Suomessa ydinvoima ei ole kivihiilen vaihtoehto

Suomessa ydinvoima ja kivihiilellä tuotettu energia eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Täten kysymys kumpi on pahempi on outo.

Aloitin tämän blogin siksi ettei tarvitsisi kirjoittaa samoja asioita uudestaan ja uudestaan. Yksi niistä on tämä ikuisuusvääntö että kumpi on pahempaa, ydinvoima vai kihivihiili. Viimeisimpänä asialla Pertti Jarla, Soininvaaran innoittamana.

Selitän tällä kertaa ihan vaan kahdella kuvalla:

Kuvassa on kivihiilellä tuotettu sähkö Suomessa (GWh) kuukausitasolla, ja se kuinka paljon OL3 tuottaisi sähköä jos se joskus käynnistyisi. Pudotus kesällä on huoltokatko. Ongelma lienee ilmeinen.

Ja jos tuota sähköä ei tehtäisi kivihiilellä, niin ei syntyisi kaukolämpöä. Ydinkaukolämpö ei ole vaihtoehto mm. kustannussyistä.

Yllä kaukolämmön kuukausivaihtelut. Ilmeisistä syistä sähkölämmityksessä kulutuksen vaihtelu on vähintään vastaavaa.

Kaupunkiautotalleja lisää

Ei puhuta pysäköinnistä vaan sitä mistä saataisiin heikkolaatuisempaa väliaikaista tilaa kaupunkiin.

Mies tarvitsee oman huoneen ja omaa rahaa. Autotalli on tällainen huone. Miesten lisäksi se on myös teinien kestosuosikki sukupuoleen katsomatta.

Autotallissa perustetaan bändejä, aloitetaan yrityksiä, kuntoillaan, säilytetään pornograafista materiaalia, nikkaroidaan, hiljennytään, melutaan, ensisuudellaan, korjataan fillaria... Autotallista myös taistellaan, erillaiset autotallin olemusta ymmärtämättömät perheenjäsenet haluavat tuhota sen käyttämällä sitä varastona, ja se tavara pitää saada pois toiminnan tieltä koska muuten autotalli ei elä.

Varsinkaan autotallissa ei säilytetä autoa.

Autotallin olemuksen kannalta on itseasiassa täysin irrelevanttia voiko sinne edes ajaa autolla. Kyseessä on tila jonka idea on se että sen yleinen siisteys ja laatu on heikko. Autotalli on määrittelemätön puuhanurkka joka iloisena keskisormena funktionaalisella arkkitehtuurille kieltäytyy normittamasta neliötä johonkin käyttöön, esimerkiksi vessanovenavaustilaksi. Vertailukohtana nykyaikainen keittiö ei voi olla autotali, koska sen jokainen helposti puhdistetteva kiiltävä laskutaso on mitoitetty kestämään juuri kattilan lämpökuorma, se on läpeensä funktionaalista tilaa. Keittiö on valmis, autotalli tehdään itse kerta kerran jälkeen uudestaan.

Missä autotalli on kaupungissa?

Tolkun kulttuurikirjeenvaihtaja vastasi että tuo on vähän sitä mitä nykyaikaisen kirjaston pitäisi olla. Eli sen sijaan että tulevaan Keskustakirjastoon rakennetaan CD-hyllyosasto, tehdään väliaikaisia tiloja joita voi lainata. Ajatus on erinomaisen kannatettava, mutta ei tavoita autotallin henkeä ja kata kaikkia sen käyttöjä.

Helsingin Kaupungilla toki on tilaa, jota hallinnoi Tilakeskus. Nämä tilat ovat kuitenkin luonteeltaan pysyvään yritystoimintaan tarkoitettuja, jos niitä voisi vuokrata vaikka illaksi kerrallaan niin asia olisi eri.

Oletettavasti vastaväite tähän on että ihmiset, ja varsinkin nuoret, sotkevat ja rikkovat. Tätä varten on olemassa vakuudeksi kutsuttu maksujärjestely.

Todellinen ongelma lienee että ihmiset saattavat käyttää tilaa esimerkiksi juopotteluun, seksiin tai peräti yöpyä siellä, joka on vastoin tilan kaavassa määriteltyä käyttötarkoitusta esimerksi liiketilana, ja siten rikos jos ei ihan ihmisyyttä niin ainakin kaavoittajaa kohtaan. Se miksi tämä on ongelma ei tosin ole kovin ilmeistä, koska oletettavasti ihmiset juovat, harrastavat seksiä tai nukkuvat joka tapauksessa tarvittaessa vaikka taivasalla, eli tila sinänsä itsessään tuskin aiheuttaa tällaista moraalitonta käytöstä.

Siis näin sellaisessa maailmassa jossa määräysten tarkoitus ei ole hypoteettisten vastuiden välttely vaan ihmisten elämänlaadun parantaminen.

Vielä parempi tietenkin olisi jos ihmiset vaan tekisivät tiloja itse. Ja kaupunki vain antaisitehdä, ehkä pientä maavuokraa vastaan. Vähän niin kuin siirtolapuutarhat. Kontit alkaa olla jo klisee, tosin näpsäkkä keksintö, mutta miksei vaikkei puusta tehtyjä majoja. Käytettyjä pakettiautoja. Mitä tahansa mikä kelluu. Jotain joka ei ole liian hyvää, jotta siihen olisi varaa, niin kuin autotalli. Tai niin pysyvää että sen sijoittaminen vaatisi kaavan.

Kuinka homekoulut korjataan

Täydennysrakentamalla hehtaarikaavoitetut koulutontit saa rahat uusien koulujen rakentamiseen ja lisää asuntoja.

Helsingin Sanomat kertoi Pauliina Suokkaan tarinan sairaskierteestä (verkkoliite, maksullinen) hänen työskennellään homeisessa kaupungin koulussa. Tarina on tyypillinen, koskettava ja raivostuttava, niin opettajat kuin lapsetkin kärsivät huonokuntoisissa rakennuksissa. Mutta koska tämä on Tolkku, niin puhutaan siitä miitä asialle voi ja pitäisi tehdä kaupunkirakentamisen ja kaupunkitalouden näkökulmasta.

Teen valistuneen arvauksen että kyse on rahasta, eli sitä on rajallisesti, ja siitä että lasten pitää käydä koulussa ja tarhassa silloinkin kun koulu ja tarha on rempassa, mikä edellyttää korvaavia tiloja. Byrokraatiksi jälkimmäinen tunnetaan väistötilatarpeena.

Koulurakennusten korjaaminen on kallista siksikin että koulu ei ole pelkkä koulu. Kyse on usein suojelluista kaupunginosien arvorakennuksista, ja vanhan korjaaminen maksaa usein jopa enemmän kuin uuden rakentaminen. Esimerkiksi Meilahden ala-asteen korjaus maksaa noin 12 miljoonaa euroa eli kaksi tuhatta euroa neliömetrilä.

Kyseessä oleva Myllypuron korttelikoulu ja päiväkoti ei ole arvorakennus, parakkiarkkitehtuuria voi ihailla yhdeltä sivulta Google Street Viewstä.
Ja lisäksi se on siis umpihomeessa.

Kyseinen tontti on reilun hehtaarin kokoinen (10 657m2) ja sillä on kolme rakennusta joissa on kerrosneliöitä 3 655. Tonttitehokkuus siis 0,35, vastaa omakotitaloa. Kaavassa tosin teholuku on 0,5 eli käyttämätöntä rakennusoikeutta on jostain syystä noin 1 500 m2.


Normaalilla nykyaikaisella kaupunkikaavoituksella tontin teholuku olisi noin 2,0. Umpikorttelilla noin 3,0 - 5,0, mutta kyse on Myllypurosta. Täten kerrosneliöitä olisi noin 21 000. Asunkerrosneliöstä saa Myllypurossakin varovastikin arvioituna 500 euroa, eli tontin arvo uudisrakennuksien alla olisi reilu 10 miljoonaa euroa. 75m2 asuntoja tulisi noin 250 kappaletta, eli 500 uutta myllypurolaista, tonttihinnan osuus per asunto noin 50 000 € tai vuokratonttina n. 180€ asuntoa kohti kuukaudessa (2,35€/asuinneliö/kk). Eiköhän menisi kaupaksi.

3 000 neliön uusi päiväkoti oletuksella 2 000 €/m2 maksaisi 6 miljoonaa euroa, tai jotain sinnepäin, joka tapauksessa tuskin yli kymmentä miljoonaa euroa. Eli tämä ei maksaisi veronmaksajille mitään, 500 ihmistä saisi kodin, ja lapset ja opettajat talon joka ei ole homeessa.

Päiväkodin voi toki sijoittaa samaan rakennuksen kuin asunnot, yhdistelmä on aika kivakin koska muksut voi viedä suoraan hissillä tarhaan ja sisäpihalla taapertavia pikkuisia on lapsettomienkin hauska seurata. Jos halutaan rakentaa ihan uusi talo, niin sellaiselle tilan löytäminen ei ole kovin vaikeaa, koska kysymyksessä on edelleen hehtaarikaavoitettu Myllypuro. Jos paikallisilla olisi joku ehdotus paikasta niin se edistäisi asiaa.


Kyse ei ole yksittäistapauksesta. Koulu- ja liikuntarakennusten tilankäyttö on erittäin tehotonta, siis maapinta-alan. Tällä lienee jotain tekemistä sen kanssa että Opetusvirasto maksaa Kiinteistövirastolle rakennusneliöistä eikä maaneliöistä vuokraa, ja Kiinteistöviraston tavoite taas on kiinteistöjen kulujen minimoinen eikä kaupungin omistaman maan arvon maksimoiminen.

Osittain isoille tonteille on perustelut, joskus on kysymys arvorakennuksista jotka vaativat arkkitehtoonisista syistä ympärilleen tilaa, mutta useimmiten vaan siitä että aikanaan kun kaavoitettiin peltomaalle niin tilaa oli yllin kyllin. Avoimella käsittämättömyysasteikolla korkealle nousee tämä urheilukenttä, eiku parkkipaikka, eiku jotain jossa on koripallokori sorakentällä:

Kyseessä on 2 000 m2 sorakenttä Alppilassa Viipurinkaduna varrella, ratikkapysäkin vieressä. Rakennettuna noin 6 000 kerrosneliötä, eli noin sata kaupunkiasuntoa. Kivijalkaan saisi aika ison ruokakaupankin, jos sellaiselle olisi Alppilassa kysyntää. Tämänhetkinen käyttö satunnaispysäköinti ilmeisesti oppilaitokselle jonka tonttia se on.

Kivan hirmuvallan puolesta

Tarvitsemme kivan hirmuvaltiaan

Helsingissä on voimassa yleiset ankeussäädökset, joita valvoo aktiivisessa vastarinnassa sekä kansalaisia että kaikkia mahdollisia sen edustajia kohtaan toimiva hallintokoneisto. En aio väsyyttää teitä yksityiskohdilla, viittaan vain Hannun perusteelliseen esitykseen, lyhyesti sanottuna kiva kaupungissa on kielletty lailla ja säädöksillä, ja jos ei ole niin keksitään uusia. Tämä liittynee jotenkin siihen että kaupunkirakentaminen on myös kielletty, en jaksa nyt miettiä miten.

Näin ei voi jatkua.

Tarvitsemme kivan hirmuvaltiaan. Kyseinen supersankarivirkamies, kivamies, käyttää sopivaksi katsottua kivarahaa yksinvaltaisesti. Kivamiehellä on mahtikaluna vappuhuiska, jota heilauttamalla hän voi kumota virkamiesten ankeutukset. Kivamies ei vastaa kellekään, hän vastaa siitä että edes joskus jossain on jotain kivaa. Kivamies valitaan valtuustokaudeksi vaaleilla, äänestämään pääsee jos osaa kertoa vitsin jolle nauraa edes itse.

Rikkaat tekevät elämästään kallista

Kun rikkaat rikastuvat, niin rikkauksilla saa yhä vähemmän. Joten pitää rikastua enemmän. Ja kun rikkaat rikastuvat enemmän...

Bloomberg raportoi markkinointijohtaja Schiffin taloudellisesta hädästä. Koska hänen vuosipalkkansa on tippunut vaivaiseen $350 000, hän joutuu tiskaamaan käsin, koska vuokra-asunnossa ei ole tiskikonetta. Ja ajatelkaa nyt lapsia joidenka pitää päästä yksityiskouluun.

Tälle tuleekin ivata. Kyse on kuitenkin samoista veijareista joidenka finanssirakennelmat sotkivat koko maailmantalouden, tosin varsinainen perussyy on rakenteelliset alijäämät. Sotkusta laskun kuittasivat tavalliset ihmiset, jotka voivat vain uneksia noinkin huonoista tuloista, useat edes työpaikasta.

Mutta. Katsotaan hieman tarkemmin mitä johtaja Schiff pitää hyväksyttävänä elintasona:
- 165m2 kaupunkirivari kivalta alueelta, oma huone kaikille lapsille
- Vuokratalo rannalta kesäloman ajaksi
- Yksityiskoulu kahdelle lapselle
- Pari autoa
- Eläkke
- Astianpesukone.

Äkkiseltään suurinpiirtein suht hyvin palkatun ihmisen elintaso, yksityiskoulu poislukien. Se mikä siinä maksaa on se että samoista rivareista siellä hyvällä alueella kilpailee muut ylipalkatut ihmiset. Ja sama koskee sitä rantahuvilaa.

Kun nämä hyvät perheet vetävät lapseensa yhä pienempien piirien kouluihin, niin toki niiden kysyntä eli hinta nousee. Julkiset koulutkin voisi olla vaihtoehto, jos sinne ei olisi jäänet kuin ne lapset, joiden vanhemmilla ei ole vaihtoehtoa.

Eli täysin normaaleista hyödykkeistä tulee hyvin niukkoja, jolloin niiden hinta nousee. Ja he tekevät tämän ihan itse, koska heillä on liikaa rahaa suhteessa tavalliseen kuluttajaan. Ja tämän takia heidän pitäisi saada yhä enemmän rahaa, koska ei muuten ole varaa elää.

Tätä rahaa painettiin ottamalla isoja riskejä valtavalla määrällä pääomaa, joita syntyi mm. niistä yksityisistä ja täysin rahastoivista eläkerahastoista, joidenka maksuja Schiff nyt kiroaa. Tiedä karmasta, mutta universumilla on ironiantaju.

Kyseinen kirjoitus on itseasiassa mitä mainioin pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja tasaisen tulojaon puolustus. Rikkaillakin on kivempaa kun eivät ole liian rikkaita.