Hakaniemen torin luontoarvot uhattuna?

Harhaan johtavien yleiskaavakarttojen levittely ei edistä parempaa kaupunkisuunnittelua tai edes luonnonsuojelua. Helsingissä on jatkossakin puistoja ja viheralueita, jotka tulee suuunnitella hyvin eli huolella ja tarkasti, ei kaupungin kokoisella kartalla kertarykäyksellä. Yleiskaavaan liittyy täysin aiheellisia huolia kiistanalaisista viheralueista, esimerkiksi Ramsinniemi. Näiden suojelua ei edistä perusteeton pelottelu kaupungin kattavalla asvaltoinilla.

Uhanalaista kaupunkiluontoa Ruoholahdessa
Kuvat suurenevat napsauttamalla.

Internetissä leviää seuraava Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kartta, jossa annetaan ymmärtää että kuvassa punaisella merkatuilla alueilla olevat viheralueet asvaltoidaan.

Erikoista tässä on että "rakentamiseen osoitetuiksi viheralueiksi" (punaisella Helsyn kartassa) on merkitty alueita joita on vaikea mieltää viheralueiksi kuten...

Lahdenväylän ja Kehä I liittymä...

Hakaniemen tori...

tai Munkkiniemen Neste.

Ja niin edelleen. Erityisen silminpistäävää on että Helsyn mukaan isoin yksittäinen uuden yleiskaavan rakennettavaksi merkitty viheralue on valtava lentokenttä, jonka asuinrakentamisesta päätettiin 23 vuotta sitten vuoden 1992 yleiskaavassa.

Lisäksi on merkitty rakennattaviksi viheralueita joita ei aivan varmasti olla rakentamassa kuten...

Torkkelinmäen puisto...

tai Ruttopuisto.

Helsyn kartassa joka ikinen puisto ja metsä alueella jossa on myös taloja on asvaltoitu, ja tämä on täydellinen väärinymmärrys. Se mitenkä tämä oikeasti menee selviää ihan vaan lukemalla Yleiskaavaa. Kaavan tarkkuus on hehtaarin kokoiset ruudut. Esimerkiksi Helsyn kauhistelema merkintä "Kantakaupunki C2" ei ota tarkalleen ottaen mitään kantaa siihen kuinka suuri osa sen alueesta on viheraluetta. "Asuntovaltainen alue A1" taas sanoo että vähintään 60% ruudun pinta-alasta on korttelimaata, mikä siis jättää edelleenkin 40% maapinnasta esimerkiksi puistokäyttöön.

Sen sijaan vihreä pikseli "Virkistys ja viheralue", joita Helsy ilmeisesti haluaisi koko kaupungin täyteen, estäisi edes pienen osan pikseliä rakentamisen. Jos esimerkiksi Torkkelinmäen puiston merkkaisi vihreillä pikseleillä, alle jäisi Torkkelinmäen talot.

Hassuinta tässä on se että luonnonsuojelujärjestöille oikein ja ilahduttavasti kuitenkin kelpasi mainio Pro Helsinki 2.0 suunnitelma, joka pääpiirteittäin ei itseasiassa niin kovin paljoa eroa Yleiskaava-ehdotuksesta. Esimerkiksi moottoriteitä on  muutettu bulevardeiksi joita reunustavat talot. Erona on että joitain tärkeäksi koettuja viheralueita kuten Vartiosaari on jätetty rakentamatta, pikselikartan tasolla ero on kokonaisuudessaan muuten kuitenkin pieni. Olennainen ero on siis siinä että Pro Helsinki 2.0 (alla) on esitetty yksittäisten kortteleiden tarkkuudella.

Kaavoitus on sitä että sovitetaan yhteen erilaisia intressejä. Se millä tasolla tämä tehdään on tarkoituksenmukaisuuskysymys. Yleiskaava on nimensä mukaisesti korkean tason kuvaus maankäytöstä koko kaupungin tasolla, tarkat viheralueiden rajaukset suunnitellaan taas asemakaavassa ihan puu ja talo kerrallaan. Niistä ei nyt päätetä yhtään mitään ja tästä on turha hätäillä.

Luonto-Liitto ja täydennysrakentaminen

Kaikki haluavat suojella luontoa. Mutta mitä luontoa?

Luonto-Liitto myönsi vuosittaisen Siilin piikki palkinnon Helsingin kaupunkinsuunnitelijoille. Perusteluissa on se että kaupunkisuunnittelu suunnitelee sitä kaupunkiaan luontoalueille. Jatkokysymykseen minne sitten rakennetaan Luonto-liitto vastaa, mikä on ilahduttava poikkeus genressä.

Vaihtoehtoja arvokkaimpien luontokohteiden rakentamiselle on aina olemassa, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Jo rakennettuja alueita tiivistämällä voidaan säästää asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia ja monipuolinen kaupunkiluonto.

Tolkussa ollaan tietenkin sinänsä samaa mieltä, että nimenomaan rakennuttujen alueiden tiivistäminen on tärkeää. Olennaisinta määrällisesti, eli olennaisinta, olisi saada moottoritienvarret rakennettua kadunvarsiksi. Tämä tapahtuu siirtämällä ensimmäisten liikennevalojen paikkaa jokusen kilometrin ulommaksi.

Kuitenkin, moottoritien varsillakin on kasvillisuutta ja pelkästään ne eivät yksinään riitä. Myös jo rakennettuja asuinalueita tulisi tiivistää jaa tiivistämisrakentamista vastustetaan muun muaassa täysin samoin argumentein. Alla muutamia satunnaisia poimintoja Kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutusraporteista (kursivoinnit Tolkun):

Paloheinässä pari kerrostaloa:

Mielipiteissä mm. vastustettiin voimakkaasti kerrostalorakentamista alueen mittakaavaan sopimattomana ja päivittäistavarakauppaa, koska alueella on riittävästi palveluja. Alueen kohentamista enintään kaksikerroksisella pientalorakentamisella pidettiin mahdollisena ja suunniteltua kiertoliittymää hyvänä. Liikenteen ja pysäköintitarpeen lisääntyminen koettiin ongelmana. Myös luonnontilaisen alueen säilyttämistä toivottiin.

Lisäksi mielipidekirjoittaja oli sitä mieltä että kaupunkilaisia ei ole aidosti kuultu, mikä tarkoittanee että tehdään niin kuin suunsa avanneet sanovat, ja että kerrostalot tuhoavat kylähengen.

Herttoniemenrannassa yksi kerrostalo

Mielipiteissä Mi3, Mi4, Mi5, Mi6, Mi7 kaavamuutoksen kohteena olevan tontin rakentamiseen ylipäätänsä suhtaudutaan joko vastustaen tai erittäin kriittisesti. Mielipiteissä esitetään vaihtoehtoisia toiveita tai vaatimuksia tontin käytöstä ja rakentamisesta: Tontin rakentamista puistoksi tai vastaavaksi virkistysalueeksi (Mi3, Mi4, Mi5, Mi6, Mi7), asuinrakentamista enintään 3-kerroksisilla erillistaloilla tai rivitaloilla (Mi3, Mi4, Mi8) ja, jos kerrostaloihin on pakko päätyä, tulee niiden olla pääsääntöisesti 2-3 kerroksisia ja osin enintään 4 kerroksisia (Mi3) tai enintään naapuritalojen korkuisia (Mi6). Esiin nostetaan myös ajatus rakentaa tontille asuntojen sijasta kylpylä, monitoimitila, kahvila, taidetalo tai konserttitila tai vastaava ihmisiä palveleva maamerkkirakennus, koska tonttia pidetään liian arvokkaana asuntorakentamiselle (Mi5).

Kyseessä on kaksi viimeisintä lautakunnan käsittelyssä ollutta täydennysrakentamiskohdetta. Niitä edellinen oli Kaartin poliisitalo, jonka korvaamista asuinrakennukselle ei poikkeuksellisesti vastustanut kukaan luontoperustein.

Lähes joka ikistä täydennysrakentamiskohdetta vastustetaan sillä(kin) perusteella että juuri se talo tuhoaa asukkaiden ulkoilumahdollisuudet ja korvaamatonta kaupunkiluontoa. Millä perusteella erotetaan arvokas luonto ja rakennuskelpoinen maa?