Hernesaaren telakka ei estä asuntorakentamista

Julkisuuden näyttämöllä pitää vallita vastakkainasettelu, ja jos ei sitä ole niin se keksitään. Tällä kertaa todellisuus on fiktiota kummallisempaa Hernesaaressa, jossa 250 vuotta paikallaan ollut telakka on muka ongelma asumisen kannalta.

Helsingin Sanomat otsikoi: Telakkakauppa siirtämässä Hernesaaren asuntojen rakentamista

"Kaupunki haluaa turvata teollisten työpaikkojen säilymisen Helsingissä. Mikäli telakan toiminta vilkastuu, pyrimme mahdollisuuksien mukaan turvaamaan sen edellytykset toimia Hernesaaressa", sanoo Penttilä. 

"Käytännössä tämä tarkoittaa, että Hernesaaren rakentaminen viivästyy pitkälle 2020-luvulle tai vielä kauemmas tulevaisuuteen."

Telakan nykyinen vuokrasopimus päättyy vuoden 2018 alussa. Alueen kaavoitus on edelleen kesken, mutta Hernesaareen on suunniteltu tuhansia asuntoja ja venesatamia. Penttilä ei usko, että nykyiset suunnitelmat olisi järkevää toteuttaa ilman telakan aluetta osana niitä.
Toisaalta hän ei myöskään usko, että telakka tarvitsisi nykyistä enemmän tilaa.

Telakka on ollut paikallaan vuodesta 1864. Tähän saakka se ei ole ollut mikään ongelma asumiselle. Hernesaaren suunnittelussa, kuten havainnekuvasta näkee, se on paikallaan ja uusi asuinalue toisella rannalla.

Hernesaaren uuden kaavaillun asuinalueen ja telakan välissä on

• pääkatu jota kulkee ratikka, 
• uusi vuosituhannen vaihteessa rakennettu Eiranrannan asuinalue, ja
• asuinkortteli joka silmämääräisesti on rakennettu 30-luvulla.

Lisäksi telakan viereen tulee Telakkarannan uusi asuinalue.

On hyvä että kaupungissa on teollisuutta, ja sen säilymistä ei edistä että se asetetaan vastakkain asuntojen kanssa. Ne todistettavasti viihtyvät vallan hyvin rinnan Hernesaaressa.

Mitään liikenteellistäkään ongelmaa on vaikea keksiä, telakalla on kuitenkin käynyt aikanaan töissä kymmenkertainen määrä ihmisiä nykyiseen tai tulevaan määrään nähden. Tästa on muistona raitiolinja 1 työläiskaupunginosista telakalle, jolla onkin nykyään valitettavan vähän matkustajia.

Kaupunginhallitus palautti asemakaavan uudelleen valmistettavaksi evästeellä että tolkuttoman hintainen helikopterikenttä poistetaan. Kenttä olisi tehnyt rakentamisesta kaupungille kovin kallista, eli epätodennäköistä nykyisinä tiukkoina aikoina. Telakan epäselvä tulevaisuus lienee myös haitannut suunnittelua, kun ei ollut selvää mikä osa Hernesaarta tarkalleen on käytössä.

Nyt nämä ongelmat on ratkottu. On päätetty että telakkaa jää, kopterikenttää ei tule, ja Hernesaaren rakentaminen etenee tältä pohjalta. Tästä on hyvä jatkaa

Helsingin Autoliitto ottaa kantaa

Helsingin Autoliiton ajatushautomo on johdonmukainen kannanotoissaan. Numerosokea ja pihalla kuin Michelin-ukko.

Helsingin Autoliiton liikennetoimikunta on syvästi närkästynyt.

Liikennesuunnittelu ei tunnu mieltävän sitä, että paitsi Töölöläinen asuinkatu, Mechelininkatu on ainoa väylä muualta maasta ja liitosalueilta tuleville autoilijoille, jotka aikovat Tallinnan lauttaan Jätkäsaareen ( lukuunottamatta niitä harvoja, jotka saapuvat Lauttasaaresta tai Länsiväylää ). Juuri nyt pitäisi laatia kokonaisvaltainen suunnitelma miten saadaan satamaliikenne pois Mechelininkadulta sekä itä-länsisuuntainen poikittaisliikenne pois kantakaupungin katuverkosta, tai Mechelininkatua Runeberginkadulle ja edelleen Helsinginkadulle (keskustatunneli)! Satamaliikenteen määrän selvittäminen on varsin yksinkertaista, suorittakaa viikon ajan liikennelaskenta Marian sairaalan nurkilla aamuisin ennen lauttojen lähtöä ja iltaisin viimeisen lautan saavuttua!

Tämä siis vastauksena suunnitelmaan, jossa autoille annetaan ympäri vuorokauden toinenkin kaista käyttöön Mechelininkadulla.

Autojen kytkeminen Internettiin on vielä vähän vaiheessa, joten autetaan Marian kulmalla hytisevää. Helsingin kaupungin liikennesuunnittelu tekee liikennetutkimusta. Sivuilta selviää esimerkiksi ajoneuvomäärät katuosuuksittain. Tiedotusvälineistä löytyy myös seuraava tieto, jonka lähde lienee Helsingin sataman tilastot:

Länsisataman kautta kulki viime vuonna 5,2 miljoonaa matkustajaa, 860 000  henkilöautoa ja 164 000 rahtiyksikköä.

Eli vajaa kolme tuhatta ajoneuvoa päivässä. Määrää voi suhteuttaa vaikka läheisen katuverkon liikennemääriin, alla kuvassa. Vaikka kaikki nuo autot ajaisivat Mechelininkatua, se olisi noin kymmenesosa sen autoliikennemäärästä. Tuollaisella autonorolla ei voi perustella miljardin hintaista tunnelia, halvemmaksi tulisi vaikka antaa jokaiselle kuljettajalle taksiseteli. Eikä muuten myöskään sataman siirtämistä Vuosaareen, kunnollinen argumentti sen puolesta on että saataisiin sataman viemä tila asuinkäyttöön.

Ajoneuvoja syyskuun arkipäivänä Ruoholahden alueella

Helsingin liikennesuunnittelun autopuoli, jota ei ole varsinaisesti ollut tapana syyttää viherhippeilystä, julkaisi keväällä raportin Kantakaupungin autoliikenteen skenaariot,. Raportissa on mallinnettu myös Keskustatunnelin vaikutus vuoden 2035 tilanteessa.

Mainitun Mechelininkadun liikennemäärä olisi sen myötä noin 800 ajoneuvoa vuorokaudessa vähemmän, eli käytännössä vaikutus on olematon. Aikaa se säästäisi kantakaupungissa ruuhkassa autoilevilta yhteensä 300-400 tuntia eli keskimäärin 20-30 sekuntia. Nykyisistä kaduista autoilta olisi suljettu Kaivokatu. Miljardi euroa olisi tästä pienestä ilosta kovin iso hinta, eli tunnelia ei tehdä, josta myös seuraa ettei Keskustatunnelista höpöttäminen ei valitettavasti koskaan lopu.

Raportissa tarkasteltiin skenaarioita kantakaupungin autoliikenteelle eri vuosille, liikenneinvestoinneille ja muille järjestelyillä. Niukoissa vaihtoehdoissa on tehty vähemmän ratoja ja autotunneleita, lisäksi on tutkittu tietullien vaikutusta.

Kantakaupungin autoliikenteen skenaariot suurenee napsauttamalla

Kuten kuvasta näkyy, ruuhkautuminen pahenee joka tapauksessa, koska autoliikenteen määrän oletetaan kasvavan. Ja ainoa asia millä on mitään olennaista merkitystä ruuhkiin on paljonko autoja on liikenteessä, minkä pitäisi olla aihepiiriin tutustuneille päivänselvää. Eivätkä ne ruuhkat siltikään kovin pahoja ole.

Autoliiton ajatushautomo jatkaa johdonmukaisesti suhteellisuuden- ja todellisuudentajun hukannutta kirjoitustaan seuraavasti:

Kaupungin verkkosivuilta löytyy myös mielenkiintoinen suunnitelma Helsingin alueella olevien n 25 km moottoritieluonteisten väylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi alentamalla ajonopeuksia ja jopa kattamalla väylät ja rakentamalla asuntoja teiden päälle. Todella loistava idea miten luoda asuinkelvottomia slummeja ilman liikenneyhteyksiä, kauppoja tai mitään muuta infraa betonikannelle jonka alla rekat jyristävät 24/7!

Tämä pikku suunnitelma on keskeinen ja välttämätän osa Helsingin uutta yleiskaava, joka on nyt on vaatimattomasti vuosikymmenen merkittävin suunnitelma. Ottamalla motarien varsien puskat käyttöön saataisiin karkeasti ottaen Turun verran rakennuksia. Kyse on parinsadan tuhannen ihmisen kodeistta. Erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella, lähellä eikä kaukana.

Ja vastauksen tähän ettei käy, koska ensimmäiset liikennevalot siirtyvät pari kilometriä etäämmälle keskustasta. Että esimerkiksi vastaavien liikenneväylien ympärille rakentunut Töölö on asuinkelvoton slummi. Kirsikkana kakun päällä, Autoliiton mielestä ison autoväylän varsi on liikenneyhteyksiltään kelvoton.

Lisäksi polkupyöriä pitäisi verottaa, jotta voidaan rahoittaa polkupyöräväylien rakentaminen, jota osasto vastustaa. Ihan detaljina, 120€ helsinkiläistä polkupyörää kohti vuodessa on suuruusluokkaa kymmenen kertaa tarvittava rahamäärä.