Ei saa rakentaa asuntoja koska...
...asuntoja tarvitaan uusille asukkaille, joita ei tule, jos ei rakenneta uusia asuntoja, joten uusia asuntoja ei tarvitse rakentaa, koska uusia asukkaita ei tule, jos ei rakenneta asuntoja. Tämä kehä kiertyy Stadin Rantaryhmän lausunnossa uuteen Yleiskaavaan.On selvää, että Helsingin tulevaisuuden suunnittelussa tarvitaan ohjeellisia väkilukuennusteita, mutta suunnittelun tavoitteeksi ei voida ottaa vain nopeaa kasvua. Nopea kasvu edellyttää valtuuston asettaman nykyisen tavoitteen, noin 5000 asunnon vuosituotantoa koko kaudella. Sen tuloksena Helsingin väkiluku olisi 860 000 vuonna 2050. Stadin Rantaryhmä suhtautuu epäilevästi suunnittelun pohjana oleviin väestönkasvulukuihin. Niiden toteutuminen riippuu siitä, mitä ja miten kaupunkialueelle rakennetaan.Eteläiset kaupunginosat ry. ja Punavuoriseura ry. luonnollisesti yhtyvät mielipiteeseen. Suomen luonnonsuojeluliitto taasen on vaan sitä mieltä että ennuste on väärä, koska, no se on väärä.
...alueella on jo asumista. Telakkarannan kaavan vuorovaikusraportin mukaan:
Eteläiset kaupunginosat ry ja Mielipiteen esittäjä M2 toivovat, ettei alueelle rakenneta lisää asuintaloja eikä muitakaan korkeita uudisra-kennuksia, koska suunnittelualueen ympäristössä on jo runsaasti asumista....hullut tuhoavat luonnon. Puistolan omakotiyhdistyksen ikivihreä lausunto mielenterveyskuntoutujien asuintalosta ansaitsi aikanaan ihan oman blogauksen yhdistämällä poikkeuksellisella tavalla ihmisvihamielisyyden totaaliseen kajahtaneisuuteen:
Kirjelmässä on tuotu esiin huomautuksia mm. toimivallan ylityksistä tontinvarausmenettelyn suhteen, rakennuspaikan hallinnan suhteen lupavalmistelun aikana, ympäristövaikutusten arviointimenettelyn puuttumiseen, asukasrakenteen muutoksen suhteen, helsinkiläisten verorahojen käytön suhteen, hankkeen todellisen luonteen salailun suhteen, eräiden virkamiesten ylimielisen ja töykeän asenteen suhteen, kaavoitusperiaatteiden ja lupausten pettämisen suhteen.
...alueella on ranta, kasvillisuutta tai tie. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys linjaa lausunnossaan Koivusaaaren tragikoomisesta kaavasta:
Helsy ei hyväksy rakentamista merentäyttöalueille, luontoalueille tai alueille, joihin kohdistuu liikenneväylien raskaat melu- ja ilman epäpuhtauspäästötEpäselväksi jää mihin Helsy sitten hyväksyisi rakentamisen? Esimerkiksi Kalasatama on täyttömaalla ja vilkkaan liikenneväylän varrella, ja varmaan sieltä joku kasvikin löytyy. Yhdistys on tietenkin myös lausunut uudesta Yleiskaavasta, jossa etsitään asuntoja sadoille tuhansille ihmisille, ja onnistuu olemaan sanomatta siitä missä heidän tulisi asua yhtään mitään. No ehkä Helsylle kuitenkin kelpaisi joku vanha teollisuusalue, mutta niilläkin on suojelijansa.
...teollisuusaluekin on luonnonsuojelualue. Helsingin yrittäjät ry. esimerkiksi lausunnossaan Maankäytön ja asumisen -ohjelmaan yhdistys toteaa aivan oikein:
Helsingin seudun kehittyminen riippuu nykyisen työvoiman siirtyessä eläkkeelle entistäkin enemmän muualta Suomesta ja ulkomailta tulevasta työvoimasta. Asuntojen saatavuus ja asumiskustannusten kalleus eivät saa olla esteinä kehitykselle.
Erityisesti palvelualojen kannalta asumisen hinta on tärkeä kilpailutekijä. Mikäli asumisen hinta nousee palvelualojen palkanmaksukykyyn nähden liian suureksi, yritysten kilpailukyky heikkenee. Tämä johtaisi Helsingin seudulla suuriin ongelmiin palvelujen, esim. kysyn-nältään laajentuvien hyvinvointipalvelujen tarjonnassa.Ja sitten taas toisaalta lausuu Viikinrannasta
Maankäyttöä on yleensäkin arvioitava laajemmin kuin ainoastaan asuntorakentamisen osalta. Asunto- ja maapoliittisia tavoitteita asetettaessa tulee varmistaa, että myös varastoja tuotantotiloja on Helsingissä riittävästi...Helsingissä on vajaakäyttöisen liiketilan lisäksi rakentamatta kaavoitettuja toimitilatontteja kolme miljoonaa kerrosneliötä, joka vastaa noin 150 000 työpaikkaa. Tai 35 000 asuntoa, todellisuudessa enemmän, koska teollisuustontit on suurin piirtein omakotialueen tehokkuudella kaavoitettuja. Niin nykyisen yleiskaavan kaavoitettavat alueet (satamat) kuin tulevankin (motarien varret) on pitkälti teollisuusalueita. Erityistä hilpeyttä tässä herättää se että yrittäjäjärjestö on sitä mieltä, että ei sitä nyt voi antaa markkinoiden päättää mitä rakennetaan, vaan teollisuusalueet tulee suojella Naturan-omaisesti ahneelta grynderiltä.
...Pienteollisuustontteja on lisättävä kaavoitettavan alueen pohjoisosaan.
9 kommenttia:
Tää ny ehkä mitenkää mihinkää liity mut ku tulee lentäe Hesaa, tai lähtee siält, ja kattoo konee ikkunast ulos ni ei voi ku ihmetellä, mihin se kuuluisa tonttipula o piilotettu.
Osin toi on näköharha, omakotitaloalueet näyttää helposti metsältä ilmassa, osin ongelma on se että maata on tarjolla kaukana. Mutta muuten, niinpä.
Semmoista maata joka ei vaan olisi jossain käytössä, on se sitten asuinalue, liikennealue, viheralue tai teollisuusalue, ei vaan oikein ole, ja kun käyttöä muutetaan niin se on jostain pois. Olisi toivottavaa että vaikkapa yllämainitut viher- ja teollisuusalueiden vartijat lähestyisivät asiaa sitä kautta että mitkä alueet on enemmän tärkeitä, ja toisaalta sitä kautta miten asumista ja muita toimintoja voi yhdistää. Yleisvastustaminen tuskin auttaa edes omaa asiaa.
Jos tekisi pistokokeen valtuutetuille, niin luultavasti enemmistö on sitä mieltä, että pientenkään teollisuusalueiden siirto ei tule kysymykseen, koska kaupunki menettäisi rahaa teollisten työpaikkojen korvaamisella asuinnoilla ja palveluilla. Koska onhan selvää, että jos teolliset työpaikat siirtyvät jopa rajan taakse, mutta työntekijät asuvat tällä puolen, niin Helsinkiä kohtaisi taloudellinen rappio ja sillä väärällä tavalla ymmärretty anarkia valtaisi kaupungin.
