keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Kenelle Fennovoima kannattaa?

Ydinvoiman, ja uusiutuvienkin, yhteydessä on tapana vääntää peistä siitä onko se kannattavaa. Sähkömarkkinoiden luonteesta johtuen pitäisi kysyä kenelle se kannattaa, vastaus on nimittäin eri riippuen siitä kenen kannalta asiaa tarkastelee. Fennovoima on teollisuudelle ihan kohtuullinen investointi, kunnille aivan umpisurkea.

Sähkön hinta määräytyy voimalan käyttökustannusten mukaan.

Jotta ymmärtäisi käytävää keskustelua, on ensin ymmärrettävä miten sähkömarkkina toimii:

Sähkön hinta markkinoilla määräytyy marginaalikustannusten mukaan, eli sen mukaan kuinka paljon voimalan tuotantokustannukset ovat. Voimaloita ajetaan alas ja ylös sen mukaan minkä voimalan käyttäminen on kulloinkin halvinta, eli seuraavaksi kallein voimala tippuu käytöstä. Tätä kutsutaan ajojärjestykseksi.
Tyypillinen ajojärjestys. Jokainen piste on voimala,
marginaalikustanus pystyakselilla, sähkön kysyntä vaaka-akselilla.

Kaikkein kalleinta käyttää on maakaasu ja sen jälkeen kivihiili, koska näissä voimaloissa polttoaine muodostaa merkittävän osan kustannuksista. Ydinvoimalan marginaalikustannukset ovat pienehköt, uusiutuvilla nollaa lähestyvät. Kummassakin maksaa voimalan rakentaminen, ei niinkään sen käyttö Mitä suurempi matalien marginaalikustannusten voimaloiden osuus on, sen halvempi sähkö hinta, koska useammin kalliimmille polttovoimaloille ei ole kysyntää.
Uusituvien ja ydinvoiman suuremman osuuden vaikutus hintaan havainnollistettuna.

Kun sanotaan että ydinvoima laskee sähkön hintaa, niin kyse on nimenomaan tästä efektistä. Kääntöpuoli on se että ydinvoimalat ovat hyvin kalliita rakentaa, joten jos niiden osuus on suuri sähköntuotannosta, niin ne eivät kannata voimalan omistajille..

Teollisuus hyötyy ydinvoimasta halvempana sähkönä

Teollisuuden kannalta ydinvoiman kannattavuudella ei ole niin väliä. Kuten Tuomas Saloniemi tiivistää ansiokkaassa analyysissään:
Outokumpu kuluttaa vuosittain sähköä 3,5 TWh. Outokummun Fennovoimasta omakustannushintaan ostaman sähkön määrä on ainoastaan 1 TWh/a, joten mikäli Fennovoimalla saadaan laskettua sähkön markkinahintaa edes 5-10% sijoitus voi olla Outokummulle kannattava, vaikka Fennovoima itsessään tuottaisikin markkinoita kalliimpaa sähköä.
Tämän takia teollisuusalojen järjestöjä ja niitä lähellä olevia politiikkoja ei hetkauta se että ydinvoimalahanke ei ole kannattava. Ei sen tarvitse olla ollakseen energiaintensiiviselle teollisuudella kannattavaa.

Laskun maksaa voimaloiden omistajat

Mankala-periaatella rakennetussa voimalassa osakkaat saavat sähköä omakustannehintaan. Jos omakustannehinta on suurempi kuin markkinahinta, niin sen verran tulee takkiin. Jos Fennovoima on siitä eriskummallinen ydinvoimalahanke, että se pysyy budjetissaan, aikataulussaan ja tuottaa mitä lupaa, niin Fennovoiman tuottaman sähkön hinta lienee noin 45€/MWh. Realistisempaa lienee noin 60€/MWH.

Nordpoolin keskihinta on heilunut 40€/MWh molemmin puolin. Ruotsin ja Tanskan uusiutuvan rakentaminen sekä OL3 valmistuminen aikanaan painavat sitä alaspäin. Jonkinlaisen pohjatason hinnalle tosin tuo se että jos hintaero Keski-Eurooppaan kasvaa suureksi, kannattaa rakentaa enemmän siirtoyhteyksiä sinne.

Lyhyesti, voitaneen arvioida että tuurilla Fennovoimasta ei tule kunnille kovin paljon tappiota. Paitsi että...

Sähkön hinnan laskusta kärsii kunnan energiayhtiö

Kuten alussa käytiin läpi, kun ydinvoiman ja uusiutuvien osuus kasvaa, polttovoimaloita käytetään vähemmän ja niissä tuotetun sähkön hinta laskee. Nämä voimalat ovat nimenomaan kunnallisten energiayhtiöiden omistamia, eli esimerkiksi Helen tuottaa huonommin. Fennovoimaan investoivat kunnalliset sähköyhtiöt siis tekevät ensin tappiota investoimalla Fennovoimaan, ja sen jälkeen lisää tappiota, koska ylituotanto laskee sähkön hintaa.

On täysin käsittämätöntä, että Vantaan Energia ja sitä kautta Helsingin Energia investoivat Fennovoimaan vielä lisää rahaa. Vantaan energian osuus on nyt 5% ja Helsinki omistaa Vantaan Energiasta 40%. Eli jos leikitään että voimala rakentuu kuudella miljardilla, niin tässä on nyt helsinkiläisten rahaa kiinni 120 miljoonaa euroa. Ilman minkäänlaista poliittista keskustelua aitotaan käyttää suurin piirtein yhden lastensairaalan verran veronmaksajien rahaa. Kun Helsingin kaupunki kaatoi 30 miljoona OL4 suunnitteluun, tämä sentään päätettiin demokraattisesti valtuustossa.

Näyttää siltä että asiaa ajavilla poliitikoilla on mennyt yritysten, valtion ja kunnan rahat sekaisin, koska ydinuskossa asia on kyllä tai ei. Olisi ehkä vielä jotenkin perusteltavissa että valtio käytännössä subventoisi energiaintensiviistä teollisuutta rahoittamalla uuden ydinvoimalan, yhtä hyvin tai huonoin argumentein kuin vaikkapa telakkateollisuuden tukemista perustellaan. Mutta valtio ei tule voimalaan osallistumaan, vaan julkinen rahoitus tulee kunnilta ja Venäjän valtiolta.

Muokkaus: kielellistä ensiapua.

36 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

1. Voimayhtiö ei tuota sähköä tyhjästä, vaan raaka-aineista. Se että kivihiilellä tuotetun sähkön hinta on X ei paljoa merkitse, jos hiilen hinta on samoissa lukemissa.

2. Kunnan voimalayhtiöille on asetettu muitakin tavotteita kun maksimaalinen voitto. Jos ydinvoima on ympäristöystävällisempää kun hiilenpoltto, on se itsessään jo perustelu sijoittaa. Vihreänä sinun pitäisi tietää esimerkiksi helsingin energian pellettisuunnitelmista, joissa ei ole bisnespuolelta katsottuna mitään järkeä.

3. Laskelmissa ei ole huomioitu sähkön kulutuksen muutoksia ja niiden vaikutusta tuontisähkön hintaan. Myös tilapäiset sähköntuotannon häiriöt (esim. pilvinen päivä aurinkoenergiassa, tyyni päivä tuulivoimalle) on ohitettu. Nämä ovat tosin erittäin yleisiä virheitä vihreille.

Markku Tahkokorpi kirjoitti...

Viimeinen kappale haksahtaa pahasti pieleen. Valtio ei maksa rahaa Fennovoiman voimalan rakentamiseen mutta kattaa kaikki sen aiheuttamat riskit ilmaiseksi ilman mitään ylärajaa, joten kai sekin on tueksi laskettava. Lisäksi valtio on kouluttanut ydivoimainsinnörejä ainakin 50 vuoden ajan melko suuria määriä, eikä sekään ole aivan ilmaista.

Teemu kirjoitti...

Anonyymi, en oikein ymmärrä mitä tarkoitat kohdalla 1. Tarkoitatko kivihiilen hinnan nousua?

Kohtaan 2, hiilen korvaamiseen ydinvoimalla ei Suomessa oikein ole juuri potentaalia jäljelle, aikanaan
blogasin pidemmin http://tolkku.blogspot.fi/2012/03/suomessa-ydinvoima-ei-ole-kivihiilen.html
Pelletit, joissa on omat ongelmansa ja joihin kannattavuus ml. ei tässä yhteydessä oteta sinänsä mitään kantaa, kuitenkin korvaavat suoraan hiiltä, eli siinä mielessä perustelut on paremmat. Olennaisesti, tämä ei nyt kuitenkaan ole se perustelu jolla esim. Helen on tässä mukana.

Kohtaan 3, toki kulutuksen muutoksia arvioidaan kannattavuuslaskelmissa, lue vaikka se Saloniemen blogi. Kulutuksen muutoksen suuruudesta tai edes suunnasta ei vaan ole selvyyttä, koska ennustaminen on vaikeaa. Sähköhinnan futuurit on markkinoiden paras arvaus hinnoista, ja ne käsittääkseni varsinaisesti osoita ylöspäin. Jotta tämä olisi mahdollisimman monimutkaista, niin toki niihin hintaennusteisiin vaikuttaa ennusteet rakennettavasta voimalakapasiteetista. Mutta noin lyhyesti sanottuna, ei pidä paikkansa että minulta tai ylipäänsä laskelmia tekeviltä olisi jotenkin unohtunut että sähkön hinta voi muuttua.

Anonyymi kirjoitti...

Tuo lastensairaalavertaus on kyllä ala-arvoinen. Ei kai lastensairaala yritäkään olla tuottava investointi.

Onneksi investointipäätöksiä tekevät muut kuin tällaiset Tolkut.

Tahkokorvelle: ei valtio kata kaikkia ydinvoimalan aiheuttamia riskejä. Päin vastoin, ydinvoimaloilla on melko laaja vastuu.

Ja jos edustat sellaista näkemystä, että yritysten pitäisi maksaa suomalaisten koulutus, niin olen aika yllättynyt. Kukahan sinun koulutuksesi olisi maksanut ja mikä olisi hyvinvointivaltion tulevaisuus?

Teemu kirjoitti...

Pikaiseti googlasin, että Lastensairaalan hinta-arvio on 140 miljoonaa. Tarkoituksena siis tuoda jotain mittakaavaa lukijalle sekä kontrasti siihen kuinka paljon ihan saman suuruinen investointi on keskusteluttanut. Olisin voinut mainita vaikkapa jonkun liikennehankkeen, mutta toi nyt on tunnetuin.

Ja tässä siis kritisoidaan sitä että investointi on surkea Helsingille. Näin nurkkapatrioottisena blogina, jos turkulaiset haluaa tukea torniolaista terästehdasta kuntalaisten rahoilla, niin omapa asiansa, mutta Helsingin kaupungin rahat kuuluu helsinkiläislle.

Anonyymi kirjoitti...

Jos arvoit Fennovoiman tuottaman sähkön hinnaksi 60€/MWh, ja Nordpoolista sähköä saa 40€/MWh, niin miten Teollisuuden voima muka hyötyy Fennovoiman halvasta sähköstä?

Teemu kirjoitti...

Jos sä nyt ihan vaan lukisit tuon tekstin vielä kerran, asia ei ole ihan helppo ja pahoittelen etten osaa sitä selkeämmin ilmaista. Lisääntynyt ydinvoimakapasiteetti laskee sähkön hintaa, joka hyödyttää varsinkin sähkön suurkuluttajia eli teollisuutta. Mä en mielestäni sanonut TVO:sta mitään.

Jehki Härkönen kirjoitti...

Hyviä pointseja.

Kannattavuus teollisuudellekin on vähän niin ja näin, jos satuu käymään niin että hanke venyy, kustannusarviot paukkuvat ja lisäpääomitusta tarvitaan.

Luottoluokittajat ovat viime aikoina myös laskeneet luottoluokituksia liiallisesta ydinvoima-exposuresta tai epäonnistuneista hankkeista. Näin on käynyt jo TVO:lle, tosin ei ainakaan toistaiseksi sen omistajille.

Loputtoman pitkään sidotut pääomat ja luottoluokitus vaikuttavat teollisuusyritystenkin kykyyn investoida muualle.

Teemu kirjoitti...

Kiitos Jehki. Mä olen antanut itselleni kertoa, en ole tutkinut sen tarkemmin, että eurooppalaisten voimayhtiöiden luottoluokitukset ylipäänsä on kärsinyt siitä että kysyntä sähkölle eli sen hinta on heikkoa, ja sitten jos on vielä sitoutumuksia varsinkin ydinvoimalan tapaisiin isoihin investointeihin lisätuotantoon, niin enemmän.

Siitäkin voisi ehkä joskus kirjoittaa, kun kerran nörtteilemään ruvetaan, että miten näissä voimalahankkeissa vicious credit cycle tekee rahoituksesta vielä hankalampaa. Eli siis jos hankkeen kannattavuus on kiikun kaakun niin normaali rationaalinen sijoittaja, päin vastoin kuin näemmä kunnallinen yhtiö, vaatii pääomalleen parempaa riskejä vastaavaa tuottoa. Ja kun se pääoman hinta on keskeinen kustannus, niin kannattavuus heikkeenee entisestään, mikä nostaa pääoman hintaa...

Mun käsittääkseni tämä on se mitä Brittien ydinvoimalahankkeissa on käynyt, ja tämä on myös tuulivoimassa ongelma. Minusta tässä olisi ehkä paikka eri puolilla näitä aitoja päästä yhteisymmärrykseen siitä, että hiilidioksidin hinta pitää olla nouseva ja ennustettava että mikään päästötön tuotanto etenee.

Ei sulla muuten sattumoisin olisi linkkiä suoraan Nordpooliin futuureiden hintoihin?

Sakari H kirjoitti...

"Sähkön hinta markkinoilla määräytyy marginaalikustannusten mukaan, eli sen mukaan kuinka paljon voimalan tuotantokustannukset ovat."

Blogauksen alkuolettama ei voisi olla enempää pielessä. Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä, jossa sähköyhtiöt myyvät (jos tuotantokapasiteettia on enemmän kuin omat asiakkaat kuluttavat) ja teollisuus sekä sähköyhtiöt ostavat (silloin kuin sähköyhtiöllä on enemmän myyntisopimuksia kuin omaa tuotantoa) sähköä. Jos tarvitset sähköä vielä tänään, ostat sen Elbas-markkinoilta. Jos ostat sähköä huomiseksi, sen kullekin tunnille noteerataan omaa hintaa Elspot-markkinassa. Näistä kahdesta Elspot-markkina määrää hinnan sähkönmyyntisopimuksiin, jotka on sidottu "pörssihintaan". Elbas-markkinoilta ostetaan hyvin pieni osa kaikesta myytävästä sähköstä, käytännössä siis odottamattomien kulutusvaihteluiden tai tuotantoseisokkien aikainen säätöenergia.

Suurin osa sähköstä myydään kuitenkin futuurinomaisina johdannaisina, joita riittää on viikko-, kuukausi- ja vuositasolle. Näin voidaan turvata sekä myyjälle että ostajalle tietty hintataso ja toiminnan jatkuvuus vähintään parin vuoden tähtäimellä.

Summa summarum: Sähkön myyntihinta sähköpörssissä ei suoranaisesti riipu tuotantokustannuksista, vaan muodostuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Mainitun marginaalikustannuksen lisäksi jokainen enrgiayhtiö joutuu huomioimaan osto- ja myyntitarjouksissaan oman kateosuutensa ja pääoman kuoletukset. Uuden energiarakentamisen painottuessa pääomavaltaisiin uusiutuvaan ja ydinenergiaan, ei ole odotettavissa suurta pudotusta hintoihin ennen, kuin investoinnit ja vieras pääoma on saatu kuoletettua.

Toki on pitkällä aikavälillä niin, että mitä suurempi matalien käyttökustannusten voimaloiden osuus kokonaismarkkinasta on, sitä alemmas sähkön hinta markkinatalouden ansiosta asettuu. Tämän pitäisi olla hyvä asia, kun samalla hiili- ja kaasuvoimalat poistuvat käytöstä?

Teemu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Teemu kirjoitti...

Sakari, kiitoksia tarkennuksesta. Toki yksinkertaistan, koska toi avaus alkoi mennä jo nyt turhan monimutkaiseksi. Mutta ei tuo miten se hinta tarkalleen muodostuu olennaisesti muuta asiaa mihinkään.

Esimerkiksi jos sen "futuurinomaisen johdannaisen" hinta ei kata edes jonkun voimalan käyttökustannuksia sinä ajanhetkenä, niin ei voimalaa ajeta silloin. Toisaalta, ja luvut esimerkin omaisia, jos esimerkiksi hinta on 30€/MWh, niin kyllä sen ydinvoimalan sähkö myydään sillä vaikka se ei kata pääomakustannuksia, koska se on kuitenkin enemmän kuin mitä voimalan käyttäminen maksaa.

Sakari Hannonen kirjoitti...

Ja kun kysyit näköjään edellisessä kommentissa linkkiä NordPoolin futuurien hintoihin, niin tässä linkki: http://www.nasdaqomx.com/commodities/market-prices/history

Sitten tuleekin se haastavampi osio, eli pitäisi ymmärtää jotain näistä futuureista. Jos nyt esimerkiksi haluaisit varmistaa sähkönhankintasi hintatason seuraavaksi 24 kuukaudeksi, joudut hankkimaan seuraavat futuurit:

-ENOQ4-14 + SYHELQ4-14
-ENOYR-15 + SYHELYR-15
-ENOQ1-16 + SYHELQ1-16
-ENOQ2-16 + SYHELQ2-16
-ENOQ3-16 + SYHELQ3-16

Tästä pähkäilemällä alat varmaan päästä jyvälle. Vinkki: sähkön ostohinta koostuu systeemihinnasta ja aluehinnasta.

Teemu kirjoitti...

Lisään vielä että ilmeisesti en vaan osaa kirjoittaa:

"Toki on pitkällä aikavälillä niin, että mitä suurempi matalien käyttökustannusten voimaloiden osuus kokonaismarkkinasta on, sitä alemmas sähkön hinta markkinatalouden ansiosta asettuu. Tämän pitäisi olla hyvä asia, kun samalla hiili- ja kaasuvoimalat poistuvat käytöstä?"

Niin siis tämä kirjoitus käsitteli sitä kuka tuollaisesta tilanteesta rahallisesti hyötyy, ja toisaalta kuka sen maksaa. Tarkemmin niin että kunnallinen sähköyhtiö maksaa vaan ei hyödy.

Se että onko suurempi osuus perusvoimaa jotenkin yleisesti ottaen hyvä vai huono asia on eri asia.

Teemu kirjoitti...

Mä kaipasin niitä 10v futuureja. Noi toki löytyy eikä niissä minusta mitään niin ihmeellistä ole, näin sivumennen.

Tuomas kirjoitti...

Sakari:

"Summa summarum: Sähkön myyntihinta sähköpörssissä ei suoranaisesti riipu tuotantokustannuksista, vaan muodostuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan perusteella.*

mä olen ollut jotenkin siinä käsityksessä että tuotantokustannukset on mukana siinä pörssihinnassa, jos oletetaan että kyse on siis markkinoista joissa hinta muodostuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Mitä sivumennen sanottuna sähkömarkkinat tai edes sähköporssi ei kyllä ole.

Sakari Hannonen kirjoitti...

Ja taas Teemu edelliseen kommenttiin vastatakseni:

En ole perehtynyt Fennovoiman hankkeeseen erityisen hyvin, enkä tunne tarkasti hankkeen rahoituspohjaa. Millä takaisinmaksuajoilla ja millaisella pääoman tuottovaatimuksella varustettua rahaa hankkeeseen on sitoutumassa? Millä laskentakaavalla oletetuksi sähkön hinnaksi (ilmeisesti sis. pääoma-/rahoituskulut ;) on saatu 45€/MWh?

Tietääkseni ydinvoiman polttoaine-, huolto- ja käyttökulut eli mainitsemasi marginaalikustannus on n. 15 €/MWh. Tällöin on todellakin kannattavaa ajaa ydinvoimalaa pörssihinnan ollessa 35 €/MWh.

Sakari Hannonen kirjoitti...

"Mä olen ollut jotenkin siinä käsityksessä että tuotantokustannukset on mukana siinä pörssihinnassa, jos oletetaan että kyse on siis markkinoista joissa hinta muodostuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan perusteella."
- Toki, mutta on siinä mukana myös pääomakustannus! Valtava pääomakustannus tulee (myös kunnallisten) energiayhtiöiden(=asiakkaiden) maksettavaksi, rakennetaan sitten ydinvoimaa, tuulivoimaa tai aurinkovoimaa. Kukaan ei kai ehdota uusien hiilivoimaloiden rakentamista?

Teemu kirjoitti...

Lue toi linkattu Tuomaksen blogi, sieltä löytyy esim. Pöyryn selvitykset, joista tuo luku on.

Kyllä, olen tietenkin ihan samaa mieltä että ydinvoimalaa kannattaa käyttää 35€/MWh hintaan juurikin mainitsemastasi syystä. Ongelma on se että tuolla hinnalla ei saada pääomakustannuksia maksettua, ja ne ovat uponneita kustannuksia, eli niistä ei voi jälkeenpäin tinkiä.

Sakari Hannonen kirjoitti...

Noniin, luin Tuomaksen blogauksen, joka oli sinällään ihan mielenkiintoinen. Valitettavasti linkitetyt asiakirjat eivät enää auenneet, enkä siten päässyt tutustumaan laskentaperusteisiin tarkemmin.

