Mannerheimintie 102 varastoksi eikä asunnoiksi

Jos rakennuksia julistetaan asuinkelvottamaksi, tästä pitäisi olla joku perusteltu päätös.

Mannerheimintie 102, kuva Google Street View

Finnairin vanhalle pääkonttorille osoitteessa Mannerheimintie 102 haetaan muutoslupaa itsepalveluvarastoksi, se talo Mannerheimintiellä Taka-Töölössä jossa on 24h Alepa. Roina on kaupunkilaisen riesa, ja varastotila toki sinänsä tarpeellisia ja tervetulleita.

Mutta se ihmetyttää, että eikö tuolla sijainnilla olisi järkevämpää muuttaa vanha konttori asuntoiksi? Kaupunkisuunnittelulautakunnan listalla lukee:

Rakennus on ollut pitkään vajaakäytöllä ja siihen on eri toimijoiden kautta yritetty löytää toimivaa käyttötarkoitusta. Mannerheimintien aiheuttama melu- ja hiukkaspäästöt ovat poissulkeneet asumisen pääkäyttötarkoituksena. 

Hullunkurista tässä on se että koko naapurusto on asuintaloja, vaikkapa viereinen Mannerheimintie 104. Tästä poissulkevuudesta ei löydy mitään päätöstä, ja on ylipäänsä epäselvää että kuka tällaisen arvion on tehnyt.

Mitään sitovaa määräystä joka kieltäisi muuttamasta kyseistä rakennusta asunnoiksi ei ole. HSY pari vuotta takaperin vielä muutti ohjeistustaan suojaetäisyyksistä niin että urbaaneilla alueilla esteitä on poistettu, melkoinen poliittinen vääntö joka käytiin juuri siksi että KSV valitti että kyllähän he kaavoittaisivat asuntoja, mutta kun normit.

On toki mahdollista että kyseisen talon kohdalla kiinteistön omistajalla varasto on parempi vaihtoehto johtuen esimerkiksi asuinrakentamisen kustannuksista kyseisessä kohteessa, eikä siinä mitään. Se mikä tässä huolestuttaa on että kuinka monelle muulle muutosluvan hakijalle on kerrottu ettei asunnot nyt vaan käy, ilman että tästä koskaan päätetään lautakunnassa?

THL:n pitäisi olla tutkimus- eikä mielipidelaitos: Tapaus sähkösavukkeet ja nuoret.

Alla on kaksi lainausta, ensin väite:

Nuoriso aloittaa usein kokeilut sähkösavukkeilla tai nuuskalla. Niiden käyttö voi johtaa nopeasti pitkäaikaiseen nikotiiniriippuvuuteen. 

Nikotiiniriippuvuus puolestaan johtaa jatkossa hyvin monen kohdalla nikotiinintuotteiden sekakäyttöön –  siis myös savukkeiden polttamiseen. Tästä on varsin vahva näyttö. Näin ollen sähkösavukkeet eivät suinkaan jatkossa johtaisi savukkeiden polton loppumiseen.

Ja sitten vastaväite:

On toki totta, että nuoret kokeilevat sähkösavukkeita, mutta mitään todisteita tai edes viitteitä siitä, että nämä satunnaiset kokeilut johtaisivat tupakointiin, ei ole olemassa. Sen sijaan on vahvaa todistusaineistoa siitä, että sähkösavukkeiden käyttö tupakoimattomien keskuudessa on vähäistä ja vakituinen käyttö olematonta. [4-6]. Samaten on vahvaa näyttöä siitä, että suuri määrä tupakoitsijoita on jo lopettanut tupakoinnin sähkösavukkeiden avulla. [7-11]. 

