Heinäluoma on johdonmukainen demari

Heinäluoman lausunnoista on sanottu sitä sun tätä, mutta varsinainen asia on työvoiman saatavuusharkinta. Tämä tarkoittaa sitä että TE-keskus pyrkii selvittämään onko sellaista työntekijää jolle haetaan EU:n ulkopuolelta työlupaa saatavissa Suomesta. Hallituksen lakiesityksestä saatavuusharkinnan poistamiseksi:

Voimassaolevan lain mukaan työ- ja elinkeinotoimiston tulee osapäätöstä tehdessään selvittää, ettei työntekijän oleskeluluvan myöntäminen estä kyseiseen työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan henkilön työllistymistä. Myönteinen osapäätös tarvitaan, jotta työntekijän oleskelulupa voidaan myöntää.

Käytännön kokemus vaan on se että vaikkapa muurarille ei saa työlupaa, koska jostain järjestelmän syövereistä löytyy joku työtön muurari joka ei viimeisimpien tietojen mukaan ole pääsääntöisesti ihan kauhean kännissä, ainakaan joka päivä. Isoille yrityksillä malliin Nokia tämä ei ole niin iso ongelma, niillä on HR-osasto joka pystyy neuvottelemaan työkkärin kanssa. Pienelle rakennusyrittäjälle tai vaikka pizzerian omistajalle se on.

Suomeksi tuo saatavuusharkinta tarkoittaa sitä että parhaassa keskussuunnittelun hengessä työvoimaviranomaiset pyrkii arvaamaan että minkähänlaisia työntekijöitä tarvittaisiin. Minusta tämä ei ole realistista, mutta se että demareilla riittää uskoa siihen että julkishallinto ylipäänsä pystyy tekemään onnistuneesti tällaista harkintaa on täysin johdonmukaista, vastaavaa uskoa puolueessa on myös sosiaaliturvan tarveharkintaan. Ja kun se ei toimi, niin vika on aina siinä että virkamiehiä ei ole tarpeeksi, ei siinä että heitä pyydetään tekemään jotain mahdotonta. Esimerkiksi samaisella kyselytunnilla missä eduskunta pui saatavuusharkintaa Guzenina aiemmin tivasi että miksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on ruuhkainen ja ratkaisukin löytyi:

SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan tälle vuodelle vajaan miljoonan euron lisärahaa muutoksenhakulautakunnan resurssien vahvistamiseen.

Kun joka tukieuro pitää erillisharkita, niin kyllä siitä sitten seuraa valituksia, ja vakammin tukien viivästyksiä. Milloin SDP puuttuu tähän?

"Lasten elämän onnellistuttaminen onkin nykyajan suurkaupungin asemakaavasuunnittelun eräitä tärkeimpiä tehtäviä."

Ja tämä tarkoittaa että lapset siivotaan pois autojen alta pistetalojen pihoille, "Kadulla vaanii vaara". Ei sinänsä, varmaan isolla pihalla oli kiva telmiä. Eli ajankohtaista ajankuvaa Ylen Elävässä Arkistossa 30-luvun Helsingistä, Kivierämaa.

Kävin kerran katsomassa myynnissä olevaa asuntoa Mäkelänkadun varrella Vallilassa, ihan tyylipuhdasta 30-luvun funkkista jolla on toki omat ansionsa. Kysyin että miksi lapsiperhe haluaa muuttaa pois. No eivät he halua, mutta kun koulu on toisella puolella Mäkelänkatua eikä siitä nyt voi päästää lapsia yli kun autot ajaa miten sattuu punaisia päin. Huokaisivat että kai sitä pitää muuttaa Vantaalle, en hennonnut sanoa että ei ne koulureitit kyllä sielläkään juuri sen parempia ole.

Noin kohdassa 4.45 ratikka jossa lukee minusta Munkkiniemi, mutta missä ihmeessä tuo on kuvattu? Näyttikö Paciuksenkatu tuolta?

