Pitääkö pysäköinti sosialisoida?

Tolkku käy läpi ajankohtaisaiheen argumentit pysäköintisosialismin puolesta käänteisessä typeryysjärjestyksessä, eli edes jotenkin järkevät ensin.

Taustaksi, Helsingissä tilanne on että uusille asuinalueille rakennettavissa pysäköintihalleissa autopaikkan rakennuskustannis on noin 20 000 - 60 000 euroa. Tämä maksaa Kalasatamassa, Jätkäsaaressa ja muilla vastaavilla uusilla alueilla yhteensä yli miljardin. Kaupunki pakottaa rakentajan tekemään niitä tietyn määrän pysäköintipaikkoja per neliö, haluaa rakentaja eli ei. Vastaehdotus on että pysäköinti irrotetaan taloyhtiöistä ja kaavoitetaan pysäköintilaitoksia, joista voi sitten kukin ostaa käypään hintaan paikan jos haluaa.

1. Se että taloyhtiössä on autopaikkoja nostaa myös autottomien asukkaiden asunnon arvoa

Tämä toki pitää sinänsä paikkansa, mutta tarkemmin tarkasteltuna väite ei kuitenkaan ole pitävä perustelu.

Jos näin, niin miksi rakentajat eivät sitten haluaisi rakentaa paikkoja niin paljon kuin kaupunki vaatii, sehän vaan nostaa heidän myymänsä kohteen arvoa? Jos pysäköintihalli on niin loistava investointi niin varmasti se syntyy ilman pakkoakin.

Toiseksi, autoton asukas maksaa siitä että hänen asuntonsa jälleenmyyntiarvo on suurempi. Mitään käyttöarvoa paikoista hän ei kuitenkaan saa, päinvastoin kuin niitä käyttävä.


2. Autopaikkojen tarvittavan määrän arviointi on hankalaa, ja pysäköintilaitosten rakentaminen jälkeenpäin kallista ja vaikeaa

Jälkeenpäin rakentamisessa on ongelmansa, mutta onnistuu se nyt esimerkiksi Töölössä. Esimerkiksi sisäänajoliuskoille voidaan tehdä tarvittavat varaukset. Joustoa pitäisi joka tapauksessa olla että paikkoja voidaan rakentaa tarpeen mukaan.

Tarvittavan paikkamäärän arviointi ei ole hankalaa, se on mahdotonta. Emme tiedä mihin suuntaan autotekniikka kehittyy, yleistyykö vaikka skootterit, mihin suuntaan joukkoliikennejärjestelmä ja kaupunkirakenne kehittyy, emmekä ihmisten mieltymyksiä sadan vuoden tähtäimellä. Lisäksi ihmiset sopeuttavat käyttäytymistään, tiedämme että niin moottoriteiden kuin parkkipaikkojen rakentaminen lisää niiiden kysyntää, ja toisin päin.

Virkamies jonka pitäisi päättää paljonko paikkoja tehdään on kohtuuttoman tehtävän edessä, johon vielä kohdistuu poliittisia paineita. Sama kuin hänen pitäisi päättää paljonko kumisaappaita valmistetaan. Suunnitelmatalous nyt ei vaan toimi, virhe tehdään jompaan kumpaan suuntaan. Ratkaisu asiaan on antaa markkinoiden päättää siinä kuin senkin että montako kahvilaa korttelin tarvitaan. Tämä myös parantaa parkkipaikkojen käyttöastetta, sen sijaan että olisi yksi toimiston, yksi kaupan ja yksi asuintalon parkkihalli jotka on kaikki eri aikaan täynnä, voidaan yhteiskäyttää paikkoja. Hinta uusilla asuinalueilla on myös sen verran korkea että se on riittävä pidäke, eli katuverkon välityskyvyn turvaamiseksi tuskin tarvitsee pysäköintiä erikseen rajoittaa.


3. Kyllä, mutta tarvitaan pilottihankkeita ja kokemuksia autottomista / vähäautoisista alueista.

Niitä on jo sadan vuoden ajalta. Töölössä, Kalliossa, kantakaupungissa on nykynormein aivan liian vähän pysäköintipaikkoja. Puhumattakaan Suomenlinnasta jonne ei mene edes tietä. Ja sattumoisin myös paljon autottomia kaupunkilaisia. Kantakaupunki on koko maan halutuimpia asuinalueita. Pitäisikö kaupungin määrätä Punavuoren taloyhtiöt rakentamaan pysäköintihalleja?

Ongelmat esimerkiksi Töölössä liittyvät pelkästään pysäköinnin hinnoitteluun. Jos paikkoja ei ole vapaana niin pysäköinti on liian halpaa. Tämäkin hoituu markkinoilla. Jos kaupunki estää markkinoiden toiminnan niin sitten paikoista on pula.


