tiistai 26. tammikuuta 2016

Kirkkonummen kunnanvaltuusto ja perustuslain vastaiset liikennevalot

Vetävä Länsiväylä

Suomen perustuslaki takaa muiden tärkeiden perusoikeuksien lisäksi myös liikkumisvapauden. 9 § kuuluu seuraavasti:
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan.

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Kuten muutkin nykyään arkipäiväistyneet vapaudet, tämäkin on historiallisesti ja globaalisti kaikkea muuta kuin itsestäänselvää. Sikäli kun ihmiset eivät ole olleet suoranaisesti jonkun omaisuutta, tilanherran tai perheen isän, liikkumista ja varsinkin muuttamista on säännelty erillaisin propuskoin jopa valtion sisällä.

Kirkkonummen kunnanvaltuusto näkee tämän tärkeän perusoikeuden olevan uhattuna:
Kirkkonummen kunnanhallitus antoi maanantai-iltana kipakan lausunnon Helsingin yleiskaavasta, jossa ehkä eniten huomiota on kiinnitetty Helsingin sisääntuloväylien rakentamissuunnitelmiin.

Kunnanhallituksen lausunnossa huomautetaan, että Suomen kansalaisille tulee taata vapaa liikkuvuus pääkaupunkiin ja sieltä pois ja vapaan liikkuvuuden rajoittaminen on vastoin kansalaisten perusoikeuksia.

− Pieneen puolen miljoonan ihmisen Helsingin kaupunkiin kaavoituksella tahallaan aiheutetut liikenneruuhkat eivät palvele kenenkään etua. Ilmasto-asiat ovat tärkeitä, mutta päästötön autoilu on jo nyt mahdollista, Kirkkonummi toteaa.



Kirkkonummi (38 000 asukasta) on toki aivan oikeassa siinä että liikenneruuhkat ovat tahallaan aiheutettuja. Helsinki on seudulliset näkökannat sivuuttaen mennyt rakentamaan Helsingin kaupungin (600 000 asukasta). mikä ei varsinaisesti edistä läpiajoa, ihmiset pilaavat liikenteen. Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi 1968 eksplisiitisesti esitykseen purkaa kaupunki ja tehdä tilalle moottoriteitä ja ramppeja. Ja nyt Helsinki aikoo rakentaa lisää kaupunkia kadun varteen moottoritien paikalle.

Punnittaessa Helsingin yleiskaavan perustuslaillisia vaikutuksia on syytä tarkastella perusoikeuksien toteutumista kokonaisuutena.

Toisaalta on kirkkonummelaiselle autoilijalla koituva maaorjuuteen rinnastettu haitta: Kirkkonummen asemalta ajetaan ensin 30 kilometriä, jotta päästään jonottamaan Porkkalankadun valoihin. Länsiväylän bulevardisoinnin jälkeen ensimmäiset liikennevalot lienevät Koivusaaren kohdalla, eli jo 26 kilometrin ajomatkan jälkeen vapaan liikkumisen estää liikennevalo.

Ja taas toisaalta, noin 10 000 ihmistä saa haluamansa asunnon, eli toteuttaa perustuslaillista oikeuttaan valita asuinpaikkansa. Jonkinlainen painoarvo lienee syytä antaa myös kunnalliselle itsehallinnolle, semminkin kuin lainsäätäjä on erikseen perustuslain 121 § tähdentänyt että "hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon", eikä siis muiden kuntien asukkaiden itsehallintoon. Mielenkiintoinen teoreettinen kysymys on että tulisiko 10 000 uutta helsinkiläistä ymmärtää tästä yhteydessä kunnan asukkaiksi, heiltä kun ei ole tapana kysyä yhtään mitään.

Pohtiesaan liikennevalojen kinkkistä perustuslaillisuutta, toisaalta vapaa liikkuminen, toisaalta esim. 7 § oikeus turvallisuuteen merkityksessä ajoneuvot eivät törmää jalankulkijoihin tai toisiinsa, perustuslakivaliokunta joutunee Kirkkonummen valitusta käsitellessään pohtimaan myös koskeeko liikkumisen vapaus positiivisena oikeutena myös sitä hieman yli 50% väestöstä, jotka eivät joka saa, voi tai halua liikkua henkilöautolla. Länsibulevardin varrella heillä on vaihtoehtoina jalat, metro, todennäköisesti ratikka, ja fillari. Kirkkonummi taas juuri lakkautti bussivuoroja, koska matkustajia on alle yksi per bussi. Joukkoliikenne ilman joukkoja ei oikein toimi.

Mielenkiintoinen jatkokysymys on myös että kun Kirkkonummi rakentaa asuntoja joiden liikenneratkaisu on moottoritieliittymä, niin valittaako se tämän aiheuttamista ruuhkista itselleen vai Helsingille, vai Helsinki Kirkkonummelle?



P.S. Viattomien ammattilaisten suojelemiseksi, lausunto oli esittelijän esityksen vastainen, "kunnanhallitus lisäsi sen Pekka M. Sinisalon (ps.) esityksestä äänestäen luvuin 10−2."

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tähän voisi lisätä vielä, että yleisesti autoilu on kiellettyä rakennusten sisätiloissa parkkihalleja lukuunottamatta. Onko sekin autoilun tahallista haittaamista? Eikö vapaan liikkuvuuden ja tasapuolisuuden nimissä autoilulla pitäisi olla tasapuoliset olosuhteet myös rakennusten sisällä.

Anonyymi kirjoitti...

Haluaisin huomauttaa, että uutisen perusteella lausunnon on antanut Kirkkonummen kunnanhallitus, ei kunnanvaltuusto, kuten blogisti otsikossa ja kertaalleen tekstissä mainitsee (myöhemmin sitten puhutaankin kunnanvaltuustosta).

Teemu kirjoitti...

Aiheellinen huomautus, toki näin

Anonyymi kirjoitti...

Liikennesäännöt ylipäänsä ovat turhaa autoilun haittaamista. Autolla tulisi saada ajaa ihan miten tahtoo. Vain siten taataan aito vapaa liikkuvuuus.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä olen samaa mieltä, aitaa vaan helsingin ympärille ettei kukaan pääse sisään tai ulos. Samalla pääkaupungin siirto Tampereelle ettei turhia kulkijoita tarvitse katsella.