Mamut saa puhumaan hassuja

Mikä siinä on että muuten järkeville ihmisillä järki jäätyy kun tulee puheeksi maahanmuutto? Viimeisimpänä asialla Vihreät.

Puolueen maahanmuuttopoliittisista linjauksista. Tämä vielä hyvää:

Maahanmuuttoon liittyvät haasteet ovat enimmäkseen arkisia. Kielenopetukseen, työllisyyteen, arjen elämästä nouseviin ristiriitoihin ja syrjintään on olemassa käytännöllisiä vastauksia. Kulttuurin rikastamisesta puhumisen tai sivilisaatioiden sodan manaamisen sijaan on keskityttävä näihin...

Mutta...

Kotoutumisen arviointiin on laadittava selkeät mittarit, joilla tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan. Kotoutumissuunnitelmien toimeenpanoa, toteutumista ja vaikutuksia on ryhdyttävä systemaattisesti seuraamaan.

Mitä tuossa itseasiassa on tarkoitus mitata? Työllistyminen, niin kauan kuin siihen ei ole sidottu sanktioita jotka tekee työllistymisen teeskentelystä houkuttelevaa, on ihan hyvä mittari. Mutta ei se nyt mitään kummempaa mittaristoa tarvitse. Miten määritellään kotiutunut?

Ja sitten tämä neronleimaus:

Kielen opiskelu on jokaisen maahanmuuttajan oikeus, mutta myös velvollisuus Jokaiselle maahanmuuttajalle on Suomeen saapumisen syystä riippumatta taattava mahdollisuus suomen/ruotsin opiskeluun. Kielen opiskeluun voidaan myös velvoittaa esimerkiksi edellytyksenä sosiaaliturvalle.

Toki joo pitää opettaa ja opiskella kieltä. Mutta pitääkö nyt kaikista mahdollisista puolueista Vihreille kertoa miksi tukien sitominen koulutukseen on harvinaisen huono idea, seuraus on että kalliissa koulutuksissa istuu tukipakolla ihmisiä joita kurssi ei kiinnosta mikä on sekä turhaa että kallista. Semminkin kun minun tietojeni mukaan, jotka kieltämättä on vähän vanhoja, ongelma on lähinnä edes jotenkin pätevien opettajien puute eikä opiskelijoiden puute. Siis ei niin etteikö palkkaamiseen ole rahaa, vaan ettei löydy palkattavaa.

Maahanmuuttajien suurta yrittäjäpotentiaalia on hyödynnettävä tarjoamalla erityisesti maahanmuuttajayrittäjille suunnattuja tukipalveluja ja koulutusta osana nykyisiä yrittäjien tukipalveluita.

Taannoinen EVAn erinomainen rappari ehdotti niinkin radikaalia ratkaisua kuin että käännettäisiin vaikka keskeisiä asiakirjoja kolmannelle kotimaiselle, eli englanniksi. Jotain kuulemma on TEMmissä yritettykin, miksei tämmöistäkään voi sanoa ääneen kun kerran tarkoitus olla konkreettinen?

Täydellistä tai liian hyvää kielitaitoa ei saa vaatia sellaisissa tehtävissä, joissa pärjäisi heikommallakin kielitaidolla.

Miten? Yksi tapa ajatella asiaa on että suomen kielen taito on taito siinä kuin C-kielen taito, ja jos jälkimmäinen taito on peruste maksaa vähän enemmän palkkaa niin miksei edellinenkin?

Ja tämä kytkentä on edelleen ihan pelkkää huuhaata, ihan sama kenen suusta:

13. Autetaan pakolaisia lähtömaissa.
Suomen kehitysapu on nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hyvin kohdistetulla kehitysavulla vähennetään köyhyyttä, tuetaan naisten koulutusta ja autetaan konflikteja pakenevia ihmisiä.

Sodat ei maailmasta kehitysavulla lopu.


Mutta haukkujen vastapainoksi, on tuossa prujussa ihan mallikelpoistakin:

Monissa Suomen kaupungeissa on pyritty ehkäisemään ongelmien keskittymistä ja alueiden kurjistumista sosiaalisesti monipuolisella asuntopolitiikalla jo ennen kuin maahanmuuttajia juurikaan oli. Ajatuksena on, että kaikille alueille rakennetaan niin vuokra-asuntoja kuin kovan rahan asuntoja. Tätä pitkäjänteistä asuntopolitiikan linjaa on jatkettava. Lisäksi korkean työttömyyden ja matalan tulotason asuinalueilla sijaitseville kouluille ja muille palveluille pitää antaa erityistukea.

Siis ilman toimia alueet helposti slummiutuu, mamuja tai ei, ja se on tähänkin saakka hyvällä menestyksellä esim. Helsingissä torjuttu. Tämäkin itsestäänselvyys pitää sanoa ääneen, koska tämä politiikka on uhattuna. Syynä lähinnä se että ajatukselle aina sille päälle sattuessaan vihamielinen Kokoomus voi saada tukea Persuilta jotka eivät vaan tajua tavoiteristiriita siinä että samaan aikaan huolehditaan mamuslummeista ja vaaditaan mamujen asumistukien pienentämistä.

Samoin toinen itsestäänselvyys että harmaata taloutta, ml. alipalkattu työ, torjutaan tuota, no torjumalla harmaata talouta. Eikä niin että estetään mahdollisesti harmaassa taloudessa työskentelevien mamujen maahanmuutto tai kielletään pizzeriat lailla.

Puuttuva juju

Töölönlahdella suunnitellaan Musiikkitalon viereen joko kuoppaa jossa on "monitoimitilaa" tai lasipaviljonkia makasiinien muurinjämän ympärille. Haukotus, Helistön leirintäaluekin oli parempi.

(Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Tatu) Rauhamäen mielestä tärkeintä on se, että Töölönlahdelle löytyy sieltä nyt puuttuva "juju" ja alueelle saadaan vilkasta kaupunkilaiselämää.

– Muutos on tarpeen, koska nykyisen kaavan mukaan tähän tulisi kaavamainen puisto, jossa viivottimella on piirretty jotain vesiallasta ja muuta vastaavaa. Kutsuuko se sitten oikeasti ihmisiä, olisiko se kaupunkilaisten olohuone, jota itse hakisin tämmöiseltä paraatipaikalta. Jos ei jotain tehdä, niin on vaara, että Töölönlahdella on suljettuja kulttuuri-instituutioita, joiden välillä ihmiset vain siirtyvät, eivätkä jää alueelle viihtymään.

Niin, joskus siellä oli yksi iso juju ja monta pienempää, mutta ne on tehokkasti elävöitetty pois.

Muokkaus: Kävin nyt katsomassa Makasiini Redux -ryhmän sivut. Ehkä tuo sittenkin olisi hyvä juttu, varsinkin tuo kasvihuone on jännä. Pahoittelen primitiivireaktiota, asia vaan on sellainen että tulee aina vanhat mieleen.

Monikärkimarginaaliohjus

Puolueiden kannatus Suomessa on niin vakiintunutta että pienistäkin muutoksista saadaan isot uutiset. Tätä urheilujournalismia mielenkiintoisempi kysymys on että mitä kannatuksella on tarkoitus tehdä, varsinkin Perussuomalaisten kohdalla ongelmia tuottaa se että puolueen keulakuva ei lupsakkuudeltaan oikein saa sanottua mitään.

Ainakin Suuri Johtaja ärsyyntyy jos verrataan äärioikeistoon. Kansanomaiseen tapaansa Soini selventääkin blogissaan: "Puolue on monikärkiohjus, multi-issue party." Monikärkiohjus on käsittääkseni sellainen ohjus joka räjähtää osiksi kesken ilmalennon.

Puoleen varakärki on kuitenkin hieman spesifisempi, otsikolla Mitä suurempi vaalivoitto, sen parempi:

Perussuomalaisten täysimääräinen menestys on edellytys sille, että vihreät voidaan sysätä pois hallituksesta ja vihreä vouhotus homo- ja lesboliittoineen sekä viherveroineen saadaan takaisin marginaaliin. Sinne, minne ne kuuluvatkin.

Eli jos Persujen gallupmenestyi toteutuu vaaleissa eli he saavat kokonaiset kaksikymmentä paikkaa kahdestasadasta eli kuusi enemmän kuin vihreillä nyt, niin tämä jotenkin monikärjistyy siihen että homo- ja lesboparien tasa-arvoinen kohtelu siirretään takaisin marginaaliin ja poistetaan energiaverot. Ja tämä on sen parempi, jollekin, jotenkin.

Saarakkala avaa talousajatteluaan:

Periaatteena vaaleissa tulee mielestäni olla, ettei kansalaisille luvata kuuta taivaalta, toisin kuin vanhojen puolueiden tapoihin on kuulunut. Tässä taloustilanteessa ja näillä julkisen talouden näkymillä täytyy ennemminkin keskustella siitä, mistä on otettava pois ja mikä on se arvopohja, jonka toteuttamiselle kansalta haetaan valtakirjaa. Pienellä pilkun viilaamisella ei Suomea pelasteta. Perussuomalaisten mielestä leikkaukset voidaan aloittaa kehitysavusta, sosiaalisperustaisesta maahanmuutosta ja pakkoruotsista. Kuntakentällä merkittäviä säästöjä olisi saatavissa aikaan karsimalla ylisuurta byrokratiakoneistoa.

Energiaverojen tuotoksi vuonna 2011 on budjetoitu 3 850 miljoonaa euroa. Tuo on noin 12% maan kaikkien kuntien menoista, mikä on käsittääkseni enemmän kuin hallintokulujen osuus, eli kieltämättä rohkea tehostamisprojekti.

Suomessa oli pakolaisia vuonna 2009 yhteensä 34 380, eli energiaveron poistamiseksi tulisi säästää 110 530 € per pakolainen. Suomen ruotsinopettajat ry:llä on taas 1 913 jäsentä eli vastaavasti 1 986 400 € per ruotsinopettaja.

Mutta leikkaamalla kehitysapua kuten Saarelma ehdottaa säästettäisiin kuntien valtionosuuksista noin 3,5 miljardia euroa ja jos samalla poistettaisiin osittain EU:n kautta maksettavat yritystuet niin säästyisi kolme miljardia lisää, eli yhteensä peräti 7 000 miljoonaa euroa. Tuolla pääsisi eroon sekä energiaverosta että EU:n jäsenmaksuista. Missä EU, siellä ongelma! Kansainvälisen kehitysyhteistyön 700 miljoonaan ei ehkä sitten tarvitsisi puuttua.


Toinen varakärki Vistbacka, joka on varmaankin valtiovarainministeriehdokas, kommentoi radiossa että sekin olisi hyvä jos puolue saisi kymmenen paikkaa nykyisen viiden sijaan, eli kannatus puolitoistakertaistuisi, ja olisihan se kova juttu jos paikkoja olisi kaksikymmentä eli kannatus kolminkertaistuisi. Kyllä kansa luvut tietää.

Vistbackan mukaan hänelle tulleessa palautteessa pidetään tärkeinä asioina erityisesti säädöksiä jätevesien puhdistuksesta ja turvapaikanhakijoiden määrää. Mikä onkin 30-luvun jälkeen pahimman talouskriisin ja päällä olevan ympäristökriisin maailmassa sekä 200 000 työttömän maassa selkeästi kaksi keskeistä kipukohtaa.

Perustuslakituomioistuin?

Korkein hallinto-oikeus rupesi nyt tulkitsemaan perustuslakia lapsiporno.info päätöksessä. Ja hyvin tulkitsee.

Kun tavallisella lailla rajoitetaan perusoikeuksia, rajoituksen on perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan täytettävä seitsemän edellytystä, joista tässä tapauksessa vain yksi täyttyy.

(1) Rajoituksesta on säädettävä lailla. Tässä tapauksessa rajoitus perustuu sinänsä lakiin. Laista kuitenkin puuttuu merkittäviä osia, muun muassa rajoituksen alaisen materiaalin täsmälliset määritelmät. Tästä taas seuraa, että rajoituksista ei tosiasiallisesti säännellä lailla vaan estolistaa ylläpitävien poliisien henkilökohtaisten näkemysten mukaisesti.

(2) Rajoituksen on oltava täsmällinen ja tarkkarajainen. Nyt näin ei ole, esimerkiksi käsite "lapsipornosivusto" on epäselvä. Keskusrikospoliisi on tulkinnut A:n sivuston lapsipornosivustoksi, vaikka sitä ei sellaisena voida arkijärjellä tulkiten mitenkään pitää.

(3) Rajoitusperusteen on oltava hyväksyttävä ja rajoittamisen on oltava painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaan sananvapautta voidaan rajoittaa vain, jos tämä on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa. Tämänkään edellytyksen ei voida katsoa toteutuvan ainakaan tässä tapauksessa.

(4) Tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta. A on sivustollaan käynyt nimenomaan poliittista keskustelua, mikä on sananvapauden ydinaluetta, eikä siihen kohdistuva rajoitus ole lähtökohtaisesti koskaan hyväksyttävä.

(5) Rajoitusten on oltava suhteellisuusvaatimuksen mukaisia ja välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi. A on halunnut tuoda konkreettisesti julki, mitä sivuja ihmiset eivät saa katsoa. Ainut tapa käydä täsmällistä keskustelua sensuroinnista on julkaista sensurointilistat tai niiden kirjojen ja lehtien nimet, joita ei saa lukea. Lisäksi on huomattava, että estolistan sisältö on ollut vain osa koko sivustoa, mutta keskusrikospoliisi on silti estänyt pääsyn koko sivustokokonaisuudelle mukaan lukien pelkästään mielipidetekstejä sisältävät osat. Tätä ei voida pitää suhteellisuusvaatimuksen mukaisena saati välttämättömänä toimena.

(6) Perusoikeuksia rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. Kuten edellä on todettu, laista puuttuu valitusoikeus, vaikka sellainen pitäisi perustuslain mukaan olla.

(7) Rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. A:n käymän yhteiskunnallisen keskustelun suodattaminen on vastoin ihmisoikeussopimusta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan olisi aikoinaan pitänyt ottaa asiaan kantaa, eli teki tässä virheen mikä on kai myönnettykin. Joten nyt sitten KHO ottaa. En tämän perusteella näe mitään ongelmaa siinä että tästä tulisi maan tapa,

Energian säästäjät ymmärtää vähiten energiansäästöstä

Via El Reg, PNAS on tutkinut ihmisten tietoisuutta energiansäästötoimien tehokkuudesta suhteessa halukkuuteen tehdä niitä. Tulos on käänteinen korrelaatio.

For example, participants estimated that line-drying clothes saves more energy than changing the washer’s settings (the reverse is true) ... So long as people lack easy access to accurate information about relative effectiveness, they may continue to believe they are doing their part to reduce energy use when they engage in low-effort, low-impact actions instead of focusing on changes that would make a bigger difference.

Ei yllätä. Tämän asian suhteen on kaksi koulukuntaa, toisten mielestä se että ihmiset ylipäänsä kiinnittää huomiota ympäristöasiohin on hyvä, koska tämä asenne jotenkin leviää sitten tehokkaisiinkiin toimiin. Eli ekoilu ruokki itseään. Toisten mielestä taas ihmisten hyväntahtoisuus on rajallinen luonnonvara joka tulisi kohdentaa tehokkaasti.

En tiedä kummat ovat oikeassa, vaistonvaraisesti ja asenteellisesti olen jälkimmäisellä kannalla, mutta kysymys on minusta empiirinen. Mutta henkilökohtaisesti toivon että Websterin dokumentissaan Katastrofin Aineksia tekemä tuulisähköllä toimivan sähköpatterin asentaminen kaukolämmitteiseen kerrostaloasuntooon oli vitsi. Sellaisena se on oikein hauska.

Ilmaisen pysäköinnin maksaa kivijalkakauppias

Keskeneräisten ajatusten kaatopaikka kirjoittaa kävelykeskustasta.

Onko olemassa todisteita, että vain autoilun vapaus elävöittää ydinkeskustaa? Ei ole. Itseasiassa päinvastaiselle olettamalle löytyy paljon vahvempia perusteita.

Kauppakamariklusteri kantaa ihan ymmärrettävää huolta siitä että autoilijat kaikkoavat keskustan liikkeistä. Heidän diagnoosinsa siitä miksi näin käy on vain täysin väärä.

Olin taannoin pitkästä aikaa autolla ydinkeskustassa, tarkemmin Kalevankadun tiennoilla. Minulla oli tunti ylimääräistä aikaa, ajattelin että kävisin kahvilla ja vaikka kaupoilla ajankuluksi. Ei onnistunut, varttitunnissa en löytänyt yhtään vapaata pysäköintipaikkaa. Menin sitten Mechelininkadun ABC:lle, mikä on ehkä toiseksi viimeinen kahvipaikka preferensseissäni, mutta siellä on tiukasti aikarajoitettu, valvottu ja vain asiakkaille tarkoitettu pysäköintialue. Eurot meni SOK:lle, eikä esimerkiksi Gran Delicato Cafelle.

