Keskustan vaatimus keskioluen viemisestä Alkoihin herättää laajaa tyrmistystä. Puheenjohtaja Sipilä vääntää asiaa vitsihuumoriksi, ja keskustalaiset kilvan irtisanoutuvat tai kiemurtelevat vaatimuksesta ulos. Puoluesihteeri toki uskollisesti puolustaa, vedoten mm. nuorison alkoholikäyttöön. Nuoriso on tosin silläkin tavalla pilalla, että nuoten viinanjuonti on romahtanut.
Asia on kuitenkin vakava, koska terveyspolitiikkaa tuottavissa piireissä kyseessä on hieno idea, jota moukat eivät vaan osaa arvostaa. Joka ikinen kerta kun heidän ajatusmaailmansa törmää todellisuuden kanssa, reaktio on todellisuuden puolelta tyrmistys ja tahojen puolelta setäilyä siitä kuinka kansa ei vaan ymmärrä. Tolkku kertoo nyt miksi näin:
Ajatus keskioluen viemisestä Alkoon löytyy Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta Arviomuistio alkoholilain uudistamistarpeesta. Sen todetaan olettavasti vähentävän alkoholin käyttöä merkittävästi, muina keinoina mainitaan esimerkiksi anniskeluaikojen rajoittaminen. Ja toki niin kuin valmisteluvaltaa käyttävän vastuullisen viranomaisen kuuluukin, alkoholirajoituksia on myös punnittu niiden aiheuttamia haittoja vastaan.
Leikki sikseen, ei tietenkään ole, koska tässä on kysymys terveyspolitiikasta. Koko muistiosta ei löydy minkäänlaisia lukuja, tai edes laadullisia arvioita kiristyneen kontrollin haitoista ihmisille. Koska tässä puskalaisessa (kesk.) maailmankuvassa sellaisia ei yksinkertaisesti ole olemassa. Ikään kuin Jeppe ei joisi siksi että siitä on hänelle iloa, kenties jopa suorastaan hyötyä, vaan ihan vaan itsetuhoisuuttaan ja heilutellakseen keskisormea terveysvallalle. Ihan mikä tahansa rajoitus on tässä hyötykustannusanalyysissä tehokas, koska mitään haittoja eli kustannuksia ei ole.
Oireellista on että kun muistiossa puhutaan paikallisesta vuorovaikutuksesta anniskelulupien myöntämisessä, niin viranomaisen mieleen ei ihan aidosti ole ilmeisesti juolahtanut että kyse voisi olla muustakin kuin valituskanavasta:
Käytännössä lainsäädännön uudistuksessa voitaisiin tukea paikallisia vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi siten, että alkoholilupahallinnon tulisi lakisääteisesti pyytää ja ottaa huomioon paikallisten tahojen lausunnot uusien anniskelulupien ja erityisesti jatkoaikalupien mahdollisesti aiheuttamista haitoista.
Entä kun vallilaiset valittavat ettei kiva viinibaari saa myydä viiniä?
STM:n muistion keskeinen taustaselvitys on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti Alkoholi Suomessa - Kulutus, haitat ja politiikkatoimet. Sieltäkään on turha etsiä minkäänlaista arviota toimenpiteiden kustannuksista tai haitoista. Sen sijaan "hyväksyttävyyttä" arvioidaan toimenpiteittäin, esimerkiksi keskioluen viemistä Alkoon kannattaa 12% kansasta. Eli rajoituksia rajoittaa se mikä menee läpi, ja strategia on kokeilla vähän kaikkea,
Ilmiö ei millään tavalla rajoitu alkoholiin. Virallisesti syödään elääkseen, ja harrastetaan hyötöliikunta. Ei illallisteta tai käppäillä, koska se nyt vaan on kivaa. Esimerkiksi sähkötupakan kohdalla kieltojen haitat ovat ilmeiset ja potentiaalisesti valtavat, mutta niitä nyt ei vaan saa ottaa lainkaan huomioon, koska virallinen tavoite on täysraitis maailma. Kun ainoa tosiasiallinen tapa saada jotain tasapainoa ja arkijärkeä terveyspolitiikkaan on huutaa, niin on täysin rationaalista ja johdonmukaista että näin myös kansa tekee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti