Sama asia pidemmin ja nörtimmin:
Helsingin kaupungin velkaantumisesta on kannettu huolta, Tolkku osallistuu taas säästötalkoisiin. Liikenneinvestointeja käsitellään tiistaina kaupunginsuunnittelulautakunnassa, asiasta olisi paljon muutakin huomautettavaa, mutta keskitytään yhteen pieneen pätkään Brahen kentän vieressä Helsinginkadulla. Googlen tarjoama virtuaalikierros. Tähän on tarkoitus rakentaa pyöräkaistat, johon on myös varattu vähän rahaa, ja hyvä niin.
Jostain kumman syystä samaan paikkaan suunniteltuun uuteen ratikkapysäkiin ei ole varattu rahaa, semminkin kun erikseen on todettu että se kannattaa tehdä samalla kuin kadun muu remointi, ihan jo siksikin että ei tarvitse tehdä tietöitä useana kesänä.
Kuva on kasin ratikan nopeuttamissuunnitelmasta, klikkaamalla saa isomman. Ajatus on että lähellä toisiaan olevat kolme eri pysäkkiä ykkösen, kolmosen ja kasin ratikoile yhdistetään. Tämä nopeuttaa kyseisiä ratikkalinjoja, eli säästää kaupungilta rahaa ratikoiden liikennöintikuluina sekä matkustajilta aikaa. Samalla vaihdot helpottuvat. Pikanttina yksityiskohtana, kun kolmosella on yksi pysäkki Hesarilla ja toinen Karhupuistossa, niin kävely pysäkiltä esimerkiksi Castreninkadulle on aina alamäkeen.
Kasin suunnitelmassa ei ole tätä huomioitu, mutta samalla kannattaa tietenkin poistaa liikennevalot, ei niitä tarvita jos jalankulkijat ylittävät vain yhden autokaistan kerrallaan kun välissä ratikkapysäkki. Varsinkaan raitiovaunukiskojen yli pysäkillä ei tarvita valoja, joita ei sitäpaitsi edes kävelijät noudata. Kun liikennevalot voidaan poistaa niin jalankulkijat, raitiovaunut, fillarit ja autot pääsevät kaikki liikkumaan sujuvammin. Varsinkin ysin raitiovaunulle kääntyminen Kaarlenkadulta Flemarille kestää jopa neljä minuuttia valoista johtuen.
Kustannusarvio on noin 350 000 €, joka on liikennointi-investoinniksi hyvin pieni. Esimerkisi samaisessa investointiesityksessä, jossa tähän ei ole varattu rahaa, on vajaalla 20 miljoonalla eurolla liityntäpysäköintipaikkoja, 133 miljoonan euron autotunneli Herttoniemssä, ja 2,6 miljoonaa kyseenalaiseen alikulkuun Kumpulassa. Muuten, Munkkivuoren ratikalle, joka on niitä harvoja liikenneinvestointeja joka säästää rahaa ja jota lautakunta on erikseen hoputtanut, ei tietenkään ole budjetoitu rahaa.
Otson laskemien mukaan yksi sekuntti ratikkojen nopeuttamista säästää miljoona euroa, ja tämän tyyppisten pienten parennusten pitäisi olla täysin rutiininomaista ratikkaverkon kehittämistä joka vaan tehdään turhia miettimättä. Jotta tälle kyseiselle parannukselle saisi laskennallisen hyödyn, pitäisi laskea liikennöintikulujen muutos, aikasäästöt niin matkustajille, jalankulkijoille autolijoille, pyöräilijöille erikseen ja niin edelleen. Kovin työlästä, mutta tässä tapauksesa helppoa ottaa yksi yksityiskohta, koska ysi nopeutuu huomattavasti kun Kaarlenkadun pysäkki ja valot poistuvat. Tämä lisää kävelymatkoja vain vähän, koska seuraava pysäkki on kulman takana Flemarin ja Hesarin risteykessä.
Kun ysi jatkaa Jätkäsaareen sen ajoaika suuntaansa on 31/33 minuuttia, eli kokonaisuudessaan 64 minuuttia. Matkalla on kaikenlaisia häiröitä, jotka toki pitäisi poistaa muutenkin, mutta niiden takia pitää varautua hieman pidempään ajoaikaan. Esimerkiksi 15% marginaalia 9 minuuttia, eli kiertoaika on kokonaisuudessaan 73 minuuttia. Tästä seuraa että tarvitaan 8 ratikkaa 10 minuutin vuoroväliin, kiertoaika siis 8 x 10 min = 80 minuuttia, mikä Jätkäsaaren jatkolle onkin mitoitettu. Kaarlenkadun muutoksille säästetään varovastikin arvioiden 1 - 2 minuuttia suuntaansa, eli ajoaika lyhenee noin 60-62 minuuttiin. Täten 7 ratikkaa, 70 min kiertoaika, riittää.
Yksi ratikka maksaa noin 550 000€ vuodessa liikennöidä, tämän verran siis säästyy rahaa. Kaupungin budjetissa on arvioitu uuden lainan koroksi 3%. 550 000 € vuodessa maksaa 3% korkoa 16 600 000 € lainasta. Eli 350 000 € investoinnilla säästetään täten 16 600 000 €, eli hyötyjen ja kustannusten suhde (H/K) on noin 48, vaikkei laskettaisi mitään arvoa muille hyödyille.
Pelkästään suorien menojen ja tuljojen kannalta laskettuna tiehankkeiden H/K on 0,0, koska ne eivät tuota kaupungille suoranaisesti yhtään mitään. Poikkeuksellisen kannattava joukkoliikennehanke kuten Munkkivuoren ratikka voi päästää samoin laskettuna H/K lukuun yli 1. Vaikka lasketaan ajalle arvoa, niin juuri minkään liikennehankkeen H/K ei ole yli 1,5.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti