Kemppisen blogissa käydyn keskustelusta närkästyneenä ja ottamatta sen kummemmin kantaa lihansyöntiin yleensä:
Esimerkiksi YK:n ruokaturvallisuusohjelma antaa monenmoisia painavia selityksiä ja toimenpide-ehdotuksia ruokakriisin hoitoon. Esimerkiksi toimivammat ruokamarkkinat. Maailman ruokaohjelma taas listaa nälän syitä: luonnonilmiöt (kuivuus), sodat, köyhyys, (maatalouden) infrastruktuuri, ja kestämätön maankäyttö.
Pihvi puuttuu kummastakin menusta.
Tulotason muutos eri puolilla Helsingin seutua
1 viikko sitten
5 kommenttia:
Näinhän se on, ylivoimaisesti helpoin tapa hillitä ilmastonmuutosta olisi vähentää lihankulutusta. Siis ei lopettaa vaan vähentää. Yksi lihaton päivä viikossa (koko kansalla) vähentäisi päästöjä moninkertaisesti autoveromuutokseen verrattuna, eikä se vaatisi teknisiä muutoksia tai edes maksaisi mitään.
Tai jos lihaton ruoka ei tyydytä himoa, niin pienempi annos vanhasta kyljyksestä tehtyä marinadipossua ja yksi peruna enemmän tilalle tekisi jo saman.
Pitäisi ehkä laskea miten vaikuttaisi päästökauppa lihatuotteiden hintoihin ja arvioida olisiko sillä kulutusvaikutuksia. Idean saa lainata, itse en ainakaan heti jaksa.
Otso, mun pointti oli se että lihankulutuksen syyttäminen ruokapulasta on kaukaahaettua, pahoittelen kryptisyyttäni. Noista linkeista löytyy sille uskottavia selityksiä, eikä lihankasvatus ole niiden joukossa.
Se että länsimaissa syötäisiin vähemmän lihaa voisi olla monella tavalla hyvä asia, mutta nuo ilmastovaikutukset haisee pikkaisen hypeltä. Siis en väitä etteikö niitä ole ja etteikö ne ole merkittäviä, mutta esimerkiksi kun aikoinaan kaivoin sen japanilaisen tutkimuksen pihvin päästöistä niin siinä suurin osa päästöistä syntyi rehun kuljetuksesta. Joku voisi vetää tästä johtopäätökseen että kannattaisi kasvattaa karjaa siellä missä on rehua.
Ah, luin liian suoraviivaisesti enkä jaksanut kaiva linkkejä auki. Syytän pään täyttävää räkää, se latistaa ajattelua.
Olen kuvitellut tuon lihantuotannon ilmastovaikutuksen olevan ihan oikea ja todistettu ilmiö, mutta ilmeisesti se onkin vähän kyseenalaisempi? Täytyy joskus (kun räkä antaa taas tilaa kuselle) perehtyä tuohon vähän syvällsiemminkin.
Minun pitäis olla selkeämpi.
Askarrutta noissa lihantuotannon päästöissä pari asiaa, on ollut tarkoitus tutustua, mutta en ole saanut aikaiseksi:
- Kuljetusten osuus päästöistä (varmasti Japanissa suurempi), sinänsä laivakuljetus per kilo tuottaa erittäin pienet säästöt, mutta jos niitä lihakiloa varten tarvitsee roudata tonni soijaa niin asia on eri. Tämä herättää jatkokysymyksiä lähilihan mielekkyydestä.
- Marginaalipäästöt. Se sama biomassa mikä päätyy naudan kautta metaaniksi muuttuu hiiilidioksidiksi tai metaaniksi joka tapauksessa. Ja jos pampaa ei laidunneta niin kasvaako sinne sademetsää? Entäs pellot jossain Pohjanmaalla? En syytä mistään, en vaan tiedä, eli pitäisi ottaa selvää.
Erkki Pulliainen kirjoitti vihreat.fissä, että Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon pellot tuottavat huonoina vuosina pelkkää korsirehua = naudanrehua.
Lähetä kommentti