Projektipäällikkö, arkkitehti Matti Kaijansinkko kaupunginsuunnitteluvirastosta kertoo, että Jätkäsaaren suunnittelussa on ”palattu juurille”, eli aikaan ennen 1930-lukua, tekemään tiivistä kaupunkirakennetta. Näin myös taataan kannattavat palvelut.Tolkku tietenkin kannattaa tätä riemurinnoin. Jätkäsaari on parasta mitä Helsinkiin on rakenteilla ja enemmän kuin askel oikeaan suuntaan. Jätkäsaarta on vain turhan vähän.
Keskimäärin seitsenkerroksiset talot halutaan julkisivultaan eläviksi. Näköala ja kattotila tulevat käyttöön, kun katoille rakennetaan kattoterassit.
 |
| Aluehokkuus eri kantakaupungin alueilla. |
Nuo tummimmat alueet joilla aluetehokkuus on reilusti yli 1,0 ja jopa yli 2,0 ovat myös aika hyvä kartta siihen missä Helsingissä on sitä katuelämää, mikä ei tietenkään ole sattumaa. Jätkäsaari ei valitettavasti pärjää tässä vertailussa kovin hyvin, neliökilometrin alueella on tulosas 600 000 kerrosneliötä asumista ja 300 000 toimitilaa, eli noin 16 000 asukasta ja 6 000 työpaikkaa Kaupunkisuunnitteluviraston käyttämillä laskentakaavoilla. Eli alueteho 0,9.
Osin tilaa toki vei Länsisatama, mutta silti kaupunkimainen rakentaminen kaipaisi hieman tehokkaampaa maankäyttöä. Verrattaen nopeahko tapa saada lisää asuntoja Helsinkiin olisi nostaa tehokkuuksia ja nopeuttaa nimenomaan Jätkäsaaren ja Kalasataman rakentamista. Lisää asuntoja vaati viimeisimpänä valtiosihteeri Sailas ihan jo kansantalouden vuoksi:
"Pääkaupunkiseudun korkeat asuntojen hinnat ja vuokrat ovat suurimpia kasvun esteitä", Sailas sanoo HS:n haastattelussa.
Hintataso on sellainen, että keskituloistenkin on vaikea ostaa asuntoa.
"Ja pienituloiset joutuvat tuonne Pornaisten peräkylille, josta liikkumiskustannukset ovat korkeat", Sailas sanoo.
...
Ratkaisu asuntopulaan on Sailaksen mukaan "tylsissä" kysymyksissä, lähinnä riittävässä kaavoituksessa.
Kaavoitus on kaikkea muuta kuin tylsää, mutta muuten näin.
Jätkäsaarta tehdään jalankulun ehdoílla:
”Menneiltä vuosikymmeniltä on otettu talteen ajatus, että kaupungin pääinstrumentti ei ole auto, vaan ihminen. Liikenne on ohjattu alueen reunoille, jotta jalankulkijat ja pyöräilijät saavat tilaa liikkumiseen”, kertoo Kaijansinkko.Ja näin sen pitää mennäkin, mutta tässäkään ei ole saavutettu alkuperäisiä tavoitteita: Kaava pakottaa rakentamaan Jätkäsaareen kaikkinensa noin neljä autopaikkaa asuntoa kohti, kantakaupungissa taas paikkoja eli autoja on yksi kolmea tai neljää asukasta kohti. Sen lisäksi että tämän takia sitä liikennettä alueen reunoilla ja reunoille tulee olemaan paljon, niin tämä myös tulee erittäin kalliksi, viimeisin arvio rakennuskustannuksesta täyttömaalle per paikka on 55 000 €, eli noin 350 miljoonaa euroa. Ja maksaisi vielä enemmän jos jouduttaisiin tekemään isompia parkkihalleja, mikä osaltaan estää rakentamasta tiivimpää.
Tästä ei tule Kaijansinkkoa ryhmineen moittia, heidän alkuperäinen ehdotuksensa sisälsi esimerkiksi vuorottaispysäköintiä, yhteiskäyttöautoja, pysäköintipaikkojen hintojen erottamista asuntojen hinnoista ja ylipäänsä vähemmän pysäköintipaikkoja. Kokoomus yhdessä SDP:n kanssa kuitenkin torjui tämän.
Eli suunta oikea, mutta ei ihan vaan melkein.
9 kommenttia:
Rikkaus on sitä, että tajuaa pienuuden olevan suurta. Jätkäsaari on pinta-alaltaan kovin pieni, mutta se voi olla paljon kokoaan isompi. Erityinen se on jo siksi, että sieltä useimmat ihmiset matkustavat Tallinnaan.
Jätkäsaaren asukastiheys tulee olemaan suurempi kuin Kallion. Hyvä siitä tulee, jos ihmiset vain sen ottavat omakseen. Toki tehokkuudet ja luvut ovat aina alisteisia elämälle ja rakkaudelle. Kaupunkisuunnitelu voi parhaimmillaan rohkaista ihmisiä elämään - eikä vain kuluttamaan tai luomaan raja-aitoja omien alakulttuuriensa välille. Kivijalkakaupatkaan eivät merkitse mitään, jos niiden omistajat ovat ahneita sikoja.
Mutta tietenkään ei ole kaupungin tai valtion tehtävä määrätä, miten ihmiset elävät. Kaupunki ja sen rakennukset ovat tavallaan vain erityisten ja arvokkaiden ihmiskohtaloiden kulissi. Mutta kaupungilla parhaimmillaan tai pahimmillaan on jonkinlaista vaikutusta noihin kohtaloihin, vaikkapa jos kaupunki on kylmä ja tyly, kuten jotkut Helsingin osat ovat. Ja tämä on tehokkuuksista ja rahasta riippumatonta. Toivottavasti Helsingin lämpimät alueet laajenisivat yhä.
Helsingistä ei koskaan tule maailman suurinta kaupunkia, eikä tarvitsekaan mutta se voi parhaimmillaan olla maailman suurin pieni kaupunki.
Juuri noinhan tuo menee että suunnittelu luo vain edellytyksiä ja loppu on ihmisistä itsestään kiinni, eli siitä mitä he haluavat, ja hyvä niin. Enemmän ihmisiä lähtökohtaisesti luo paremmat edellytykset vilkaalle katuelämälle, ja tämänkin takia minä nillitän niistä rakennustehokkuuksista. Kalliossa on varsinkin niiden olennaisten katukuilujen ympärillä kyllä suurempi asukastiheys (koko alue ml. rantapuistot 17 000 as./km2 ja Jätkä 16 000), ja toki myös työpaikat vaikuttavat.
Toistetaan vielä kerran, että minusta Jätkäsaari on parasta mitä Helsinkiin on tekeillä ja hyvät pohjat on tulevalle kaupunginosalle. Kaipaisin vaan rakentamiseen vähän lisää vauhtia ja myös vähän enemmän asukkaita, jos nyt olisi sen 16 000 sijaan vaikka 20 000?
Musta tuntuu, että välillä voi ihan tyytyä siihen mitä on. Jos rakennettaisiin 20 000 asukasta, voisi kysyä että miksei 25 000. Tätä voi jatkaa loputtomiin.
Anonyymi, mielekkäät ylärajat uudelle tiheydelle tulevat olemassaolevan tiheyden huipuista.
Helsingissä on tämän lisäksi syytä kokeilla miten kaikkea vanhaa tiheämpi uusi kaupunkitila toimii. Jos ei toimi hyvin, sitä kannattaa edelleen kokeilla uudestaan eri lähtökohdista. Meillä on tilaa eikä asukkaista ole pulaa edes ankeissa lähiöissä.
Ehkä vain vähän halusin todeta, että Helsinki on hyvä jo sellaisenaan. Ei se tarvitse mitään megalomaanisia kasvojenkohotuksia. Pilvenpiirtäjiäkin voi rakentaa tai sitten ei, eipä kaupunki siitä sen paremmaksi muutu. Lähiöiden ankeus on mielestäni paljon pahempi ongelma muissa suomalaisissa kaupungeissa, Helsinkihän jatkuvasti kasvaa ja kehittyy myös lähiöiden ja aluekeskusten sisällä (esim. Myllypuro, Herttoniemi, Haaga, Malmi). Vähän kerrallaan vanhaa arvostaen, niin hyvä tulee.
Sitä paitsi voi olla parempi, että tiiviiksi kaupungiksi kasvaminen vaatii vuosikymmenien kypsyttelyajan, jolloin kaupunkikuvaan tulee mukaan uudenlainen historiallinen kerrostuneisuus. Esim. Lauttasaaressa tai Itä-Sörnäisissä on käymässä jotain tämäntapaista. Jostain Lauttasaaresta voi tulla vaikka mitä, varsinkin jos Länsiväylä muuttuu katumaisemmaksi. Toisaalta pahimmillaan Lauttasaaren omalaatuinen ilmapiiri saattaa särkyä.
Toki jos rakennetaan yksi kaupunginosa nopeasti kerralla, sekin voi olla tavallaan viehättävää...
t.
eka anonyymi
Ei kai kukaan odota, että kaupunki tiivistyisi yön yli. Mutta on tärkeä huomata, että tässä toisaalta kilpaillaan hajautumista vastaan.
Asiassa ei voi jäädä odottamaan että jotain tapahtuisi, vaan pitää olla aktiivinen; iso laiva kääntyy hitaasti.
Mulla menee anonyymit nyt vähän sekaisin, mutta joka tapauksessa: En nyt tarkoita tiiviimmällä pilvenpiirtäjiä, vaan tehokkaampaa maankäyttöä yleensä ja etupässsä vaakatasossa.
+- buy cialis online usa
-- [url=http://buycialisonlinetoday.com/#54332] buy cialis online usa
[/url] http://buycialisonlinetoday.com/#36088 -- generic cialis usa
Lähetä kommentti