Pro Mäkelänkatu

Mäkelänkadun alkupää Kurvista Sturenkadulle. Kuva Timo Noko 

Mäkelänkatu alkaa Kurvista ja päättyy Käpylään. Kadun koko pituus on noin kolme ja puoli kilometriä. Uudessa yleiskaavassa muutetaan Tuusulanväylä Kehä I saakka kaduksi, jolloin Mäkelänkatu pitenee kolmisen kilometriä. Tämä bulevardisointi herättää tunteikasta keskustelua, jossa kaunis ja viaton Mäkelänkatu on joutunut täysin tolkuttoman panettelun kohteeksi, tyylinäytteenä:

Ensinnäkin voi kysyä, mitä viihtyisää on Mäkelänkadussa? Kaikki helsinkiläiset osaavat vastata tähän: ei mitään.

Kirjoittaja on kujalla. Mäkelänkatu on kaupungin elävä pääkatu, eikä mikään muumimaailma. Mäkelänkadulla noustaan ratikkaan ja bussista, käydään juomassa ja syömässä, ostamassa ruokaa, kukkia, lankoja... Siellä viihtyvät liikkeet, ratikat, ja ihmiset jotka niitä käyttävät.

Cafe Suvanto. Kuva.

Mäkelänkadulla etelästä etenevä viileä tyylikkyys törmää korsolaiseen pohjoistuuleen. Cafe Suvannosta parin korttelin päässä on Don Albetro My Way, jossa voi rauhassa tuijottaa halpaan tuoppiinsa alan miesten hiljaisen hyväksynnän saattelemana. Välissä on kauppa, joka näyteikkunasta päätellen myy pinnatuoleja taideinstallaatiohin.

Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteys. Kuva Hannu Oskala

Korttelin päässä samansuuntaisesti Mäkelänkadusta on Vanajantie. Se on vallan erinomainen asuinkatu, pittoreski ja rauhallinen, eli sillä tavalla viihtyisä mitä Mäkelänkatu ei ole. Siellä ei vaan ole yhtään mitään muuta kuin asuntoja. Kuten ei muillakaan viereisillä asuinkaduilla.

Vanajantie. Kuva.

Vallila toimii näin, se on esikaupunki jonka tori on Mäkelänkatu. Kivitalojen takana suojassa ovat söpöt rauhalliset asuinkadut. Jos pitäisi suunnittella kaupunginosa niin, että kaikki helsinkiläiset löytäisivät sieltä itselleen mieluisen paikkansa, se olisi Vallila.

Kuva.

Onko Mäkelänkatu siis täydellinen?

Kyllä, mutta se voisi olla vielä täydellisempi.

Mäkelänrinteen uintikeskus.

'

Mäkelänkatu katkeaa ikävästi Vallilanlaakson kohdalla. Katua reunustavat uimahalli ja velodromi ovat sinänsä sen arvoisia merkkirakennuksia, mutta niiden vierustan pusikot ja parkkikentät eivät. Siihen pitäisi rakentaa taloja. Myös Hollolan puiston kohdalta puuttuu sitä suojaava talo.

Takaoikealla Hollolan puisto.

Kolme kaistaa suuntaansa vaikuttaa ylimitoitetulta, varsinkin Sturenkadusta etelään. Laitimmaisen kaistan tilalle saisi vaikkapa pyöräkaistan ja pysäköintipaikkoja.

Pieni kauneuspilkun omainen puute Mäkelänkadulla on että monin paikoin sen varren taloista puuttuu liiketilat. Tätä kirjoittaessa niistä oli tasan yksi tyhjänä, eli kysyntää kyllä olisi. Kun Mäkelänkatua aikanaan jatketaan Maunulaan tästä kannattaa ottaa opiksi.

Mäkelänkatua Pro Helsinki 2.0 suunnitelmassa

Ennen kaikkea Mäkelänkatu on liian lyhyt. Pakila ja Maunulakin ansaitsevat kunnollisen pääkadun.