Keskustelu Kivinokan mahdollisesta rakentamisesta on alkanut. Tolkku toivoo että osallistujat olisivat kirjaimellisesti kartalla.
Kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmisteltu vaihtoehtoja Kivinokan rakentamiselle, kaupunkimaisessa vaihtoehdossa alueelle tulisi jopa 12 000 asukasta. Helsingin Sanomat
haastattelee:
"Kivinokkaan on mahdollista saada uusi, metroon tukeutuva asuinalue. Ajatus on, että raiteisiin tukeutuvilla alueilla maankäyttö olisi mahdollisimman tehokasta", kuvailee Helsingin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan mukaan:
"Kysymys kuuluu, pidämmekö kiinni tavoitteesta rakentaa Helsinkiä ekologisesti."
Hyvä tavoite ja hyvä kysymys, mutta jos nyt kuitenkin aloitettaisiin siitä että missä Kivinokka oikeastaan sijaitsee ja miten se tarkalleen ottaen tukeutuu niihin raiteisiin. Otetaan esimerkiksi
Kulosaaren kartano Kivinokassa. Vastuullinen ammattiyhdistysihminen toki siirtyy sieltä jatkoille Juttutupaan Hakaniemeen julkisilla.
|
Kulosaaren kartano - Juttutupa |
Eli siis kävelyineen alle kuuden kilometrin matkaan kuuluu noin puoli tuntia. Houkutus ottaa taksi lienee suuri. Toimiva liityntäliikenne säästäisi aikaa ehkä viitisen minuuttia vaihtoineen ja odotteluineen. Tuleva asukas tuskin pitäisi tätä kovin houkuttelevana autoon verrattuna.
|
Punaisella Kulosaaren kartano, oranssilla metroasemat. Suurenee klikkaamalla |
Kyse on yksinkertaisesti siitä että Kivinokka on niemi kahden metroaseman välissä. Metroraiteista sinänsä ei ole kuin haittaa asuinalueille, melua ja esteitä kulkijoille. Metroasemat taas ovat arvokkaita paikalliskeskuksia joista pääsee ainakin toisilla metroasemille nopeasti ja vaivattomasti. Hyvä joukkoliikennekaupunki on aseman lähellä, ei vain radan lähellä.
|
Viivat kuvaavat kävelymatkoja asemille.
Siniset ovat reilun kilometrin, punaiset 1,3km, |
Jotenkin tässä tuntuu taas mittakaava unohtuneen. Kivinokasta on yhtä pitkä matka Herttoniemen metroasemalle kuin Alppilasta Hakaniemen asemalle, ja Kulosaaren asemalle etäisyys on vastaava kuin Paavalinkirkolta Kurviin. Pelkästään metron varaan ei voi Kivinokkaan rakentaa raidekaupunkia, tarvittaisiin esimerkiksi ratikka Kalasatamasta.
Kivinokkalaiset Ry:n puheenjohtaja Katariina Pyysalo taasen toivottaa uudet siirtolapuutarhamajat tervetulleeksi ja kannattaa alueen kehittämistä avoimena virkistysalueena. Perustelu on kuitenkin erikoinen:
"Näin lähellä keskustaa olevia virkistysalueita ei ole muita. Kalasataman uudet asukkaatkin tarvitsevat ulkoilualueita"
Esimerkiksi keskustan puolella Kulosaarta on laaja Mustikkamaan virkistysalue, jonne tulee jatkossa vielä suora kävelysilta Kalasatamassa. Koomista on että sekä Kivinokan säilyttämistä että rakentamista perustellaan erinomaisella sijainnila, mikä ei matka-aikoina vaan pidä paikkaansa.
"Kysymys kuuluu, pidämmekö kiinni tavoitteesta rakentaa Helsinkiä ekologisesti."
Kivinokan kohtalo on pitkään ollut avoimena. Metroradan läheisyys tekee alueesta houkuttelevan asuntorakentamiselle.
Kivinokka saattaa uinua viimeisiä hetkiään muuttumattomana metsäalueena.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa alueelle kolmea erilaista rakentamissuunnitelmaa, joista raskain toisi niemelle 12 000 uutta asukasta.
Esimerkiksi tulevalle Kruunuvuorenrannan alueelle aiotaan rakentaa 11 000 asuntoa.
"Kivinokkaan on mahdollista saada uusi, metroon tukeutuva asuinalue. Ajatus on, että raiteisiin tukeutuvilla alueilla maankäyttö olisi mahdollisimman tehokasta", kuvailee Helsingin yleiskaavapäällikkö
Rikhard Manninen.
KULOSAAREN ja Herttoniemen välinen virkistysalue on Helsingin viimeisiä selvitysalueita eli kohtaloaan odottavia paikkoja.
Kivinokassa ei asuta ympärivuotisesti. Alueella on noin 600 kesämajaa, venesatama, viljelypalstoja sekä suojeltu siirtolapuutarha-alue.
Kuoppaisen hiekkatien päässä aukeaa uimaranta. Hiljaisuutta rikkoo vain etäinen jyly Santahaminasta.
Vastarannalla rakentuu Kalasatama. Nyt kaavoittajan käsi kurottuu kohti Kivinokkaakin.
Toisessa vaihtoehdossa asukkaita tulisi noin 4 000. Rakentaminen olisi tiivistä ja matalaa. Kolmas ja kevyin ehdotus säilyttäisi Kivinokan virkistysalueena, mutta tehostaisi käyttöä. Se tarkoittaisi muun muassa lisää kesämajoja.
Kaavan laatimisen pohjaksi nyt valmistuneet vaihtoehdot tulevat virallisesti esille syksyllä. Sitten asia etenee päättäjille.
"Poliittinen keskustelu on vielä kokonaan käymättä", muistuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja
Risto Rautava (kok), joka kannattaa asuntojen rakentamista Kivinokkaan.
"Kysymys kuuluu, pidämmekö kiinni tavoitteesta rakentaa Helsinkiä ekologisesti."
"Kysymys kuuluu, pidämmekö kiinni tavoitteesta rakentaa Helsinkiä ekologisesti."
Kivinokan kohtalo on pitkään ollut avoimena. Metroradan läheisyys tekee alueesta houkuttelevan asuntorakentamiselle.
Kivinokka saattaa uinua viimeisiä hetkiään muuttumattomana metsäalueena.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa alueelle kolmea erilaista rakentamissuunnitelmaa, joista raskain toisi niemelle 12 000 uutta asukasta.
Esimerkiksi tulevalle Kruunuvuorenrannan alueelle aiotaan rakentaa 11 000 asuntoa.
"Kivinokkaan on mahdollista saada uusi, metroon tukeutuva asuinalue. Ajatus on, että raiteisiin tukeutuvilla alueilla maankäyttö olisi mahdollisimman tehokasta", kuvailee Helsingin yleiskaavapäällikkö
Rikhard Manninen.
KULOSAAREN ja Herttoniemen välinen virkistysalue on Helsingin viimeisiä selvitysalueita eli kohtaloaan odottavia paikkoja.
Kivinokassa ei asuta ympärivuotisesti. Alueella on noin 600 kesämajaa, venesatama, viljelypalstoja sekä suojeltu siirtolapuutarha-alue.
Kuoppaisen hiekkatien päässä aukeaa uimaranta. Hiljaisuutta rikkoo vain etäinen jyly Santahaminasta.
Vastarannalla rakentuu Kalasatama. Nyt kaavoittajan käsi kurottuu kohti Kivinokkaakin.
Toisessa vaihtoehdossa asukkaita tulisi noin 4 000. Rakentaminen olisi tiivistä ja matalaa. Kolmas ja kevyin ehdotus säilyttäisi Kivinokan virkistysalueena, mutta tehostaisi käyttöä. Se tarkoittaisi muun muassa lisää kesämajoja.
Kaavan laatimisen pohjaksi nyt valmistuneet vaihtoehdot tulevat virallisesti esille syksyllä. Sitten asia etenee päättäjille.
"Poliittinen keskustelu on vielä kokonaan käymättä", muistuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja
Risto Rautava (kok), joka kannattaa asuntojen rakentamista Kivinokkaan.
"Kysymys kuuluu, pidämmekö kiinni tavoitteesta rakentaa Helsinkiä ekologisesti.""Kysymys kuuluu, pidämmekö kiinni tavoitteesta rakentaa Helsinkiä ekologisesti."
Kivinokan kohtalo on pitkään ollut avoimena. Metroradan läheisyys tekee alueesta houkuttelevan asuntorakentamiselle.
Kivinokka saattaa uinua viimeisiä hetkiään muuttumattomana metsäalueena.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa alueelle kolmea erilaista rakentamissuunnitelmaa, joista raskain toisi niemelle 12 000 uutta asukasta.
Esimerkiksi tulevalle Kruunuvuorenrannan alueelle aiotaan rakentaa 11 000 asuntoa.
"Kivinokkaan on mahdollista saada uusi, metroon tukeutuva asuinalue. Ajatus on, että raiteisiin tukeutuvilla alueilla maankäyttö olisi mahdollisimman tehokasta", kuvailee Helsingin yleiskaavapäällikkö
Rikhard Manninen.
KULOSAAREN ja Herttoniemen välinen virkistysalue on Helsingin viimeisiä selvitysalueita eli kohtaloaan odottavia paikkoja.
Kivinokassa ei asuta ympärivuotisesti. Alueella on noin 600 kesämajaa, venesatama, viljelypalstoja sekä suojeltu siirtolapuutarha-alue.
Kuoppaisen hiekkatien päässä aukeaa uimaranta. Hiljaisuutta rikkoo vain etäinen jyly Santahaminasta.
Vastarannalla rakentuu Kalasatama. Nyt kaavoittajan käsi kurottuu kohti Kivinokkaakin.
Toisessa vaihtoehdossa asukkaita tulisi noin 4 000. Rakentaminen olisi tiivistä ja matalaa. Kolmas ja kevyin ehdotus säilyttäisi Kivinokan virkistysalueena, mutta tehostaisi käyttöä. Se tarkoittaisi muun muassa lisää kesämajoja.
Kaavan laatimisen pohjaksi nyt valmistuneet vaihtoehdot tulevat virallisesti esille syksyllä. Sitten asia etenee päättäjille.
"Poliittinen keskustelu on vielä kokonaan käymättä", muistuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja
Risto Rautava (kok), joka kannattaa asuntojen rakentamista Kivinokkaan.
"Kysymys kuuluu, pidämmekö kiinni tavoitteesta rakentaa Helsinkiä ekologisesti."
"Kysymys kuuluu, pidämmekö kiinni tavoitteesta rakentaa Helsinkiä ekologisesti."
Kivinokan kohtalo on pitkään ollut avoimena. Metroradan läheisyys tekee alueesta houkuttelevan asuntorakentamiselle.
Kivinokka saattaa uinua viimeisiä hetkiään muuttumattomana metsäalueena.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa alueelle kolmea erilaista rakentamissuunnitelmaa, joista raskain toisi niemelle 12 000 uutta asukasta.
Esimerkiksi tulevalle Kruunuvuorenrannan alueelle aiotaan rakentaa 11 000 asuntoa.
"Kivinokkaan on mahdollista saada uusi, metroon tukeutuva asuinalue. Ajatus on, että raiteisiin tukeutuvilla alueilla maankäyttö olisi mahdollisimman tehokasta", kuvailee Helsingin yleiskaavapäällikkö
Rikhard Manninen.
KULOSAAREN ja Herttoniemen välinen virkistysalue on Helsingin viimeisiä selvitysalueita eli kohtaloaan odottavia paikkoja.
Kivinokassa ei asuta ympärivuotisesti. Alueella on noin 600 kesämajaa, venesatama, viljelypalstoja sekä suojeltu siirtolapuutarha-alue.
Kuoppaisen hiekkatien päässä aukeaa uimaranta. Hiljaisuutta rikkoo vain etäinen jyly Santahaminasta.
Vastarannalla rakentuu Kalasatama. Nyt kaavoittajan käsi kurottuu kohti Kivinokkaakin.
Toisessa vaihtoehdossa asukkaita tulisi noin 4 000. Rakentaminen olisi tiivistä ja matalaa. Kolmas ja kevyin ehdotus säilyttäisi Kivinokan virkistysalueena, mutta tehostaisi käyttöä. Se tarkoittaisi muun muassa lisää kesämajoja.
Kaavan laatimisen pohjaksi nyt valmistuneet vaihtoehdot tulevat virallisesti esille syksyllä. Sitten asia etenee päättäjille.
"Poliittinen keskustelu on vielä kokonaan käymättä", muistuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja
Risto Rautava (kok), joka kannattaa asuntojen rakentamista Kivinokkaan.
"Kysymys kuuluu, pidämmekö kiinni tavoitteesta rakentaa Helsinkiä ekologisesti."
15 kommenttia:
Miksi ihmeessä Kivinokassa pitäisi kävellä noin vaikeasti? Yksi silta Kulosaaresta koilliseen poistaa kierron tyystin.
Jotain siltoja onkin suunnitteilla, Elina Moisio mainitsee blogissaan, että: "Uudet kevyen liikenteen yhteydet tulisivat Herttoniemen ja Kulosaaren suuntaan." http://elinamoisio.fi/kivinokka-yhteinen-kesaparatiisi/
Mutta ei se kyllä tuollakaan korjaannu, lyhentää toki jokusen sata metriä joka on hyvä asia.
Siis jos on tarkoitus tehdä raidekaupunkia merkityksessä että kanssa kuljetaan niillä junilla, niin asutuksen pitäisi pääsääntöisesti olla korkeintaan 500 metrin päässä asemasta. Kävelyaikana tuo on noin viisi minuuttia, paitsi että 500 metriä linnuntietä on noin 700 - 800 metrin kävely.
Eikö samalla perusteella Herttoniemenranta ole niin kaukana, ettei sieltä käytetä metroa? Sieltä perältä menee saman verran aikaa Hakaniemeen, vaikka siellä on valmis, suora katuverkko.
Ville Seuri
HS-kaupunkitoimitus
Seuri, varmasti osa kävelee, osa menee liityntäbussilla, ja osa ei käytä joukkoliikkennettä lainkaan, koska tuo nyt vaan kestää ja on vaivalloista. Mitä pidemmät kävelymatkat, sen vähemmän matkustajia, ja riippuu toki kävely-ympäristöstä. Hyvä kuvaaja aiheesta http://www.kaupunkiliikenne.net/Kavelymatka_500.gif
Liityntäliikenne on paremman puutteessa ihan OK, se on vaan valitettavasti kallista ja hidasta. Jos tehdään raideliikenteen varaan kaupunginosaa, niin lähtökohta tulee olla että raideliikenne on kävelyetäisyydellä.
Tai sitten matkaaja on ovela ja käyttää polkupyörää.
https://maps.google.fi/maps?saddr=kipparilahden+silmukka+5,+helsinki&daddr=s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6pankinranta+6,+helsinki&hl=fi&ie=UTF8&ll=60.185702,24.984198&spn=0.041949,0.132093&sll=60.18528,24.984603&sspn=0.041949,0.132093&geocode=FeB1lgMdJct9ASnT_qffRgmSRjFl6WCiBdJSdQ%3BFWxClgMdmap8ASkrZv-g1AuSRjGKDKpOb07oFw&dirflg=b&mra=ltm&t=m&z=14&lci=bike
Työjärjestyksessä pitäisi olla ensin Itäväylän asuttaminen (+ pikaratikkapysäkki) ja sitten vasta EHKÄ Kivinokka.
Herttoniemenrannan perukoilta tosiaan autoillaan murheellisen paljon.
Ville: Herttoniemenrannan eteläosissa autonomistus onkin merkittävästi yleisempää kuin pohjoisosissa. Eli sikäli vetämäsi johtopäätös näyttäisi olevan oikean suuntainen.
Autonomistukset näkee tästä Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet -tutkimuksesta, s62
Ilmakuvien viivoissa ja blogitekstissä näyttäisi olevan ristitiita. Punainen viiva (1,3 km)kuuluisi ilmakuvassa mennä Alppilasta Kallioon, kuten tekstissä mainitaankin.
Olisin muuten hieman pessimistisempi tuon kävelynopeuden suhteen. Tuon 100 m/min eli 6 km/h me vetreät nuoret miehet kyllöä kävelemme, mutta annas olla jos on kantamuksia mukana tai huonompi kunto tai huono sää tms, niin sanoisin että kävelynopeus tippuu tasolle 4 km/h, eli 70 m/min. Muistelisin että Reittioppaan oletuskävelynopeus oli aiemmin juuri tämän suuruinen, nykyään Pyöräilyn ja kävelyn reittiopas näyttää käyttävän oletuksena 5 km/h.
Olen sitä mieltä, että Kivinokan voi rakentaa täyteen ja että Herttoniemen siirtolapuutarhan paikalle (täysin tarpeeton ja ränsistynyt alue) saa erinomaisen paikoitusalueen autoille.
Kivinokka on kaukana kun verrataan muuta potentiaalia Herttoniemen ja Kulosaaren asemien lähistöillä. Ja miksei verrattaisi kun ei ihan vielä olla viimeistä länttiä rakentamassa.