Tämä hommeli menee muuten yleisvastustuksen puolelle, koska mitään ei näytetä jätettävän ulkopuolelle, jos sillä ei ole olemassa olevaa suojelua. Eli jäljelle jäisi vain nämä viralliset luonnonsuojelualueet, jotka ovat äärimmäisen pieniä ja epäkäytännöllisiä ihmisten virkistykseen ja tuomittuja kulumaan, jos naapuriin muuttaa muutama tuhat asukasta. Kaupunki ja visionikkarit täällä päättävät mitä ollaan rakentamassa, ei mikään yksittäinen vastustusseura. Pienet ihmiset vain todistavat tahtomattaan poliittista todellisuutta ja ainoaksi tavaksi vaikuttaa jää ankara vastustaminen, koska kaupunki ei suostu kasvamaan muuten kuin leviämällä. Ei vaikka piirtelisi itse kaavoja ihan yimbynä ja asukkaat itse haluaisivat mieluummin naapurit seinän taakse, kuin lähimetsäänsä. Kysymys kuuluukin, että mitä ihmettä päättäjät ja heidän aseenkantajat odottavat asukkailta ja ympäristöjärjestöiltä, kun ei kukaan ole tarjoamassa mitään kaupungin rakentamista, vaan sitä samaa levittämistä, jota on harrastettu siitä lähtien kun loppui ne vanhat hyvät ajat? Ei voi edes rakentaa asuintorneja, jos samalla ei rakenna alle autohypermarketkeskusta, jolla hoituu tuo älytön parkkipaikkanormi. Miksi vittuilla ympäristöjärjestöille, kun voisi vittuilla kokoomukselle, joka estää tiiviin ja korkean kaupungin rakentamisen autofetissillään? Kai tuollaisen rakkauden osoittamiseen riittäisi pätkä pakoputkea makkarissa?
Aivan pässejä koko lauma KSV:ssä, kun eivät tajua, että jos jättäisi nyt itkupotkunyrkkeilyraivareita herättäneet alueet rakentamatta, niin tiivistäminen takapihoille tulisi paljon hyväksytymmäksi, kun asukkaat huomaisivat saavansa sillä tavoin varmistettua itselleen melkoiset takapihat yhteiskäyttöön. Miksi Vancouverin mies edes kävi niillä vierailulla, kun mitään oppia ei otettu?
Aika varovainen kannattaisi vihreidenkin olla, ettei tule luvattua mitään mitä ei voi pitää. Vanhankaupunginlahden alueen rakentaminen ei ainakaan ole ollut edes Soininvaaralla mielessä, mutta vision hyväksyminen tarkoittaa nyt kaupungille sitä, että vihreät ovat sen hyväksyneet, ainakin jos Penttilän virka säilyy demareilla, ja miksi ei säilyisi, kun elämme sosiaalidemokratiaa. Sitten tulee samanlainen vääntö kuin Meri-Rastilassa, jossa kaupunki lähti siitä, että mitä on vuosikymmen sitten poliittisesti päätetty, on myös kiveen hakattu. Ehkä Helsingin vihreissä näkyvin osa on nyt soininvaaralaisia kaupunkinörttejä, mutta toisesta päästä lähtee porukkaa lätkimään, jos tiivistämisvisiot vievät luontoalueet. Paras protestihan se on jättää sitten kokonaan äänestämättä, eikä etsiä parasta vaihtoehtoa toisista vihreistä, kun se sataisi vain metsiin tiivistävien laariin, jos yleislinja on tämä metsiin tiivistely. Ei kannata myöskään kääntää ympäristöjärjestöjä itseään vastaan, vaan koittaa mieluummin yhteistyötä.
"Ei vaikka piirtelisi itse kaavoja ihan yimbynä ja asukkaat itse haluaisivat mieluummin naapurit seinän taakse, kuin lähimetsäänsä."
Just tän takia se olisi pitänyt saada läpi, mutku ei. Huokaus. Mut se nyt kuitenkin meni hyvin tiukaksi, nimenomaan siksi että oli varteenotettava vastaehdotus.
Yleensä tämä blogi marisee kyllästymiseen saakka vaikka niistä pysäköintinormeista. :) Vähän ne on jo helpottanut, kolmanneksen paikoista saa jättää tehtäväksi myöhemmin jos on maksukykyistä kysyntää.
En oikein tajunnut tätä: "Vanhankaupunginlahden alueen rakentaminen ei ainakaan ole ollut edes Soininvaaralla mielessä, mutta vision hyväksyminen tarkoittaa nyt kaupungille sitä, että vihreät ovat sen hyväksyneet..."
Kivinokka?
Ei kai Kivinokka vaan bulevardisointiselvityksen "luonnokset" ruutukaavasta Pornaistenniemen metsään luonnonsuojelualueen rajaan asti sekä mahdollisesti luhtametsäalueen kylkeen ja peltojen länsinurkkaan. Ja jotkut vastustanevat myös Vantaanjoen rantametsin rakentamista merenrannasta Pikkukoskelle asti - onhan se siellä yleiskaavan vision luonnoksessa sovittu että näin tehdään.
Kiitokset virkistävästä kirjoituksesta. Kommentoin muutaman tuumailun verran.
1)Kaupungin kehittämisessä on tärkeätä sovittaa suunnittelulle olennaiset asiat tasapuolisesti yhteen. Esimerkiksi asumisen, liikenteen, palveluiden sekä luonto- ja virkistysalueiden mitoitusten yhteensovittaminen on tulevaisuudessakin hyvin toimivalle kaupunkikokonaisuudelle keskeistä.
2) Esimerkiksi kaupunkimotareiden bulevardisointi ja monimuotoisesti toteutettu aito tiivistäminen tuntuvat lähtökohtaisesti perustelluilta. Pornaistenniemelle rakentaminen ei kuitenkaan tuntuisi motareiden bulevardisoinnilta eikä tiivistämiseltä. Rakennetun kaupungin levittämiseltä asetelma enemmänkin vaikuttaisi.
3) Omalta osaltani kannatan harkittua korkeaa rakentamista matalampien rakennusten lomaan. Mielestäni tämä virkistäisi kaupunkikuvaa. Toisenlaisiakin näkemyksiä toki ymmärrettävästi on.
4) Kaavoitus tähtää tulevaan ja maailma muuttuu. Esimerkiksi autoilun rooli saattaa tulevaisuudessa huveta jossakin kohtaa nopeastikin. Samoin erilaisten tilojen kysyntä voi laskea yllättävästi tietoyhteiskunnan muuntumisen myötä.
5) Tieto luonnon merkityksestä kaupungin toimivuudelle ja asukkaiden hyvinvoinnille kasvaa. Keskeistä on toteuttaa kokonaisuus niin, että riittävän laajat luontoalueet kytkeytyvät toisiinsa ja eri puolilta kaupunkia on virkistysalueille lyhyt matka.
6) Kaupunkiin on mahdollista lisätä olennaisessa määrin asukkaita, ilman että keskeisiä vihersormia täytyy nakertaa. Yksi keino on vapauttaa autoilun sitomaa maa-aluetta kaupungin kannalta tehokkaampaan käyttöön. Toimivalta tuntuisi kokonaisuus, jossa tiiviit rakennetut alueet ja vahva viherverkosto limittyisivät toistensa lomaan. Samalla olisi hyvä ottaa huomioon erilaisten alueiden omat vahvuudet.
7) Yhä enemmän pitäisi tunnistaa hyvin toimivan viherrakenteen kaupungille tuomat edut. Vahva viherrakenne voi tukea myös kaupungin taloutta. Hyötyjä tulee vaikkapa terveyspuolelta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Kiitokset vielä ajatuksia herättävästä kirjoituksesta!
Ystävällisesti,
Olli
Kiitos Olli ystävällisestä ja asiapitoisesta kommentista, joka oli jostain oudusta syystä jäänyt filtteriin, eli julkaisu hieman kesti.