Kahviloille tämä ei ole vielä niin iso ongelma, autoilijat on marginaalinen vähemmistö asiakkaista joka tapaukessa. Joillekin hyvin erikoistunteille liikkeille joita on nimenomaan pienissä kivijalkojen liikekiinteistössä, esimerkiksi Fennica Albertinkadulla, tämä kuitenkin on isokin ongelma, asiakkaita tulee pitkienkin matkojen päästä ja autoilijoiden osuus voi olla suurehko.

Kiekkopaikat toimii joten kuten ja olisi parannus, mutta tuo on vähän rajallinen ohjauskeino kun niiden väärinkäyttö on aika helppoa ja valtonta työlästä. Mikä siis ratkaisuksi kun jotain on liian vähän? Jos esimerkiksi ABC:lle on liikaa asiakkaita he luultavasti nostavat hintoja. Samoin voi tehdä pysäköinnin kanssa.

Human Transit blogi raportoi että San Franciscossa otetaan käyttöön markkinahinnoiteltu pysäköinti. SFPark säätää kadunvarsipaikkojen hinnoitteluja alueittain ja ajoittain kysynnän mukaan. Jos paikkoja ei ole vapaana niin hintaa nostetaan, jos tilaa on paljon niin hintaa lasketaan. Hinnat voi katsoa verkkopalvelusta, ja voisi niistä toki tiedottaa muutenkin, jonkinlainen feedi navigaattorin olisi hyvä. Markkinahinnoittelu tekee myös pysäköintilaitoksista kannattavia, tällä hetkellä ne joutuu kilpailemaan kaupungin ilmaiseksi tarjoamia pysäköintipaikkoja vastaan. Bonuksena tämä tuottaa kaupungille luultavasti kivasti rahaa.

Kauppiaiden pelko on että jos pysäköinti maksaa liikaa niin se karkoittaa asiakkaat ja osa politiikoista pelkää että se karkoittaa autoilevat veronmaksajat. Kumpikin pelko on määritelmällisesti turha, jos asiakkaat tai veronmaksajat kaasuttaa muualle korkeiden pysäköintimaksujen vuoksi niin pysäköinnin hinta laskee. Ilmaisia parkkipaikkoja ei ole olemassa, kauppakeskuksessa yrittäjä maksaa ne vuokrassaan, kivijalkakauppias taas maksaa ne pienempänä myyntinä.

Krapula II

Autot on tylsiä.

Pekka Pakkala hs.fi otsikolla Tietokoneet tappoivat autoilun nautinnon:

Teknologia on tappanut kaiken huvin autoilusta, sekä ajamisesta että autoista. Ensin tulivat liikennevalot, jotka määräävät liikenteen rytmin kaupungissa. Sen jälkeen tienvarsikamerat, joilla on nollatoleranssi ylinopeudelle.

Lopputuloksena autoilla ajetaan kiltisti jonossa, tietokoneen ohjaamien liikennevalojen mukaan. Taajaman ulkopuolella laitetaan päälle vakionopeudensäädin, jotta ylinopeutta ei tule vahingossakaan.

Navigointilaite ohjaa perille ja kertoo tarvittaessa matkan varrella olevan ABC:n, Mäkkärin tai Alkon sijainnin. Kuskin tehtäväksi jää lähinnä ohjaaminen ja jarruttaminen. Tosin nämä viimeisetkin tarkkaavaisuutta vaativat tehtävät ovat siirtymässä tietokoneen hallittaviksi kalliimman luokan autoissa.

Autoilija on villi ja vapaa vain tv-mainoksissa, joissa ei ikinä näy liikennekameroita tai ruuhkia.

Lester R. Brown samoin HS 4.8:

Yksityisautoilu lupaa liikkumisen helppoutta, ja maaseudulla se myös tarjoaa sitä. Urbaanistuvassa maailmassa jo yli puolet ihmisistä asuu kuitenkin kaupungeissa. Niissä autoilusta tulee usein liikkumisen vastakohta. Kun autojen määrä kasvaa tiettyyn pisteeseen, ne alkavat haitata liikkumista ja ilmansaasteiden lisääntyessä myös terveyttä.

Kaikista maailman ihmistä, P.J. O'Rourke pakinoi romanssin lopusta jo pari vuotta sitten:

Over the years away got farther away. Eventually this meant that Americans had to spend all of their time driving. The play date was 40 miles from the Chuck E. Cheese. The swim meet was 40 miles from the cello lesson. The Montessori was 40 miles from the math coach. Mom’s job was 40 miles from Dad’s job and the three-car garage was 40 miles from both.

The car ceased to be object of desire and equipment for adventure and turned into office, rec room, communications hub, breakfast nook and recycling bin—a motorized cup holder. Americans, the richest people on Earth, were stuck in the confines of their crossover SUVs, squeezed into less space than tech-support call-center employees in a Mumbai cubicle farm...

The American automobile is — that is, was — never a product of Japanese-style industrialism. America’s steel, coal, beer, beaver pelts and PCs may have come from our business plutocracy, but American cars have been manufactured mostly by romantic fools. David Buick, Ransom E. Olds, Louis Chevrolet, Robert and Louis Hupp of the Hupmobile, the Dodge brothers, the Studebaker brothers, the Packard brothers, the Duesenberg brothers, Charles W. Nash, E. L. Cord, John North Willys, Preston Tucker and William H. Murphy, whose Cadillac cars were designed by the young Henry Ford, all went broke making cars. The man who founded General Motors in 1908, William Crapo (really) Durant, went broke twice. Henry Ford, of course, did not go broke, nor was he a romantic, but judging by his opinions he certainly was a fool.

Tuunattuja polkupyöriä taas näkee liikenteessä yhä enemmän.

Krapula

Aamun blogroll:

Paul Krugman kirjoittaa valaisemattomasta, päällystämättömästä tiestä ei yhtään mihinkään:

The lights are going out all over America — literally. Colorado Springs has made headlines with its desperate attempt to save money by turning off a third of its streetlights, but similar things are either happening or being contemplated across the nation, from Philadelphia to Fresno... in a number of states, local governments are breaking up roads they can no longer afford to maintain, and returning them to gravel... Teachers are being laid off; programs are being canceled; in Hawaii, the school year itself is being drastically shortened...

How did we get to this point? It’s the logical consequence of three decades of antigovernment rhetoric, rhetoric that has convinced many voters that a dollar collected in taxes is always a dollar wasted, that the public sector can’t do anything right.

The antigovernment campaign has always been phrased in terms of opposition to waste and fraud — to checks sent to welfare queens driving Cadillacs, to vast armies of bureaucrats uselessly pushing paper around. But those were myths, of course; there was never remotely as much waste and fraud as the right claimed. And now that the campaign has reached fruition, we’re seeing what was actually in the firing line: services that everyone except the very rich need, services that government must provide or nobody will, like lighted streets, drivable roads and decent schooling for the public as a whole.

Martin Wolf pohtii valtion roolia:

There exists a strand in classical liberal or, in contemporary US parlance, libertarian thought which believes the answer is to define the role of the state so narrowly and the rights of individuals so broadly that many political choices (the income tax or universal health care, for example) would be ruled out a priori. In other words, it seeks to abolish much of politics through constitutional restraints.

I view this as a hopeless strategy, both intellectually and politically.

It is hopeless intellectually, because the values people hold are many and divergent and some of these values do not merely allow, but demand, government protection of weak, vulnerable or unfortunate people. Moreover, such values are not “wrong”. The reality is that people hold many, often incompatible, core values. Libertarians argue that the only relevant wrong is coercion by the state. Others disagree and are entitled to do so.

It is hopeless politically, because democracy necessitates debate among widely divergent opinions. Trying to rule out a vast range of values from the political sphere by constitutional means will fail. Under enough pressure, the constitution itself will be changed, via amendment or reinterpretation...

What are my personal views on how far the protective role of the state should go? In the 1970s, the view that democracy would collapse under the weight of its excessive promises seemed to me disturbingly true. I am no longer convinced of this: as Adam Smith said, “There is a great deal of ruin in a nation”. Moreover, the capacity for learning by democracies is greater than I had realised. The conservative movements of the 1980s were part of that learning. But they went too far in their confidence in market arrangements and their indifference to the social and political consequences of inequality. I would support state pensions, state-funded health insurance and state regulation of environmental and other externalities. I am happy to debate details.

Ja aamun Hesarissa amerikkalaisen työvoimatoimiston arjesta:

Valtion työpaikat ovat Tullyn mukaan kaikkein halutuimpia. Edut ja turvallisuus houkuttelevat. Eikä vauhti ole niin kova kuin yksityisellä sektorilla, jolla 60-tuntiset työviikot eivät ole harvinaisuuksia.

Siinä yövartijavaltiossa on sellainen pieni ongelma että se ei tee sitä mitä ihmiset haluaisivat valtion tekevän.


Haiku error message
Chaos reigns within.
Reflect, repent, and reboot.
Order shall return.

Pääministeri puhuu puppua kaupungeista

Kun kysymyksessä on kepulainen pääministeri tämä on toki tuttua, mutta kun ko. pääministeri on helsinkiläinen politiikko niin tämä kieltämättä vähän hämmentää. Maaseudun Tulevaisuus raportoi:

Kiviniemen mielestä Vapaavuoren ajattelu kertoo koko Suomen olojen huonosta tuntemisesta. ”Ilmastolle paljon haja-asutusta tärkeämpää on, että Helsingissä käytettäisiin uusiutuvia energialähteitä.”

No ei ole. Olennaista on se että erillisestä lämmöntuotannosta päästään mahdollisuuksien mukaan kokonaan eroon. Tälloin biopolttoaineet voisivat jopa riittää korvaamaan fossiiliset polttoaineet sähkön- ja lämmön yhteistuotannossa. Tämä vaatii käytännössä kaukolämpöverkkoa, jota Kiviniemen hallitus suuressa viisaudessaan on päättänyt ruveta verottamaan.

Vuonna 2008 Suomessa tuotettiin lämpövoimaloissa sähköä yhteensä noin 56TWh. Tästä 22TWh on ydinvoimaa. Hukkalämpöä tästä syntyy noin karkeasti arvioiden jotain 100-150TWh. Tästä hukkalämmöstä 25,5TWh käytettiin kaukolämpönä ja lisäksi erillistuotettiin 8TWH, teollisuuden lämpönä taas käytettiin noin 60TWh.

Lyhyesti sanottuna meillä ei ole minkään sortin pulaa lämmöstä ja jos tulee niin ruvetaan sitten vaikka käyttämään sitä ydinkaukolämpöä, tällä hetkellä se ei ole kustannustehokasta. Tähän on tuskin tosin on tarvetta koska kaukolämmön kysyntä ei luultavasti edes kasvaa vaikka rakennattaisiin reilustikin lisää kaupunkia paremmasta energiatehokkuudesta johtuen. Suomen rakennetuista kerrosneliöistä noin 45% (120Mm2) on kaukolämmitettyhä ja tämän lämmittämiseen kuluu noin 20-30% sähköntuotannon ylijäämälämpöä vastaavasta määrä lämpöä (34Wh/100-150TWH).

Jos jotain pitää verottaa niin se on lämmön erillistuotanto, tuo on yksinkertaisesti haaskausta on se bioa tai ei.

Samassa aihepiirissä liikku myös Osmo Soininvaara ja Vesirajassa.

Kevyt kesämanifesti

Kuulun niihin jotka eivät ole oikein jaksaneet korvaansa lotkauttaa itsensä maahanmuuttokritikoiksi nimenneille. Syy tähän on yksinkertaisesti se että minua ei kiinnosta mitä ihmiset ovat mieltä maailman vääryydestä noin yleensä, vaan se mitä heidän mielestään asialle pitäisi tehdä. Konkretian puutteesta seuraa kiinnostuksen puute.

Perussuomalaisten halla-aholainen siipi on nyt sitten julkaissut manifestin siitä mitä heidän mielestään pitäisi tehdä, ja on toki minun ja kaltaisteni konkretian puutteista valittaneiden velvollisuus sitten tutustua tähän ja kommentoida. En voi väittää tämän olevan kovin mieluisa velvollisuus. Eli konkreettisiin aloitteisiin keskittyen, lainaukset sivulta http://www.vaalimanifesti.fi/

Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että julkinen valta turvaa kaikille yhtäläisen vapauden ylläpitää omaa kulttuuriaan, kieltään, identiteettiään ja uskonnollista vakaumustaan, mutta ei ryhdy vähemmistöidentiteettien rahoittajaksi. Maahanmuuttajien uskonnollisten ja kulttuurillisten erityistarpeiden tyydyttäminen ei mielestämme kuulu veronmaksajien rahoittaman Suomen valtion ydintoimintoihin.

Valtio ja kunnat rahoittavat erillaisia marginaaliharrastuksia erittäin huomattavin summin. Esimerkiksi suurin osa liikuntarahoista menee sellaisten lajien tukemiseen joidenka harrastajakunta on prosentuaalisesti hyvin pieni osuus väestöstä, esimerkiksi ampumaradat. Sama koskee lähes kaikkea kulttuurirahoitusta, esimerkiksi teatterit tai bändien treenikämpät. Logiikka tässä on se että suurin osa ihmisistä kuuluu joihinkin marginaaliryhmiin, harrastaa vaikkapa miekkailua kunnan maksamassa urheiluhallissa, joten tämä tasoittuu esimerkiksi sitä kautta että sitä miekkailua verovaroillaan tukeva käy itse vastaavasti katsomassa modernia tanssia. Tämä ei toimi silloin kun jonkin erityisryhmän harrastuksiin käytetään suhteettoman paljon rahaa, esimerkiksi Talin golfkentän nimellinen vuosivuokra hyvin pienen joukon eduksi on tällainen tapaus, mutta minun tietääkseni vaikkapa kulttuurikeskus Caisa ei ole mitenkään kallis käyttäjämäärin nähden. Jos se on, niin rahoitusta voi toki supistaa.

Yhteiskunnan on aktiivisin toimin ehkäistävä maahanmuuttajanaisten jäämistä kotiin ja kielenopetuksen sekä muiden tehokkaiden kotoutustoimien ulkopuolelle.

Ja mitenköhän tämä mahtaa tapahtua jos rahoitusta ei saa kohdentaa mamuihin? Eräs tällainen toimi oli naisten uimavuoro joka markkinointiin maahanmuuttajanaisille. Minusta tämä on oikein järkevää liikuntarahojen käyttöä jota pitäisi saada lisää: Yksi pääperusteluista liikuntarahoitukselle ylipäänsä on se että sillä tuetaan ihmisten liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä, ja vastaava ikuisuuspulma se että jos rakennetaan vaikka hiihtoputki sinne siirtyy ihmisiä pururadalta, ei sohvalta. Ratkaisu on liikuntapalvelut jotka on kohdistettu nimeenomaan niihin ryhmiin jotka halutaan tavoittaa.

Lasten, niin tyttöjen kuin poikien, sukuelinten rituaalisilpomiset on kriminalisoitava yksiselitteisesti, ja niistä on säädettävä riittävän ankarat seuraamukset.

En tiedä kattaako "rituualisilpominen" poikien ympärileikkaukset, jos ei niin ne muut silpomiset on jo kriminalisoitu. Rangaistusten tehokkuus on ikuisuuskysymys josta ei nyt tässä yhteydessä sen enempää kuin että peloitevaikutuksen ja kustannusten välillä on jokin optimipiste, en osaa sanoa missä se kussakin rikoksessa on mutta siitä olen varma että se ei mene niin että tehokkainta on mahdollisiman kovat rangaistukset. Miesten ympärileikkauksilla on kuitenkin esitetty ainakin jonkinnäköisiä terveysperusteita, se on Yhdysvalloissa yleinen. Minun mielestäni tämä on kuitenkin semmoinen asia mikä miehen tulisi päättää itse aikuisena, eli jos tätä ajetaan takaa niin olen varmaan ihan samaa mieltä. Sivumennen, muistaakseni tätä on yleensä vaadittu lähinnä liberaalipiirien toimesta.

Uusien vähemmistökielten opetuksesta julkisin varoin peruskouluissa tulee luopua. Vastaavasti keskeiselle sijalle kotouttamisessa tulee nostaa kaikkia maahanmuuttajia koskeva suomen kielen opetus. Opetukselle on asetettava selkeät oppimistavoitteet.

Tuo viimeinen lause on yksi monista esimerkeistä joista kukaan tuskin on periaatteessa eri mieltä... Perustelu sille että opetetaan omaa äidinkieltä on että näin myös suomen kieli opitaan paremmin. Voi olla että näin ei ole, en tunne asiaa, mutta tämä pitäisi kumota sitten empiirisesti. Tämän tyyppiset opetuskäytäntöjä koskevat kysymykset on ylipäänsä asiantuntijoiden, ei poliitikkojen alaa.

Toimeentulotuki on sidottava kielen opiskeluun ja asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamiseen.

Ahmed, 60v, on saanut turvapaikan Suomesta. Ahmed ei opi Suomea ainakaan tavoitteita vastaavasti. Ahmedin tulee tulla toimeen ilman toimeentuloa...

Terveydenhoitohenkilökunnan, poliisin ja muiden toimijoiden muutenkin niukkoja ajallisia ja rahallisia resursseja ei pidä haaskata erilaisiin kulttuurisensitiivisyys- ja toiseudenkohtaamiskoulutuksiin.

Terveydenhoitohenkilökunta, poliisi ja muut vastaavat toimijat tekevät asiakaspalvelutyötä. Jos asiakaspalvelu sujuu paremmin niin se on tehokkaampaa eli maksaa vähemmän veronmaksajille. Sikäli kun yllä mainitut koulutukset parantavat asiakaspalvelua eli kasvattavat tehokkuttaa niitä tietenkin kannatta järjestää, ja jos eivät kasvata niin ei kannata. Jos olisin ilkeällä päällä, niin kysyisin että tuleeko tämä muuten tulkita niin että virkamiehen pitää tuntitolkulla tavata asiaa, joka muuten hoituisi minuuteissam suomeksi eikä esimerkiksi englanniksi ihan sen vuoksi että periaatteessa virallisia asiointikieliä on suomi ja ruotsi? Olen kuullut yhdestä tuollaisesta virkamiehestä, veronmaksajana haluaisin että hänen virkasuhteensa puretaan.

Suomen tulee olla tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa noudatetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, ei lopputuloksen tasa-arvoa.

Tästä on käytännössä kaikki puolueet ml. käsittääkseni Perussuomalaiset eri mieltä. Ns. hyvinvointivaltio tarkoittaa että valtio kantaa vastuuta kansalaista, eli ei esimerkiksi niin että jos kahdesta ihmisestä joilla on ollut täysin samat lähtökohdat ja mahdollisuudet toinen menestyy ja toinen päätyy kadulle, niin se jälkimmäinen jätetään oman onnensa nojaan. Asiasta saa tietenkin demokratiassa olla eri mieltä, ja on kunnioitettavaa että kertoo ihan suoraan mitä ajaa.

Minkäänlaisia etnisiin kiintiöihin tai positiiviseen syrjintään perustuvia käytäntöjä ei pidä sallia esimerkiksi julkisessa rekrytoinnissa.

Käytännössä se ei ole ihan noin mustavalkoista. Päätellen siitä että sama ryhmä vaatii kohdennettuja kieli- ja muita koulutuksia jonkinlainen positiivinen syrjintä ilmeisesti kelpaa. Yleisimmät positiivisen diskriminaation muodot Suomessa on muuten tukiopetus ja tukityöpaikat, eli tarjotaan muita vähäisemmin vaatimuksin koulutusta ja töitä. Vastutetaanko tätäkin?

Vastaavasti vähemmistöjen edustajille ei tule uskonnollis-kulttuurisin perustein myöntää erivapauksia työtehtävien hoidossa. Esimerkkinä voidaan mainita muslimilääkärit ja -hoitajat, jotka kieltäytyvät hoitamasta vastakkaista sukupuolta olevia potilaita.

Ja mikäköhän laki tai työehtosopimus tuollaisen sallii? Mikään ei varmaan kiellä perustamasta vaikka pelkästään miespotilaita vastaanottavaa lääkäriasemaa (?), mutta yllä ei ilmeisesti tarkoita tuota.

Suomi ottaa käyttöön pikakäännytyksen, jossa ilmeisen perusteeton (kuten toisen EU-maan kansalaisen tekemä) turvapaikkahakemus käsitellään ja hylätään 24 tunnin aikana ja käännytys pannaan toimeen välittömästi.

Kai tähän pyritäänkin. Ongelman voi ehkä muotoilla niin että luotammeko esimerkiksi romanialaisen virkamiehen arvioon? Noin yleisesti ottaen, Romaniaa ei olisi pitänyt silloisessa kunnossa hyväksyä Unionin jäseneksi, ja tästä nyt sitten kärsitään.

Suomi lopettaa rahallisen toimeentulotuen maksamisen vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille.

Lisää ikuisuuskysymyksiä. Rahallisen toimeentulotuen perustelu on se että sen saaja tietää itse paremmin kuin sossun täti kuinka suuren osuuden rahasta hän tarvitsee ruokaan, vaatteisiin ja muuhun. Ongelma on sitten se että tuota rahaa voidaan käyttää johonkin mihin se ei ole tarkoitettu. Esimerkiksi alkoholisti ostaa sillä viinaa, ei ruokaa. Jos tämä ratkaistaisiin antamalla alkoholistin toimeentulotuki lounasseteleinä, niin luotaisiin markkinat joilla lounasseteleitä vaihdetaan viinaan tai rahaan.

Henkilökohtaisesti epäilen että tiettyjen kuntien hövelit toimeentulotukipäätökset johtuvat siitä että ne ovat heidän kannaltaan taloudellisesti järkeviä. Eli jos valtio maksaa pakolaiskeskuksen asukkaiden toimeentulotuet, niin kunnalle kustannus on nolla euroa ja tulopuolella on kunnan taloudessa kiertävä lisäraha. Ratkaisu tähänkin on pitää kiinni siitä että se päättää joka maksaa ja toisinpäin.

Kaikista kielteisistä turvapaikkapäätöksistä valitetaan, minkä vuoksi valitusprosessia on yksinkertaistettava ja lyhennettävä. Sellaiset inhimilliset siteet, jotka ovat syntyneet vasta haku- tai valitusprosessin aikana, eivät voi olla peruste oleskeluluvan myöntämiselle tai kielteisen päätöksen kumoamiselle.

Ja kukakohan vastustaa nopempia oikeusprosesseja sinänsä? Niiden rajoite on semmoinen yleisesti kannatettu asia kuin oikeusturva, länsimainen tasapuolinen oikeuskäytäntö maksaa ja vie aikaa. Minusta se on sen arvoista.

Turvanpaikanhakija Fatima rakastuu prosessin aikana Jaskaan, he menevät naimisiin ja Fatima saa lapsen. Lähetetäänkö sinne Taka-Jemeniin vain Fatima vai myös lapsi mukana?

Äärimmäisen pieni osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista saa turvapaikan, mikä johtuu siitä, että äärimmäisen pieni osa turvapaikanhakijoista on kansainvälisten sopimusten tarkoittamia pakolaisia, joiden suojeluun Suomi on sitoutunut.... Nähdäksemme kiintiöpakolaisjärjestelmä ei ole yhtä ongelmallinen kuin ns. spontaanit turvapaikanhakijat, koska se antaa Suomelle mahdollisuuden hallita muuttovirtaa. On kuitenkin muistettava, että vain muutamalla maailman maalla on käytössä pakolaiskiintiö, eikä mikään kansainvälinen sopimus velvoita Suomea sellaiseen.

Mitään absoluuttista totuutta turvapaikan tarpeesta tuskin on, käytännössä arvelen tämän menevän niin että tarve määritellään kiintiön kautta. Eli se kiintiö on nimenomaan tapa luistaa kansainvälisten sopimusten vaatimuksista.

Ei ole mitään järkevää syytä asuttaa työttömiä maahanmuuttajia verovaroilla kaupunkeihin, joissa asumisen hinta on kaikkein korkein.

Jos halutaan työllistyviä pakolaisia niin on nimenomaan järkevää asuttaa heitä kaupunkeihin joissa työllistymismahdollisuudet on huomattavasti paremmat.

Humanitaariselle maahanmuuttajalle tulee osoittaa asunto sieltä, mistä asuntoja on edullisesti saatavilla. Hän on vapaa muuttamaan uuteen osoitteeseen heti, kun hän pystyy itse vastaamaan asumismenoistaan.

Hän pystyy siihen heti kun saa töitä, ja saadakseen töitä pitäisi olla jossain sellaisessa paikassa missä töitä on tarjolla, ja sellaisissa paikoissa asunnot maksavat enemmän... Yritän olla sen kummemmin kommentoimatta yleensä, mutta pakko kysyä että mikä tämmöisissä palikkatason taloudellisissa itsestäänselvyyksissä on niin vaikeaa?

Maahanmuuttajalle maksettavalle toimeentulotuelle tulee Yhdysvaltain tapaan asettaa takaraja, esim. yksi vuosi. Harkittavaksi voidaan myös ottaa toimeentulotuen korvaaminen valtion myöntämällä tai takaamalla matalakorkoisella tahi korottomalla kotoutumislainalla, jonka maahanmuuttaja joutuu tietyn ajan puitteissa maksamaan takaisin.

Kts. Ahmed 60v, yllä. Otetaan myös tapaus Mehmet, turvapaikanhakija. Johtuen oikeuskäytännöstä Mehmetin käsittely venyy yli vuoden, ja hän ei ole sinä aikana työllistynyt, itseasiassa häneltä voi olla jopa lain nojalla työnteko kielletty. Mehmet sitten odottaa Suomessa tuomioistuimien päätöstä ilmaan mitään toimeentuloa?

Yhdysvalloissa on muutenkin täysin erillainen yhteiskuntajärjestelmä, heillä on kauniisti sanottuna mahdollisuuksien tasa-arvo, ja sen kääntöpuolia on sitten häviäjien kurjallisto. Jos halutaan pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta, niin sen perusajatuksia on että ihmisillä taataan jonkinlainen perustoimeentulo riippumatta siitä ansaisevatko he sen vai ei. Käytännössä näin menenetellään jossain määrin kaikissa länsimaissa, myös Yhdysvalloisa.

Tällaisessa tilanteessa ainoa tapa miten sosiaaliturva voi olla kannustattavaa on että tuet tulevat tekee töitä tai ei, eräs suomalainen toteutus on lapsilisä, ja Yhdysvalloissa taas on earned income tax credit. Suomestakin on empiiristä näyttöä että tämä toimii, kun vastikkeeton könttäeroraha korvattiin korotetulla työttömyyskorvauksella niin työttömyysjakson pituus kasvoi. Lyhyesti sanottuna, jos ihmisille maksetaan siitä että he eivät tee töitä, niin saa sitä mistä maksaa.

Ja mitä ihmeen hyötyä toimeentulotuen muuttamista lainaksi on tässä tapauksessa?

Suomalaiset veronmaksajat rahoittavat asiointitulkkausta henkilöille, jotka ovat asuneet maassa vuosikausia. Tällainen loputon vastaantuleminen ei kannusta kielen opiskeluun

Kts. asiakaspalvelutehokkuus yllä. Voidaan tietenkin tehdä koe, otetaan joku ryhmä ja lopetetaan heiltä tulkkauspalvelut, ja katsotaan miten tämä vaikuttaa suomen kielen oppimiseen. Jotenkin en oikein usko että sanottavaa vaikutusta on.

Laki asettaa perheenyhdistämistä hakevalle, Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle toimeentulovaatimuksen. Tämä vaatimus ei kuitenkaan ulotu niihin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan humanitaaristen syiden nojalla.

Jos joku on saanut oleskeluluvan vainon perusteella, on käytännössä vähän vaikea nähdä miksei se sama vaino kohdistuisi esimerkiksi ko. henkilön puolisoon tai lapsiin. Minun oikeustajuuni ei mahdu miten ko. henkilön tulot tähän liittyy. Inhimillinen ratkaisu tähän olisi laskea perheenjäsenet mukaan kiintiöön oleluskelulupaa myönnettäessä.

Vakavaan rikokseen tai toistuviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat on karkotettava maasta riippumatta siitä, millaiset olosuhteet alkuperämaassa vallitsevat.

Rikollisten karkottamiseen toiseen maahan suhtaudutaan kansainvälisessä oikeuskäytännössä nyrpeästi ihan samasta syystä kuin paskan kärräämiseen naapurin pihalle.

Mikäli humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneen todetaan vierailevan lähtömaassaan esimerkiksi lomailemassa tai sotimassa, tai jos hän lähettää sinne lapsiaan "kulttuuria oppimaan", on todettava, että hän ei tosiasiallisesti ole suojelun tarpeessa, ja hänen oleskelulupansa on peruutettava.

Muuten joo, paitsi että tuo olisi tehokas tapa ehkäistä pakolaisten kotiinpaluutta; tuo tarkottaisi ettei saa käydä paikan päälle edes tutustumassa olosuhteisiin ilman että menettää oleskeluluvan.

Nähdäksemme oleskelulupa on peruutettava myös, jos käy myöhemmin ilmi, että se on myönnetty valheellisten henkilöön, lähtömaahan tai olosuhteisiin liittyvien tietojen nojalla. Toisin kuin nykyään, viranomaisille valehtelun tulee johtaa seurauksiin.

Tulee joo johtaa seurauksiin, mutta tuo seuraus voi tarkoittaa käytännössä kuolemantuomiota. Minusta se on kohtuuton seuraus viranomaiselle valehtelusta.

Edelleen katsomme, että oleskelulupa on peruutettava, mikäli sen saaneen henkilön on todettu järjestävän laitonta maahanmuuttoa Suomeen tai EU:n alueelle tai jos hän on lähettänyt Suomesta varoja jollekin kotimaassaan käytävän aseellisen konfliktin osapuolelle tai terroristijärjestölle.

Tuo voi tarkoittaa ihan mitä tahansa siltä väliltä että johtaa sissiarmeijaa Suomesta käsin ja lähettää sissiarmeijan pyykkiä pesevälle sukulaiselle rahaa.

Katsomme, että Suomen tulisi ottaa käyttöön ns. ehdollinen kansalaisuus. Se voitaisiin myöntää esim. viiden vuoden maassaolon jälkeen muiden ehtojen (kielitaito, ei huomattavaa riippuvuutta tulonsiirroista, ei merkittävää rikoshistoriaa) täyttyessä. Ehdollinen kansalaisuus sisältäisi täydet kansalaisoikeudet, mutta se voitaisiin peruuttaa, jos kansalaisuuden myöntämisen edellytykset lakkaisivat. Kansalaisuuden ehdollinen kausi voisi kestää esim. kymmenen vuotta.

Minusta tämä on täysin yhdentekevää.

Ehdotamme riippumattoman "totuuskomission" luomista selvittämään, mitä humanitaarinen maahanmuutto on tosiasiallisesti tullut maksamaan suomalaisille viimeisten 20 vuoden aikana.

Saa sitä tutkia, mutta miksi?

Kehitysavun kohdalla vaan väsähdin.

Muokkaus 31.7.: Muutamia kirjoitusvirheitä korjattu.

Miksi sitä HITASia jonotetaan?

Vilkaisin pitkästä aikaa Akateemista talousblogia, ja silmiin osui pari vanhempaa kirjoitusta aiheesta HITAS. Kansantaloustieteilijöillekin lienee etäisesti tieteenfilosofian kurssilta tuttu sellainen asia kuin empirismi, ja sen puute vaivaa muuten ihan hyviä kirjoituksia.

HITASissa on uudistuotannon kannalta kaksi elementtiä. Ensinnäkin tontinvuokra on hieman halvempi, vastaa joitain satasia neliöhinnassa. Toinen pienemmälle huomiolle jäänyt asia on että se kaupunki valvoo rakennuskustannuksia, tämän vaikutus on joitain tuhansia neliöhinnassa. Jos HITASit maksaisivat noin 4 000 euroa neliö, kuten esimerkiksi yksityisesti gryndattavassa kerrostalossa kaupungin vuokratontilla Herttoniemessä, niin ei niitä jonotettaisi. Mutta kun ne maksavat 2 800 euroa neliö.

Tuota hintaeroa voisi vaikka joku kansantaloustieteilijä tutkia.

Nettirahasta

Via Mikko Särelä, Iron Skyn avoin kirje kulttuuriministeri Wallinille on erinomaista luettavaa:

Useat riippumattomat tutkimukset ovat osoittaneet, että netistä laittomasti lataavat henkilöt myös kuluttavat mediasisältöön enemmän rahaa kuin ne, jotka eivät lataamista harrasta – jopa kymmenkertaisen määrän. Myös käsitys nettilataajasta “kaikki mulle heti nyt ilmaiseksi” -teinipiraattina on mustavalkoinen yliyksinkertaistus, kätevä olkiukko ja mielikuvitushahmo, jota vastaan on helppo taistella. Tottakai jossain Gaussin käyrän hyvin terävässä päässä ovat nämä fanaatikot, jotka toitottavat, etteivät he halua koskaan maksaa mistään mitään. Suurin osa heistä kuitenkin kasvaa isoksi, hommaa työpaikan ja ryhtyy kuluttamaan rahojaan siihen mediasisältöön, johon nuorena tutustui.

Juuri näin.

