkeuhkon, varoittavat Harvardin tutkijat. Kyse on siis siitä että joistain sähösavukenesteistä löytyi tutkittaessa diasetyyliä, mikä saattaa aiheuttaa nk. popcornkeuhkon, eli kryptogeeninen organisoituva pneumonian. Diasetyyli haisee voilta, ja sitä käytetään esimerkiksi mikropopcorneissa.

Perusteellinen aiempi tutkimus, jossa löydettiin suurempia pitoisuuksia diasetyyliä sähkösavukenesteistä, ei kuitenkaan päätynyt otsikoihin. Ja miksipä päätyisi, kun mässäilevän spekuloinnin sijaan sen tutkijat totesivat vastuullisesti, että kyseessä on haitta-aine josta voi ja tulee päästä eroon, mutta toisaalta pitoisuudet ovat hyvin pieniä sekä 10-100 kertaa alhaisempia kuin savukkeissa, joita sähkösavukkeet korvaavat. 

Aiemman tutkimuksen tekijä tohtori Farsalinos kirjoittaa blogillaan:

The levels presented in Figure 2 are quite low, much lower that what we found in our study. In many cases, levels of these compounds are absolutely minimal, and it is NOT expected to raise any concerns about human health effects. Additionaly, the authors FAILED to mention the presence of these compounds in tobacco cigarette smoke. This omission creates the impression that e-cigarettes are exposing users to a new chemical hazard, while in reality their exposure will be much lower compared to smoking.

Lukekaa koko kirjoitus linkkkeineen jos aihepiiri kiinnostaa. Lisätään nyt vielä että Harvardin tutkijoiden metodi oli käyttää sähkösavukkeita kahdeksan sekunttia kerrallaan, joka on todelliseen käyttöön verrattuna niin kuin paahtaisi leipää vartin paahtimessa. On vaikea sanoa täsmälleen miten tämä vaikuttaa tuloksiin, mutta tuskin ainakaan vähentää havaittuja haitta-ainepitoisuuksia.

Tämän tiedon kaivamiseen meni noin viisi minuuttia. Se että esimerkiksi aihetta kommentoiva asiantuntija, keuhkosairauksien erikoislääkäri, kuinkas muuten, ei ole vaivautunut tutustumaan asiaan on kuvaavaa.

Yksinkertainen nyrkkisääntö tutkimusuutisia ja varsinkin tutkijoiden lehdistötiedotteita lukiessa on että tiede on yleensä tylsää. Mitään uutta ja mullistavaa, tai yllättävän vaarallista löytyy hyvin harvoin. Jos otsikossa lukee jotain vallan uutta ja huolestuttavaa, se todennäköisesti on ihan vaan klikkien kalastelua.

THL:n pitäisi olla tutkimus- eikä mielipidelaitos: Tapaus sähkösavukkeet ja nuoret.

Alla on kaksi lainausta, ensin väite:

Nuoriso aloittaa usein kokeilut sähkösavukkeilla tai nuuskalla. Niiden käyttö voi johtaa nopeasti pitkäaikaiseen nikotiiniriippuvuuteen. 

Nikotiiniriippuvuus puolestaan johtaa jatkossa hyvin monen kohdalla nikotiinintuotteiden sekakäyttöön –  siis myös savukkeiden polttamiseen. Tästä on varsin vahva näyttö. Näin ollen sähkösavukkeet eivät suinkaan jatkossa johtaisi savukkeiden polton loppumiseen.

Ja sitten vastaväite:

On toki totta, että nuoret kokeilevat sähkösavukkeita, mutta mitään todisteita tai edes viitteitä siitä, että nämä satunnaiset kokeilut johtaisivat tupakointiin, ei ole olemassa. Sen sijaan on vahvaa todistusaineistoa siitä, että sähkösavukkeiden käyttö tupakoimattomien keskuudessa on vähäistä ja vakituinen käyttö olematonta. [4-6]. Samaten on vahvaa näyttöä siitä, että suuri määrä tupakoitsijoita on jo lopettanut tupakoinnin sähkösavukkeiden avulla. [7-11]. 

Vastaväite sisältää lähdeviitteitä, esimerkiksi viite numero 4 on tutkimus lasten sähkösavukkeiden käytöstä Iso-Britanniassa, jossa summataan seuraavasti;

Although children’s awareness of and experimentation with electronic cigarettes is increasing, regular use remains rare and is most common among those who currently smoke or have previously smoked. This indicates that it is unlikely that electronic cigarettes are currently acting as a gateway to smoking

Koko väitekirjoitus taas puolestaan sisältää tasan yhden lähdeviitteen toiseen mielipidekirjoitukseen, joka ei edes millään tavoin liity lainaukseen erikoiseen huoleen sähkösavukkeista porttina tupakointiin. Viitettä olisi toki vaikea löytää, koska tutkimustieto kertoo päinvastaista. On ylipäänsä hyvin vaikea ymmärtää miksi joku siirtyisi sähkösavukkeista pahan makuiseen ja hajuiseen, paheksuttuun, kalliimpaan ja ennen kaikkea tappavan vaaralliseen tupakkaan.

Sähkösavukkeiden ja nikotiinituotteiden (NRT) kuten nikotiinipurukumi käyttö
on hyvin harvinaista tupakoimattomien keskuudessa

Jos pitäisi arvata että kumpi kirjoituksista on kansalaisjärjestön  tuotos ja kumpi virallisen asiantuntijatahon, arvaisi väärin. Ensimmäinen on THL:n sivuilla julkaistu (korjaus: ex-)pääjohtaja Pekka Puskan virallinen kannanotto, toinen Vapers.fi sähkösavukejärjestön vastaus, joka on suositeltavaa lukea lähdeviitteitä myöten jos aihepiiri kiinnostaa.

Suomessa ei ole yhtään tutkijaa, siis ei ketään, joka olisi julkaissut ensimmäistäkään tutkimusta sähkösavukkeista. Ainakaan julkisuuteen saakka ei ole päätynyt ensimmäistäkään virallista asiantuntijaa merkityksessä tuntee asian, siis ihan niin että edes perusasiat olisi hallussa riippumatta siitä mitä mieltä on asiasta.

Kun näin on niin kuvittelisi että THL johtajansa suulla suhtautuisi edes jonkinlaisella kunnioituksella brittiläisten kolleegojensa tutkimuksiin, jotka ovat maailman johtavia, ja niistä vedettyihin johtopäätöksiin. Eikä syyttäisi oman mielipiteensä vastaisten tutkimusten tekijöitä korruptiosta ja valehtelusta. Kuten Vapers.fi päättää kirjoituksensa:

On myös viranomaistaholta erittäin epäkorrektia syyttää toisen valtion arvovaltaista terveysvirastoa ja omalla alallaan korkealle arvostettuja tutkijoita epäpätevyydestä ja epäeettisestä toiminnasta esittämättä asiasta samassa yhteydessä kivenkovia, konkreettisia todisteita. Tällaisiahan ei esitetty edes Lancet-lehden kirjoituksessa, joten kyseisen kaltaisen mielipidekirjoituksen takaa ei tällaisia syytöksiä voida huudella, vieläpä Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen virallisilla nettisivuilla.

Tämä on ihan vaan surullista. Mielipiteitä ja syvää huolestuneisuutta jokseenkin kaiken mahdollisen hirmuisista terveysvaikutuksesta löytää netistä hakemattakin. THL:n pitäisi olla luotettava asiantuntijataho joka tuo järjen ja tieteen varovaisen äänen keskusteluun. Luottamuksen hankkiminen on vaikeaa ja menettäminen helppoa. THL tarvitsee sitä luottamusta esimerkiksi rokotevastaisuuden tapaisen hysterian torppaamiseen, sen ei tule tuottaa itse hysteriaa.

On tullut selväksi että suomalaiset terveystahot eivät pidä sähkösavukkeista. Heillä on toki oikeus mielipiteensä, mutta se on ihan saman arvoinen mielipide kuin se että tämän kirjoittaja ei tykkää puolukasta.

Tuleeko sähkötupakan käyttö kieltää sisätiloissa?

Sähkötupakka ei sisällä tupakkaa eikä sitä polteta.

Ei yksinkertaisesti ole näyttöä siitä että sähkötupakan höyry olisi haitallista sivullisille, joten mitään syytä kieltoon ei ole. Sen sijaan, jokainen tupakoitsija joka vaihtaa höyryyn ei enää myrkytä ympäristöään tupakansavulla. Tätä tulisi edistää eikä kampittaa.

Aamun Hesarissa Antero Heloma, THL:n ylilääkäri:

"Vaikka sähkötupakan haitallisista päästöistä ei kaikenkattavia tutkimuksia toistaiseksi olekaan, nikotiinia sisältävää sähkötupakkaa poltettaessa ympäröivään ilmaan leviää aina nikotiinia", Heloma sanoo. 

"Mielestäni sähkösavukkeiden polttamisen julkisissa tiloissa kieltävälle laille on perusteet sivullisten suojelun näkökulmasta", hän toteaa.

Esitetty perustelu ei kestä kriittistä tarkastelua. Hyväksi havaittu tapa tarkistaa tietojen paikkansa pitävyys sähkötupakan osalta on verrata sitä Ash UK:n erinomaiseen ja selkeään tietopakettiin. Kyseessä on siitä erikoinen iso tupakoinnin vastainen järjestö, että he harjoittavat tiedettä:

A recent review of the impact of electronic cigarettes noted that passive exposure to the aerosol can expose non-users to nicotine but at concentrations that are unlikely to have any pharmacological significance.

Lyhyesti ja suomeksi sanottuna huoli on homeopaattinen. Ja yleisesti ottaen:

... in the absence of evidence of significant harm to bystanders, ASH does not support the inclusion of electronic cigarettes in smokefree laws which would completely prohibit their use in enclosed public places 

 Kielloilla ei siis ole perusteita, mutta sen sijaan niistä voi olla haittoja:

Furthermore, the absence of risk from “secondhand” inhalation of vapour from electronic cigarettes has been described as an “often unconsidered advantage” of electronic cigarettes.35 As an alternative to smoking, electronic cigarettes are preferable in situations where secondhand smoke poses serious health risks to others, such as in vehicles or in the home.

Joka ikinen tupakoitsija joka lakkaa myrkyttämästä ympäristöään tupakansavulla  on ihan oikea terveyshyöty. Ash:n tuoreiden tilastojen perusteella heitä on pelkästään Isossa-Britanniassa tullut noin puoli miljoonaa lisää vuodessa. Ero Suomeen selittyy pitkälti liberaalilla tiedepohjaisella terveyspoliitikalla. Sitä voisi harjoittaa Suomessakin, tämäkin on ihan polittinen päätös.

Mistä tässä sitten on oikeasti kyse? Vinkkinä että samat tahot haluavat myös kieltää nuuskan käytön sisätiloissa.

Suomen ASH: Sähkötupakkaa ei saa myydä ja sitä tulee verottaa

Suomalaisten tupakantappajien uusin innovaatio on että sähkötupakkaa tulee verottaa, ja sitä ei saa myydä. 

Tänään vietetään maailman tupakanvastaista päivää. Suomen ASH ja Lääkärit vastaan tupakkaa julkaisivat sen kunniaksi tiedotteen, jossa vaaditaan sähkötupakkaa verolle:

Etenkin sähkösavukkeita ja niihin myytäviä patruunoita tulee verottaa tupakkatuotteiden tavoin. Kansanterveysjärjestö Suomen ASH ry ja Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto ovat huolissaan sähkösavukkeiden käytön lisääntymisestä. 

Ensimmäinen kysymys on että tarkoittavatko he että nikotiinipurkatkin pitäisi saada verolle, mutta järjestöt täsmentävät:

...ei-lääkkeellisiä nikotiinivalmisteita tulee kohdella verotuksellisesti yhdenmukaisesti, sillä ei ole olemassa turvallista tapaa käyttää niitä.

Arvoitukseksi jää, miten nikotiini muuttuu turvallisemmaksi jos sitä kutsutaan lääkkeeksi. Eriskummallisinta tässä kuitenkin on se että ASH Suomi on sitä mieltä, että sähkötupakkaa ei saa myydä, paitsi ehkä jos se on hyväksytty lääkkeeksi, joita ei siis pitänyt verottaa.

On vaikea jäljittää ajatuksenjuoksua, jolla tähän lausumaan päädyttiin, mutta logiikkaa sumentanee huoli siitä että jotkut muut kuin tupakoitsijat käyttävät nikotiinituotteita. Varsinkin lapset. Mitään evidenssiä tästäkään ei ole, pikemminkin päinvastoin:

Koskaan tupakoimattomista Iso-Britanniassa yhtä moni käyttää sähkötupakkaa kuin nikotiinikorvauslääkkeitä.
Eli ei juuri kukaan.