Kuitenkin jo Tuomaksen blogitekstin kuvituksesta käy ilmi, että 45 €/MWh on Pöyryn arvio Fennovoiman tuottaman sähkön hinnasta vuonna 2025. Vuonna 2035 oletettu omakustannehinta on enää 35 €/MWh. Se ei ole ollenkaan paha, kun kyseisessä blogikirjoituksessa esitetyt hinta-arviot sähkön pörssihinnasta vuonna 2035 ovat 55-82 €/MWh.

Kokeilen yksinkertaistaa ongelman matemaattiseksi kaavaksi. Tuomaksen blogipostauksen mukaisilla tiedoilla ja varovaisella olettamalla, että marginaali markkinahinnan ja omakustannehinnan välillä sijoituksen pitoaikana on keskimäärin 20 euroa, saadaan tuotoksi esim. Turun kaupungille/Turun Energialle:

29,7 MW * 24 h * 365 * 60 * 20 €/MWh - 139.000.000,00 € = 173.206.400,00 €

Menikö ihan puihin?

Tuomas kirjoitti...

Ne asiakirjat löytyy ihan koko bloguaksen ensimmäisestä lauseesta. Siinä on linkit. Siitä lukemaan.

Sakari Hannonen kirjoitti...

My bad! Luin, mielenkiintoinen raportti, niin kuin kaikki salainen aina.

Raportissa tosiaan oli hintaan sisällytettynä WACC 6,6 %, oman pääoman tuotto-odotus 9,2 %, jaettuna taloudelliselle pitoajalle eli 40 vuodelle. Tekninen käyttöikähän on huomattavasti pidempi.


Teemu kirjoitti...

"Kokeilen yksinkertaistaa ongelman matemaattiseksi kaavaksi. Tuomaksen blogipostauksen mukaisilla tiedoilla ja varovaisella olettamalla, että marginaali markkinahinnan ja omakustannehinnan välillä sijoituksen pitoaikana on keskimäärin 20 euroa, saadaan tuotoksi esim. Turun kaupungille/Turun Energialle:

"29,7 MW * 24 h * 365 * 60 * 20 €/MWh - 139.000.000,00 € = 173.206.400,00 € "

Jos mä nyt oikein ymmärsin mitä sä lasket, niin tuo on siis noin puolentoista prosentin vuosituotto sijoitukselle 60 vuodessa.

Sakari Hannonen kirjoitti...

Niin, no tuo 1,5 % on laskettu hiukan yltiövarovaisilla lähtöoletuksilla (sähkön markkinahinta 55 €/MWh, sähkön omakustannehinta 35 €/MWh). Realistisemmat lähtöoletukset 60 vuoden tähtäimellä olisivat ehkä mh 70 €/MWh ja okh 25 €/MWh.

Lisäksi on huomioitava, että Pöyryn laskelman luvuissa on jo sisällä WACC 6,6 %, jonka verran vähintään tulisi tuon 1,5 % lisäksi.

Joka tapauksessa ydinvoima tulee esim. tuulivoimaloita halvemmaksi myös kunnille. Ks. esim. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/38219/isbn9789522145444.pdf

Sakari Hannonen kirjoitti...

Lisäksi huomautan, että edellä kirjoitetuista viesteistä huolimatta en kannata uusien ydinvoimalupien myöntämistä.

Uskoakseni uusiutuvaan energiantuotantoon panostaminen toisi muita merkittäviä kerrannaishyötyjä kansantaloudelle, etenkin jos sen myötä saataisiin Suomeen energia-alan tuotekehitystä ja valmistusta.

Faktat kuitenkin faktoina.

Pekka Pietilä kirjoitti...

Saksassa ydinvoimalat käyvät täydellä teholla. Niistä tuleva liikasähkö siirretään pumpuilla veteen, joka siirretään ylös vuoristossa sijaitsevaan järveen. Kun tulee kulutushuippuja ne tasataa vesivoimalla, joka on pumpattua tai luonnon sadetta. Näillä keinoin energian hintaa on vakaa ja edullinen. Maakasua voi käyttää Suomessa sekä keittämiseen ja kaukolömpöön sähkön tuoton sivujaisena. Näitä kylmiä talvia pitää olla aina silloin tällöin niin pysyy tolkku kaikilla päässä energiaan liittyvissä ratkaisuissa.

Anonyymi kirjoitti...

Sakarin linkkaama laskelma ydinvoiman hinnasta oli laskettu 4,1 miljardin hintaiselle 1500 MW laitokselle. Pois potkittu Fennovoiman Ottavainen ennätti myöntämään, että hinta on yli 7 miljardia. Ja Fenno on 1 200 MW. Eikä tule 7 miljardia riittämäään...

Teemu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Teemu kirjoitti...

Sakari, huomasithan kohdan "On kuitenkin muistettava, että edellä mainittu taulukko olettaa, että kaikki hyöty
laitoksesta otetaan sähkön hintaerona ja esimerkiksi oman pääoman ehtoisia
osakaslainoja ei makseta takaisin."

Ja että sähkön hinnat tossa on reaalihintoja, eli tuossa oletetaan esimerkiksi sähkön hinnan nousevan hinnan nousevan hilpeät 65% reaalisesti seuraavassa kymmenessä vuodessa. Eli pikaisesti räknäten, kun he ilmeisesti käyttää 2% inflaatio-oletusta, nimellishinta tuplaantuu. Melkein mikä tahansa tuotanto kannattaa tolla. Vaikka se tuulivoimakin muuten.

Mä en nyt oikeastaan välistä _tässä_ yhteydessä keskustella siitä onko tämä kannattavampaa kuin uusiutavat. Kun tilanne on nyt se, ettei oikein mikään voimalarakentaminen kannata, kun sähkön hinta on alhainen, koska kysyntä ei kasva ja markkinoilla tulee uutta perusvoimaa.

Teemu kirjoitti...

Pietilä, kyllä vesivoimaa käytetään tasaaman kulutuksen vaihteluita vuorokauden aikojen välillä, myös Suomessa ja NordPoolissa. Ei tämä tähän oikein liity.

Anonyymi kirjoitti...

Vaikka valtio ei osallistu, niin kuntien asukkaiden verovaroista se maksetaan. Ansiotuloista. Jokainen joka vähänkin asuu tietyssä kunnassa, on osallinen ydinvoimalan rahoittamiseen.

Ydinvoimala on lähtökohtaisesti vaarallinen niin luonnolle kuin ihmiselle, joten miksi täällä Suomessa edes on ydinvoimaloita? Nehän ovat aseita kenelle tahansa vihamieliselle valtiolle ja ydinvoimalan räjäyttämällä saa helposti valtion itselleen, koska valtio on sen jälkeen kaaoksessa, kuten tapahtui Japanissa.

Ei riitä, että Venäjän asukkaille luovutetana tontteja, mökkejä ja keskeisellä paikalla olevia liikekiintöistäjä (, jotka rapistuvat, koska omistajat asuvat Venäjällä. Mökkien rapistumista ei huomaa, koska sijaitsevat metsässä), niin pitää antaa suuren vähemmistöosakkuuden Venäjälle? Vaikka osuus on pieni, niin Rosatom on suurin osakas.

Rosatom lupaa koko paketin, mutta mitä pitäisi oppia Arevan, Siemensin ja TVO:N 3. projektista? Kokonaispaketti ei tuo säästöjä. Kun antaa yhdelle toimitsijalle koko paketin hoitamiseksi, niin hanke vääjäämättömästi myöhästyy.

Suomi on kaikkien ydinvoimaloiden koekaniini.

Suomi on erinomainen tulolähde ja loppumaton sampo, niin Arevalle kuin Rosatomille. Bisnestä tehdään hankkeen venymisellä.

Sakari Hannonen kirjoitti...

Teemu: "Sakari, huomasithan kohdan "On kuitenkin muistettava, että edellä mainittu taulukko olettaa, että kaikki hyöty
laitoksesta otetaan sähkön hintaerona ja esimerkiksi oman pääoman ehtoisia
osakaslainoja ei makseta takaisin.""

Voi pyhä Sylvi! Tuo äärimmilleen yksinkertaistettu laskelmani oli laadittu sille olettamalle, että koko 139.000.000 euroa on omanpääomanehtoista lainaa, jota ei makseta takaisin. Blogiin linkitetyssä konserniohjepyynnössä, jonka huomasin vasta laskelman laadinnan jälkeen, Turku Energia pyytää valtuuksia tehdä 39,2 miljoonan euron oman pääoman sijoitus. Loput 100.000.000 miljoonaa onkin sitten muuta rahaa (lainaa), joka maksetaan takaisin.

