Täydennysrakentaminen teoriassa ja käytännössä, tapaus Kulosaari

Täydennysrakentaminen on yleisesti kovin kannatettua. Esimerkkinä olevassa Kulosaaressa sitä ei kuitenkaan halua asemakaavoittaja sallia vaaka- eikä oikeastaan pystysuunnassa. Tämä on pikemminkin säänto kuin poikeus.

Täydennysrakentaminen teoriassa

Helsingissäkin kannattaa tietenkin rakentaa ensisijaisesti jo rakennetuille alueille, kuten esimerkiksi raportissa  Kulosaaren kerrostaloalueen suunnitteluperiaatteiden lähtökohtia hienosti summataan:

Täydennysrakentamisesta on hyötyä sekä kaupungin, kaupunginosan että tontin tasolla... Valmiin infrastruktuurin, palvelujen ja liikenneverkon alueelle on kannattavampaa rakentaa kuin uudelle alueelle. Kaupunginosatasolla tarkasteltuna täydennysrakentaminen ylläpitää asukasmäärää ja sitä kautta palveluita. Asuntokantaa voidaan monipuolistaa ja modernisoida. Taloyhtiötasolla tarkasteltuna lisärakentamisella voidaan rahoittaa esimerkiksi korjaamiskustannuksia.

Hieno homma, lapio maahan, lisää kerroksia, enemmän ja isompia taloja! Kaupunginhallitus vieläpä vasta nosti täydennysrakentamisen tavoittetta 40 prosenttiin ja helpotti parkkinormia täydentämisrakentamisrakentamisessa.

Ja mikä olisikaan sen parempi paikka kuin Kulosaari, vain viitisen kilometriä keskustasta ja vielä metroaseman vierellä oleva osa saarta, eli erinomaiset joukkoliikenneyhteydet. Meren rantaa ja kaikkea. Taloyhtiötkin jo tiedustelevat, että voisiko rakentaa lisää?

Rakennustehokkuuksia tarkastelualueella, kuva suurenee napsauttamalla.

Varsinkin metroaseman ympäristö on erittäin väljästi rakennettuna, kuten ylläolevasta kuvasta näkyy. Esimerkiksi sillan toisella puolella Kalasatamassa tonttitehokkuudet ovat 2,0-3,0 kuten kantakaupungissa yleensä, kun taas Kulosaaressa ne ovat 0,5-1,0. Eli kyllä mahtuu.

Voi toki olla että asukkaat eivät halua olennaisesti tiiviimpää rakentamista, mutta sitä ei tästä kannata murehtia. Tontit ja talot ovat suurimmaksi osaksi ihan yksityisomisteisia, eikä kukaan sinänsä pakota taloyhtiötä tiivistämään jos sen asukkaat eivät sitä halua. Kaava vain sallii rakentamisen. Tai kieltää sen:

Täydennysrakentaminen käytännössä

Vaikka toki samaisessa periaatepaperissa noin yleisesti mitä voimakkaimmin kannatetaan täydennysrakentamista, erityisesti kuitenkin: "Täydentämisessä on otettava huomioon Kulosaaren tyypillinen rakennuskanta ja metsäiset näkymät."

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että osaan taloista saa, ehkä, tehdä yhden kerroksen lisää, ja se on vielä sisään vedetty. Lisärakennuksia tonteille ei sallita. Eli tiiviimpi Kulosaari on edelleen aivan naurettavan väljä, koska tällainen kosmeettinen muutos ei ole tiivistämistä missään sanan määrällisesti mielekkäässä merkityksessä.

Täyteenrakennettu metsälähiön tontti syysmaisemassa

Lopputulemana raportti Kulosaaren kerrostaloalueen suunnitteluperiaatteiden lähtökohtia toteaa:

Asemakaavan lähtökohtana ollut metsäkaupunki-ihanne on merkinnyt rakennusten sovittamista samansuuntaisina viuhkamaisina ryhminä väljästi maastoon. Tähän asemakaavalliseen kokonaisuuten on vaikea sovittaa täydennysrakentamista paitsi tilallisista, myös mitoituksellista syistä

Metsälähiöllä on jalot periaatteet ratkaisujen taustalla, ja ne soveltuvat mahdollisimman huonosti keskelle kaupunkia. Keskellä metsää asia on eri, kuten nimikin antaa ymmärtää, kuin reippaan kävelymatkan päässä Rautatientorista. Tonttitehot hipovat aivan uuden Yleiskaavan alarajoja. Helsingissä on suojeltu yksi professori Olli Kivisen metsälähiön asemakaava Pihlajamäessä, muistona jälkipolville tämän pitäisi riittää.