Vastaväite sisältää lähdeviitteitä, esimerkiksi viite numero 4 on tutkimus lasten sähkösavukkeiden käytöstä Iso-Britanniassa, jossa summataan seuraavasti;

Although children’s awareness of and experimentation with electronic cigarettes is increasing, regular use remains rare and is most common among those who currently smoke or have previously smoked. This indicates that it is unlikely that electronic cigarettes are currently acting as a gateway to smoking

Koko väitekirjoitus taas puolestaan sisältää tasan yhden lähdeviitteen toiseen mielipidekirjoitukseen, joka ei edes millään tavoin liity lainaukseen erikoiseen huoleen sähkösavukkeista porttina tupakointiin. Viitettä olisi toki vaikea löytää, koska tutkimustieto kertoo päinvastaista. On ylipäänsä hyvin vaikea ymmärtää miksi joku siirtyisi sähkösavukkeista pahan makuiseen ja hajuiseen, paheksuttuun, kalliimpaan ja ennen kaikkea tappavan vaaralliseen tupakkaan.

Sähkösavukkeiden ja nikotiinituotteiden (NRT) kuten nikotiinipurukumi käyttö
on hyvin harvinaista tupakoimattomien keskuudessa

Jos pitäisi arvata että kumpi kirjoituksista on kansalaisjärjestön  tuotos ja kumpi virallisen asiantuntijatahon, arvaisi väärin. Ensimmäinen on THL:n sivuilla julkaistu (korjaus: ex-)pääjohtaja Pekka Puskan virallinen kannanotto, toinen Vapers.fi sähkösavukejärjestön vastaus, joka on suositeltavaa lukea lähdeviitteitä myöten jos aihepiiri kiinnostaa.

Suomessa ei ole yhtään tutkijaa, siis ei ketään, joka olisi julkaissut ensimmäistäkään tutkimusta sähkösavukkeista. Ainakaan julkisuuteen saakka ei ole päätynyt ensimmäistäkään virallista asiantuntijaa merkityksessä tuntee asian, siis ihan niin että edes perusasiat olisi hallussa riippumatta siitä mitä mieltä on asiasta.

Kun näin on niin kuvittelisi että THL johtajansa suulla suhtautuisi edes jonkinlaisella kunnioituksella brittiläisten kolleegojensa tutkimuksiin, jotka ovat maailman johtavia, ja niistä vedettyihin johtopäätöksiin. Eikä syyttäisi oman mielipiteensä vastaisten tutkimusten tekijöitä korruptiosta ja valehtelusta. Kuten Vapers.fi päättää kirjoituksensa:

On myös viranomaistaholta erittäin epäkorrektia syyttää toisen valtion arvovaltaista terveysvirastoa ja omalla alallaan korkealle arvostettuja tutkijoita epäpätevyydestä ja epäeettisestä toiminnasta esittämättä asiasta samassa yhteydessä kivenkovia, konkreettisia todisteita. Tällaisiahan ei esitetty edes Lancet-lehden kirjoituksessa, joten kyseisen kaltaisen mielipidekirjoituksen takaa ei tällaisia syytöksiä voida huudella, vieläpä Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen virallisilla nettisivuilla.

Tämä on ihan vaan surullista. Mielipiteitä ja syvää huolestuneisuutta jokseenkin kaiken mahdollisen hirmuisista terveysvaikutuksesta löytää netistä hakemattakin. THL:n pitäisi olla luotettava asiantuntijataho joka tuo järjen ja tieteen varovaisen äänen keskusteluun. Luottamuksen hankkiminen on vaikeaa ja menettäminen helppoa. THL tarvitsee sitä luottamusta esimerkiksi rokotevastaisuuden tapaisen hysterian torppaamiseen, sen ei tule tuottaa itse hysteriaa.

On tullut selväksi että suomalaiset terveystahot eivät pidä sähkösavukkeista. Heillä on toki oikeus mielipiteensä, mutta se on ihan saman arvoinen mielipide kuin se että tämän kirjoittaja ei tykkää puolukasta.

Kannattaako pakolaiset asuttaa maalle?

Ihmisten, joidenka on muutenkin vaikea työllistyä, kannattaa asua siellä missä on työpaikkoja.

Tyhjä ARA-asunto Kemissä

Ministeri Tiilikainen avaa hallituksen asuntopolitiikka YLElle suhteessa pakolaisiin:

Asuntoministeri Kimmo Tiilikainen muistuttaa, että Suomessa on runsaasti tyhjillään olevia vuokra-asuntoja eri puolilla maata.

