keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Väkivaltaiset etniset vähemmistöt

Tunteita on viime aikoina kuumentanut etnisten vähemmistöjen yliedustus väkivaltarikoksissa ja ryöstöissä. Näin on, koska data on anekdootin monikko:

Viimeksi reilu kymmenen vuotta sitten pieni, kalpea, siilipäinen, mustaan oranssilla vuorella varustettuun lentäjätakkiin, korkeavartisiin nauhakenkiin, ja sinisiin farkkuihin sonnustautunut nuori mies lähestyi minua linkkuveitsen kanssa pikavippianomuksella, joka tosin hylättiin. Tänään Hakaniemessä saman rodun edustaja, tosin hieman isokokoisempi ja harvinaisen vajaaälyisen näköinen, kuvaus muuten yhtenevä, lähestyi samoissa aikeissa nyrkeillä viestiään leikkisästi tehostaen. Saapuva bussini keskeytti rahoitusneuvottelut ja annoin leadin herrasta rikospoliisille.

Mielestäni tämän nahkapääheimon edustajat voisi karkottaa, ihan jo pelkällä olemassaolollaan ansaittua rangaistustaan kärsimään, esimerksi Iraniin. Tai mihinkä tahansa maahan, pois lukien Yhdysvallat, jossa peukaloruuvit on normaali kommunikaation edistäjä. Merkittävä ero muihin etnisiin vähemmistöihin tällä ryhmällä on kannaltani, että niistä muista ei minulle eikä kellekään tuntemalleni ihmiselle ole ollut koskaan mitään harmia.

p.s. Jos mahdolliselle lukijalle hiipii ajatus, että kenties ituhipahtava ja tummahtava habitukseni, öö... kerää moista seuraa, niin sanotaan nyt näin että minua on pari kertaa luultu poliisiksi ulkonäön perusteella.

Ei kommentteja: