Kirkkonummen kunnanvaltuusto ja perustuslain vastaiset liikennevalot

Vetävä Länsiväylä

Suomen perustuslaki takaa muiden tärkeiden perusoikeuksien lisäksi myös liikkumisvapauden. 9 § kuuluu seuraavasti:

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan.

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Kuten muutkin nykyään arkipäiväistyneet vapaudet, tämäkin on historiallisesti ja globaalisti kaikkea muuta kuin itsestäänselvää. Sikäli kun ihmiset eivät ole olleet suoranaisesti jonkun omaisuutta, tilanherran tai perheen isän, liikkumista ja varsinkin muuttamista on säännelty erillaisin propuskoin jopa valtion sisällä.

Kirkkonummen kunnanvaltuusto näkee tämän tärkeän perusoikeuden olevan uhattuna:

Kirkkonummen kunnanhallitus antoi maanantai-iltana kipakan lausunnon Helsingin yleiskaavasta, jossa ehkä eniten huomiota on kiinnitetty Helsingin sisääntuloväylien rakentamissuunnitelmiin.

Kunnanhallituksen lausunnossa huomautetaan, että Suomen kansalaisille tulee taata vapaa liikkuvuus pääkaupunkiin ja sieltä pois ja vapaan liikkuvuuden rajoittaminen on vastoin kansalaisten perusoikeuksia.

− Pieneen puolen miljoonan ihmisen Helsingin kaupunkiin kaavoituksella tahallaan aiheutetut liikenneruuhkat eivät palvele kenenkään etua. Ilmasto-asiat ovat tärkeitä, mutta päästötön autoilu on jo nyt mahdollista, Kirkkonummi toteaa.

Kirkkonummi (38 000 asukasta) on toki aivan oikeassa siinä että liikenneruuhkat ovat tahallaan aiheutettuja. Helsinki on seudulliset näkökannat sivuuttaen mennyt rakentamaan Helsingin kaupungin (600 000 asukasta). mikä ei varsinaisesti edistä läpiajoa, ihmiset pilaavat liikenteen. Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi 1968 eksplisiitisesti esitykseen purkaa kaupunki ja tehdä tilalle moottoriteitä ja ramppeja. Ja nyt Helsinki aikoo rakentaa lisää kaupunkia kadun varteen moottoritien paikalle.

Punnittaessa Helsingin yleiskaavan perustuslaillisia vaikutuksia on syytä tarkastella perusoikeuksien toteutumista kokonaisuutena.

Toisaalta on kirkkonummelaiselle autoilijalla koituva maaorjuuteen rinnastettu haitta: Kirkkonummen asemalta ajetaan ensin 30 kilometriä, jotta päästään jonottamaan Porkkalankadun valoihin. Länsiväylän bulevardisoinnin jälkeen ensimmäiset liikennevalot lienevät Koivusaaren kohdalla, eli jo 26 kilometrin ajomatkan jälkeen vapaan liikkumisen estää liikennevalo.

Ja taas toisaalta, noin 10 000 ihmistä saa haluamansa asunnon, eli toteuttaa perustuslaillista oikeuttaan valita asuinpaikkansa. Jonkinlainen painoarvo lienee syytä antaa myös kunnalliselle itsehallinnolle, semminkin kuin lainsäätäjä on erikseen perustuslain 121 § tähdentänyt että "hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon", eikä siis muiden kuntien asukkaiden itsehallintoon. Mielenkiintoinen teoreettinen kysymys on että tulisiko 10 000 uutta helsinkiläistä ymmärtää tästä yhteydessä kunnan asukkaiksi, heiltä kun ei ole tapana kysyä yhtään mitään.

Pohtiesaan liikennevalojen kinkkistä perustuslaillisuutta, toisaalta vapaa liikkuminen, toisaalta esim. 7 § oikeus turvallisuuteen merkityksessä ajoneuvot eivät törmää jalankulkijoihin tai toisiinsa, perustuslakivaliokunta joutunee Kirkkonummen valitusta käsitellessään pohtimaan myös koskeeko liikkumisen vapaus positiivisena oikeutena myös sitä hieman yli 50% väestöstä, jotka eivät joka saa, voi tai halua liikkua henkilöautolla. Länsibulevardin varrella heillä on vaihtoehtoina jalat, metro, todennäköisesti ratikka, ja fillari. Kirkkonummi taas juuri lakkautti bussivuoroja, koska matkustajia on alle yksi per bussi. Joukkoliikenne ilman joukkoja ei oikein toimi.

Mielenkiintoinen jatkokysymys on myös että kun Kirkkonummi rakentaa asuntoja joiden liikenneratkaisu on moottoritieliittymä, niin valittaako se tämän aiheuttamista ruuhkista itselleen vai Helsingille, vai Helsinki Kirkkonummelle?



P.S. Viattomien ammattilaisten suojelemiseksi, lausunto oli esittelijän esityksen vastainen, "kunnanhallitus lisäsi sen Pekka M. Sinisalon (ps.) esityksestä äänestäen luvuin 10−2."

Haittaavatko sähkösavukkeet tupakoinnin lopettamista? Entä THL:n uskottavuutta?

Helsingin Sanomat kirjoittaa Tutkimus: Sähkösavukkeet vaikeuttavat tupakanpolton lopettamista

Viimeksi kun tätä aihepiiriä perattiin tässä blogissa summattiin:

Yksinkertainen nyrkkisääntö tutkimusuutisia ja varsinkin tutkijoiden lehdistötiedotteita lukiessa on että tiede on yleensä tylsää. Mitään uutta ja mullistavaa, tai yllättävän vaarallista löytyy hyvin harvoin.

Eli jos tutkimuksen tulos on yllättävä ja erikoinen, hälytyskellojen pitäisi soida.

Tässä tapauksessa, esimerkiksi jonkinlaisena kultastandardina pidetty Cochrane Review totesi omassa meta-analyysissään seuraavavasti:

There is evidence from two trials that ECs help smokers to stop smoking long-term compared with placebo ECs... ECs appear to help smokers unable to stop smoking altogether to reduce their cigarette consumption when compared with placebo ECs and nicotine patches

Ja varoittaa perään että kaksoissokkokeita on tehty vähän, ja muutenkin tutkimusten laatu on yleisesti ottaen huono:

However, the small number of trials, low event rates and wide confidence intervals around the estimates mean that our confidence in the result is rated 'low' by GRADE standards.

Eli näyttää siltä, että sähkösavukkeille pääsee irti tupakasta, mutta näyttö siitä on vielä heikkoa. Samaa johtopäätöstä tukee lukuisten anekdoottien lisäksi se että väestötutkimuksissa on löydetty miljoonia ihmisiä, jotka ilmoittavat siirtyneensä savukkeista sähkösavukkeisiin. Vastaan voidaan sanoa että ilman sähkösavukkeita nämä ihmiset olisivat varmaankin lopettaneet jotenkin muuten, mutta tämä on kontrafaktuaali ja siten mahdoton todistaa. Yleinen käsitys tällä hetkellä on että todennäköisesti sähkösavukkeet auttavat tupakoinnin lopettamisessa. Tämän blogin kanta on että tupakointia ei voi lopettaa väärin.

Jos ne hälytyskellot soisivat, kun tutkimustulos on siis hyvin outo, voisi avata vaikkapa Clive Batesin blogin. Lukekaan koko juttu jos asia kiinnostaa, mutta lyhyesti kyseessä on täysin kelvoton meta-analyysi. Tutkija on Stanton Glantz, jota voi hyvin kohteliaasti sanottuna pitää asenteellisena sähkösavukkeiden suhteen. Hän on löytänyt meta-analyysiinä 38 tutkimusta kun Cochrane Review löysi kaksi. Joukossa esimerkiksi niinkin ilmeisistä syistä hylättäyjä, että kysymyksenasettelu oli onko henkilö koskaan missään kertaakaan kokeillut mistään syystä sähkösavuketta, koska se ei tietenkään kerro kerro yhtään mitään siitä miten sujuu sähkösavukkeen avulla tupakoinnin lopettaminen.

Kun tehdään tiedettä niin aiheesta tehtävä meta-analyysi näyttää tältä. Kun tehdään propagandaa, niin ei ole niin väliä.


Sen sijaan että olisi maininnut tutkimuksen saaman tyrmäävän vastaanoton, toimittaja on kysynyt THL:n Antero Helomalta, jonka mukaan hän "pitää useita tutkimuksia kokoavaa amerikkalaistutkimusta hyvin luotettavana". Jos Suomessa tehtäisiin journalismia merkityksessä jatkokysymys, niin se kuuluisi että miten juuri tämä meta-analyysi eroaa kahdesta muusta samaa tutkimusmassaa läpikäyneestä metatutkimuksista, joista Heloma tiimeineen kirjoitti viime kesänä näin:

Kahden satunnaistetun ja kontrolloidun kokeen (RCT)  perusteella nikotiinia sisältävät sähkösavukkeet voivat auttaa tupakoinnin lopettamisessa todennäköisemmin verrattuna nikotiinia sisältämättömään sähkösavukkeeseen. Sähkösavukkeiden paremmasta tehosta tupakoinnin lopettamisessa verrattuna nikotiinikorvaushoitoon ei ole näyttöä. Kyseistä katsausta varten läpikäytyjen tutkimusten laatu oli kuitenkin pääosin heikko, minkä kirjoittajat tuovat myös esiin.  Katsauksen johtopäätöksiä voidaan siksi pitää lähinnä suuntaa-antavina.

Tästä jää sellainen vaikutelma, että kun sähkösavukkeesta on hyötyä, samat tulokset ovat heikkolaatuisia ja"suuntaa-antavia", kun haittaa niin "erittäin luotettavia".

Tupakkalain uudistyksen yhteydessä päätetään käytännössä siitä saako suomessa laillisesti käyttää sähkösavukkeita, esitys on tosiasiallisesti kieltolaki. Tällä on merkitystä niille suomalaisille jotka ovat vaihtaneet savukkeet höyryyn, koska on riski että he vaihtavat takaisin. Asia ansaitsisi asiakeskustelun, ei tällaista hömppää.

Helsingin erityisolosuhteet

Eräs kestoargumentti kaupunkisuunnittelukeskusteluissa on vetoaminen Helsingin erityisolosuhteiden muodostamiin ylitsepääsemättömiin ongelmiin. Viimeisimpänä esimerkkinä päivän Hesarin yleisosastolla (sosiologian?, eiku tieteen ja tekniikan tutkimuksen) professori Häyrinen-Alestalo. Se menee näin:

1. Kirjoittaja toteaa että päinvastoin kuin jotkut toiveajattelijat kuvittelevat, niin hän tietää etteivät esimerkiksi polkupyörät, raitiovaunu, juna tai bussi ole toimivia kulkuneuvoja juuri Helsingisssä, eikä tänne voi rakentaa jotain talotyyppiä kuten umpikortteli. Helsinkiin on turha suunnittella mitään kulkuväylää tai ulkotilaa, eri toten terassia, koska ne ovat ulkona, puhumattakaan jonkinlaisen tarjoilun tai tapahtuman järjestämisestä ulkotiloissa.

2. Tämä johtuu Helsingin erityisolosuhteista. Päin vastoin kuin ulkomailla, jossa paistaa aurinko pilvettömältä taivaalta vuoden ja kellon ympäri, vienon tuulenvireen kuitenkin mukavasti viilentäessä, Helsingissä on pysyvä lumimyrsky, ja vielä pimeääkin. Lisäksi kaupunkimme kaduille on mutkia ja mäkiä, ne ovat kapeita. Helsinkiläiset ovat aivan liian vähän eurooppalaisia, ja senkin vähän väärin tavoin.

Huomionarvoista tässä tyyppiargumentissa on se että vihamielinen ympäristömme pamputtaa nimenomaan urbaania hippiä. 1100 kilometriä kaupungin katuverkkoa pysyy pyöräilevistä liikennesuunnittelijoista huolimatta ajokelpoisena, mutta ajatus että 20 kilometrin ratikkaverkko voitaisiin aurata on aivan absurdi, pyöräteistä puhumattakaan. Paloheinän laduilla on ruuhkaa, mutta kuka sitä nyt muka talvella polkisi. On aikamoista toiveajattelua kuvitella että joku nyt kävelisi kaupungissa, kun taas väljillä luonnonläheisillä asuinalueilla ihmiset kulkevat luonnollisesti lähiluonnossa ilmeisesti levitoimalla. Ei ole mitään järkeä tehdä terasseja, koska lumipyryssä kaikki on pallokentällä, joita on aivan liian vähän.



Helsingin erityisolosuhde on pohjimmiltaan syvä epäluulo ratkaisuja kohtaan jotka ovat aivan arkipäiväisiä ja toimivia niin meillä kuin muuallakin. Ilmasto on tavalla tai toisella ei-ihanteellinen suurimman osan aikaa suurimmassa osassa maailmaa, miljoonan ihmisen liikennejärjestelmissä on toistuvia häiriöitä. Sitten laitetaan vaatetta päälle, haetaan auringolta, sateelta, pölyltä tai viimalta suojaa, luodaan lunta, kuljetaan jotenkin muuten, jonotetaan ruuhkassa. Eli eletään.