Sähkösavuke ei ole tapa lopettaa tupakointia, koska se korvaa sen?

Tolkku lukee myös Seiskaa, ettei teidän tarvitse. Tänään meitä valistetaan että sähkösavuke ei ole tapa lopettaa tupakanpolttoa, vaan vaihtoehtoinen tapa nauttia nikotiinia. Jälkimmäinen väite on sinänsä täysin tosi, juuri siksi sähkösavuke on niin toimiva tapa lopettaa tupakanpoltto. Kokonaisuutena ajatus on jokseenkin yhtä hassu kuin että laihduttajan ei kannata korvata kokista light-versiolla, koska siinäkin on kofeiinia.

Varsinkin lähteen huomioon ottaen, tähän nyt voisi suhtautua olankohautuksella kuten huuhaahan yleensä ja terveyshömppään erityisesti. Mutta kun haastateltu asiantuntija on Matti Rauhalahti, mm. Duodecimin pääsihteeeri, joka yleensä poikkeaa jonkun verran edukseen muiden virallisten savuttomien tahojen propagandasta.

Rautalahti ajautuu semanttiseen pelleilyyn yksinkertaisesti siksi ettei se nyt vaan heillä päin käy että sähkösavukkeet olisi tupakan korvike. Koska jos näin niin sitten sen haittoja pitäisi sääntelyssä suhteuttaa tupakkaan. On selvää että savukkeet ovat moninkertaisesti vaarallisempia,  joten suunniteltu kieltolaki ei olisi ainoastaan perusteeton vaan kansanterveydelle haitallinen. Haitallinen tässä tarkoittaa ennenaikaisia kuolemia johtuen siitä että toimivaa korvikketta savukkeille ei ole saatavilla.

Sähkösavukkeen sekä tuki- ja neuvontapalvelujen yhdistelmällä on saatu aivan loistavia tuloksia, kaksi viimeistä palkkia kuvassa. Ongelma on neuvojien kielteinen asenne, joka näkyy myös pienenä yhteydenottajien määränä. Tähän on Briteissä puututtu terveysviranomaisten puolesta, Suomessa näiden viranomaisten asenne on itsessään ongelma.
(Unlicenced NCP=sähkösavuke,  lähde: E-cigarettes: an evidence update.) 

Tämän takia kasvava joukko tupakan vastustajia vaatii sallivaa suhtautumista sähkösavukkeisiin, esimerkiksi tupakan vastaisen taistelun veteraani Derek Yacht:

At the moment, it’s estimated that there will be a billion tobacco-related deaths before 2100. That is a dreadful prospect. E-cigs and other nicotine-delivery devices such as vaping pipes offer us the chance to reduce that total. All of us involved in tobacco control need to keep that prize in mind as we redouble efforts to make up for 50 years of ignoring the simple reality that smoking kills and nicotine does not.

Suomen kieltolaista pidemmin Vapers.fi erinomaisessa lausunnossaan. Lyhyemmin, jos virkamiehet saavat uudistaa tupakkalain kuten he haluavat, Suomessa saa myydä mauttomia sähkösavukkeita joita kukaan ei haluaa käytää, ja joita ei saa käytännössä ostaa mistään tai tuoda mahaan. Tahojen jargonilla tätä kieltolakia kutsutaan sähkösavukkeiden laillistamiseksi, koska heitä ei voi parodioida.

Eikä täällä nyt oikeasti lueta Seiskaa. Kitokset lähteestä nimimerkille Pottula e-savukkeen foorumilla.

Suomen ASHin lokakamppanja

Sähkösavukkeiden kieltolaki ei vaan kestä asiallista kritiikkiä. Joten terveystahojen Suomen ASH keskittyy loanheittoon ja setäilyyn. Sääli, koska asiasta pitäisi käydä kunnollinen vakava keskustelu.

Miehet joilla on tunteita stumppaavat väärin

Suomen ASH vastaa sivuillaan heitä kohti esitettyyn kritiikkiin, jota tässäkin blogissa on esitetty. Vuoropuhelu olisi virkistävää ja siten tämä on sinänsä tervetullutta.

Asiallisesti ottaen vastineessa kuitenkin heti alkuun setäillään että ihmiset jotka eivät jaa heidän sähkösavukekammoaan ovat maailmankuvaltaan ja identiteeltään herkkiä miehiä joilla on vahvoja tunteita, ja he lukevat Internetistä vääriä tutkimuksia. Tyylinäytteenä:

Miksi terveydenhuollon ammattilaisen puhe iskee miehen kiukkuhermoon?

Tyhmempi kuvittelisi että on aika yksinkertainen selitys sille miksi Jeppe joka on korvannut tupakoinnin sähkösavukkeilla ärsyyntyy, kun hänelle kerrotaan ettei noin voi tapahtua todellisuudessa eikä noin saa tehdä, ja koko tuote pitää kieltää lailla.

Lisäksi todetaan taas että sikäli kun tutkimukset eivät tue ASHin kantoja, ne ovat tupakkateollisuuden maksamaa propagandaa. Tästä annetaan näyttönä että yhden tutkimuspaneelin yksi kahdestoista osallistujasta on neljänkymmen vuoden uransa aikana konsultoinut yritystä, joka valmistaa lääkehyväksynnän saanutta sähkösavuketta. Joita kirjoittaja kannattaa ja joka ei sivumennen herätä mitään kiinnostusta höyryttelijöiden keskuudessa, koska laite vaikuttaa surkealta, mikä ei toki estä sen hyväksymistä tehokkaaksi lääkelaitteeksi. Ja kyseisen yrityksen omistaa British American Tobacco. Vaikkapa samaisen herran kehittämää Fagerströmin testiä nikotiiniriippuvuudella voi kuitenkin ilmeisesti vielä käyttää terveydenhuollossa, vaikka sekin lienee täten tupakkateollisuuden saastuttama.

Summaten kirjoittaja osoittaa heti kärkeen kyvyttömyyttä sietää erimielisyyttä, eli sitä että hänen kanssaan erimielisillä voi olla näkemyksilleen ihan paikkansa pitäviä perustelujakin, ja hän itse on vaan yksinkertaisesti väärässä. Mutta asiaan, henkilökohtaisuuksien jälkeen seuraa lyhyt osuus joka sisältää paikoin asia-argumentin tapaisiakin. Käydään ne läpi.

Ihmiset valitsevat väärin koska eivät käytä tietoa jota ei olemassa

Erityisen pysäyttävä on seuraava epistemologinen kappale:

Sitten ovat tilastojen ja riskien vertailijat. Epidemiologinen tieto saadaan vasta vuosikymmeniä kestävien tutkimusten jälkeen. Sitä varten pitää altistaa satoja tuhansia ihmisiä tupakalle. Tutkimus on kallista ja vaatii paljon osaamista. Kaikkeen tutkimukseen liittyy vielä aina puutteita, eikä tieto ole ristiriidatonta - terveyteen liittyvä tutkimustieto ei ole sitä juuri koskaan. Tutkimustieto koostuu tutkijoiden työnä ja muuttuu hitaasti poliittisiksi valinnoiksi. On totta, että johonkin aina kuollaan, mutta siihen, missä iässä ja miten, voimme itse vaikuttaa. Jos tieto siitä on saatavilla, miksi sitä ei voi jakaa? Valinnan tekee yksilö. Me lääkärit hoidamme kyllä niiden huonompiakin valintoja tehneiden sairauksia.

Ajatuksenjuoksua kontekstissa sähkösavuke on hyvin vaikea seurata, eli puretaan tämä osiin:

1. Pitkäaikaisvaikutusten tutkiminen on työlästä ja kestää, no, pitkään. Eli sitä tietoa ei ole nyt saatavilla. Tiedosta jota ei ole ei vaan voi päätellä yhtään mitään. Se että emme tiedä kaikkea mahdollista jostain uudesta tuotteesta kuten sähkösavukkeet josta päätetään nyt ei auta päätöstä millään tavalla, paitsi jos haluaa vetää johtopäätöksen että kaikki uusi tulee varmuuden vuoksi kieltää. Historiallisena vertauksena, aikansa huolesta että matkapuhelimet aiheuttavat syöpää oli kai sentään edes jotain näytön tapaista.

2. Ihmisten tekemät valinnat vaikuttavat heidän terveyteensä.

3. Miksei tietoa, jota ei siis kohdan 1 mukaan ole olemasssa, saiai jakaa?

4. Vaikka ihmiset valitsevat väärin, koska eivät käytä tietoa jota ei ole, lääkärit kuitenkin hoitavat heidän sairauksiaan, joidenka ei siis tiedetä johtuvan jostain joka olisi voitu välttää, jos he olisivat siitä tienneet.

Haittoja voi vertailla väärin

Seuraavaksi kai torpataan suhteellinen haitallisuus tarkastelutapana toteamalla: "Riskin väheneminen puoleen voi tarkoittaa sitä, että kuolema korjaa aiemman kymmenen sijasta viisi ihmistä." Se miten tämä liittyy asiaan on jälleen kerran epäselvää, koska sähkösavukkeiden kohdalla ei ole esitetty ensimmäistäkään perusteltua syytä miksi se tappaisi ensimmäistäkään käyttäjäänsä. Olennaisemmin, päätöksenteko näissä asioissa on yleensä riskien vertailemista.

Kulunutta vertausta mukaillen, jos tupakanpoltto on kuin hyppäisi 20. kerroksesta, kevytsavukkeet kuin 14., niin sähkösavuke on todennäköisesti kuin hyppäisi ensimmäisen kerroksen ikkunasta. On se toki kuviteltavissa että alas tullessaan kompastuu, lyö päänsä ja kuolla kupsahtaa.

Nikotiini on tappavan myrkyllistä, vain ruumit puuttuvat

Varsinainen perustelu tiiviistyy lopulta siihen että nikotiini on kuolettavan myrkyllistä. Mitä se toki on, annoksina jotka ylittävät normaalin viihdekäytön monikymmenkertaisesti. Nikotiinin puoliintumisaika elimistössä on lyhyt ja pienikin yliannostus aiheuttaa oksentamista ja yleistä pahoinvointia, mikä tehokkaasti estää nauttimasta lisää nikotiinia. Tämän takia tupakoitsijoiden nikotiinikuolemia ei käytännössä tapahdu päinvastoin kuin vaikkapa alkohomyrkytyksiä. Nikotiinia saa myydä ihan lääkkeenäkin, ja se on turvalliseksi todettu siinä kuin lääkkeet yleensä ovat.

Lopuksi kirjoittaja toteaa että nikotiinista ei ole elimellistä hyötyä, mikä on erikoinen tapa lähestyä nautintoainetta. Kummallisin osuus on kuitenkin se jossa kahden kontrafaktuaalin avulla lähestytään asian ydintä:

Usein he ihmettelevät, miten ammattilainen voi vastustaa vähemmän vaarallista tuotetta, kuten sähkösavukkeita, kun kuitenkin vaarallisin tuote, tupakka, on markkinoilla. Tässä olen heidän kanssaan samaa mieltä. Kieltäisin ilman muuta savukkeet välittömästi ja tekisin nikotiinituotteista lääkelain mukaisia valmisteita.

EU-parlamentti päätti, että sähkösavukkeita ei säädellä lääkeläin vaan tupakkalain alla, joten tämäkin mielipide on käytännössä yhdentekevä. Samoin savukkeiden myyntiä ei olla kieltämässä. Se valinta mikä tehdään sähkösavukkeiden suhteen tehdään tässä todellisuudessa sellainen kuin se on, ei sellaisena kuin joku toivoisi sen olevan. Aiempaa blogausta lainaten:

Jos olisi saarella asuva eristetty populaatio joka ei ole nikotiinista kuullutkaan, ja kysymys olisi että pitäisikö siellä sallia sähkötupakka, niin [kieltävä] vastaus olisi järkevä. Elämme kuitenkin maassa jossa noin viidennes aikuisväestöstä edelleenkin tupakoi, ja Tolkku uskaltaa epäillä ettei tämä johtuu tiedon tai lääkkeiden puutteesta. Mutta koska virallinen linja jota ASH ajaa on Savuton Suomi jonain kymmenlukuna, niin tilanne johon verrataan on juurikin fiktiivinen nikotiinivapaa yhteisö. 

Miksi tämä on tällaista?

Koska päinvastoin kuin ASH, Tolkku ei harrasta kyökkipsykologiaa, tässä ei nyt mennä siihen että mikä näitä ihmisiä vaivaa. Päinvastoin, kirjoittajaa on syytä pitää huolissaan vilpittömänä, ja hän on varmasti oikein mukava ihminen noin muuten. On vaan vaikea kuvitella että tämä on kenenkään käsitys asiakeskustelusta.

Ilmeisesti on olemassa kalustettuja huoneita joissa tällaisia käytöstapoja ja argumentointia ei ainoastaan hyväksytä, vaan katsotaan ansioksi. Suomen ASH:n hallitus on täynnä terveyspolitiikan kärkinimiä, ja toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. RAYn sivuilta ei pintapuolisella hakemisella löydy minkäänlaisia kriteerejä avustusjärjestöjen osallistumisella julkisen keskusteluun, eli senkin puolesta  tämä käy.

Tässä on nyt kyse siitä että tupakkalain uudistus on käsittelyssä, ja sisältää käytännössä sähkösavukkeiden kieltolain. Perustelut kestävät pintapuolistakaan kritiikkiä ihan yhtä huonosti kuin yleensäkin, eli viestinnällisesti on kieltäjien tarkoituksensa mukaista lingota lokaa ja keskutella keskustelusta.

Helsingin Autoliitto ottaa kantaa

Helsingin Autoliiton ajatushautomo on johdonmukainen kannanotoissaan. Numerosokea ja pihalla kuin Michelin-ukko.

Helsingin Autoliiton liikennetoimikunta on syvästi närkästynyt.

Liikennesuunnittelu ei tunnu mieltävän sitä, että paitsi Töölöläinen asuinkatu, Mechelininkatu on ainoa väylä muualta maasta ja liitosalueilta tuleville autoilijoille, jotka aikovat Tallinnan lauttaan Jätkäsaareen ( lukuunottamatta niitä harvoja, jotka saapuvat Lauttasaaresta tai Länsiväylää ). Juuri nyt pitäisi laatia kokonaisvaltainen suunnitelma miten saadaan satamaliikenne pois Mechelininkadulta sekä itä-länsisuuntainen poikittaisliikenne pois kantakaupungin katuverkosta, tai Mechelininkatua Runeberginkadulle ja edelleen Helsinginkadulle (keskustatunneli)! Satamaliikenteen määrän selvittäminen on varsin yksinkertaista, suorittakaa viikon ajan liikennelaskenta Marian sairaalan nurkilla aamuisin ennen lauttojen lähtöä ja iltaisin viimeisen lautan saavuttua!

Tämä siis vastauksena suunnitelmaan, jossa autoille annetaan ympäri vuorokauden toinenkin kaista käyttöön Mechelininkadulla.

Autojen kytkeminen Internettiin on vielä vähän vaiheessa, joten autetaan Marian kulmalla hytisevää. Helsingin kaupungin liikennesuunnittelu tekee liikennetutkimusta. Sivuilta selviää esimerkiksi ajoneuvomäärät katuosuuksittain. Tiedotusvälineistä löytyy myös seuraava tieto, jonka lähde lienee Helsingin sataman tilastot:

Länsisataman kautta kulki viime vuonna 5,2 miljoonaa matkustajaa, 860 000  henkilöautoa ja 164 000 rahtiyksikköä.

Eli vajaa kolme tuhatta ajoneuvoa päivässä. Määrää voi suhteuttaa vaikka läheisen katuverkon liikennemääriin, alla kuvassa. Vaikka kaikki nuo autot ajaisivat Mechelininkatua, se olisi noin kymmenesosa sen autoliikennemäärästä. Tuollaisella autonorolla ei voi perustella miljardin hintaista tunnelia, halvemmaksi tulisi vaikka antaa jokaiselle kuljettajalle taksiseteli. Eikä muuten myöskään sataman siirtämistä Vuosaareen, kunnollinen argumentti sen puolesta on että saataisiin sataman viemä tila asuinkäyttöön.

Ajoneuvoja syyskuun arkipäivänä Ruoholahden alueella

Helsingin liikennesuunnittelun autopuoli, jota ei ole varsinaisesti ollut tapana syyttää viherhippeilystä, julkaisi keväällä raportin Kantakaupungin autoliikenteen skenaariot,. Raportissa on mallinnettu myös Keskustatunnelin vaikutus vuoden 2035 tilanteessa.

Mainitun Mechelininkadun liikennemäärä olisi sen myötä noin 800 ajoneuvoa vuorokaudessa vähemmän, eli käytännössä vaikutus on olematon. Aikaa se säästäisi kantakaupungissa ruuhkassa autoilevilta yhteensä 300-400 tuntia eli keskimäärin 20-30 sekuntia. Nykyisistä kaduista autoilta olisi suljettu Kaivokatu. Miljardi euroa olisi tästä pienestä ilosta kovin iso hinta, eli tunnelia ei tehdä, josta myös seuraa ettei Keskustatunnelista höpöttäminen ei valitettavasti koskaan lopu.

Raportissa tarkasteltiin skenaarioita kantakaupungin autoliikenteelle eri vuosille, liikenneinvestoinneille ja muille järjestelyillä. Niukoissa vaihtoehdoissa on tehty vähemmän ratoja ja autotunneleita, lisäksi on tutkittu tietullien vaikutusta.

Kantakaupungin autoliikenteen skenaariot suurenee napsauttamalla

Kuten kuvasta näkyy, ruuhkautuminen pahenee joka tapauksessa, koska autoliikenteen määrän oletetaan kasvavan. Ja ainoa asia millä on mitään olennaista merkitystä ruuhkiin on paljonko autoja on liikenteessä, minkä pitäisi olla aihepiiriin tutustuneille päivänselvää. Eivätkä ne ruuhkat siltikään kovin pahoja ole.

Autoliiton ajatushautomo jatkaa johdonmukaisesti suhteellisuuden- ja todellisuudentajun hukannutta kirjoitustaan seuraavasti:

Kaupungin verkkosivuilta löytyy myös mielenkiintoinen suunnitelma Helsingin alueella olevien n 25 km moottoritieluonteisten väylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi alentamalla ajonopeuksia ja jopa kattamalla väylät ja rakentamalla asuntoja teiden päälle. Todella loistava idea miten luoda asuinkelvottomia slummeja ilman liikenneyhteyksiä, kauppoja tai mitään muuta infraa betonikannelle jonka alla rekat jyristävät 24/7!

Tämä pikku suunnitelma on keskeinen ja välttämätän osa Helsingin uutta yleiskaava, joka on nyt on vaatimattomasti vuosikymmenen merkittävin suunnitelma. Ottamalla motarien varsien puskat käyttöön saataisiin karkeasti ottaen Turun verran rakennuksia. Kyse on parinsadan tuhannen ihmisen kodeistta. Erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella, lähellä eikä kaukana.

Ja vastauksen tähän ettei käy, koska ensimmäiset liikennevalot siirtyvät pari kilometriä etäämmälle keskustasta. Että esimerkiksi vastaavien liikenneväylien ympärille rakentunut Töölö on asuinkelvoton slummi. Kirsikkana kakun päällä, Autoliiton mielestä ison autoväylän varsi on liikenneyhteyksiltään kelvoton.

