sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Kevyt kesämanifesti

Kuulun niihin jotka eivät ole oikein jaksaneet korvaansa lotkauttaa itsensä maahanmuuttokritikoiksi nimenneille. Syy tähän on yksinkertaisesti se että minua ei kiinnosta mitä ihmiset ovat mieltä maailman vääryydestä noin yleensä, vaan se mitä heidän mielestään asialle pitäisi tehdä. Konkretian puutteesta seuraa kiinnostuksen puute.

Perussuomalaisten halla-aholainen siipi on nyt sitten julkaissut manifestin siitä mitä heidän mielestään pitäisi tehdä, ja on toki minun ja kaltaisteni konkretian puutteista valittaneiden velvollisuus sitten tutustua tähän ja kommentoida. En voi väittää tämän olevan kovin mieluisa velvollisuus. Eli konkreettisiin aloitteisiin keskittyen, lainaukset sivulta http://www.vaalimanifesti.fi/

Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että julkinen valta turvaa kaikille yhtäläisen vapauden ylläpitää omaa kulttuuriaan, kieltään, identiteettiään ja uskonnollista vakaumustaan, mutta ei ryhdy vähemmistöidentiteettien rahoittajaksi. Maahanmuuttajien uskonnollisten ja kulttuurillisten erityistarpeiden tyydyttäminen ei mielestämme kuulu veronmaksajien rahoittaman Suomen valtion ydintoimintoihin.

Valtio ja kunnat rahoittavat erillaisia marginaaliharrastuksia erittäin huomattavin summin. Esimerkiksi suurin osa liikuntarahoista menee sellaisten lajien tukemiseen joidenka harrastajakunta on prosentuaalisesti hyvin pieni osuus väestöstä, esimerkiksi ampumaradat. Sama koskee lähes kaikkea kulttuurirahoitusta, esimerkiksi teatterit tai bändien treenikämpät. Logiikka tässä on se että suurin osa ihmisistä kuuluu joihinkin marginaaliryhmiin, harrastaa vaikkapa miekkailua kunnan maksamassa urheiluhallissa, joten tämä tasoittuu esimerkiksi sitä kautta että sitä miekkailua verovaroillaan tukeva käy itse vastaavasti katsomassa modernia tanssia. Tämä ei toimi silloin kun jonkin erityisryhmän harrastuksiin käytetään suhteettoman paljon rahaa, esimerkiksi Talin golfkentän nimellinen vuosivuokra hyvin pienen joukon eduksi on tällainen tapaus, mutta minun tietääkseni vaikkapa kulttuurikeskus Caisa ei ole mitenkään kallis käyttäjämäärin nähden. Jos se on, niin rahoitusta voi toki supistaa.

Yhteiskunnan on aktiivisin toimin ehkäistävä maahanmuuttajanaisten jäämistä kotiin ja kielenopetuksen sekä muiden tehokkaiden kotoutustoimien ulkopuolelle.

Ja mitenköhän tämä mahtaa tapahtua jos rahoitusta ei saa kohdentaa mamuihin? Eräs tällainen toimi oli naisten uimavuoro joka markkinointiin maahanmuuttajanaisille. Minusta tämä on oikein järkevää liikuntarahojen käyttöä jota pitäisi saada lisää: Yksi pääperusteluista liikuntarahoitukselle ylipäänsä on se että sillä tuetaan ihmisten liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä, ja vastaava ikuisuuspulma se että jos rakennetaan vaikka hiihtoputki sinne siirtyy ihmisiä pururadalta, ei sohvalta. Ratkaisu on liikuntapalvelut jotka on kohdistettu nimeenomaan niihin ryhmiin jotka halutaan tavoittaa.

Lasten, niin tyttöjen kuin poikien, sukuelinten rituaalisilpomiset on kriminalisoitava yksiselitteisesti, ja niistä on säädettävä riittävän ankarat seuraamukset.

En tiedä kattaako "rituualisilpominen" poikien ympärileikkaukset, jos ei niin ne muut silpomiset on jo kriminalisoitu. Rangaistusten tehokkuus on ikuisuuskysymys josta ei nyt tässä yhteydessä sen enempää kuin että peloitevaikutuksen ja kustannusten välillä on jokin optimipiste, en osaa sanoa missä se kussakin rikoksessa on mutta siitä olen varma että se ei mene niin että tehokkainta on mahdollisiman kovat rangaistukset. Miesten ympärileikkauksilla on kuitenkin esitetty ainakin jonkinnäköisiä terveysperusteita, se on Yhdysvalloissa yleinen. Minun mielestäni tämä on kuitenkin semmoinen asia mikä miehen tulisi päättää itse aikuisena, eli jos tätä ajetaan takaa niin olen varmaan ihan samaa mieltä. Sivumennen, muistaakseni tätä on yleensä vaadittu lähinnä liberaalipiirien toimesta.

Uusien vähemmistökielten opetuksesta julkisin varoin peruskouluissa tulee luopua. Vastaavasti keskeiselle sijalle kotouttamisessa tulee nostaa kaikkia maahanmuuttajia koskeva suomen kielen opetus. Opetukselle on asetettava selkeät oppimistavoitteet.

Tuo viimeinen lause on yksi monista esimerkeistä joista kukaan tuskin on periaatteessa eri mieltä... Perustelu sille että opetetaan omaa äidinkieltä on että näin myös suomen kieli opitaan paremmin. Voi olla että näin ei ole, en tunne asiaa, mutta tämä pitäisi kumota sitten empiirisesti. Tämän tyyppiset opetuskäytäntöjä koskevat kysymykset on ylipäänsä asiantuntijoiden, ei poliitikkojen alaa.

Toimeentulotuki on sidottava kielen opiskeluun ja asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamiseen.

Ahmed, 60v, on saanut turvapaikan Suomesta. Ahmed ei opi Suomea ainakaan tavoitteita vastaavasti. Ahmedin tulee tulla toimeen ilman toimeentuloa...

Terveydenhoitohenkilökunnan, poliisin ja muiden toimijoiden muutenkin niukkoja ajallisia ja rahallisia resursseja ei pidä haaskata erilaisiin kulttuurisensitiivisyys- ja toiseudenkohtaamiskoulutuksiin.

Terveydenhoitohenkilökunta, poliisi ja muut vastaavat toimijat tekevät asiakaspalvelutyötä. Jos asiakaspalvelu sujuu paremmin niin se on tehokkaampaa eli maksaa vähemmän veronmaksajille. Sikäli kun yllä mainitut koulutukset parantavat asiakaspalvelua eli kasvattavat tehokkuttaa niitä tietenkin kannatta järjestää, ja jos eivät kasvata niin ei kannata. Jos olisin ilkeällä päällä, niin kysyisin että tuleeko tämä muuten tulkita niin että virkamiehen pitää tuntitolkulla tavata asiaa, joka muuten hoituisi minuuteissam suomeksi eikä esimerkiksi englanniksi ihan sen vuoksi että periaatteessa virallisia asiointikieliä on suomi ja ruotsi? Olen kuullut yhdestä tuollaisesta virkamiehestä, veronmaksajana haluaisin että hänen virkasuhteensa puretaan.

Suomen tulee olla tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa noudatetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, ei lopputuloksen tasa-arvoa.

Tästä on käytännössä kaikki puolueet ml. käsittääkseni Perussuomalaiset eri mieltä. Ns. hyvinvointivaltio tarkoittaa että valtio kantaa vastuuta kansalaista, eli ei esimerkiksi niin että jos kahdesta ihmisestä joilla on ollut täysin samat lähtökohdat ja mahdollisuudet toinen menestyy ja toinen päätyy kadulle, niin se jälkimmäinen jätetään oman onnensa nojaan. Asiasta saa tietenkin demokratiassa olla eri mieltä, ja on kunnioitettavaa että kertoo ihan suoraan mitä ajaa.

Minkäänlaisia etnisiin kiintiöihin tai positiiviseen syrjintään perustuvia käytäntöjä ei pidä sallia esimerkiksi julkisessa rekrytoinnissa.

Käytännössä se ei ole ihan noin mustavalkoista. Päätellen siitä että sama ryhmä vaatii kohdennettuja kieli- ja muita koulutuksia jonkinlainen positiivinen syrjintä ilmeisesti kelpaa. Yleisimmät positiivisen diskriminaation muodot Suomessa on muuten tukiopetus ja tukityöpaikat, eli tarjotaan muita vähäisemmin vaatimuksin koulutusta ja töitä. Vastutetaanko tätäkin?

Vastaavasti vähemmistöjen edustajille ei tule uskonnollis-kulttuurisin perustein myöntää erivapauksia työtehtävien hoidossa. Esimerkkinä voidaan mainita muslimilääkärit ja -hoitajat, jotka kieltäytyvät hoitamasta vastakkaista sukupuolta olevia potilaita.

Ja mikäköhän laki tai työehtosopimus tuollaisen sallii? Mikään ei varmaan kiellä perustamasta vaikka pelkästään miespotilaita vastaanottavaa lääkäriasemaa (?), mutta yllä ei ilmeisesti tarkoita tuota.

Suomi ottaa käyttöön pikakäännytyksen, jossa ilmeisen perusteeton (kuten toisen EU-maan kansalaisen tekemä) turvapaikkahakemus käsitellään ja hylätään 24 tunnin aikana ja käännytys pannaan toimeen välittömästi.

Kai tähän pyritäänkin. Ongelman voi ehkä muotoilla niin että luotammeko esimerkiksi romanialaisen virkamiehen arvioon? Noin yleisesti ottaen, Romaniaa ei olisi pitänyt silloisessa kunnossa hyväksyä Unionin jäseneksi, ja tästä nyt sitten kärsitään.

Suomi lopettaa rahallisen toimeentulotuen maksamisen vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille.

Lisää ikuisuuskysymyksiä. Rahallisen toimeentulotuen perustelu on se että sen saaja tietää itse paremmin kuin sossun täti kuinka suuren osuuden rahasta hän tarvitsee ruokaan, vaatteisiin ja muuhun. Ongelma on sitten se että tuota rahaa voidaan käyttää johonkin mihin se ei ole tarkoitettu. Esimerkiksi alkoholisti ostaa sillä viinaa, ei ruokaa. Jos tämä ratkaistaisiin antamalla alkoholistin toimeentulotuki lounasseteleinä, niin luotaisiin markkinat joilla lounasseteleitä vaihdetaan viinaan tai rahaan.

Henkilökohtaisesti epäilen että tiettyjen kuntien hövelit toimeentulotukipäätökset johtuvat siitä että ne ovat heidän kannaltaan taloudellisesti järkeviä. Eli jos valtio maksaa pakolaiskeskuksen asukkaiden toimeentulotuet, niin kunnalle kustannus on nolla euroa ja tulopuolella on kunnan taloudessa kiertävä lisäraha. Ratkaisu tähänkin on pitää kiinni siitä että se päättää joka maksaa ja toisinpäin.
Kaikista kielteisistä turvapaikkapäätöksistä valitetaan, minkä vuoksi valitusprosessia on yksinkertaistettava ja lyhennettävä. Sellaiset inhimilliset siteet, jotka ovat syntyneet vasta haku- tai valitusprosessin aikana, eivät voi olla peruste oleskeluluvan myöntämiselle tai kielteisen päätöksen kumoamiselle.

Ja kukakohan vastustaa nopempia oikeusprosesseja sinänsä? Niiden rajoite on semmoinen yleisesti kannatettu asia kuin oikeusturva, länsimainen tasapuolinen oikeuskäytäntö maksaa ja vie aikaa. Minusta se on sen arvoista.

Turvanpaikanhakija Fatima rakastuu prosessin aikana Jaskaan, he menevät naimisiin ja Fatima saa lapsen. Lähetetäänkö sinne Taka-Jemeniin vain Fatima vai myös lapsi mukana?

Äärimmäisen pieni osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista saa turvapaikan, mikä johtuu siitä, että äärimmäisen pieni osa turvapaikanhakijoista on kansainvälisten sopimusten tarkoittamia pakolaisia, joiden suojeluun Suomi on sitoutunut.... Nähdäksemme kiintiöpakolaisjärjestelmä ei ole yhtä ongelmallinen kuin ns. spontaanit turvapaikanhakijat, koska se antaa Suomelle mahdollisuuden hallita muuttovirtaa. On kuitenkin muistettava, että vain muutamalla maailman maalla on käytössä pakolaiskiintiö, eikä mikään kansainvälinen sopimus velvoita Suomea sellaiseen.

Mitään absoluuttista totuutta turvapaikan tarpeesta tuskin on, käytännössä arvelen tämän menevän niin että tarve määritellään kiintiön kautta. Eli se kiintiö on nimenomaan tapa luistaa kansainvälisten sopimusten vaatimuksista.

Ei ole mitään järkevää syytä asuttaa työttömiä maahanmuuttajia verovaroilla kaupunkeihin, joissa asumisen hinta on kaikkein korkein.

Jos halutaan työllistyviä pakolaisia niin on nimenomaan järkevää asuttaa heitä kaupunkeihin joissa työllistymismahdollisuudet on huomattavasti paremmat.

Humanitaariselle maahanmuuttajalle tulee osoittaa asunto sieltä, mistä asuntoja on edullisesti saatavilla. Hän on vapaa muuttamaan uuteen osoitteeseen heti, kun hän pystyy itse vastaamaan asumismenoistaan.

Hän pystyy siihen heti kun saa töitä, ja saadakseen töitä pitäisi olla jossain sellaisessa paikassa missä töitä on tarjolla, ja sellaisissa paikoissa asunnot maksavat enemmän... Yritän olla sen kummemmin kommentoimatta yleensä, mutta pakko kysyä että mikä tämmöisissä palikkatason taloudellisissa itsestäänselvyyksissä on niin vaikeaa?

Maahanmuuttajalle maksettavalle toimeentulotuelle tulee Yhdysvaltain tapaan asettaa takaraja, esim. yksi vuosi. Harkittavaksi voidaan myös ottaa toimeentulotuen korvaaminen valtion myöntämällä tai takaamalla matalakorkoisella tahi korottomalla kotoutumislainalla, jonka maahanmuuttaja joutuu tietyn ajan puitteissa maksamaan takaisin.

Kts. Ahmed 60v, yllä. Otetaan myös tapaus Mehmet, turvapaikanhakija. Johtuen oikeuskäytännöstä Mehmetin käsittely venyy yli vuoden, ja hän ei ole sinä aikana työllistynyt, itseasiassa häneltä voi olla jopa lain nojalla työnteko kielletty. Mehmet sitten odottaa Suomessa tuomioistuimien päätöstä ilmaan mitään toimeentuloa?

Yhdysvalloissa on muutenkin täysin erillainen yhteiskuntajärjestelmä, heillä on kauniisti sanottuna mahdollisuuksien tasa-arvo, ja sen kääntöpuolia on sitten häviäjien kurjallisto. Jos halutaan pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta, niin sen perusajatuksia on että ihmisillä taataan jonkinlainen perustoimeentulo riippumatta siitä ansaisevatko he sen vai ei. Käytännössä näin menenetellään jossain määrin kaikissa länsimaissa, myös Yhdysvalloisa.

Tällaisessa tilanteessa ainoa tapa miten sosiaaliturva voi olla kannustattavaa on että tuet tulevat tekee töitä tai ei, eräs suomalainen toteutus on lapsilisä, ja Yhdysvalloissa taas on earned income tax credit. Suomestakin on empiiristä näyttöä että tämä toimii, kun vastikkeeton könttäeroraha korvattiin korotetulla työttömyyskorvauksella niin työttömyysjakson pituus kasvoi. Lyhyesti sanottuna, jos ihmisille maksetaan siitä että he eivät tee töitä, niin saa sitä mistä maksaa.

Ja mitä ihmeen hyötyä toimeentulotuen muuttamista lainaksi on tässä tapauksessa?

Suomalaiset veronmaksajat rahoittavat asiointitulkkausta henkilöille, jotka ovat asuneet maassa vuosikausia. Tällainen loputon vastaantuleminen ei kannusta kielen opiskeluun

Kts. asiakaspalvelutehokkuus yllä. Voidaan tietenkin tehdä koe, otetaan joku ryhmä ja lopetetaan heiltä tulkkauspalvelut, ja katsotaan miten tämä vaikuttaa suomen kielen oppimiseen. Jotenkin en oikein usko että sanottavaa vaikutusta on.

Laki asettaa perheenyhdistämistä hakevalle, Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle toimeentulovaatimuksen. Tämä vaatimus ei kuitenkaan ulotu niihin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan humanitaaristen syiden nojalla.

Jos joku on saanut oleskeluluvan vainon perusteella, on käytännössä vähän vaikea nähdä miksei se sama vaino kohdistuisi esimerkiksi ko. henkilön puolisoon tai lapsiin. Minun oikeustajuuni ei mahdu miten ko. henkilön tulot tähän liittyy. Inhimillinen ratkaisu tähän olisi laskea perheenjäsenet mukaan kiintiöön oleluskelulupaa myönnettäessä.

Vakavaan rikokseen tai toistuviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat on karkotettava maasta riippumatta siitä, millaiset olosuhteet alkuperämaassa vallitsevat.

Rikollisten karkottamiseen toiseen maahan suhtaudutaan kansainvälisessä oikeuskäytännössä nyrpeästi ihan samasta syystä kuin paskan kärräämiseen naapurin pihalle.

Mikäli humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneen todetaan vierailevan lähtömaassaan esimerkiksi lomailemassa tai sotimassa, tai jos hän lähettää sinne lapsiaan "kulttuuria oppimaan", on todettava, että hän ei tosiasiallisesti ole suojelun tarpeessa, ja hänen oleskelulupansa on peruutettava.

Muuten joo, paitsi että tuo olisi tehokas tapa ehkäistä pakolaisten kotiinpaluutta; tuo tarkottaisi ettei saa käydä paikan päälle edes tutustumassa olosuhteisiin ilman että menettää oleskeluluvan.

Nähdäksemme oleskelulupa on peruutettava myös, jos käy myöhemmin ilmi, että se on myönnetty valheellisten henkilöön, lähtömaahan tai olosuhteisiin liittyvien tietojen nojalla. Toisin kuin nykyään, viranomaisille valehtelun tulee johtaa seurauksiin.

Tulee joo johtaa seurauksiin, mutta tuo seuraus voi tarkoittaa käytännössä kuolemantuomiota. Minusta se on kohtuuton seuraus viranomaiselle valehtelusta.

Edelleen katsomme, että oleskelulupa on peruutettava, mikäli sen saaneen henkilön on todettu järjestävän laitonta maahanmuuttoa Suomeen tai EU:n alueelle tai jos hän on lähettänyt Suomesta varoja jollekin kotimaassaan käytävän aseellisen konfliktin osapuolelle tai terroristijärjestölle.

Tuo voi tarkoittaa ihan mitä tahansa siltä väliltä että johtaa sissiarmeijaa Suomesta käsin ja lähettää sissiarmeijan pyykkiä pesevälle sukulaiselle rahaa.

Katsomme, että Suomen tulisi ottaa käyttöön ns. ehdollinen kansalaisuus. Se voitaisiin myöntää esim. viiden vuoden maassaolon jälkeen muiden ehtojen (kielitaito, ei huomattavaa riippuvuutta tulonsiirroista, ei merkittävää rikoshistoriaa) täyttyessä. Ehdollinen kansalaisuus sisältäisi täydet kansalaisoikeudet, mutta se voitaisiin peruuttaa, jos kansalaisuuden myöntämisen edellytykset lakkaisivat. Kansalaisuuden ehdollinen kausi voisi kestää esim. kymmenen vuotta.

Minusta tämä on täysin yhdentekevää.

Ehdotamme riippumattoman "totuuskomission" luomista selvittämään, mitä humanitaarinen maahanmuutto on tosiasiallisesti tullut maksamaan suomalaisille viimeisten 20 vuoden aikana.

Saa sitä tutkia, mutta miksi?

Kehitysavun kohdalla vaan väsähdin.

Muokkaus 31.7.: Muutamia kirjoitusvirheitä korjattu.

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Miksi sitä HITASia jonotetaan?

Vilkaisin pitkästä aikaa Akateemista talousblogia, ja silmiin osui pari vanhempaa kirjoitusta aiheesta HITAS. Kansantaloustieteilijöillekin lienee etäisesti tieteenfilosofian kurssilta tuttu sellainen asia kuin empirismi, ja sen puute vaivaa muuten ihan hyviä kirjoituksia.

HITASissa on uudistuotannon kannalta kaksi elementtiä. Ensinnäkin tontinvuokra on hieman halvempi, vastaa joitain satasia neliöhinnassa. Toinen pienemmälle huomiolle jäänyt asia on että se kaupunki valvoo rakennuskustannuksia, tämän vaikutus on joitain tuhansia neliöhinnassa. Jos HITASit maksaisivat noin 4 000 euroa neliö, kuten esimerkiksi yksityisesti gryndattavassa kerrostalossa kaupungin vuokratontilla Herttoniemessä, niin ei niitä jonotettaisi. Mutta kun ne maksavat 2 800 euroa neliö.

Tuota hintaeroa voisi vaikka joku kansantaloustieteilijä tutkia.

torstai 27. toukokuuta 2010

Nettirahasta

Via Mikko Särelä, Iron Skyn avoin kirje kulttuuriministeri Wallinille on erinomaista luettavaa:
Useat riippumattomat tutkimukset ovat osoittaneet, että netistä laittomasti lataavat henkilöt myös kuluttavat mediasisältöön enemmän rahaa kuin ne, jotka eivät lataamista harrasta – jopa kymmenkertaisen määrän. Myös käsitys nettilataajasta “kaikki mulle heti nyt ilmaiseksi” -teinipiraattina on mustavalkoinen yliyksinkertaistus, kätevä olkiukko ja mielikuvitushahmo, jota vastaan on helppo taistella. Tottakai jossain Gaussin käyrän hyvin terävässä päässä ovat nämä fanaatikot, jotka toitottavat, etteivät he halua koskaan maksaa mistään mitään. Suurin osa heistä kuitenkin kasvaa isoksi, hommaa työpaikan ja ryhtyy kuluttamaan rahojaan siihen mediasisältöön, johon nuorena tutustui.

Juuri näin.

Luovan alan työntekijöinä ja kulttuuriharrastajina me allekirjoittaneet vaadimme Stefan Wallinia kulttuuriministerin roolissaan siirtämään painopisteen pois kuluttajien vainoamisesta ja keskittymään kuluttajien ja artistien kannalta toimivan, reilun ja valikoimaltaan laajan digitaalisen nettikaupan kehittämiseen. Hallituksen tulisi tehdä tekijänoikeus- ja muun lainsäädännön kannalta kaikenlaisen materiaalin nettimyynnistä niin helppoa kuin mahdollista, sekä pyrkiä kaikin keinoin houkuttelemaan myös ulkomaiset suuret mediafirmat tarjoamaan verkkokauppojaan Suomen alueella, suomalaisille kuluttajille. Tekijänoikeusjärjestöihin tällä saralla ei voi luottaa, sillä niiden toimintatapa näyttää olevan laskuttaa lyhytnäköisesti kuoliaaksi jokainen uusi innovaatio, joka pitkällä tähtäimellä toisi heille merkittäviä tuloja.

Toimimalla näin edistetään kulttuuria, turvataan sekä tekijöiden että heidän tukijoidensa toimeentulo, ja lähdetään purkamaan etenkin nuorten kuluttajien ja mediabisneksen tulehtunutta suhdetta – ei vainoamalla ja haastamalla oikeuteen innokkaimpia median kuluttajia.

Tässä pelleillään nyt hyvin konkreettisella tavalla meidän nykyisen sekä tulevan elinkeinomme parissa.

Ja näinkin. Myös semmoinen henk.koht. tunnustus että minunkin meetvurstini leivän päälle tulee ainakin osittain ja välillisesti siitä että sisällöstä maksetaan tavalla tai toisella. Ja kyllä siitä rahaa jo saakin, kun vaan ei tee asiasta kuluttajille turhan vaikeaa. Ihmisten laiskuutta ja mukavuudenhaluisuutta ei voi yliarvioida, ihmiset kyllä maksavat jostain jonka pienellä vaivalla saisi ilmaiseksikin tai katselevat mainoksia jotka samoin voisi pienellä vaivalla ohittaa, jos se hinta eli vaiva mitä siitä joutuu maksamaan on tarpeeksi pieni. Tähän perustuu esimerkiksi pulloveden myynti joka on tietääkseni miljardibines. Sillä että joku Gausin käyrän häntä täyttää pullonsa hanasta ei ole mitään taloudellista merkitystä.

Mutta ihan oikeassa nettirahassa olisi myös puolensa, se tekisi asioista selkeämpää. Copyleft-hengessä tarjoan seuraavan luultavasti jo kuluneen idean ihan vapaasti käytettäväksi, naurettavaksi, ja muokattavaksi. Aloitetaan rahasta, ja tarkemmin siitä miten ihmiset on saatu käyttämään rahaa? Ihmisille annettiin rahaa vastineena jostain tavarasta tai palvelusta, ja tälle pystyi sitten ostamaan muita tavaroita tai palveluita.

Kuinka nettikäyttäjä saataisiin käyttämään bittirahaa? No annetaan sitä hänelle vastineeksi jostain. Se jokin voi olla esimerkiksi sen käyttäjämän luova video, sivusto, miksei suosittu kommenttikin. Tai rahaa voi antaa mainosten katsomisesta. Toisaalta muun sisällön katsomisesta sitä kuluisi vähän.

Sen lisäksi että ihmiset ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia he ovat myös ahneita. Jos on mahdollisuus julkaista jossain josta saa edes minimaalisen korvauksen niin keskimäärin mieluummin siellä kuin ilmaiseksi. Jonka jälkeen kiinnostava sisältö siirtyy sinne jonnekin. Good money drives out bad money.

Ongelma, hyvinkin mahdollisesti ratkaisematon, on se että jotta tuollainen markkina olisi olemassa sen pitäisi saavuttaa kriittinen massa. Tässä voisi valtioluokan toimijalla olla mahdollisuus, ihan niin kuin rahan luomisessa. Aloittaa voisi kaikilla avoimesta erittäin helppokäyttöisistä sisältöpalveluista, kuten kirjottajat ehdottavat. Valtion ei tarvitse tällaista itse pyörittää, mutta se voisi luoda pelisäännöt ja standardit joilla nämä toimisivat yhteen. Ei ole järkevää että jokaikiseen webbikauppaan tarvitsee esimerkiksi erikseen rekisteröityä.

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Pink Card - Ratkaisu maahanmuutto-ongelmiin

Yhdysvalloissa on käytössä Green Card. Amerikkalaisten perushyvettä eli valtioskeptisyyttä noudattaen niitä jopa arvotaan, ei virkamiehet kuitenkaan osaa mitään valikoida joten saman tien voi hoitaa asian helpommin arpomalla.

Suomeen voisi luoda Pink Card -työluvan, ehtona homoseksuaalisuus.

Mamukauhuisilla ei pitäisi olla tähän mitään vastaansanomista. Huoltosuhde-argumentti että mukana tulee puoliso ja lapsilauma ei keskimäärin päde. Eikä ole oikein uskottavaa pelotella että nämä tulijat olisivat takapajuisia fundamentalistikonservatiiveja.

Tämä vaatimus ilmestyneekin millä hetkellä hyvänsä Perussuomalaisten agendalle. Gambialaisesta voi aloittaa.

maanantai 3. toukokuuta 2010

Lasten määrä Helsingissä

Viitaten Vesa Hackin blogiin:

Muutama vuosi sitten päivähoidossa tehtiin huonosti kohdennettuja leikkauksia, kun lasten määrä oli tilapäisesti laskenut ja päiväkoteja lakkautettiin. Nyt tuo sama notkahdus kohdistuu koulujen oppilasmääriin, eikä millään haluttaisi uskoa, että pienentyneet ikäluokat ovat tilapäinen, ei pysyvä ilmiö.

Aivan, kuten kuvasta näkyy, ikäryhmien koko Helsingissä:

Lähde Aluesarjat.

perjantai 30. huhtikuuta 2010

Heinäluoma on johdonmukainen demari

Heinäluoman lausunnoista on sanottu sitä sun tätä, mutta varsinainen asia on työvoiman saatavuusharkinta. Tämä tarkoittaa sitä että TE-keskus pyrkii selvittämään onko sellaista työntekijää jolle haetaan EU:n ulkopuolelta työlupaa saatavissa Suomesta. Hallituksen lakiesityksestä saatavuusharkinnan poistamiseksi:

Voimassaolevan lain mukaan työ- ja elinkeinotoimiston tulee osapäätöstä tehdessään selvittää, ettei työntekijän oleskeluluvan myöntäminen estä kyseiseen työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan henkilön työllistymistä. Myönteinen osapäätös tarvitaan, jotta työntekijän oleskelulupa voidaan myöntää.


Käytännön kokemus vaan on se että vaikkapa muurarille ei saa työlupaa, koska jostain järjestelmän syövereistä löytyy joku työtön muurari joka ei viimeisimpien tietojen mukaan ole pääsääntöisesti ihan kauhean kännissä, ainakaan joka päivä. Isoille yrityksillä malliin Nokia tämä ei ole niin iso ongelma, niillä on HR-osasto joka pystyy neuvottelemaan työkkärin kanssa. Pienelle rakennusyrittäjälle tai vaikka pizzerian omistajalle se on.

Suomeksi tuo saatavuusharkinta tarkoittaa sitä että parhaassa keskussuunnittelun hengessä työvoimaviranomaiset pyrkii arvaamaan että minkähänlaisia työntekijöitä tarvittaisiin. Minusta tämä ei ole realistista, mutta se että demareilla riittää uskoa siihen että julkishallinto ylipäänsä pystyy tekemään onnistuneesti tällaista harkintaa on täysin johdonmukaista, vastaavaa uskoa puolueessa on myös sosiaaliturvan tarveharkintaan. Ja kun se ei toimi, niin vika on aina siinä että virkamiehiä ei ole tarpeeksi, ei siinä että heitä pyydetään tekemään jotain mahdotonta. Esimerkiksi samaisella kyselytunnilla missä eduskunta pui saatavuusharkintaa Guzenina aiemmin tivasi että miksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on ruuhkainen ja ratkaisukin löytyi:

SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan tälle vuodelle vajaan miljoonan euron lisärahaa muutoksenhakulautakunnan resurssien vahvistamiseen.


Kun joka tukieuro pitää erillisharkita, niin kyllä siitä sitten seuraa valituksia, ja vakammin tukien viivästyksiä. Milloin SDP puuttuu tähän?

maanantai 29. maaliskuuta 2010

"Lasten elämän onnellistuttaminen onkin nykyajan suurkaupungin asemakaavasuunnittelun eräitä tärkeimpiä tehtäviä."

Ja tämä tarkoittaa että lapset siivotaan pois autojen alta pistetalojen pihoille, "Kadulla vaanii vaara". Ei sinänsä, varmaan isolla pihalla oli kiva telmiä. Eli ajankohtaista ajankuvaa Ylen Elävässä Arkistossa 30-luvun Helsingistä, Kivierämaa.

Kävin kerran katsomassa myynnissä olevaa asuntoa Mäkelänkadun varrella Vallilassa, ihan tyylipuhdasta 30-luvun funkkista jolla on toki omat ansionsa. Kysyin että miksi lapsiperhe haluaa muuttaa pois. No eivät he halua, mutta kun koulu on toisella puolella Mäkelänkatua eikä siitä nyt voi päästää lapsia yli kun autot ajaa miten sattuu punaisia päin. Huokaisivat että kai sitä pitää muuttaa Vantaalle, en hennonnut sanoa että ei ne koulureitit kyllä sielläkään juuri sen parempia ole.

Noin kohdassa 4.45 ratikka jossa lukee minusta Munkkiniemi, mutta missä ihmeessä tuo on kuvattu? Näyttikö Paciuksenkatu tuolta?