Parempaa luettavaa: Tupakanvastaisena päivänä nimekäs joukko tutkijoita julkaisi avoimen kirjeen Maailman terveysjärjestölle, jossa todetaan mm. seuraavaa:

We have known for years that people 'smoke for the nicotine, but die from the smoke': the
vast majority of the death and disease attributable to tobacco arises from inhalation of tar
particles and toxic gases drawn into the lungs... 

On a precautionary basis, regulators should avoid support for measures that could have
the perverse effect of prolonging cigarette consumption. Policies that are excessively
restrictive or burdensome on lower risk products can have the unintended consequence
of protecting cigarettes from competition from less hazardous alternatives, and cause
harm as a result.

The tax regime for nicotine products should reflect risk and be organised to create
incentives for users to switch from smoking to low risk harm reduction products.

The potential for tobacco harm reduction products to reduce the burden of smoking related disease is very large, and these products could be among the most significant health innovations of the 21st Century – perhaps saving hundreds of millions of lives. 

Sähkötupakasta Briteissä ja Suomessa: Tupakka tappaa, tupakkalainsäädännön ei pitäisi.

Briteissä pyritään vähentämään tupakan terveyshaittoja, Suomessa tupakoitsijoita. 

Toisen sukupolven sähkötupakoita

Tupakan haittojen pienentämistä ja faktapohjaista debattia

Sähkötupakka on yleistynyt nopeasti Briteissä. Jo kaksi miljoonaa brittiä höyryää, heistä kolmasosa on jättänyt kokonaan tupakat pois ja muut korvanneet savukkeet osittain. Määrä on kolminkertaistunut kahdessa vuodessa.

Viranomaisille ja terveysväelle tämä aiheuttaa iloa ja päänvaivaa. Huolia on ykinkertaistaen kolme:
1) Kuinka toimivia sähkötupakkalaitteet ja -nesteet ovat?
2) Mitkä ovat sähkötupakan terveyshaitat?
3) Koukuttaako sähkötupakka ihmisiä jotka eivät muuten polttaisi, varsinkin lapsia?

Sekä merkittävin tupakanvastainen järjestö ASH UK että hieman varovaisemmin paikallinen THL, ovat päätyneet siihen että (2) sähkötupakan mahdolliset terveyshaitat vaikuttavat pieniltä, varsinkin tupakkaan verrattuna, ja että näyttöä siitä että  (3) sähkötupakkaa käyttäisivät muut kuin nykyiset tupakoitsijat ei ole. Ja  kehottavat tutkimaan ja seuraamaan asiaa, eli puututaan jos ongelmia ilmenee. Konsensuspositio on se että parasta on tietenkin lopettaa ja hankkia siihen apua, mutta jos ei halua tai pysty, niin sähkötupakka on hyvä vaihtoehto joka vaikuttaa toimivan.

Debatti keskittyy nyt Briteissä sähkötupakan tuotesääntelyyn (1). Lääkehyväksynnän puolestapuhujat tuovat esiin mm. että lääkkeeksi lisensointi parantaisi tuotteiden laatua ja varmistaisi niiden turvallisuuden. Vastaan taas sanotaan, että vaikutus on päinvastainen, koska raskas ja kallis hyväksymisprosessi ei ole innonvatiivisille pienvalmistajille mahdollinen. Eli seuraus on päinvastoin huonompi valikoima ja vähemmän houkuttelevat tuotteet. Ylipäänsä lääkeviranomaisella ei ole osaamista arvioida kuluttajatuotteita.

Yhteistä tahtoa on havaittavissa sen suuntaan että haitat ja hyödyt tulee tasapainoittaa, eli kehittää mahdollisimman kevyet hyväksymisprosessit. Lähestymistapa on että kuluttajatuotteina saisi EU-direktiivin mukaisesti myydä esimerkiksi rajatun vahvuisia nikotiininesteitä, kun taas lääkehyväksyttyjä tuotteita ei koskisi samat rajoitukset esimerkiksi markkinoinnin suhteen. Se miten tämä tehdään on visainen sääntelypulma, mutta olennaisesta on että ollaan vaiheessa jossa osapuolet rakentavasti kysyvät miten tämä saadaan hoidettua hyvin.