4. Asuntojen hinnat määräytyy markkinoilla. Jos grynderin ei ole pakko rakentaa paikkoja niin vain hänen katteensa kasvavat, eli asumiskulut ei laske.

Kilpailuilla markkinoilla kustannukset vaikuttavat myyntihintoihin. Kilpailu Helsingissä on tosin liian vähäistä, mutta ei me nyt siitä voida lähteä että markkina tulee aina olemaan rikki.

Tämä voi toimia näinkin: Erillaiset kustannuksia lisäävät rajoitteet, esimerkiksi kalliit perustusratkaisut maaperän vuoksi, näkyvät tontin hinnassa. Eli grynderit tarjoaa vähemmän tontista jolle rakennettavan talon kustannukset ovat suuremmat, koska se loppuhinta nimenomaan määräytyy markkinoilla. Asiakas ei maksa talosta enempää siksi että se oli kallis rakentaa. Tonttimaan omistaa pääsääntöisesti kaupunki, eli me kaupunkilaiset. Tässä tapauksessaa pysäköintiä ei maksa naapuri vaan kaikki kaupunkilaiset.

Samalla perusteella voitaisiin muuten vaatia 20% rakentamiskustannuksista ihan mihinkä tahansa asiaan. Jos ei se kerran vaikuta mihinkään. Nostetaan mieluummin rakentamisen veroja ja käytetään rahat vaikka vanhustenhoitoon.


5. Pitäisi kehittää ratkaisuja ettei paikat maksaisi niin paljon.


Onhan niitä erillaisia autohissejä jotka vie vähemmän tilaa. Innovatiiviset pysäköintiyrittäjät satojen autojen halleineen voisivat ottaakin niitä käyttöön, asunto-osakeyhtiö ei ota.


Mielenterveysvaroitus, tästä alkaa ihan vaan urpot argumentit.

6. Kaikilla, kuten opettajapariskunnalla, ei ole varaa autopaikkaan, joten kustannukset pitää jakaa kaikkien kesken.

Kaikilla ei ole varaa uuteen asuntoon kantakaupungissa ja autoon, eikä näitäkään kustannuksia tasata naapureiden kesken. Sitäpaitsi jos on kumpaankin varaa on eriskummallista että ei ole kuitenkaan varaa maksaa pysäköinnistä.


7. Maksetaanhan pesutuvatkin yhteisestä pussista.


Pesutupa maksaa suurinpiirtein saman verran kuin yksi autopaikka. Sinänsä kaupungissa moisellakaan ei ole välttämättä tarvetta, jos taloissa ei ole pesutupia niin sitten on pesuloita. Kaupunki on jotain joka tarjoaa palveluita.


8. Eihän pyöräpaikoistakaan laskuteta.

Ehkä pitäisi, lojuisi vähemmn pyöränraatoja paikkoja viemässä. Yhden autopaikan tilalle mahtuu kymmeniä pyöräpaikkoja.


9. Hyvät perheelliset veronmaksajat kaikkoavat jos ei ole autopaikkoja.

Onhan niitä, ne vain vähän maksavat. Hyvillä veronmaksajilla on myös varaa maksaa pysäköinnistä. Laadukkaan ison keskusta-asunnon (puolisen milliä) hintaan verrattuna se on aika pieni kulu.


10. Mutku kaikilla on auto.

No ei ole. Semmoisilla alueilla joita ei ole suunniteltu tuolla oletuksella suurimmalla osalla ei ole autoa, kantakaupungissa 60 - 70 %. Nekin joilla on auto usein säilyttävät niitä jossain halvemmassa paikassa kuin keskellä kantakaupunkia.


11a. Mutku kaikkea esteettömyyksiä palosuojiakin vaaditaan
11b. Mutku autoilijat maksaa niin paljon veroja

Ottamatta kantaa siihen että onko muut normit väärin tai että verotetaanko autoijoita liikaa, niin jos nuo on väärin niin ei se nyt ole mikään puolustus tehdä jotain muuta värin, kuten maksattaa naapurilla parkkipaikkansa.


12. Tuetaanhan joukkoliikennettäkin.

No etupäässää siellä missä ei ole joukkoja, eli autoalueilla jotka on harvaan asuttuja kun tila menee autoihin. Keskustaliikenne pyörisi lipputuloillakin.


13. Autottomat on köyhiä eikä maksa veroja

Valitettavasti verokorttini kertoo jotain ihan muuta. Uudessa keskusta-asunnossa asuva autoton tuskin on kovin köyhä, tai ainakin häntä vaaditaan maksamaan naapurin pysäköinti.


14. Enemmistöstalinismiviherpunaautoviha

Ota kommari lääkkeet.

Muokkaus: Kielenhoidollista ensiapua.