Kysymys siitä sopiiko kyseinen asemakaava kyseisella paikalle esimerkiksi toiminnallisesti on sivutettu selvityksessä täysin, sen sijaan on keskitetty yleistettäviin ja siten sijaintiriippumattomiin maisema-arkkitehtoonisiin arvoihin. Parasta mitä esityistä periaatteista voi sanoa täydennysrakentamisen kannalta on että ne eivät tee sen mahdollisuuksille peruuttamatonta vahinkoa, koska ei sinne mitään rakenneta tielle.

Täydennysrakentamisessa on lasketty täysin Itäväylän ja metron kattamiseen varaan, joka on äärimmäisen kallis hanke ja edellyttäisi toteutuakseen hyvin tehokasta maankäyttöä, muuallakin kuin suoranaisesti väylän päällä. Se olisiko kattamisella vaihtoehtoa on eri kirjoituksen asia.

Se parempi Kulosareen asemakaava

Kulosaaren asemakaava 1917

Paikkaan sopiva on sen sijaan alkuperäinen Bertel Jungin asemakaava. Siinä Kulosaarella on tiivis keskusta jota ympäröivät huvila-alueet.

Detalji: Bulevardia reunustavat umpinaiset korttelit.

Jonkinlaisen kuvan siitä millaista tämän asemakaavan mukainen rakentaminen on saa Kulosaarentien varressa. Asuin- ja liikerakennus Domus, Kulosaarentie 4-8

Kyseinen kerrostalo oli pitkään Kulosaaren ainoa, ja se on edelleenkin ehkä saaren tehokkaimmin rakennettu talo, tonttitehokkuus noin 1,6.

Kaava ei valitettavasti ole kuitenkaan Domuksen osalta toteutunut, sen oli tarkoitus olla umpinaisen korttelin pääty eikä yksinäinen talo kuten yllä olevasta kuvasta näkyy. Kivinen sitten piirsi viereen pari viipaletaloa, tonttiteho 0,6, kuten alla olevasta kuvasta näkyy:

60-luvulla ei niin välitetty rakennusuojelusta, joten nämä vielä rakennettiinkin.

Siitä arvostaako enemmän 10- vai 60-luvun rakennustaidetta voi toki olla kahta mieltä. Kuitenkin ihan raakoina numeroina Jungin kaava on silmämääräisesti noin kolme kertaa tehokkaampi, ja sellaisenaan sopii paljon paremmin sijaintiinsa. Kaupungin tiivistämisen näkökulmasta tässä suojellaan väärää vuosikymmentä.

Bertel Jung oli myös Eliel Saarisen mukana laatimassa Pro Helsingfors suunnitelmaa. Siitä inspiraationsa saanut Pro Helsinki 2.0 täydentäisi Kulosaarta purkamatta nykyisiä, mutta aluetta täydentäen.

Täydennysrakentaminen vaihtoehtona?

Yksi Kulosaaren suojelukaava ei toki vielä estä koko kapungin täydennysrakentamista, mutta jos Kulosaaren metsälähiö tulee suojella, se implikoi että jotain muuta ei suojeltaisi. Kuitenkin sama kuvio on jo aiemmin toistunut Maunulassa, Pihlajamäessä, Meilahdessa, Etelä-Haagan Kultareunassa, Kivihaassa... Ainoa iloinen poikkeus on Vuosaaren keskustan tiivistämissuunnitelmat, kaiketi siksi ettei 2000-luvun rakennusperintöä vielä kehdata suojella. Mutta se ei nyt vielä riitä mihinkään vaikka yhteen kohteeseen tehtäisiin mitä Manhattania.

Koko kaupungin rakentamista tälläinen asemakaavojen suojelu ei sinänsä tietenkään estä, aina voi pistää matalaksi enemmän metsää. Niin tämä ei kuitenkaan etene ettei mihinkään missä kasvaa mitään saa rakentaa, koska luonnonsuojelu, ja mihinkään minne on jo rakennettu, koska rakennussuojelu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Kulosaaren täydennysrakentamista huomenna tiistaina 13.6.