Tiilikaisen mukaan tyhjät asunnot ja hallituksen asuntoja koskevat kärkihankkeet liittyvät yhteen. Tiilikainen esitteli vuokra-asuntojen kärkihankkeita perjantaina.

Hallitus yrittää saada kasvukeskuksiin lisää edullisia vuokra-asuntoja työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi.

Samaan aikaan jää valtion rahoittamia asuntoja tyhjilleen muuttotappioalueilla.

Turvapaikan saaneiden määrät ovat sen verran pieniä, ettei niillä ole isompaa vaikutusta asuntotilanteeseen suuntaan tai toiseen. Mutta ajatus on äkkiseltään ihan järkevä ja humaanikin. Valtion riesana on aikoinaan ARA-rahoitettuja tyhjiä vuokra-asuntoja, ja turvapaikan saaneille tarvitaan katto pään päälle. Jos asuminen on tuettua, säästyy vielä tukirahoja jokunen satanen kuussa asuntoa kohti.

Valitettavasti tämäkään ei ole näin yksinkertaista.

Vuokra-asuntoja ei ole ihan vaan sattumoisin tyhjillään. Kyseisella alueella ei ole työpaikkoja, jolloin juurikin  "työvoiman liikkuvuuden" vuoksi ne jäävät tyhjäksi. Jos asunnot ovat poikkeuksellisen halpoja se kertoo samasta ilmiöstä.

Sekä pakolaisen sopeutumisen, elämänlaadun ja koko yhteiskunnan kannalta on tietenkin toivottavaa että mahdollisimman moni heistä työllistyy. Työllistyneen ja työttömän ero on tonneja kuussa tukien ja verojen erotuksena asuntokuntaa kohti, eli eri kymmenluvulla kuin mitä vuokramenoissa voisi valtio säästää.

Todennäköisyys työllistyä on suurempi juurikin kasvukeskuksissa, varsinkin heille joille se on muutenkin vaikeampaa. Lisäksi isommilla paikkakunnilla sopeutuminen lienee muutenkin helpompaa maahanmuuttajalle.

Jos on sitä mieltä, että turvapaikan saaneiden tulee sopeutua yhteiskuntaan ja tehdä töitä, niin ei kannata tehdä siitä vaikeampaa kuin on pakko. Tästä voinee olla osapuilleen kaikki yhtä mieltä.

Auto ei ole opetusväline

Viime päivinä on käytetty useita ansiokkaita puheenvuoroja liikenneraivosta, liittyen tapaukseen jossa ilmeisesti mies tappoi toisen ajamalla tahallaan autollaan hänen polkupyöränsä päälle. Sitten on vähemmän ansiokkaita puheenvuoroja ohi aiheen, kuten siitä että ajaako polkupyöräilijät tyhmästi.

Kyse on yksinkertaisesti vain siitä että autoa ei saa käyttää opetusvälineenä. Autolla ei saa vähän uhitella kun ottaa päähän, ja sillä ei saa varsinkaan saa opettaa kanssakulkijoita jotka kulkevat ihan väärin. Tämä on vaarallista ja typerää, tyyppiesimerkkinä perässä roikkuminen moottoritiellä. Jos kohteena on pyöräilijä tai jalankulkija, opettaminen on hengenvaarallista.

Yllä ei lue etteikö kanssakulkijoissa olisi ärsyttäviä itsekkäitä törppöjä, koska onhan heitä. Olisi epärealistista vaatia ettei moinen hermostuttaisi ketään, tai vastaavasti kuvitella että jotenkin päästäisiin tilanteeseen jossa näin ei ole. Saa ottaa päähän ja varmasti ottaakin, mutta sitä harmistusta ei saa ilmaista autolla.

Autolla opettamiseen ja uhitteluun tulee suhtautua vähintään yhtä vakavasti kuin rattijuoppouteen, koska se on aivan vastaava riski. Raivoamisia tulee valvoa, niistä pitää tulla seuraamuksia, ja niitä tulee julkisesti paheksua. Se on toiminut rattijuoppouteenkin, joka on ilahduttavasti laskussa.

Tuleeko sähkötupakan käyttö kieltää sisätiloissa?

Sähkötupakka ei sisällä tupakkaa eikä sitä polteta.

Ei yksinkertaisesti ole näyttöä siitä että sähkötupakan höyry olisi haitallista sivullisille, joten mitään syytä kieltoon ei ole. Sen sijaan, jokainen tupakoitsija joka vaihtaa höyryyn ei enää myrkytä ympäristöään tupakansavulla. Tätä tulisi edistää eikä kampittaa.

Aamun Hesarissa Antero Heloma, THL:n ylilääkäri:

"Vaikka sähkötupakan haitallisista päästöistä ei kaikenkattavia tutkimuksia toistaiseksi olekaan, nikotiinia sisältävää sähkötupakkaa poltettaessa ympäröivään ilmaan leviää aina nikotiinia", Heloma sanoo. 

"Mielestäni sähkösavukkeiden polttamisen julkisissa tiloissa kieltävälle laille on perusteet sivullisten suojelun näkökulmasta", hän toteaa.

Esitetty perustelu ei kestä kriittistä tarkastelua. Hyväksi havaittu tapa tarkistaa tietojen paikkansa pitävyys sähkötupakan osalta on verrata sitä Ash UK:n erinomaiseen ja selkeään tietopakettiin. Kyseessä on siitä erikoinen iso tupakoinnin vastainen järjestö, että he harjoittavat tiedettä:

A recent review of the impact of electronic cigarettes noted that passive exposure to the aerosol can expose non-users to nicotine but at concentrations that are unlikely to have any pharmacological significance.

Lyhyesti ja suomeksi sanottuna huoli on homeopaattinen. Ja yleisesti ottaen:

... in the absence of evidence of significant harm to bystanders, ASH does not support the inclusion of electronic cigarettes in smokefree laws which would completely prohibit their use in enclosed public places 

 Kielloilla ei siis ole perusteita, mutta sen sijaan niistä voi olla haittoja:

Furthermore, the absence of risk from “secondhand” inhalation of vapour from electronic cigarettes has been described as an “often unconsidered advantage” of electronic cigarettes.35 As an alternative to smoking, electronic cigarettes are preferable in situations where secondhand smoke poses serious health risks to others, such as in vehicles or in the home.

Joka ikinen tupakoitsija joka lakkaa myrkyttämästä ympäristöään tupakansavulla  on ihan oikea terveyshyöty. Ash:n tuoreiden tilastojen perusteella heitä on pelkästään Isossa-Britanniassa tullut noin puoli miljoonaa lisää vuodessa. Ero Suomeen selittyy pitkälti liberaalilla tiedepohjaisella terveyspoliitikalla. Sitä voisi harjoittaa Suomessakin, tämäkin on ihan polittinen päätös.

Mistä tässä sitten on oikeasti kyse? Vinkkinä että samat tahot haluavat myös kieltää nuuskan käytön sisätiloissa.

Miksei yksityisiä vuokra-asuntoja rakenneta ja mitä hallitus mahtanee asialle tehdä?

Kangasalantie 13

Helsingin kaupungin 2014 valmistunut vuokratalo Vallilassa on uudistaloksi komea ilmestys, eikä edes erityisen kallis. Koko talo maksoi noin 13 miljoonaa euroa, josta muuten 3 milliä meni talon alla olevaan pysäköintihalliin. Eli noin 3 300 € (ALV 23%) asuinneliötä kohti. Vertailun vuoksi Vallilassa markkinahinta neliötä kohden on noin 5000 €.

Helsingin kaupunki ei tee voittoa vuokrataloillaan, vaikkei toki ota niistä takkiinkaan. Omakustannehintaan vuokraksi muodostuisi 11,74 e/m2/kk, "kun hoitokuluina käytetään 5,50 e/m2/kk, josta tontinvuokran osuus on 1,00 e/m2/kk." Esimerkiksi 55 neliön kaksio siis 650 €/kk, joka on helsinkiläisittäin ylipäänsä kohtuullista.

Todellisuudessa vuokra ei ole ihan tuo, johtuen kaupungin sisäisestä vuokrantasausmekanismista, ja luvut ovat rakennusvaiheen arvioita, mutta suurin piirtein noin.

Minkä takia sitten yksityiset rakennuttajat eivät ole jonossa rakentamassa lisää vuokra-asuntoja, luulisi tuolla kustannustasolla ja nykyisillä vuokrilla kannattavan? Syitä on useita:

1) No ovathan ne, tontteja ei vaan ole

Helsingissä käytännössä joka ikinen kerrostalontontti joka kaavoitetaan myös rakentuu viiden vuoden sisään kaavoituksesta. Rajat tulevat siitä kuinka paljon tontteja kaavoitetaan.

2) Ei tuota tarpeeksi

Esimerkissä kaupunki käytännössä ottaa pääomasta itse maksamansa koron, joka on lähellä nollaa. Eläkeyhtiön normaali tuottovaatimus on taasen helposti esimerkiksi 6% sisältäen korot, joka 40 vuoden poistoajalla tarkoittaisi 20 €/kk pelkkää pääomavuokraa. Siihen vielä hoitomenot päälle, niin ollaan 25€/m2/kk tasossa, jolla asuntoja on jo vaikea saada vuokrattua, koska esimerkiksi 55m2 kaksioon kuukausivuokralla 1 375€ ei ole jonoa. Itseasiassa sitä ei välttämättä saa tuolla hinnalla vuokrattua laisinkaan. Luvuisa ei ole muuten mukana esimerkiksi kuluja jotka aiheutuu vuokralaisen etsinnästä ja siitä että asunto seisoo tyhjänä heitä etsiessä. Eikä veroja.

Siihen on ihan syynsä miksi vuokra-asuntotuotanto niin meillä kuin muuallakin tuppaa olemaan joko voittoa tavoittelamattomien yhdistysten, valtion, kuntien tai vastaavien harteilla.

3) Rakentaminen maksaa liikaa

Jos neljännes talon kustannuksista on parkkihallia, jonka käytöstä pystyy perimään markkinoilla ehkä sen ylläpitokulut, niin maksaahan se. Tässä tosin kaivettiin myös vanha parkkipaikka maan alle, mikä on täydennysrakentamisessa yleistä.

4) Maksukykyisillä asukkailla on jo oma asunto

Johtuen asumisen verokohtelusta, rationaalinen ihminen ostaa oman asunnon jos vain pystyy, ja ihmiset ovat yllättävän rationaalisia. Vähänkään kalliimmille vuokra-asunnoilla on hyvin rajallisesti vuokralaisia, ja ylläolevista syistä muita on vaikea tehdä.

Mitä hallitus voisi tehdä asialle?

No ei paljoa, olennaista olisi ettei luoda uusia esteitä, mutta esimerkiksi nämä saattaisivat auttaa asiaa:

a) Pysäköintinormi on Helsingin oma asia, koska laissa on poikkeus alueilla joilla on hyvä joukkoliikennetarjonta. Mutta sekin auttaisi asiaa jos taloyhtiöiltä eli kaavoittajalta yksinkertaisesti otettaisiin pois velvoite järjestää pysäköinti. Ja pommisuojat.

b) Korjata ARAn tonttihintarajat. Tämä on epäintuitiivista, sehän nostaisi vuokria mutta liian alhaiset tonttivuokrat on yksi syy miksi ARA-tontteja on liian vähän tarjolla. Helsingille maksaa alueen esirakentaminen keskimäärin noin 700€ syntyvää neliötä kohti (voisi maksaa vähemmänkin jos kaavoitettaisiin tiiviimmin, mutta emme mene nyt siihen) ja jos tätä ei pysty perimään tonttivuokrana niin se rajoittaa tonttimaan tarjontaa. Vuokralainen vaikkapa tuossa Vallilan talossa olisi varmaan tyytyväinen vaikka vuokra olisi euron tai puoli neliöltä enemmän kuussa, kun vaan saisi kohtuuhintaisen vuokra-asunnon.

c) Yhdenmukaistaa vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun. Käytännössä tämä tarkoittaisi vuokratuoton verovapautta, mihin ei ole varaa. Ja näin siksi että toisin päin tätä ei voi korjata verottamalla oman asunnon laskennallista asuintuloa, koska äänestäjä ei yksinkertaisesti ymmärrä miksi hänen pitäisi maksaa veroa omassa asunnossa asumisesta, vaikka tämä on ekonomistille päivän selvää.