Sinänsä kanssasi aika lailla samaa mieltä, eli kommentoin siltä osin kuin näkemyksemme eroavat, lyhyesti. Kohdassa 1 mainitsemiesi hyvien tavotteiden välillä on tavoiteristiriitoja, esimerkiksi kaupunkirakenteen eheys ja tiiviys voi joskus olla ristiriidassa viheralueiden kanssa, ja jos liikenteen sujuvuus ymmärretään niin että nopeus on mahdollisimman suuri, niin toki asutus aina hidastaa esimerkiksi niin että joukkoliikenne pysähtyy siinä. Toisaalta liikenteessä käytetyn aika pienenee jos rakennetaan lähelle, ja viheralueille jää enemmän tilaa kuten toteat kun rakennetaan lähelle.
Sanotaan nyt vaikka niin, että mitä lähempänä keskustaa ollaan, sen suurempi rakentamispaine. Eli vaikka viheralueille on siellä oltava paremmat perustelut, ja liikenteen maankäyttö ei voi olla mallia motari, vaikka sekä viheralueita että liikenneväyliä tietenkin tarvitaan. Kyse on mitoituksesta, ja sijainnista.
Kiitos Teemu vastauksestasi!
Yksi kaavoituksen kiinnostavista haasteista todellakin on, että keskeisten asioiden yhteensovittaminen on samalla myös ristiriitaisten tavoitteiden ratkaisemista. Vaikeuskerrointa vielä lisää, että etsinnässä on hyvä ratkaisu myös pitkällä tähtäimellä.
Näkisin yhdeksi Helsingin suunnittelun vahvuuksista, että varsin luontainen keskuspuisto soljuu kaupungin keskustan tuntumaan. Samalla ymmärrän näkemyksesi suuremmasta rakentamispaineesta lähellä keskustaa. Pidän tärkeänä toimivalle Helsingille, että keskuspuisto säilyy myös jatkossa. Kovempaa rakentamispainetta voisi ratkoa korkeammalla rakentamisella. Keski-Pasilan suunnitelmat viittaavatkin tähän.
Minustakin tuntuu luontevalta, että kauempana keskustasta voisi lähtökohtaisesti olla väljempää. Ratkoisin kuitenkin palapeliä siten, että myös kauempana rakennetut alueet voisivat olla paikoin tiiviitä osin korkeinekin taloineen ja väljyys toteutuisi riittävän laajoina ja luontaisina virkistysalueina.
Kaupungin reuna-alueilla ei ole keskustan vahvuuksia. Niitä onkin hyvä suunnitella toisenlaisten vahvuuksien varaan. Myös kaupunkirakenteessa monimuotoisuus voi olla vahvuus.
Kaupunkirakenne voi olla elävä monin tavoin - niin keskustassa kuin reunamilla. Kokonaisuuden on silti hyvä rakentua niin, että luonto tulee lähelle myös tiivissä osassa kaupunkia. Käytännössä tämä vähentää tarvetta matkustaa kauas kotikulmilta. Liikennekin on helpompi järjestää.
T: Olli
Kiitokset viihdyttävästä kirjoituksesta. Lähetin linkin myös Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavaryhmän postituslistalle.
Helsylle 1,5 vuotta kaavalausuntoja kirjoittanut henkilö kertoi, että hänen aikanaan vastaan on tullut toista sataa asemakaavahanketta, joihin ei ole tarvinnut puuttua, koska niissä ei ole ollut mitään huomautettavaa.
Helsy ei siis katergorisesti vastusta rakentamista, vaan pyrkii vaikuttamaan vain niihin hankkeisiin, joissa on aidosti luontoon liittyviä ongelmia.
Kaikki eivät yhdistyksessä tietenkään ole samaa mieltä, mutta melko paljon on meitä, joiden mielestä kaupungin tiivistäminen silloin,kun se tehdään jo rakennetuilla alueilla ja luontoarvoja loukkaamatta, on järkevää.
Lähetä kommentti