Katsokaa nyt piruuttanne ilmakuvasta ja vaikka ihan paikan päällä havainnoiden miltä näyttää Herttoniemessä metroaseman lähistöllä. Kaikki kaupat ja liikkeet - jotka eivät ole kerrostalojen kivijaloissa - mahtuisivat vaikka tuohon Hertan tai S-marketin tonteille päällekkäin. Ylimmät 5-kerrosta sitten vielä toimistoja tai asuntoja.
Ihan parkkipaikkaa yhdessä tasossa on nykyisin aivan rikolliset määrät metroaseman välittömässä läheisyydessä. Ja muuta huonoa maankäyttöä. Tuosta mäeltä vois nuo vanhat kerrostalot purkaa ja rakentaa asunnot tuplamäärälle tilalle. Varmaan on joo museo siinäkin...
Ja mitä tuohon Herttoniemen siirtolapuutarhaan tulee, niin sehän se kannattaisi ensin gryndata kun on hyvän matkan päässä metroasemilta. Mikä vimma on rakentaa sinne nokkaan kauas kaikesta?
En ole kärryillä ihan mitä tuohon metukka-aseman päälle on tulossa, Herttoniemessä siis, mutta minusta järkevää olisi ollut noin 15-kerrosta, joista ekat 5 ottavat Hertan ja S-marketin, Lidlin, Postin jne... ja loput sitten asuntoja.
Herttoniemen asukasluvun voisi koittaa tuplata seuraavien 20 vuoden aikana. Ja ehkä sen Laajasalon voisi tosiaan liittää Herttoniemen kautta metukkaverkkoon (tai oikeastaan ainakin yksi raide/raidepari lisää Herttoniemi-Kalasatama -välille ja haara Kalasatamasta Pasilaan, tunnelikin olis valmiina, ehkä vähän levennystä tarttee). Olishan se sitte niinkuin Itiksen, Puotilan tai Myllypuron etäisyydellä, mutta tekee sen Kokoomuksen autosillan hyvätuloisille (sopiva tietulli, ettei siellä Corollat rullaa ja kaupungin pää tukkeudu) ja metron Herttoniemeen muille.
Mitenhän tuohon teollisuusaluellee saatais vähän vipinää, Planmeca kasvaa ja kukoistaa, mutta muuten taitaa olla vähän hiljaista...
Hei, Teemu. Vilkaisin blogipostejasi mm. Koivusaareen liittyen. Pääseekö kanssasi keskustelemaan, spostilla tai twitterillä? asko
Tolkku vast lomaltapalailee, mutta yhteydenottoja voi lähettää osoittteeseen tolkkublogi (a) gmail com
Asuimme Kulosaaressa pitkään ja suorinta mahdollista reittiä metroasemalle oli matkaa tuo 1.3 km.
Vaikka meillä olikin auto, en missään vaiheessa kokenut sitä ongelmaksi silloin kun metro oli muilta osin järkevin liikkumistapa. Metron liikennöintitiheys teki siitä kuitenkin merkittävästi kiinnostavamman vaihtoehdon kuin Kulosaaren halki kulkeva bussi 16.
Vastaava matka oli Itäväylän bussipysäkille, mitä käytin päivittäin työmatkaan molempiin suuntiin.
Ei tuo ole mitenkään järjellinen peruste jättää Kivinokkaa nykyiselleen.
Olen itse kävellyt säännöllisesti 2,5 kilometriä juna-asemalle, ajattelin sitä kuntoiluna. Se että sinä tai minä kävellään 1,3 kilometriä metrolle ei ole perustelu olettaa että näin tekevät muutkin. Joukkoliikenteen käyttö riippuu kävelyetäisyydestä pysäkille, toki muutkin tekijät vaikuttavat mutta tämä on aivan keskeinen asia. Jos pysäkki on lähellä sitä käyttävät useammat, jos se on kauempana niin harvemmat. Kun tavoite on saada ihmiset kulkemaan joukkoliikenteellä, niin tämä nyt on vaan pakko ottaa huomioon, ja toki muutenkin on hyvä tehdä joukkoliikenteen käytöstä mukavaa ja helppoa.
Yksi tutkimustulos aiheesta kuvana http://www.kaupunkiliikenne.net/Kavelymatka_500.gif
ja tätäkin aihetta sivuasta tekstistä http://tolkku.blogspot.fi/2013/02/kaupunkiturhuuden-puolesta.html
Lähetä kommentti