Mitä hallitus tehnee

Valistunut arvaus on välimallin asunnot. Eli ARA rahoittaa asunnon, ja grynderi sitten esimerkiksi 10 vuoden jälkeen myy sen pois vapaahintaisena ja tehnee voittoa (kts. kohta 2 yllä). Sitä kutsuttaneen kasvurahastoksi ja päättäväiseksi strategiseksi toimeksi asuntopulan edessä.

No mutta eikö saman tien voisi vaan rahoittaa valtion tai kuntien asuntotuotantoa?

Se tulisi vuokralaisille halvemmaksi, ja jos talo halutaan jonkun ajan jälkeen myydä niin voisi ne voitot kääriä veronmaksajakin. Joka kuitenkin kantaa takausten muodossa riskit. Näin ei voi kuitenkaan tehdä, koska tämä on sosialismia, päinvastoin kuin yritysten verorahoitus joka on kannustamista.

Miksi karvalakkilähetystö haluaa jarruttaa Helsingin kasvua?

Liittyen ajankohtaiskeskusteluun Tolkun arkistonhoitaja huomautti vanhasta kirjoituksesta 2011 vaalien ajalta. Kun Timo Kaunisto (kesk.) sanoo että maaseutuasuminen halutaan kieltää ja tuhota, niin hän tarkoittaa konkreettisesti että vesijohdoista ja liiikumisesta joutuisi maksamaan siellä enemmän, koska ne maksavat enemmän. Tätä kautta voi ymmärtää yhden tavan miten Helsingin kasvusta ohipuhutaan:

Maakunnissa aluepolitiikka on ylipäänsä tappelua osuuksista valtion rahasta. Siis käytännössä, ottamatta siihen kantaan onko tämä oikein vai väärin.

Helsingissä keskeinen aluepoliittinen kysymys taas on miten saataisiin lisää kaupunkia. Valtion toiminnassa ensisijaista olisi että valtio purkaisi juridisia esteitä ja valtion aluehallinto ei olisi neliraajajarrutuksessa kaupungin kasvun edessä. Rahakin toki kelpaa ja on avuksi, mutta se on toissijainen asia, eikä välttämätöntä. Rahoitus uudisrakentamiseen tulee käytännössä asuntojen ja toimitilojen ostajilta, ja Helsinki saa siitä osan tonttimaan myynti- tai vuokratuloina.

Kun helsinkiläinen viherurbanisti mallia Kivekäs sanoo että valtion tulee tukea Helsingin kasvua, hän nimenomaan tarkoittaa että valtion tulee purkaa sen esteitä, kuten vaikkapa pysäköintinormit. Maakuntamies kuulee että toi tahtoo viedä meidän rahat, eikä edes kehtaa sanoa sitä ääneen, eli on vielä epärehellinen.

Heillä on eri käsitys siitä mitä aluepolitiikka tarkoittaa. Koska toiselle se on osuus verorahasta ja nollasummapeliä, toiselle lupa kasvaa joka ei ole suoranaisesti keneltäkään pois.

Lisäys: Tämä toimii myös toisin päin. Kun Keskusta sanoo että se haluaa kääntää "keskittämispolitiikan" niin vaikkapa tässä blogissa ensimmäinen ajatus on että mitäköhän kapuloita he aikoo työntää rattaisiin, koska ei sitä rahaa nytkään varsinaisesti virtaa valtiolta. Termin käyttäjä taas voi hyvinkin olla siinä käsityksessä että virtaa.