Näytetään tekstit, joissa on tunniste keskusta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keskusta. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Miksi karvalakkilähetystö haluaa jarruttaa Helsingin kasvua?


Liittyen ajankohtaiskeskusteluun Tolkun arkistonhoitaja huomautti vanhasta kirjoituksesta 2011 vaalien ajalta. Kun Timo Kaunisto (kesk.) sanoo että maaseutuasuminen halutaan kieltää ja tuhota, niin hän tarkoittaa konkreettisesti että vesijohdoista ja liiikumisesta joutuisi maksamaan siellä enemmän, koska ne maksavat enemmän. Tätä kautta voi ymmärtää yhden tavan miten Helsingin kasvusta ohipuhutaan:

Maakunnissa aluepolitiikka on ylipäänsä tappelua osuuksista valtion rahasta. Siis käytännössä, ottamatta siihen kantaan onko tämä oikein vai väärin.

Helsingissä keskeinen aluepoliittinen kysymys taas on miten saataisiin lisää kaupunkia. Valtion toiminnassa ensisijaista olisi että valtio purkaisi juridisia esteitä ja valtion aluehallinto ei olisi neliraajajarrutuksessa kaupungin kasvun edessä. Rahakin toki kelpaa ja on avuksi, mutta se on toissijainen asia, eikä välttämätöntä. Rahoitus uudisrakentamiseen tulee käytännössä asuntojen ja toimitilojen ostajilta, ja Helsinki saa siitä osan tonttimaan myynti- tai vuokratuloina.

Kun helsinkiläinen viherurbanisti mallia Kivekäs sanoo että valtion tulee tukea Helsingin kasvua, hän nimenomaan tarkoittaa että valtion tulee purkaa sen esteitä, kuten vaikkapa pysäköintinormit. Maakuntamies kuulee että toi tahtoo viedä meidän rahat, eikä edes kehtaa sanoa sitä ääneen, eli on vielä epärehellinen.

Heillä on eri käsitys siitä mitä aluepolitiikka tarkoittaa. Koska toiselle se on osuus verorahasta ja nollasummapeliä, toiselle lupa kasvaa joka ei ole suoranaisesti keneltäkään pois.

Lisäys: Tämä toimii myös toisin päin. Kun Keskusta sanoo että se haluaa kääntää "keskittämispolitiikan" niin vaikkapa tässä blogissa ensimmäinen ajatus on että mitäköhän kapuloita he aikoo työntää rattaisiin, koska ei sitä rahaa nytkään varsinaisesti virtaa valtiolta. Termin käyttäjä taas voi hyvinkin olla siinä käsityksessä että virtaa.

maanantai 9. helmikuuta 2015

Alkoholilla on Suomessa vain haittoja

Keskustan keskarikannassa on kyse terveysvirallisesta maailmankuvasta, jossa kielloilla ei ole mitään haittoja. Joten ihan mikä tahansa kielto on kannatettava.

Keskustan vaatimus keskioluen viemisestä Alkoihin herättää laajaa tyrmistystä. Puheenjohtaja Sipilä vääntää asiaa vitsihuumoriksi, ja keskustalaiset kilvan irtisanoutuvat tai kiemurtelevat vaatimuksesta ulos. Puoluesihteeri toki uskollisesti puolustaa, vedoten mm. nuorison alkoholikäyttöön. Nuoriso on tosin silläkin tavalla pilalla, että nuoten viinanjuonti on romahtanut.

Asia on kuitenkin vakava, koska terveyspolitiikkaa tuottavissa piireissä kyseessä on hieno idea, jota moukat eivät vaan osaa arvostaa. Joka ikinen kerta kun heidän ajatusmaailmansa törmää todellisuuden kanssa, reaktio on todellisuuden puolelta tyrmistys ja tahojen puolelta setäilyä siitä kuinka kansa ei vaan ymmärrä. Tolkku kertoo nyt miksi näin:

Ajatus keskioluen viemisestä Alkoon löytyy Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta Arviomuistio alkoholilain uudistamistarpeesta. Sen todetaan olettavasti vähentävän alkoholin käyttöä merkittävästi, muina keinoina mainitaan esimerkiksi anniskeluaikojen rajoittaminen. Ja toki niin kuin valmisteluvaltaa käyttävän vastuullisen viranomaisen kuuluukin, alkoholirajoituksia on myös punnittu niiden aiheuttamia haittoja vastaan.

Leikki sikseen, ei tietenkään ole, koska tässä on kysymys terveyspolitiikasta. Koko muistiosta ei löydy minkäänlaisia lukuja, tai edes laadullisia arvioita kiristyneen kontrollin haitoista ihmisille. Koska tässä puskalaisessa (kesk.) maailmankuvassa sellaisia ei yksinkertaisesti ole olemassa. Ikään kuin Jeppe ei joisi siksi että siitä on hänelle iloa, kenties jopa suorastaan hyötyä, vaan ihan vaan itsetuhoisuuttaan ja heilutellakseen keskisormea terveysvallalle. Ihan mikä tahansa rajoitus on tässä hyötykustannusanalyysissä tehokas, koska mitään haittoja eli kustannuksia ei ole.

Oireellista on että kun muistiossa puhutaan paikallisesta vuorovaikutuksesta anniskelulupien myöntämisessä, niin viranomaisen mieleen ei ihan aidosti ole ilmeisesti juolahtanut että kyse voisi olla muustakin kuin valituskanavasta:

Käytännössä lainsäädännön uudistuksessa voitaisiin tukea paikallisia vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi siten, että alkoholilupahallinnon tulisi lakisääteisesti pyytää ja ottaa huomioon paikallisten tahojen lausunnot uusien anniskelulupien ja erityisesti jatkoaikalupien mahdollisesti aiheuttamista haitoista.

Entä kun vallilaiset valittavat ettei kiva viinibaari saa myydä viiniä?

STM:n muistion keskeinen taustaselvitys on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti Alkoholi Suomessa - Kulutus, haitat ja politiikkatoimet. Sieltäkään on turha etsiä minkäänlaista arviota toimenpiteiden kustannuksista tai haitoista. Sen sijaan "hyväksyttävyyttä" arvioidaan toimenpiteittäin, esimerkiksi keskioluen viemistä Alkoon kannattaa 12% kansasta. Eli rajoituksia rajoittaa se mikä menee läpi, ja strategia on kokeilla vähän kaikkea,

Ilmiö ei millään tavalla rajoitu alkoholiin. Virallisesti syödään elääkseen, ja harrastetaan hyötöliikunta. Ei illallisteta tai käppäillä, koska se nyt vaan on kivaa. Esimerkiksi sähkötupakan kohdalla kieltojen haitat ovat ilmeiset ja potentiaalisesti valtavat, mutta niitä nyt ei vaan saa ottaa lainkaan huomioon, koska virallinen tavoite on täysraitis maailma. Kun ainoa tosiasiallinen tapa saada jotain tasapainoa ja arkijärkeä terveyspolitiikkaan on huutaa, niin on täysin rationaalista ja johdonmukaista että näin myös kansa tekee.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Kenelle Fennovoima kannattaa?

Ydinvoiman, ja uusiutuvienkin, yhteydessä on tapana vääntää peistä siitä onko se kannattavaa. Sähkömarkkinoiden luonteesta johtuen pitäisi kysyä kenelle se kannattaa, vastaus on nimittäin eri riippuen siitä kenen kannalta asiaa tarkastelee. Fennovoima on teollisuudelle ihan kohtuullinen investointi, kunnille aivan umpisurkea.

Sähkön hinta määräytyy voimalan käyttökustannusten mukaan.

Jotta ymmärtäisi käytävää keskustelua, on ensin ymmärrettävä miten sähkömarkkina toimii:

Sähkön hinta markkinoilla määräytyy marginaalikustannusten mukaan, eli sen mukaan kuinka paljon voimalan tuotantokustannukset ovat. Voimaloita ajetaan alas ja ylös sen mukaan minkä voimalan käyttäminen on kulloinkin halvinta, eli seuraavaksi kallein voimala tippuu käytöstä. Tätä kutsutaan ajojärjestykseksi.
Tyypillinen ajojärjestys. Jokainen piste on voimala,
marginaalikustanus pystyakselilla, sähkön kysyntä vaaka-akselilla.

Kaikkein kalleinta käyttää on maakaasu ja sen jälkeen kivihiili, koska näissä voimaloissa polttoaine muodostaa merkittävän osan kustannuksista. Ydinvoimalan marginaalikustannukset ovat pienehköt, uusiutuvilla nollaa lähestyvät. Kummassakin maksaa voimalan rakentaminen, ei niinkään sen käyttö Mitä suurempi matalien marginaalikustannusten voimaloiden osuus on, sen halvempi sähkö hinta, koska useammin kalliimmille polttovoimaloille ei ole kysyntää.
Uusituvien ja ydinvoiman suuremman osuuden vaikutus hintaan havainnollistettuna.