Ei istu Savuton Suomi visioon, eli kielletään

Suomessakin sähkötupakka yleistyy, julkisesta vastustuksesta huolimatta.

Tolkku tiedusteli Suomen ASHilta heidän kantaansa suhteessa sisarjärjestöön. Se on yksiselitteisesti ettei yhtään uutta nikotiinituotetta Suomeen.  Sähkötupakan haittoja (2, 3) tulee arvioida itsenäisesti, eikä suhteessa tupakan haitoihin. Tästä näkökulmasta kysymys sähkösavukkeiden tehokkuudesta tupakan korvikkeena (1) on irrelevantti, ja täten avoimeksi tutkimuskysymykseksi jää vain haittojen arviointi. 

Käytännössä ASH vaati että sähkötupakkaa pitäisi todistaa täysin haitattomaksi. Vertailun vuoksi, vuosisatojen tutkimuksen ja ihmiskokeiden jälkeen ei ole vieläkään ihan täyttä selvyyttä siitä onko kahvi täysin vaaratonta.

Kanta on jokseenkin sama kuin useimmissa julkisissa viranomaislausunnoissa, ehkä hieman jyrkempi. Pienet piirit.

Jos olisi saarella asuva eristetty populaatio joka ei ole nikotiinista kuullutkaan, ja kysymys olisi että pitäisikö siellä sallia sähkötupakka, niin vastaus olisi järkevä. Elämme kuitenkin maassa jossa noin viidennes aikuisväestöstä edelleenkin tupakoi, ja Tolkku uskaltaa epäillä ettei tämä johtuu tiedon tai lääkkeiden puutteesta. Mutta koska virallinen linja jota ASH ajaa on Savuton Suomi jonain kymmenlukuna, niin tilanne johon verrataan on juurikin fiktiivinen nikotiinivapaa yhteisö.

Ilmeinen ongelma on että lopullista ratkaisua odottaessa todennäköisesti kuolee ihmisiä, verratuna haittojen vähentämiseen.

Sähkötupakan saatavuuden tulee olla sama kuin muillakin nikotiinituotteilla

Lainsäädäntötilanne Suomessa on että laitteita saa myydä, mutta nikotiininesteitä ei. Virallisesti ne pitäisi hyväksyttää lääkkeinä, joka on efektiivisesti sama asia kuin myyntikielto. Nesteitä saa tilata muista EU-maista ainakin toistaiseksi, oikeuden päätöksellä viranomaisten vastustuksesta huolimatta. Asiaan palataan tupakkadirektiivin ratifioinnin yhteydestä.

Verkkokauppaakaan ei ole toki kielletty. Valviran ohje opastaa yrittäjää:

Tupakkatuotteiden ja niiden tuotemerkkien (ml. tuotenimien), tupakointivälineiden, tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien kuvien sekä muun tuotetiedon liittäminen internetsivustoille on tupakkalain 8 §:n vastaista tupakkatuotteiden mainontaa...

Internetkaupassa myynnissä olevista tupakkatuotteista ja muista tupakkalain alaisista tuotteista voidaan laatia tupakkalain 8 a §:n 4 momentissa tarkoitettu luettelo, joka voidaan asiakkaan pyynnöstä toimittaa postitse asiakkaalle. Luettelo ei saa olla sähköisesti saatavilla tupakkatuotteita myyvän internetkaupan sivustoilla, eikä sitä saa lähettää sähköpostitse asiakkaalle. Tupakkalain 8 a §:n 4 momentissa tarkoitettua kuvastoa ei voida internetmyynnissä käyttää.

Yksikään suomalainen sähkötupakkakauppa ei ole rekisteröity Suomeen.

Lainsäädäntöä tulee muuttaa niin että sähkötupakkalaitteita ja nesteitä on saatavissa siinä kuin muitakin nikotiinituotteita. Briteistä voi ottaa mallia. Sikäli kun kansanterveystahojen visiot estävät tämän, niin kyseiset tahot pitää joko palauttaa maan pinnalle tai ohittaa päätöksenteossa. Asiasta päätetään tupakkadirektiivin ratifioimisen yhteydessä eduskunnassa.