Ydinvoimalobbyllä on matemaattinen ongelma

Olen pyrkinyt olemaan seuraamatta ydinvoimakeskustelua, lähinnä siksi että näin lupapäätöksen alla se tuppaa olemaan täyttä huuhaata. Siis puolin ja toisin. Yllätyin tänään kuitenkin iloisesti:

Vihreät on jännä puolue, ilmeisesti osittain hörhömaineesta johtuen puolueen materiaalit tuppaa olemaan raivoasiallisia. Uusin energiapamfletti jatkaa samaa linjaa, esimerkiksi energian säästöön tai tuulivoimaan suhtaudutaan suorastaan inhorealistisesti. Varmaan osittain siksi että tässä tapauksessa se riittää sen saman toteamiseen kuin vaikka Työ ja elinkeinomisteriön laskelmat mitä se pitkälle kertaa, mitään kotimaista tarvetta kuudenteen ydinvoimalaan ei vaan malleista löydy. Ilmeinen vastaväite on se että tarkastelu päättyy vuoteen 2020, ja siihen yhtä ilmeinen vastaväite tähän että 2020-luvun sähkön kulutuksen, päästöhintojen, eri tuotantomuotojen inveistointikustannusten, jne. ennustaminen on hyvin epävarmaa.

Ja tämä on uraanilobbylle ihan oikea ongelma. Voi olla sitä mieltä että ydinvoiman rakentaminen sähkön vientiä varten on suorastaan erinomainen idea, suhtaudun itse tähän ambivalentisti, mutta kun maassa nyt kuitenkin on eduskunnan voimassa oleva linjaus että lupia ei myönnetä vientiä varten. Jos tuo joudutaan avaamaan niin tästä tulee mielenkiintoista. Demokratian takia se myös pitäisi avata.

Ja semmoinen henkilökohtainen huomio että kirjoittaja kannatti viidettä ydinvoimalaa ja kannattaa sitä edelleen.

Suhteellisuudentaju

Via JLF.

Espoon kaupungininsinööri Martti Tieaho kertoo Länsiväylässä että rahaa on rajallisesti:

Käynnistyneet tai suunnittelupöydillä olevat raideinvestoinnit kuten kehärata, metroverkon laajentaminen, Jokeri-pikaraitiotie, Espoon kaupunkirata, Pisara-rata, Espoo–Salo rata ja Lentorata nielisivät toteutuessaan vuoteen 2050 mennessä vähintään kuusi miljardia euroa.

–Eli lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa, Tieaho laskee.

Summa on suunnilleen sama, mitä pääkaupunkiseudun rata- ja tiehankkeisiin on viime aikoina yhteensä käytetty vuodessa valtion ja kuntien rahaa.

Olen tästä täysin samaa mieltä, ja kriittisyyteni oransseja kartalla risteileviä viivoja kohtaan kumpuaa nimenomaan siitä että minusta ei ole hyvä idea polttaa tuota 200 miljoonaa vuodessa seuraavan 30 vuoden ajan yhteen metrolinjaan.

Mutta Tieahon vaihoehtobudjetointi on vähintään outoa:

Tieaho jatkaisi Kehä I:n ja parannustöitä sekä Espoossa Tapiolan alueella että Helsingissä Itäkeskuksessa. Ne, ja muut ykköskehän vaatimat parannustyöt nielisivät noin 500 miljoonaa euroa. Kehä III:n ruuhkia helpottavat parannustyöt vaativat 200 miljoonaa.

Eli koska meillä on vähän rahaa, niin tottahan toki sitä kannattaa polttaa 700 miljoonaa siihen että saadaan pari kaistaa ja muutama eritasoliittymä. Jonka jälkeen kehätiet on ehkä jopa useamman vuoden hieman vähemmän ruuhkaisia.

Kehä II:n jatkaminen Turunväylältä Hämeenlinnanväylälle maksaisi monien tunnelointien takia jopa 600 miljoonaa euroa. Tieaho pelkääkin, että rakentaminen siirtyykin pitkälle tulevaisuuteen.

Olisihan se hirvittävä asia jos kolmen vuoden liikennerakentamisrahoja ei laitteisi yhteen kahdeksan kilometrin pituiseen pätkään motaria. Ja ottaen huomioon että tähänastisest tunnelimotarit ovat maksaneet noin 150 miljoonaa kilometri pidän arviota optimistisena.

Vertailun vuoksi, Raide-Jokerin rakentamiskustannus on ihan uskottavasti laskettuna noin 210 miljoonaa euroa. Kumpikohan on kustannustehokkaampaa liikenteen sujuvuuden kannalta, rakentaa lisää kaistoja vai nostaa joukkoliikenteen osuutta poikittaisliikenteessö vaikka parilla prosentilla surkuhupaisasta n. 15% osuudesta? Keskustaan suuntautuvasta liikenteestä osuus on vertailun vuoksi n. 70%.

Päähänpinttymien hinta

On pelkästään Jätkäsaaressa noin 2 000 euroa per helsinkiläinen kotitalous.

Aamun Hesarissa kaupunkisuunnittelusta vastaa johtaja Hannu Penttilä erittelee että rakennusnormit nostavat asuinneliön rakennuskustannuksia pelkästään Jätkäsaaressa noin tuhat euroa neliö. Jätkäsaareen tulee asuinneliöitä noin 700 000, eli tämä kustannus on noin 700 miljoonaa euroa.

Ja ei, tätä ei maksa tulevat asukkaat, vaan sen maksaa maan omistaja joka saa vastaavasti vähemmän rahaa tonttimaasta. Sen maan omistaa Helsingin kaupunki eli helsinkiläiset. Helsingissä on kotitalouksia (ulkomuistista) noin 350 000, eli tämä on 2 000 euro per kotitalous. Minun kotitalouteni ei halua maksaa tätä.


Tuosta 1 000 eurosta 300 euroa on esteettömyyden lisäkustannukset. Rollaattoriväki lisääntyy, ja kaikki meistä jossain vaiheessa siihen kuuluu, mutta tuon summan saisi Penttilän mukaan pienemmäksi ihan vaan sillä että että tehtäisiin kolmen esteettömän sisäänkäynnin (takapiha, etupiha, parkkihalli) sijaan vaikka kaksi. Jos ei olisi sitä parkkihallia niin riittäisi muuten yksi.

Tämä on se hinta jota maksetaan siitä päähänpinttymästä että on ihmisoikeusloukkaus jos joutuu pyörätuolilla käyttämään eri ovea.


Toinen 300 euroa on väestönsuojia. Ydinsodan kestävä Jätkäsaari?

Tämä on se hinta jota maksetaan militantista vainoharhaisuudesta.


Loput 400 euroa on autopaikkojen hinta. Tämän saa nollaan sillä että pysäköintipaikat erotetaan asunto-osakeyhtiöstä, yksityiselle rahalla saa vastaavasti rakentaa niin paljon paikkoja kuin haluaa erilliseen parkkihalleihin. Kaupunki voisi ehkä subventoida näitä pienellä väestönsuojaosuudella, jos nämä toimivat myös väestönsuojina. Todellisuudessa nuo paikat muuten maksaa rutkasti enemmän, sitä kuinka tiheästi voidaan rakentaa rajoittaa nimenomaan se että mahtuvatko autot.

Tämä on se hinta jota maksetaan siitä että autopuolueen, käytännössä Helsingin kokoomus, mielestä pysäköinti tulee hoitaa kommunistisesti.


Vertailun vuoksi, ratikka Jätkäsaareen maksaa suuruusluokkaa 20 euroa asuinneliö. Metroihmisten mielestä tämä on hirveän kallista, pitäisi tehdä vaan liityntäbussi, mitä sitten jos keskustaan pääsee nopeammin kävellen kuin sillä? Ja aina voi ajaa autolla, tosin johonkin se pitäisi pysäköidä. Meillä ei ole varaa tällaiseen säästöihin.


Ja tämä siis koskee pelkästään Jätkäsaarta. Lisää laskua luvassa Kalasatamasta, Hernesaaresta, Laajasalosta...

Ehkä on hyvä että valta on virkamiehillä

Henkilökohtaisesti pidän kasvissyöntiä suoraan sanoen kummallisena, vähän niin kuin hankkisi itselleen allergian. Ei sinänsä etteikö se että söisi enemmän kasviksia voisi olla ihan hyvä idea, ja hyvää liharuokaa ei halvalla saa.

Mutta jos nämä valtuutetut ovat lihansyöjien edustajat, niin voiko tästä kerhosta jotenkin irtisanoutua? Sitäpaitsi jos on jostain kummasta syystä huolissaan siitä että kasvispainotteinen kouluruoka tuottaa lisää kasvissyöjiä, niin sitten on varmaan vastaavasti sitä mieltä että tillilihan hurja suosio johtuu kouluruokailusta.

Yhdellä kuvalla

Lähde: Metropolialueen kehittämisen haasteet, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.