Jos korjataan laskelmani tältä osin, päästään seuraaviin lukuihin:

29,7 MW * 24 h * 365 * 60 * 20 €/MWh - 39.200.000,00 € = 273.006.400,00 €

Ydinvoima on edelleen perustamiskuluineenkin YLIVOIMAISESTI halvin energiamuoto, jos tarkastellaan pelkästään sähköntuotannosta aiheutuvia kuluja. Jos otetaan kuitenkin huomioon mahdollisuus kehittää suomalaista teollisuutta ja hajauttaa energiantuotantoa pienempiin yksiköihin, on mm. tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen Suomenkin oloissa järkevää.

Teemu kirjoitti...

Tää alkaa nyt Markus mennä sekavaksi, siis sä nyt just laskit vieraan pääomaan tohon samaan sisään käyttökuluun sisään?

Yksinkertaistetaan nyt vaikka näin, FV tuottaisi noin 10TWh vuodessa (1,2GW, 95% käyttöaste). Jos se maksaa esim. kuusi miljardia, niin joka ikinen prosentti korkoa lainalle/pääomalle on 6€/MWh. Esimerksi 5% siis 30€/MWh. Ei tästä yksinkertaiseti saa mitenkään muuten järkevää investointia kuin olettamalla että sähköä hinta jossain tulevaisuudessa nousee todella merkittävästi. Minkä Pöyrykin toki toteaa ja mistä on helppo olla samaa mieltä, ja minkä takia tähän hankkeeseen ei yksityistä rahaa löydy.

Todettakoon ihan yleisesti ottaen selkeyden vuoksi että nykyisillä sähkön hinnoilla ja investointikustannuksilla voimalarakentaminen ylipäänsä on paska business, vähän niin kuin vaikka lentoyhtiö.

Pekka Klärck kirjoitti...

Ehkä tällä aiheelle tulee vähän lisää julkisuutta nyt kun Talouselämäkin on huomannut saman ongelman: http://www.talouselama.fi/uutiset/osakassopimus+paljastaa+tallainen+on+fennovoiman+salattu+hintatakuu/a2267924

"""Outokummulle ja SSAB:lle markkinahinnan edellä mainittu lasku on siten kannattavaa, vaikka Fennovoima itsessään tuottaisi markkinoita kalliimpaa sähköä, koska yhtiöt ostavat sähköstään vain osan Fennovoiman voimalasta. Pahimmillaan tämä voi viedä tilanteeseen, jossa kuntien omistamat sähköyhtiöt tukevat teräsjättejä saamatta itse mitään tilalle."""

Anonyymi kirjoitti...

Olisi todella arvokasta, jos suomalaiset päättäjät ja poliitikot tutustuisivat kansainvälisiin puoleueetomien tahojen laskelmiin eri energiatuotantomuotojen kuluista. Lista näistä löytyy osoitteesta: http://energy-ecology.blogspot.fi/2014/02/levelized-cost-of-energy-lcoe-2014.html

Väite siitä, että Suomessa pystytään tuottamaan ydinsähköä puoleen hintaan verrattanu esimerkiksi Britteihin tai Turkkiin, aiheuttaa lähinnä hilpeyttä kansainvälisissä asiantuntijoissa.

Anonyymi kirjoitti...

"Outokumpu kuluttaa vuosittain sähköä 3,5 TWh. Outokummun Fennovoimasta omakustannushintaan ostaman sähkön määrä on ainoastaan 1 TWh/a, joten mikäli Fennovoimalla saadaan laskettua sähkön markkinahintaa edes 5-10% sijoitus voi olla Outokummulle kannattava, vaikka Fennovoima itsessään tuottaisikin markkinoita kalliimpaa sähköä."

Miksei tuota samaa logiikkaa voi käyttää Helsinkiin? Helsingin kaupunki kokonaisuudessaan käyttää vuodessa sähköä terawattitunnin enemmän kuin Outokumpu, elikkä noin 4,5 TWh. Pikäisen googlauksen perusteella osuus Fennovoimasta olisi pienempi kuin Outokummulla.


http://www.epressi.com/tiedotteet/energia/kuntien-sahkonkulutus-vuonna-2013-tornio-nousi-kolmanneksi-helsingin-ja-lappeenrannan-jalkeen.html

Jos tuo järkeily pätee Outokumpuun niin kai se samalla tavalla pätee Helsinkinkin? Eli eikö helsinkiläisten kannata hankkia yhdessä (kunnan kautta) voimalaitos, joka laskee paljon enemmän sähkön hintaa mitä se maksaa?

- Syltty