Lisäksi polkupyöriä pitäisi verottaa, jotta voidaan rahoittaa polkupyöräväylien rakentaminen, jota osasto vastustaa. Ihan detaljina, 120€ helsinkiläistä polkupyörää kohti vuodessa on suuruusluokkaa kymmenen kertaa tarvittava rahamäärä.

Mielenterveysongelmaiset pientaloalueella

Mieleltään järkkyneet ovat järkyttävän tavallisia.

Ala-Tikkurilaan on suunniteltu 40 mielenterveyskuntoutujalle asuntoja, ja ympärivuorokautiselle hoitohenkilökunnalle samoin tarvittavat tilat. Näistä on huutava pula.

410 allekirjoittanutta vastustavat Puistolan omakotiyhdistyksen tukemana hanketta. Rakennuslautakunnan esityslistan mukaan seuraavin perustein:

Kirjelmässä on tuotu esiin huomautuksia mm. toimivallan ylityksistä tontinvarausmenettelyn suhteen, rakennuspaikan hallinnan suhteen lupavalmistelun aikana, ympäristövaikutusten arviointimenettelyn puuttumiseen, asukasrakenteen muutoksen suhteen, helsinkiläisten verorahojen käytön suhteen, hankkeen todellisen luonteen salailun suhteen, eräiden virkamiesten ylimielisen ja töykeän asenteen suhteen, kaavoitusperiaatteiden ja lupausten pettämisen suhteen.

Listalla pistää erityisesti silmään vilpitön huoli paikallisluonnosta. Ympäristöministeriön mukaan:

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eli YVAn avulla koetetaan vähentää tai kokonaan estää hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeet voivat olla esimerkiksi moottoriteitä, kaatopaikkoja tai voimalaitoksia.

Huolien taustalla saattaa olla jonkinlaisia varaumia viriviritööttööt-väestönosaa kohtaan. Mielenterveysongelmista kärsiviä onkin aika paljon, luottettavaksi tarkoitettu Terveyskirjasto kertoo:

Myös vakavat masennustilat ovat varsin yleisiä: niitä arvioidaan olleen edeltävän vuoden aikana noin 9 %:lla suomalaisista. Varsinaisten mielisairauksien, psykoosien, yleisyydeksi on arvioitu noin 2 %

Täten sovellettuna esimerkiksi 410 ihmisen satunnaisotannasta vakavasti masentuneita on noin 37 ihmistä ja psykooseista kärsiviä 8. Vakava masennus eroaa normaalista alakuloisuudesta samoin tavoin kuin se että tuntuu ettei jaksa nousta aamulla sängystä eroaa siitä ettei pysty nousemaan aamulla sängystä. Se myös tekee itsenäisestä asumisesta käytännössä vaikeaa, mikä omalta osaltaan haittaa parantumista. Masentunut aiheuttaa ruuminterveydellistä uhkaa itselleen ja mielenterveydellistä uhkaa läheisilleen, eikä kumpaakaan naapurustolle.

Suutarilasta Helsingin Sanomat raportoi että lähemmin tutustuttuna mielenterveyspotilaat ovat osoittautuneet oikein mukaviksi naapureiksi. Jos ei omaa liikaa kavereita ja haluaa tehdä lähempää tuttavuutta, niin Suomen Punainen Risti välittää ystäväpalvelunsa kautta vapaaehtoisia kavereita myös.yksinäisille mielenterveysongelmaisille.

Ylipäänsä, jos jostain onnellisesta sattumasta johtuen lähi- ja tuttavapiiri on välttynyt näiltä vaivoilta, niin ei kun tutustumaan. Tolkun arvauskeskuksen laskelmien mukaan keskimäärin ihan mukavia ihmisiä, niin kuin ihmiset keskimäärin ovat.