Miten valtio tukee Helsingin kasvua?

Lars-Erik Mattilan ehdotus "Tulevaisuuden kerrostalo" on yksinkertainen
puusta rakennettu perinteinen helsinkiläinen korttelikerrostalo. Sitä
ei voi tosin rakentaa, koska se ei täytä energiatehokkuusnormja.

Taannoin meiltä kysyttiin, mitä valtiovalta voi tehdä (asunto)rakentamiseen eteen Helsingissä? Yksinkertaistaen voidaan sanoa, kuten Otso Kivekäs sen tiivisti:

1. Valtio voi olla estämättä rakentamista Helsingissä lainsäädännöllä. Narulla ei voi työntää.
2. Valtio voi antaa rahaa kaupungille, jotta Helsinki voi rakentaa ratoja, kouluja, viemäreitä, katuja ja taloja.

Pitkälti kyse on ensimmäisestä.

Valtion osallistuminen suoraan rahallisesti Helsingin rakentamiseen on pienimuotoista. Esimerkiksi, tämän vaalikauden aikana on taas kerran puhuttu ties mistä liikennehankkeista, mutta varsinaisesti valtio on osaltaan rahoittanut Länsimetroa, sekä paria lisäkaistaa ja yhtä eritasoliittymää Kehä I. Kokonaisuutena valtion rahoituksen osuus Helsingin liikenneinvestoinneista on suuruusluokkaa kymmenen prosenttia vuodessa.

Sillä mitä lainsäätäjä määrää kaavoituksesta ja rakentamisesta voi taasen olla valtava vaikutus. Ihan yksittäisellä asetuksella voidaan niin halutessa asettaa käytännössä Helsinki rakennuskieltoon, pahimmillaan vahingossa jonkun muun sinänsä hyvän asian edistämiseksi. Esimerkiksi jos säädettäisiin että asuntoja ei saa rakentaa paikkoihin joissa on melua, eli käytännössä kaupunkiin.

Kun näissä vaaleissa puhutaan Helsingin kehittämisestä "maan veturina", asuntopulasta ja asumisten hinnasta, tai peräti "ideologisesta keskittämispoliitikasta", niin ehdokkaiden ja olennaisemmin puolueiden kantoja kannattaa tarkastella ensisijaisesti vastauksena siihen yhteen ainoaan olennaiseen kysymykseen: Saako Helsinkiin rakentaa taloja vai ei? On myös vaikea nähdä miten myönteinen vastaus ainakaan haittaisi muuta maata.


Toissijaista on sitten miten valtio voi rahallisesti tätä edistää, vaikka silläkin on toki merkitystä. Olennaisesti uudisrakentaminen kuitenkin rahoitaan yksityisin varoin tai kaupungin toimesta, ja sen maksaa asuntojen ostajat ja vuokralaiset.

(Merkittävä poikkeus alun jaotteluun on että valtio vapauttaa jonkun alueen rakentamiseen, tällä vaalikaudella Malmin kentän, mutta tällaisia isoja alueita ei Helsingissä enää juuri ole.)