Kohti uusia epäonnistumisia

TVO:n toimistusjohtaja Tenhunen Olkiluoto 4 luvan varmistuttua kertoi toteutusstrategiasta:

Organisaatio ja kaikki muu valmius hankkeen toteuttamiseen on jo valmiina. Pystymme käynnistämään nelosen projektin sujuvasti Olkiluoto 3:n jatkona.

Tähän mennessä sekä aikataulu että rakentamiskustannukset ovat tuplaantuneet ja muutenkin hanke muistuttaa ihan normaalia softaprojektia, ehkä sillä erotuksella että softa ei toimi ja ydinvoimalan pitäisi toimia. Eli organisaatio sujuvasti jatkaa seuraavan voimalan kanssa. Tosin ihan samojen kavereiden kanssa ei mennä, koska Siemens luopui koko liiketoimintalasta.

Mutta omiapa ovat rahansa.

Helsinkiläisenä Helsingin kaupungin rahat sen sijaan ovat minun rahojani, ja mielestäni niille on esimerkiksi hedelmäpeli parempi sijoitus kuin OL4. Kyse on ainakin 600 miljoonasta eli 10% osuudesta voimalasta. Tällä saa sähköä, jota Helsingin Energia tuottaa jo nyt huomattavasti enemmän kuin Helsingissä tarvitaan kaukolämmön sivutuotteena, mitä ei voi ydinvoimalla korvata. Ja vielä muuten erittäin kannattavasti mistä HELENille tunnustusta.

Voi se tietenkin kannattaakin jos sähkön ympärivuotinen kysyntä eli hinta on tarpeeksi korkea. Tai sitten ei. Yleensä sijoitustoiminnassa tällainen epävarmuus on riski jonka vastineeksi vaaditaan korkeampi tuotto. Häkkinen kirjoittaa:

Kysyin kokouksessa, mihin uusien ydinvoimaloiden antamaa valtavaa sähkötehoa oikein tarvitaan. Saattaahan käydä niin, että suuren tarjonnan takia sähkön hinta laskee, ja omatkin voitot samalla pienenevät. Kuulemma Keski-Euroopan markkinoille mahtuu sähköä. Viitattiin myös Venäjän tuonnin korvaamiseen. Jälkimmäinen vaihtoehto ei vaikuta uskottavalta, sillä Venäjältä tuodaan sähköä yksinkertaisesti siksi, että se on pohjoismaista sähköä halvempaa. Venäjän puolella voimalat ovat vapaita monista sellaisista kustannuksista, joita ne maksaisivat EU:n alueella. Uusi suomalainen tuotanto ei tätä tilannetta muuta.

Mitäpä tuohon lisättävää. Propagandana vielä ymmärrän, mutta ei kai nyt kukaan ihan oikeasti sijoittaessaan kuvittele että ydinvoimalla korvataan Venäjältä tuotavaa sähköä?

Uusi poliittinen puhe

Niinkuin uusi puolue sitä harjoittaa on johdonmukaista populismia. Lauseita tarkastellaan asteikolla tykätään - ei tykätä kohderyhmän piirissä. Kohderyhmää kutsutaan kansaksi.

Esimerkiksi laiska Zorgos, postmoderni nykytaide tai Kreikan juntta. Jos kansa tykkää niin sanotaan että se on kansan tahto, jos ei niin se on huumoria.

Tämä on silleen lutusta ettei kukaan koskaan voi sanoa mitään tyhmää.

Liikennemelu

Ylenmääräinen melu häiritsee. Moottoriteiden osalta siihen on yksinkertainen ratkaisu. Tehdään motareiden sijaan katuja joiden varrella on talorivi. Porkkalankadulla on talorivi ja kaupunkinopeus, Länsiväylällä ei ole. Kummallakin on saman verran liikennettä. Ero melulle altistuvassa alueessa on moninkertainen, kuten näkee melukartasta.

Mikä on ruuhkamaksu

Ja mikä siinä on niin vaikeaa? Mutta ensin, lukekaa Vesirajasta Länsiväylän muuttamisesta kaduksi, koska se erinomaisen järkevästi ja hyvin kirjoitettu.


Tolkku sen sijaan pyrkii löytämään valoa pimeyteen, alla oleva on reaktio vähemmän erinomaiseen kirjoitukseen.

Ruuhka voi olla seuraus siitä että jotain erikoista eli häirö on tapahtunut, liikenneonnettomuus tai syksyn ensimmäiset jäät. Semmoista vaan sattuu.

Jos tieosuudella on joka arkiaamu ruuhka niin kyse ei ole poikkeuksesta, vaan siitä että kyseisellä tiellä on enemmän autoja kuin sinne mahtuu. Tällöin muuten häiriöt aiheuttavat isompia ruuhkia koska ylimääräistä kapasiteettia ole.

Moottoritiellä liikenne reagoi tähän hiljentämällä vauhtia. Tien välityskyky on suurin noin 50 - 60 km/h tuntinopeudella, eli tämä vähän auttaa. Mutta kun tielle pyrkii yhä uusia autoja niin nopeus tippuu tuonkin alle, eli ruuhka pahentaa itseään.

Tämä voidaan estää esimerkiksi valo-ohjauksella, yksinkertaisesti ei päästetä tielle enemmän autoja kuin se vetää. Sama asia voidaan tehdä myös hinnoittelemalla tiellä ajaminen, hinta on oikea silloin kun vain optimimäärä autoilijoita on valmis sen maksamaan. Jos ei ole ruuhkaa niin oikea hinta on nolla euroa.

Ero on siinä että valoissa jonotetaan sattuman varaisessa järjestykssä, ruuhmaksun taas maksavat ne joilla on suurin tarve päästä liikkumaan. Maksukykin toki vaikuttaa, mutta kaupungissa tuskin on niin paljon erinomaisen maksukykyisiä autoilijoita että he saisivat ruuhkaan aikaan.

Entä he jotka eivät pääse kulkemaan? No he siirtävät ajamistaan toiseen aikaan, käyttävät joukkoliikennettä jos se on oikein toteutettu eli ei jää ruuhkiin, fillaroivat, kävelevät, hoitavat asumisensa ja työpaikkansa niin ettei tarvitse ajaa ruuhkaisia teitä, tai jotain.

Olennaista on se että tällä ei ole mitään merkitystä ruuhkamaksujen kannalta. Aivan samalla tavalla käy kun tie ruuhkaantuu, osa sen mahdollista käyttäjistä muuttaa käyttäymistään. Aika on rahaa ja raha aikaa.

Ruuhkamaksuilla ajamisesta saadaan vain vähän nopeampaaa ja miellyttävämpää, maksua vastaan.


p.s. Satelliittipaikannus on yksityisyysongelma. Vähän niin kuin lähimmän tukiaseman tarkkuudella operaattorille raportoiva paikannuslaite joka on lähes jokaisen suomalaisen taskussa.

Pitääkö pysäköinti sosialisoida?

Tolkku käy läpi ajankohtaisaiheen argumentit pysäköintisosialismin puolesta käänteisessä typeryysjärjestyksessä, eli edes jotenkin järkevät ensin.

Taustaksi, Helsingissä tilanne on että uusille asuinalueille rakennettavissa pysäköintihalleissa autopaikkan rakennuskustannis on noin 20 000 - 60 000 euroa. Tämä maksaa Kalasatamassa, Jätkäsaaressa ja muilla vastaavilla uusilla alueilla yhteensä yli miljardin. Kaupunki pakottaa rakentajan tekemään niitä tietyn määrän pysäköintipaikkoja per neliö, haluaa rakentaja eli ei. Vastaehdotus on että pysäköinti irrotetaan taloyhtiöistä ja kaavoitetaan pysäköintilaitoksia, joista voi sitten kukin ostaa käypään hintaan paikan jos haluaa.

1. Se että taloyhtiössä on autopaikkoja nostaa myös autottomien asukkaiden asunnon arvoa

Tämä toki pitää sinänsä paikkansa, mutta tarkemmin tarkasteltuna väite ei kuitenkaan ole pitävä perustelu.

Jos näin, niin miksi rakentajat eivät sitten haluaisi rakentaa paikkoja niin paljon kuin kaupunki vaatii, sehän vaan nostaa heidän myymänsä kohteen arvoa? Jos pysäköintihalli on niin loistava investointi niin varmasti se syntyy ilman pakkoakin.

Toiseksi, autoton asukas maksaa siitä että hänen asuntonsa jälleenmyyntiarvo on suurempi. Mitään käyttöarvoa paikoista hän ei kuitenkaan saa, päinvastoin kuin niitä käyttävä.


2. Autopaikkojen tarvittavan määrän arviointi on hankalaa, ja pysäköintilaitosten rakentaminen jälkeenpäin kallista ja vaikeaa

Jälkeenpäin rakentamisessa on ongelmansa, mutta onnistuu se nyt esimerkiksi Töölössä. Esimerkiksi sisäänajoliuskoille voidaan tehdä tarvittavat varaukset. Joustoa pitäisi joka tapauksessa olla että paikkoja voidaan rakentaa tarpeen mukaan.

Tarvittavan paikkamäärän arviointi ei ole hankalaa, se on mahdotonta. Emme tiedä mihin suuntaan autotekniikka kehittyy, yleistyykö vaikka skootterit, mihin suuntaan joukkoliikennejärjestelmä ja kaupunkirakenne kehittyy, emmekä ihmisten mieltymyksiä sadan vuoden tähtäimellä. Lisäksi ihmiset sopeuttavat käyttäytymistään, tiedämme että niin moottoriteiden kuin parkkipaikkojen rakentaminen lisää niiiden kysyntää, ja toisin päin.

Virkamies jonka pitäisi päättää paljonko paikkoja tehdään on kohtuuttoman tehtävän edessä, johon vielä kohdistuu poliittisia paineita. Sama kuin hänen pitäisi päättää paljonko kumisaappaita valmistetaan. Suunnitelmatalous nyt ei vaan toimi, virhe tehdään jompaan kumpaan suuntaan. Ratkaisu asiaan on antaa markkinoiden päättää siinä kuin senkin että montako kahvilaa korttelin tarvitaan. Tämä myös parantaa parkkipaikkojen käyttöastetta, sen sijaan että olisi yksi toimiston, yksi kaupan ja yksi asuintalon parkkihalli jotka on kaikki eri aikaan täynnä, voidaan yhteiskäyttää paikkoja. Hinta uusilla asuinalueilla on myös sen verran korkea että se on riittävä pidäke, eli katuverkon välityskyvyn turvaamiseksi tuskin tarvitsee pysäköintiä erikseen rajoittaa.


3. Kyllä, mutta tarvitaan pilottihankkeita ja kokemuksia autottomista / vähäautoisista alueista.

Niitä on jo sadan vuoden ajalta. Töölössä, Kalliossa, kantakaupungissa on nykynormein aivan liian vähän pysäköintipaikkoja. Puhumattakaan Suomenlinnasta jonne ei mene edes tietä. Ja sattumoisin myös paljon autottomia kaupunkilaisia. Kantakaupunki on koko maan halutuimpia asuinalueita. Pitäisikö kaupungin määrätä Punavuoren taloyhtiöt rakentamaan pysäköintihalleja?

Ongelmat esimerkiksi Töölössä liittyvät pelkästään pysäköinnin hinnoitteluun. Jos paikkoja ei ole vapaana niin pysäköinti on liian halpaa. Tämäkin hoituu markkinoilla. Jos kaupunki estää markkinoiden toiminnan niin sitten paikoista on pula.


4. Asuntojen hinnat määräytyy markkinoilla. Jos grynderin ei ole pakko rakentaa paikkoja niin vain hänen katteensa kasvavat, eli asumiskulut ei laske.

Kilpailuilla markkinoilla kustannukset vaikuttavat myyntihintoihin. Kilpailu Helsingissä on tosin liian vähäistä, mutta ei me nyt siitä voida lähteä että markkina tulee aina olemaan rikki.

Tämä voi toimia näinkin: Erillaiset kustannuksia lisäävät rajoitteet, esimerkiksi kalliit perustusratkaisut maaperän vuoksi, näkyvät tontin hinnassa. Eli grynderit tarjoaa vähemmän tontista jolle rakennettavan talon kustannukset ovat suuremmat, koska se loppuhinta nimenomaan määräytyy markkinoilla. Asiakas ei maksa talosta enempää siksi että se oli kallis rakentaa. Tonttimaan omistaa pääsääntöisesti kaupunki, eli me kaupunkilaiset. Tässä tapauksessaa pysäköintiä ei maksa naapuri vaan kaikki kaupunkilaiset.

Samalla perusteella voitaisiin muuten vaatia 20% rakentamiskustannuksista ihan mihinkä tahansa asiaan. Jos ei se kerran vaikuta mihinkään. Nostetaan mieluummin rakentamisen veroja ja käytetään rahat vaikka vanhustenhoitoon.


5. Pitäisi kehittää ratkaisuja ettei paikat maksaisi niin paljon.


Onhan niitä erillaisia autohissejä jotka vie vähemmän tilaa. Innovatiiviset pysäköintiyrittäjät satojen autojen halleineen voisivat ottaakin niitä käyttöön, asunto-osakeyhtiö ei ota.


Mielenterveysvaroitus, tästä alkaa ihan vaan urpot argumentit.

6. Kaikilla, kuten opettajapariskunnalla, ei ole varaa autopaikkaan, joten kustannukset pitää jakaa kaikkien kesken.

Kaikilla ei ole varaa uuteen asuntoon kantakaupungissa ja autoon, eikä näitäkään kustannuksia tasata naapureiden kesken. Sitäpaitsi jos on kumpaankin varaa on eriskummallista että ei ole kuitenkaan varaa maksaa pysäköinnistä.


7. Maksetaanhan pesutuvatkin yhteisestä pussista.


Pesutupa maksaa suurinpiirtein saman verran kuin yksi autopaikka. Sinänsä kaupungissa moisellakaan ei ole välttämättä tarvetta, jos taloissa ei ole pesutupia niin sitten on pesuloita. Kaupunki on jotain joka tarjoaa palveluita.


8. Eihän pyöräpaikoistakaan laskuteta.

Ehkä pitäisi, lojuisi vähemmn pyöränraatoja paikkoja viemässä. Yhden autopaikan tilalle mahtuu kymmeniä pyöräpaikkoja.


9. Hyvät perheelliset veronmaksajat kaikkoavat jos ei ole autopaikkoja.

Onhan niitä, ne vain vähän maksavat. Hyvillä veronmaksajilla on myös varaa maksaa pysäköinnistä. Laadukkaan ison keskusta-asunnon (puolisen milliä) hintaan verrattuna se on aika pieni kulu.


10. Mutku kaikilla on auto.

No ei ole. Semmoisilla alueilla joita ei ole suunniteltu tuolla oletuksella suurimmalla osalla ei ole autoa, kantakaupungissa 60 - 70 %. Nekin joilla on auto usein säilyttävät niitä jossain halvemmassa paikassa kuin keskellä kantakaupunkia.


11a. Mutku kaikkea esteettömyyksiä palosuojiakin vaaditaan
11b. Mutku autoilijat maksaa niin paljon veroja

Ottamatta kantaa siihen että onko muut normit väärin tai että verotetaanko autoijoita liikaa, niin jos nuo on väärin niin ei se nyt ole mikään puolustus tehdä jotain muuta värin, kuten maksattaa naapurilla parkkipaikkansa.


12. Tuetaanhan joukkoliikennettäkin.

No etupäässää siellä missä ei ole joukkoja, eli autoalueilla jotka on harvaan asuttuja kun tila menee autoihin. Keskustaliikenne pyörisi lipputuloillakin.


13. Autottomat on köyhiä eikä maksa veroja

Valitettavasti verokorttini kertoo jotain ihan muuta. Uudessa keskusta-asunnossa asuva autoton tuskin on kovin köyhä, tai ainakin häntä vaaditaan maksamaan naapurin pysäköinti.


14. Enemmistöstalinismiviherpunaautoviha

Ota kommari lääkkeet.

Muokkaus: Kielenhoidollista ensiapua.