Ihmiset haluavat asua kaupungeissa, tai ainakin ovat siitä valmiita maksamaan summia jotka ylittävät huomattavasti rakennuskustannukset Helsingissä. Näin varmaankin siksi että kaupunkia on vähemmän kuin kysyntää. Kaupungeissa on parempi työllisyys, kaupunkilaiset käyttävät vähemmän energiaa, ajavat vähemmän autolla, kaupungissa tapaa ihmisiä, yritystoiminta viihtyy kaupungissa, kaupungissa mummutkin pääsevät liikkumaan. Lisäksi näitä ihmisiä tulee lisää. On ylipäänsä vaikea keksiä yhtään järkevää syytä miksei Helsinkiin rakennattaisi lisää kaupunkia.
Sektoriviranomaiset ovat kuitenkin luovempia.
 |
| Kaavoitusprosessi suurenee vaan ei parane napsauttamalla |
Esimerkiksi ilmanlaadusta ja siten kaupunkilaisten terveydestä vastuussa olevan ja sinänsä hyvää tarkoittavan viranomaisen kannalta yksinkertaisinta on vain kieltää säädöksillä rakentaminen. Jos ei ole kaupunkilaisia niin ei ole ongelmaa. On toki muitakin ratkaisuja ongelmaan, ja päinvastoin kuin päästöjen siirtäminen muualle ne saattavat jopa toimia.Mmutta ne ovat vähän monimutkaisia eli työläitä, ja kaupungin rakentaminen taas on jonkun muun viranomaisen asiaa.
Kevään mittaan käydään läpi kaupunkikiellot sektoreittain tarkemmin.
4 kommenttia:
Tänään törmäsin yhteen esteeseen rakentaa kaupunkia. Uusien kivijalkakauppojen tavaratoimituksia ei voi enää nykyisin tehdä jalkakäytävän yli.
Herttoniemenrannassa on kivijalassa pieni K-kauppa, johon tavarantoimittajien kuorma-autot pysähtyvät linja-auto-pysäkin jatkeena olevalle pysäköintikielto-alueelle, josta sitten repsikka ja kuski raijaa tavarat lavalla jalkakäytävän yli kaupan varastoon. 1990-luvun lopulla rakennetussa talossa on autohalli ja korttelipiha on sen päällä. Nykykäytännön mukaan autohallista olisi pitänyt tehdä kuorma-autoille sopiva, niin että ne voisivat purkaa lastinsa kauppaan piilossa katseilta. Tai sitten kauppa voisi olla jossain kilometrin päässä metroaseman tuntumassa.
Tänään törmäsin yhteen esteeseen rakentaa kaupunkia. Uusien kivijalkakauppojen tavaratoimituksia ei voi enää nykyisin tehdä jalkakäytävän yli.
Herttoniemenrannassa on kivijalassa pieni K-kauppa, johon tavarantoimittajien kuorma-autot pysähtyvät linja-auto-pysäkin jatkeena olevalle pysäköintikielto-alueelle, josta sitten repsikka ja kuski raijaa tavarat lavalla jalkakäytävän yli kaupan varastoon. 1990-luvun lopulla rakennetussa talossa on autohalli ja korttelipiha on sen päällä. Nykykäytännön mukaan autohallista olisi pitänyt tehdä kuorma-autoille sopiva, niin että ne voisivat purkaa lastinsa kauppaan piilossa katseilta. Tai sitten kauppa voisi olla jossain kilometrin päässä metroaseman tuntumassa.
Kuntsa, olen törmännyt vähän samaan juttuun, ajatus on että kaupoilla pitäisi olla lastauslaiturit. Mikäs siinä, mutta kun nuo on aika isoja rakenteita ja noiden mahduttaminen tiiviiseen kaupunkiin ei oikein luonnistu. Esimerkiksi tämä lastaslaituri on aivan Myyrmäen aseman vieressä minkä pitäisi olla yksi pääkaupungin aluekeskuksista, http://g.co/maps/v4mez
Helsigin keskustassa asia on yritetty hoitaa viemällä jakeluliikenne maan alle Keskustan huoltotunnellin. Mutta kun se tietenkin maksaa niin kaikki kiinteistöt eivät halua liittyä.
Tämä tietenkin pitäisi hoitaa niin että on erilliset huoltopaikat ihan kadun varressa. Mutta niitä pitäisi sitten taas valvoa, mitä tässä kaupungissa ei tehdä. Politiisesti ongelma on vähän se että kun kauppakamariklusteri ei tajua että vapaa pysäköinti on nimenomaan kaupan etujen vastaista, blogasin joskus http://tolkku.blogspot.com/2010/08/ilmaisen-pysakoinnin-maksaa.html
Tässä vielä yksi näkökulma kaupungin rakentamisen kieltäviin ohjeisiin: Ongelma ei ole huonojen ohjeiden olemassaolo. Ongelma on niiden noudattaminen. Ja se ei todellakaan ole mikään luonnolaki että suunnitteluohjeita noudatettaisiin; ainakaan Kevyen liikenteen suunnittelua ei ole tapana noudattaa.
Lähetä kommentti