Kun sanotaan että ydinvoima laskee sähkön hintaa, niin kyse on nimenomaan tästä efektistä. Kääntöpuoli on se että ydinvoimalat ovat hyvin kalliita rakentaa, joten jos niiden osuus on suuri sähköntuotannosta, niin ne eivät kannata voimalan omistajille..

Teollisuus hyötyy ydinvoimasta halvempana sähkönä

Teollisuuden kannalta ydinvoiman kannattavuudella ei ole niin väliä. Kuten Tuomas Saloniemi tiivistää ansiokkaassa analyysissään:
Outokumpu kuluttaa vuosittain sähköä 3,5 TWh. Outokummun Fennovoimasta omakustannushintaan ostaman sähkön määrä on ainoastaan 1 TWh/a, joten mikäli Fennovoimalla saadaan laskettua sähkön markkinahintaa edes 5-10% sijoitus voi olla Outokummulle kannattava, vaikka Fennovoima itsessään tuottaisikin markkinoita kalliimpaa sähköä.
Tämän takia teollisuusalojen järjestöjä ja niitä lähellä olevia politiikkoja ei hetkauta se että ydinvoimalahanke ei ole kannattava. Ei sen tarvitse olla ollakseen energiaintensiiviselle teollisuudella kannattavaa.

Laskun maksaa voimaloiden omistajat

Mankala-periaatella rakennetussa voimalassa osakkaat saavat sähköä omakustannehintaan. Jos omakustannehinta on suurempi kuin markkinahinta, niin sen verran tulee takkiin. Jos Fennovoima on siitä eriskummallinen ydinvoimalahanke, että se pysyy budjetissaan, aikataulussaan ja tuottaa mitä lupaa, niin Fennovoiman tuottaman sähkön hinta lienee noin 45€/MWh. Realistisempaa lienee noin 60€/MWH.

Nordpoolin keskihinta on heilunut 40€/MWh molemmin puolin. Ruotsin ja Tanskan uusiutuvan rakentaminen sekä OL3 valmistuminen aikanaan painavat sitä alaspäin. Jonkinlaisen pohjatason hinnalle tosin tuo se että jos hintaero Keski-Eurooppaan kasvaa suureksi, kannattaa rakentaa enemmän siirtoyhteyksiä sinne.

Lyhyesti, voitaneen arvioida että tuurilla Fennovoimasta ei tule kunnille kovin paljon tappiota. Paitsi että...

Sähkön hinnan laskusta kärsii kunnan energiayhtiö

Kuten alussa käytiin läpi, kun ydinvoiman ja uusiutuvien osuus kasvaa, polttovoimaloita käytetään vähemmän ja niissä tuotetun sähkön hinta laskee. Nämä voimalat ovat nimenomaan kunnallisten energiayhtiöiden omistamia, eli esimerkiksi Helen tuottaa huonommin. Fennovoimaan investoivat kunnalliset sähköyhtiöt siis tekevät ensin tappiota investoimalla Fennovoimaan, ja sen jälkeen lisää tappiota, koska ylituotanto laskee sähkön hintaa.

On täysin käsittämätöntä, että Vantaan Energia ja sitä kautta Helsingin Energia investoivat Fennovoimaan vielä lisää rahaa. Vantaan energian osuus on nyt 5% ja Helsinki omistaa Vantaan Energiasta 40%. Eli jos leikitään että voimala rakentuu kuudella miljardilla, niin tässä on nyt helsinkiläisten rahaa kiinni 120 miljoonaa euroa. Ilman minkäänlaista poliittista keskustelua aitotaan käyttää suurin piirtein yhden lastensairaalan verran veronmaksajien rahaa. Kun Helsingin kaupunki kaatoi 30 miljoona OL4 suunnitteluun, tämä sentään päätettiin demokraattisesti valtuustossa.

Näyttää siltä että asiaa ajavilla poliitikoilla on mennyt yritysten, valtion ja kunnan rahat sekaisin, koska ydinuskossa asia on kyllä tai ei. Olisi ehkä vielä jotenkin perusteltavissa että valtio käytännössä subventoisi energiaintensiviistä teollisuutta rahoittamalla uuden ydinvoimalan, yhtä hyvin tai huonoin argumentein kuin vaikkapa telakkateollisuuden tukemista perustellaan. Mutta valtio ei tule voimalaan osallistumaan, vaan julkinen rahoitus tulee kunnilta ja Venäjän valtiolta.

Muokkaus: kielellistä ensiapua.