Kasvi blogasi Eduskunnan uudesta nettisuodatuksesta: "Vielä toissa-aamuna esimerkiksi minun koneeltani pääsi lukemaan Ruotsin Pirate Bay –oikeudenkäyntiä syytettyjen näkökulmasta seuraavaa sivua, mutta iltapäivällä sivu ei enää avautunut."
Kun hän huomautti asiasta, niin tietohallinto toki avasi yhteyden. Se mikä tässä on taustalla on että tietohallinto ajattelee asioita omasta ja korkeintaan keskivertokäyttäjän näkökulmasta. Esimerkiksi näin äkkiseltään keskivertopoliisin tuskin tarvitsee päästä Youtubeen, paitsi jos siellä on työn kannalta olennaista aineistoa. Ei kansanedustajan tarvitse päästä lukemaan päiväkahvi-ilmoituksia, paitsi että eduskunta säätää prostituutioa koskevat lait joten kansanedustajan olisi varmaan hyvä tietää jotain prostituutiosta. Ei normaalikäyttäjä tarvitse kymmeniä gigoja levytilaa, paitsi jos hän on esimerkiksi valokuvaaja, tutkija tai muuten käsittelee isoja tietomääriä.
Tähän on aina sama vastaväite, käsitellään poikkeukseet erikseen. Jä tämä on lähes aina aina väärin, poikkeusten käsittely on aikaa vievää sekä ylläpidolle että varsinkin käyttäjälle jonka nettisivu ei aukea, tieto ei talletu, jne. Tämä vaiva on yleensä suurempi kuin käyttäjäpolitiikasta saatava hyöty. Alan ihmisenä, tuotamme IT-palveluja, milloinkohan ymmärrämme että se on palveluala?
Esitys Kaisaniemen puiston poikkeusreiteiksi
2 päivää sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti