Esimerkkinä Helsingissä pysäköintipolitiikasta julkaisen ohessa kuvani Töölöntorin varrelta. Kuin piruillakseen asukaspysäköintitunnuksen haltijoille, kaupunki on tässä sijoittanut design-pyörätelineen kahden parkkiruudun vievään tilaan, vaikka vieressä on noin kuusi (6) metriä leveä jalkakäytävä. Vastakkainasettelun aika ei totisesti ole ohitse Helsingissä!
 |
| Kuva Matti Niiranen |
Tekstissä ei valitettavasti puututa lainkaan tällä hetkellä kantakaupungissa rehottavaan huonoon pyöräilykulttuuriin. Nykyisin pyöräilijät ajelevat häpeilemättä jalkakäytävillä, vaikka se on liikennesääntöjen vastaista. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden yhteentörmäykset ovat arkipäivää. Tässäkin olisi yksi hyvä peruste lisätä turvallisia pyöräilyväyliä.Tolkku yhtyy Niirasen näkemykseen myös siinä että pysäköintitunnuksesta jolla ei saa pysäköityä laskuttaminen on lähinnä ilkeämielistä. Tähän on tunnettu ratkaisu, hinnoittelee pysäköinnin niin että paikkoja on vapaana. Jos paikkoja on runsaasti vapaana niin oikea hinta on nolla euroa, jos ei ole niin nostetaan hintaa. San Franciscon SFPark.orgilla on aiheesta havainnollinen parin minuutin video.
Jos pyöräpysäköintitilasta tulee pula, niin sama koskee toki myös polkupyöriä.
Eritoten tästä hyötyisi "lapsiperhe, vanhus, liikuntaesteinen tai työnsä johdosta autoa välttämättä tarvitseva ihminen", koska he saavat autonsa pysäköityä, ihan kotioven viereen. Liikuntaesteisille tosin on oma maksuttomaan pysäköintiin oikeuttava merkki.
 |
| Kuva Viljami Kankanpää |
Särelä selittää kuvien kera miksi siitä pysäköinnistä on pakko maksaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti