Tolkku on vilpittömän ilahtunut siitä että kaupunginvaltuusto, niin puolesta kuin vastaan olleet, oli syvästi huolissan Helsingin asuntotilanteesta ja valmiita tekemään vaikeitakin päätöksiä sen korjaamiseksi. Tänään Kiinteistölautakunta päättää jatketaanko Viikinrannan teollisuusalueen tonttien vuokrasopimuksia vuoteen 2035 saakka. Alueen yrittäjät ovat tätä pyytäneet, perusteluna että he voisivat investoida kiinteistöihinsä.
Asiassa on yksi megaluokan mutta.
 |
| Viikinrannan alueesta nykyisen Lahdenväylän ja meren välissä on tarkoitus tehdä tiivistä kaupunkia uudessa Yleiskaavassa. |
Edellisen kirjoituksen kommenteissa ihastusta herättänyt kuva (yllä) on nimenomaan Viikinrannasta. Kyse on siis Lahdenväylän bulevardisoinnista, joka on kokonaisuudessaa arviolta noin 2,3 miljoona kerrosneliömetriä, eli yli 20 000 asuntoa. Tästä Viikinrannan osuus lienee noin puoli miljonnaa kerrosneliömetriä, eli 5 000 asuntoa ja suurin piirtein saman verran työpaikkoja. Realistinen toteutusaikataulu lienee 2020-luku, mitä ennen alueelle ei tarvitse tehdä mitään, mutta tämä ei etene jos tontit on vuokrattu 2035 saakka.
Peltihalleilla keskellä pusikkoa ei ainakaan pitäisi olla mitään tulevaisuutta kuuden kilometrin päässä keskustasta. Nykyisen yritystoiminnan alueelta tulisi siirtyä joko etäämmälle kaupungin kasvun tieltä, tai paremmin sopeutua siihen. On vaikea ymmärtää miksei vaikkapa äänilevyvarasto voi sijaita ihan normaalissa kaupunkikorttelissa.
5 kommenttia:
Teollisuusalue ja tienreunat on ok, mutta entäs nuo ihan alimmat talot. Kannattaako tuokin alue rakentaa?
"Linnustollisesti tärkeään kokonaisuuteen kuuluvat kosteikko, rantaniityt, lähiseudun pellot ja rantametsät, eli hieman laajempi alue kuin Natura-rajaus". Siinä astutaan äkkiä kansainvälisille varpaille jos tungetaan kuormittava asutus luonnonsuojelualueen rajaan kiinni tai pellolle kansallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, joka on yhtälailla linnuille tärkeää aluetta. Koska suojeltu luontotyyppi on luontodirektiivin liitteen 1 mukainen, rakentamiseen pitää olla "muu erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy", ja asian voi päättää vain euroopan unionin komissio (kts. luonnonsuojelulaki 66§). Mahtaako arkkitehti Kaarala olla halukas ottamaan omalletunnolleen kaikki ne talojen ikkunoihin kuolettavasti törmänneet linnut, jotka ovat suoraa seurausta luontoarvoista piittaamattomasta luonnostelusta? Tai lähialueiden korotuksen aiheuttamien valuma-aluemuutosten johdosta kärsivän natura-alueen tervaleppäluhdan monimuotoisuuden ja lintualueen tuhoutumisen seuraukset?
Voisiko tämän luonnoksen nyt äkkiä tehdä uusiksi ja linkittää kaikkialle missä sitä on lainattu, jotta keskustelua voidaan jatkaa järjelliseltä pohjalta?
Ihan noin yleisesti ottaen: Jos suojelualueen rajoilla ei saa rakentaa, niin suojelualue on väärin rajattu. Ja tästä syytetään suojelualueen rajaajaa, eikä muita.
Tähän liittyen, mäkään en sitä ihan alinta niemennokan rakentamista oikein osta, mutta se on detalji.
Suojelualueet rajataan suojeltavien arvojen perusteella; mikäli alueen ympäristössä ei ole suojeluarvoja, ei ympäristöä rajata mukaan suojelualueeseen. Tämä on toki ihan perusteltua, sillä luonnonsuojeluasioiden kuuluu olla eksakteja ja suojavyöhykeasiat on tapauskohtaisia so. saattaa näyttäytyä mielivaltaisilta. Eli siitä vaan syyttämään lainsäädäntöä.
Tämä ei silti poista suojavyöhykkeiden tarvetta tai sitä, että toi Viikinrannan rakentaminen aiheuttaa riskin Vanhakaupunginlahden tolle osalle. Suojavyöhykkeiden kohdalla ongelma on se maansiirtotontti. Kova on houkutus ohjata virkistys sinne tervalepikon luonnonsuojelualueeseen. Jos arkkitehti Kaarala olisi hionut ton kohdan kuntoon, ei luontoväen tarvitsisi olla näin varpaillaan vaan saattaisi jopa varovasti kannattaa tätä suunnitelmaa, ja tästä saa kyllä syyttää ihan arkkitehtiä itseään.
Ja se Pornaistenniemi saattaa olla detalji asukasmäärien näkökulmasta, mutta ei todellakaan kaavoituksen laadun tai luontoystävällisyyden puolesta. Se on härski luonnos tuhota upea luontokohde toisen upean luonnonsuojelualueen reunalla. Pornaistenniemi kuuluu luonnonsuojeluohjelmaan, eli se näkyy kyllä virkamiesten luontotietojärjestelmässä, tiedonpuuttesta ei ole kyse. Toi on ihan samanlainen aivopieru kaavoittajilta kuin se sll:n lausunto, ettei Helsinki kasva.
Suojelualueella on melko tiukat "ei mitään" -säännöt, mutta rajoilla voidaan toimia vain kun huomioidaan ja tarkastellaan ettei toiminta aiheuta epätoivottuja vaikutuksia sinne suojellulle alueelle.
Lähetä kommentti