Ei saa rakentaa asuntoja II, koska yhdistykset

Sarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin viranomaisperusteita asuntorakentamisen kieltämiselle, tällä kertaa Tolkku pureutuu yhdistysten vasta-argumentteihin.

Ei saa rakentaa asuntoja koska...

...asuntoja tarvitaan uusille asukkaille, joita ei tule, jos ei rakenneta uusia asuntoja, joten uusia asuntoja ei tarvitse rakentaa, koska uusia asukkaita ei tule, jos ei rakenneta asuntoja. Tämä kehä kiertyy Stadin Rantaryhmän lausunnossa uuteen Yleiskaavaan.

On selvää, että Helsingin tulevaisuuden suunnittelussa tarvitaan ohjeellisia väkilukuennusteita, mutta suunnittelun tavoitteeksi ei voida ottaa vain nopeaa kasvua. Nopea kasvu edellyttää valtuuston asettaman nykyisen tavoitteen, noin 5000 asunnon vuosituotantoa koko kaudella. Sen tuloksena Helsingin väkiluku olisi 860 000 vuonna 2050. Stadin Rantaryhmä suhtautuu epäilevästi suunnittelun pohjana oleviin väestönkasvulukuihin. Niiden toteutuminen riippuu siitä, mitä ja miten kaupunkialueelle rakennetaan.

Eteläiset kaupunginosat ry. ja Punavuoriseura ry. luonnollisesti yhtyvät mielipiteeseen. Suomen luonnonsuojeluliitto taasen on vaan sitä mieltä että ennuste on väärä, koska, no se on väärä.


...alueella on jo asumista. Telakkarannan kaavan vuorovaikusraportin mukaan:

Eteläiset kaupunginosat ry ja Mielipiteen esittäjä M2 toivovat, ettei alueelle rakenneta lisää asuintaloja eikä muitakaan korkeita uudisra-kennuksia, koska suunnittelualueen ympäristössä on jo runsaasti asumista.

...hullut tuhoavat luonnon. Puistolan omakotiyhdistyksen ikivihreä lausunto mielenterveyskuntoutujien asuintalosta ansaitsi aikanaan ihan oman blogauksen yhdistämällä poikkeuksellisella tavalla ihmisvihamielisyyden totaaliseen kajahtaneisuuteen:

Kirjelmässä on tuotu esiin huomautuksia mm. toimivallan ylityksistä tontinvarausmenettelyn suhteen, rakennuspaikan hallinnan suhteen lupavalmistelun aikana, ympäristövaikutusten arviointimenettelyn puuttumiseen, asukasrakenteen muutoksen suhteen, helsinkiläisten verorahojen käytön suhteen, hankkeen todellisen luonteen salailun suhteen, eräiden virkamiesten ylimielisen ja töykeän asenteen suhteen, kaavoitusperiaatteiden ja lupausten pettämisen suhteen.

...alueella on ranta, kasvillisuutta tai tie. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys linjaa lausunnossaan Koivusaaaren tragikoomisesta kaavasta:

Helsy ei hyväksy rakentamista merentäyttöalueille, luontoalueille tai alueille, joihin kohdistuu liikenneväylien raskaat melu- ja ilman epäpuhtauspäästöt

Epäselväksi jää mihin Helsy sitten hyväksyisi rakentamisen? Esimerkiksi Kalasatama on täyttömaalla ja vilkkaan liikenneväylän varrella, ja varmaan sieltä joku kasvikin löytyy. Yhdistys on tietenkin myös lausunut uudesta Yleiskaavasta, jossa etsitään asuntoja sadoille tuhansille ihmisille, ja onnistuu olemaan sanomatta siitä missä heidän tulisi asua yhtään mitään. No ehkä Helsylle kuitenkin kelpaisi joku vanha teollisuusalue, mutta niilläkin on suojelijansa.

...teollisuusaluekin on luonnonsuojelualue. Helsingin yrittäjät ry. esimerkiksi lausunnossaan Maankäytön ja asumisen -ohjelmaan yhdistys toteaa aivan oikein:

Helsingin seudun kehittyminen riippuu nykyisen työvoiman siirtyessä eläkkeelle entistäkin enemmän muualta Suomesta ja ulkomailta tulevasta työvoimasta. Asuntojen saatavuus ja asumiskustannusten kalleus eivät saa olla esteinä kehitykselle.

Erityisesti palvelualojen kannalta asumisen hinta on tärkeä kilpailutekijä. Mikäli asumisen hinta nousee palvelualojen palkanmaksukykyyn nähden liian suureksi, yritysten kilpailukyky heikkenee. Tämä johtaisi Helsingin seudulla suuriin ongelmiin palvelujen, esim. kysyn-nältään laajentuvien hyvinvointipalvelujen tarjonnassa.

Ja sitten taas toisaalta lausuu Viikinrannasta

Maankäyttöä on yleensäkin arvioitava laajemmin kuin ainoastaan asuntorakentamisen osalta. Asunto- ja maapoliittisia tavoitteita asetettaessa tulee varmistaa, että myös varastoja tuotantotiloja on Helsingissä riittävästi...
...Pienteollisuustontteja on lisättävä kaavoitettavan alueen pohjoisosaan.

Helsingissä on vajaakäyttöisen liiketilan lisäksi rakentamatta kaavoitettuja toimitilatontteja kolme miljoonaa kerrosneliötä, joka vastaa noin 150 000 työpaikkaa.  Tai 35 000 asuntoa, todellisuudessa enemmän, koska teollisuustontit on suurin piirtein omakotialueen tehokkuudella kaavoitettuja. Niin nykyisen yleiskaavan kaavoitettavat alueet (satamat) kuin tulevankin (motarien varret) on pitkälti teollisuusalueita. Erityistä hilpeyttä tässä herättää se että yrittäjäjärjestö on sitä mieltä, että ei sitä nyt voi antaa markkinoiden päättää mitä rakennetaan, vaan teollisuusalueet tulee suojella Naturan-omaisesti ahneelta grynderiltä.

Viikinrannan teollisuusalueesta kaupunkia?

Eilen Helsingin kaupunginvaltuusto päätti rakentaa 1 000 asuntoa Meri-Rastilan rantametsään. Tänään päätetään saadaanko Viikinrantaan 5 000 asuntoa.

Tolkku on vilpittömän ilahtunut siitä että kaupunginvaltuusto, niin puolesta kuin vastaan  olleet, oli syvästi huolissan Helsingin asuntotilanteesta ja valmiita tekemään vaikeitakin päätöksiä sen korjaamiseksi. Tänään Kiinteistölautakunta päättää jatketaanko Viikinrannan teollisuusalueen tonttien vuokrasopimuksia vuoteen 2035 saakka. Alueen yrittäjät ovat tätä pyytäneet, perusteluna että he voisivat investoida kiinteistöihinsä.

Asiassa on yksi megaluokan mutta.

Viikinrannan alueesta nykyisen Lahdenväylän ja meren välissä
on tarkoitus tehdä tiivistä kaupunkia uudessa Yleiskaavassa.

Edellisen kirjoituksen kommenteissa ihastusta herättänyt kuva (yllä) on nimenomaan Viikinrannasta. Kyse on siis Lahdenväylän bulevardisoinnista, joka on kokonaisuudessaa arviolta noin 2,3 miljoona kerrosneliömetriä, eli yli 20 000 asuntoa. Tästä Viikinrannan osuus lienee noin puoli miljonnaa kerrosneliömetriä, eli 5 000 asuntoa ja suurin piirtein saman verran työpaikkoja. Realistinen toteutusaikataulu lienee 2020-luku, mitä ennen alueelle ei tarvitse tehdä mitään, mutta tämä ei etene jos tontit on vuokrattu 2035 saakka.

Peltihalleilla keskellä pusikkoa ei ainakaan pitäisi olla mitään tulevaisuutta kuuden kilometrin päässä keskustasta. Nykyisen yritystoiminnan alueelta tulisi siirtyä joko etäämmälle kaupungin kasvun tieltä, tai paremmin sopeutua siihen. On vaikea ymmärtää miksei vaikkapa äänilevyvarasto voi sijaita ihan normaalissa kaupunkikorttelissa.