Luovan alan työntekijöinä ja kulttuuriharrastajina me allekirjoittaneet vaadimme Stefan Wallinia kulttuuriministerin roolissaan siirtämään painopisteen pois kuluttajien vainoamisesta ja keskittymään kuluttajien ja artistien kannalta toimivan, reilun ja valikoimaltaan laajan digitaalisen nettikaupan kehittämiseen. Hallituksen tulisi tehdä tekijänoikeus- ja muun lainsäädännön kannalta kaikenlaisen materiaalin nettimyynnistä niin helppoa kuin mahdollista, sekä pyrkiä kaikin keinoin houkuttelemaan myös ulkomaiset suuret mediafirmat tarjoamaan verkkokauppojaan Suomen alueella, suomalaisille kuluttajille. Tekijänoikeusjärjestöihin tällä saralla ei voi luottaa, sillä niiden toimintatapa näyttää olevan laskuttaa lyhytnäköisesti kuoliaaksi jokainen uusi innovaatio, joka pitkällä tähtäimellä toisi heille merkittäviä tuloja.

Toimimalla näin edistetään kulttuuria, turvataan sekä tekijöiden että heidän tukijoidensa toimeentulo, ja lähdetään purkamaan etenkin nuorten kuluttajien ja mediabisneksen tulehtunutta suhdetta – ei vainoamalla ja haastamalla oikeuteen innokkaimpia median kuluttajia.

Tässä pelleillään nyt hyvin konkreettisella tavalla meidän nykyisen sekä tulevan elinkeinomme parissa.

Ja näinkin. Myös semmoinen henk.koht. tunnustus että minunkin meetvurstini leivän päälle tulee ainakin osittain ja välillisesti siitä että sisällöstä maksetaan tavalla tai toisella. Ja kyllä siitä rahaa jo saakin, kun vaan ei tee asiasta kuluttajille turhan vaikeaa. Ihmisten laiskuutta ja mukavuudenhaluisuutta ei voi yliarvioida, ihmiset kyllä maksavat jostain jonka pienellä vaivalla saisi ilmaiseksikin tai katselevat mainoksia jotka samoin voisi pienellä vaivalla ohittaa, jos se hinta eli vaiva mitä siitä joutuu maksamaan on tarpeeksi pieni. Tähän perustuu esimerkiksi pulloveden myynti joka on tietääkseni miljardibines. Sillä että joku Gausin käyrän häntä täyttää pullonsa hanasta ei ole mitään taloudellista merkitystä.

Mutta ihan oikeassa nettirahassa olisi myös puolensa, se tekisi asioista selkeämpää. Copyleft-hengessä tarjoan seuraavan luultavasti jo kuluneen idean ihan vapaasti käytettäväksi, naurettavaksi, ja muokattavaksi. Aloitetaan rahasta, ja tarkemmin siitä miten ihmiset on saatu käyttämään rahaa? Ihmisille annettiin rahaa vastineena jostain tavarasta tai palvelusta, ja tälle pystyi sitten ostamaan muita tavaroita tai palveluita.

Kuinka nettikäyttäjä saataisiin käyttämään bittirahaa? No annetaan sitä hänelle vastineeksi jostain. Se jokin voi olla esimerkiksi sen käyttäjämän luova video, sivusto, miksei suosittu kommenttikin. Tai rahaa voi antaa mainosten katsomisesta. Toisaalta muun sisällön katsomisesta sitä kuluisi vähän.

Sen lisäksi että ihmiset ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia he ovat myös ahneita. Jos on mahdollisuus julkaista jossain josta saa edes minimaalisen korvauksen niin keskimäärin mieluummin siellä kuin ilmaiseksi. Jonka jälkeen kiinnostava sisältö siirtyy sinne jonnekin. Good money drives out bad money.

Ongelma, hyvinkin mahdollisesti ratkaisematon, on se että jotta tuollainen markkina olisi olemassa sen pitäisi saavuttaa kriittinen massa. Tässä voisi valtioluokan toimijalla olla mahdollisuus, ihan niin kuin rahan luomisessa. Aloittaa voisi kaikilla avoimesta erittäin helppokäyttöisistä sisältöpalveluista, kuten kirjottajat ehdottavat. Valtion ei tarvitse tällaista itse pyörittää, mutta se voisi luoda pelisäännöt ja standardit joilla nämä toimisivat yhteen. Ei ole järkevää että jokaikiseen webbikauppaan tarvitsee esimerkiksi erikseen rekisteröityä.

Pink Card - Ratkaisu maahanmuutto-ongelmiin

Yhdysvalloissa on käytössä Green Card. Amerikkalaisten perushyvettä eli valtioskeptisyyttä noudattaen niitä jopa arvotaan, ei virkamiehet kuitenkaan osaa mitään valikoida joten saman tien voi hoitaa asian helpommin arpomalla.

Suomeen voisi luoda Pink Card -työluvan, ehtona homoseksuaalisuus.

Mamukauhuisilla ei pitäisi olla tähän mitään vastaansanomista. Huoltosuhde-argumentti että mukana tulee puoliso ja lapsilauma ei keskimäärin päde. Eikä ole oikein uskottavaa pelotella että nämä tulijat olisivat takapajuisia fundamentalistikonservatiiveja.

Tämä vaatimus ilmestyneekin millä hetkellä hyvänsä Perussuomalaisten agendalle. Gambialaisesta voi aloittaa.

Lasten määrä Helsingissä

Viitaten Vesa Hackin blogiin:

Muutama vuosi sitten päivähoidossa tehtiin huonosti kohdennettuja leikkauksia, kun lasten määrä oli tilapäisesti laskenut ja päiväkoteja lakkautettiin. Nyt tuo sama notkahdus kohdistuu koulujen oppilasmääriin, eikä millään haluttaisi uskoa, että pienentyneet ikäluokat ovat tilapäinen, ei pysyvä ilmiö.

Aivan, kuten kuvasta näkyy, ikäryhmien koko Helsingissä:

Lähde Aluesarjat.

Heinäluoma on johdonmukainen demari

Heinäluoman lausunnoista on sanottu sitä sun tätä, mutta varsinainen asia on työvoiman saatavuusharkinta. Tämä tarkoittaa sitä että TE-keskus pyrkii selvittämään onko sellaista työntekijää jolle haetaan EU:n ulkopuolelta työlupaa saatavissa Suomesta. Hallituksen lakiesityksestä saatavuusharkinnan poistamiseksi:

Voimassaolevan lain mukaan työ- ja elinkeinotoimiston tulee osapäätöstä tehdessään selvittää, ettei työntekijän oleskeluluvan myöntäminen estä kyseiseen työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan henkilön työllistymistä. Myönteinen osapäätös tarvitaan, jotta työntekijän oleskelulupa voidaan myöntää.

Käytännön kokemus vaan on se että vaikkapa muurarille ei saa työlupaa, koska jostain järjestelmän syövereistä löytyy joku työtön muurari joka ei viimeisimpien tietojen mukaan ole pääsääntöisesti ihan kauhean kännissä, ainakaan joka päivä. Isoille yrityksillä malliin Nokia tämä ei ole niin iso ongelma, niillä on HR-osasto joka pystyy neuvottelemaan työkkärin kanssa. Pienelle rakennusyrittäjälle tai vaikka pizzerian omistajalle se on.

Suomeksi tuo saatavuusharkinta tarkoittaa sitä että parhaassa keskussuunnittelun hengessä työvoimaviranomaiset pyrkii arvaamaan että minkähänlaisia työntekijöitä tarvittaisiin. Minusta tämä ei ole realistista, mutta se että demareilla riittää uskoa siihen että julkishallinto ylipäänsä pystyy tekemään onnistuneesti tällaista harkintaa on täysin johdonmukaista, vastaavaa uskoa puolueessa on myös sosiaaliturvan tarveharkintaan. Ja kun se ei toimi, niin vika on aina siinä että virkamiehiä ei ole tarpeeksi, ei siinä että heitä pyydetään tekemään jotain mahdotonta. Esimerkiksi samaisella kyselytunnilla missä eduskunta pui saatavuusharkintaa Guzenina aiemmin tivasi että miksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on ruuhkainen ja ratkaisukin löytyi:

SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan tälle vuodelle vajaan miljoonan euron lisärahaa muutoksenhakulautakunnan resurssien vahvistamiseen.

Kun joka tukieuro pitää erillisharkita, niin kyllä siitä sitten seuraa valituksia, ja vakammin tukien viivästyksiä. Milloin SDP puuttuu tähän?

"Lasten elämän onnellistuttaminen onkin nykyajan suurkaupungin asemakaavasuunnittelun eräitä tärkeimpiä tehtäviä."

Ja tämä tarkoittaa että lapset siivotaan pois autojen alta pistetalojen pihoille, "Kadulla vaanii vaara". Ei sinänsä, varmaan isolla pihalla oli kiva telmiä. Eli ajankohtaista ajankuvaa Ylen Elävässä Arkistossa 30-luvun Helsingistä, Kivierämaa.

Kävin kerran katsomassa myynnissä olevaa asuntoa Mäkelänkadun varrella Vallilassa, ihan tyylipuhdasta 30-luvun funkkista jolla on toki omat ansionsa. Kysyin että miksi lapsiperhe haluaa muuttaa pois. No eivät he halua, mutta kun koulu on toisella puolella Mäkelänkatua eikä siitä nyt voi päästää lapsia yli kun autot ajaa miten sattuu punaisia päin. Huokaisivat että kai sitä pitää muuttaa Vantaalle, en hennonnut sanoa että ei ne koulureitit kyllä sielläkään juuri sen parempia ole.

Noin kohdassa 4.45 ratikka jossa lukee minusta Munkkiniemi, mutta missä ihmeessä tuo on kuvattu? Näyttikö Paciuksenkatu tuolta?

Ydinvoimalobbyllä on matemaattinen ongelma

Olen pyrkinyt olemaan seuraamatta ydinvoimakeskustelua, lähinnä siksi että näin lupapäätöksen alla se tuppaa olemaan täyttä huuhaata. Siis puolin ja toisin. Yllätyin tänään kuitenkin iloisesti:

Vihreät on jännä puolue, ilmeisesti osittain hörhömaineesta johtuen puolueen materiaalit tuppaa olemaan raivoasiallisia. Uusin energiapamfletti jatkaa samaa linjaa, esimerkiksi energian säästöön tai tuulivoimaan suhtaudutaan suorastaan inhorealistisesti. Varmaan osittain siksi että tässä tapauksessa se riittää sen saman toteamiseen kuin vaikka Työ ja elinkeinomisteriön laskelmat mitä se pitkälle kertaa, mitään kotimaista tarvetta kuudenteen ydinvoimalaan ei vaan malleista löydy. Ilmeinen vastaväite on se että tarkastelu päättyy vuoteen 2020, ja siihen yhtä ilmeinen vastaväite tähän että 2020-luvun sähkön kulutuksen, päästöhintojen, eri tuotantomuotojen inveistointikustannusten, jne. ennustaminen on hyvin epävarmaa.

Ja tämä on uraanilobbylle ihan oikea ongelma. Voi olla sitä mieltä että ydinvoiman rakentaminen sähkön vientiä varten on suorastaan erinomainen idea, suhtaudun itse tähän ambivalentisti, mutta kun maassa nyt kuitenkin on eduskunnan voimassa oleva linjaus että lupia ei myönnetä vientiä varten. Jos tuo joudutaan avaamaan niin tästä tulee mielenkiintoista. Demokratian takia se myös pitäisi avata.

Ja semmoinen henkilökohtainen huomio että kirjoittaja kannatti viidettä ydinvoimalaa ja kannattaa sitä edelleen.

Suhteellisuudentaju

Via JLF.

Espoon kaupungininsinööri Martti Tieaho kertoo Länsiväylässä että rahaa on rajallisesti:

Käynnistyneet tai suunnittelupöydillä olevat raideinvestoinnit kuten kehärata, metroverkon laajentaminen, Jokeri-pikaraitiotie, Espoon kaupunkirata, Pisara-rata, Espoo–Salo rata ja Lentorata nielisivät toteutuessaan vuoteen 2050 mennessä vähintään kuusi miljardia euroa.

–Eli lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa, Tieaho laskee.

Summa on suunnilleen sama, mitä pääkaupunkiseudun rata- ja tiehankkeisiin on viime aikoina yhteensä käytetty vuodessa valtion ja kuntien rahaa.

Olen tästä täysin samaa mieltä, ja kriittisyyteni oransseja kartalla risteileviä viivoja kohtaan kumpuaa nimenomaan siitä että minusta ei ole hyvä idea polttaa tuota 200 miljoonaa vuodessa seuraavan 30 vuoden ajan yhteen metrolinjaan.

Mutta Tieahon vaihoehtobudjetointi on vähintään outoa:

Tieaho jatkaisi Kehä I:n ja parannustöitä sekä Espoossa Tapiolan alueella että Helsingissä Itäkeskuksessa. Ne, ja muut ykköskehän vaatimat parannustyöt nielisivät noin 500 miljoonaa euroa. Kehä III:n ruuhkia helpottavat parannustyöt vaativat 200 miljoonaa.

Eli koska meillä on vähän rahaa, niin tottahan toki sitä kannattaa polttaa 700 miljoonaa siihen että saadaan pari kaistaa ja muutama eritasoliittymä. Jonka jälkeen kehätiet on ehkä jopa useamman vuoden hieman vähemmän ruuhkaisia.

Kehä II:n jatkaminen Turunväylältä Hämeenlinnanväylälle maksaisi monien tunnelointien takia jopa 600 miljoonaa euroa. Tieaho pelkääkin, että rakentaminen siirtyykin pitkälle tulevaisuuteen.

Olisihan se hirvittävä asia jos kolmen vuoden liikennerakentamisrahoja ei laitteisi yhteen kahdeksan kilometrin pituiseen pätkään motaria. Ja ottaen huomioon että tähänastisest tunnelimotarit ovat maksaneet noin 150 miljoonaa kilometri pidän arviota optimistisena.

Vertailun vuoksi, Raide-Jokerin rakentamiskustannus on ihan uskottavasti laskettuna noin 210 miljoonaa euroa. Kumpikohan on kustannustehokkaampaa liikenteen sujuvuuden kannalta, rakentaa lisää kaistoja vai nostaa joukkoliikenteen osuutta poikittaisliikenteessö vaikka parilla prosentilla surkuhupaisasta n. 15% osuudesta? Keskustaan suuntautuvasta liikenteestä osuus on vertailun vuoksi n. 70%.

Päähänpinttymien hinta

On pelkästään Jätkäsaaressa noin 2 000 euroa per helsinkiläinen kotitalous.

Aamun Hesarissa kaupunkisuunnittelusta vastaa johtaja Hannu Penttilä erittelee että rakennusnormit nostavat asuinneliön rakennuskustannuksia pelkästään Jätkäsaaressa noin tuhat euroa neliö. Jätkäsaareen tulee asuinneliöitä noin 700 000, eli tämä kustannus on noin 700 miljoonaa euroa.

Ja ei, tätä ei maksa tulevat asukkaat, vaan sen maksaa maan omistaja joka saa vastaavasti vähemmän rahaa tonttimaasta. Sen maan omistaa Helsingin kaupunki eli helsinkiläiset. Helsingissä on kotitalouksia (ulkomuistista) noin 350 000, eli tämä on 2 000 euro per kotitalous. Minun kotitalouteni ei halua maksaa tätä.


Tuosta 1 000 eurosta 300 euroa on esteettömyyden lisäkustannukset. Rollaattoriväki lisääntyy, ja kaikki meistä jossain vaiheessa siihen kuuluu, mutta tuon summan saisi Penttilän mukaan pienemmäksi ihan vaan sillä että että tehtäisiin kolmen esteettömän sisäänkäynnin (takapiha, etupiha, parkkihalli) sijaan vaikka kaksi. Jos ei olisi sitä parkkihallia niin riittäisi muuten yksi.

Tämä on se hinta jota maksetaan siitä päähänpinttymästä että on ihmisoikeusloukkaus jos joutuu pyörätuolilla käyttämään eri ovea.


Toinen 300 euroa on väestönsuojia. Ydinsodan kestävä Jätkäsaari?

Tämä on se hinta jota maksetaan militantista vainoharhaisuudesta.


Loput 400 euroa on autopaikkojen hinta. Tämän saa nollaan sillä että pysäköintipaikat erotetaan asunto-osakeyhtiöstä, yksityiselle rahalla saa vastaavasti rakentaa niin paljon paikkoja kuin haluaa erilliseen parkkihalleihin. Kaupunki voisi ehkä subventoida näitä pienellä väestönsuojaosuudella, jos nämä toimivat myös väestönsuojina. Todellisuudessa nuo paikat muuten maksaa rutkasti enemmän, sitä kuinka tiheästi voidaan rakentaa rajoittaa nimenomaan se että mahtuvatko autot.

Tämä on se hinta jota maksetaan siitä että autopuolueen, käytännössä Helsingin kokoomus, mielestä pysäköinti tulee hoitaa kommunistisesti.


Vertailun vuoksi, ratikka Jätkäsaareen maksaa suuruusluokkaa 20 euroa asuinneliö. Metroihmisten mielestä tämä on hirveän kallista, pitäisi tehdä vaan liityntäbussi, mitä sitten jos keskustaan pääsee nopeammin kävellen kuin sillä? Ja aina voi ajaa autolla, tosin johonkin se pitäisi pysäköidä. Meillä ei ole varaa tällaiseen säästöihin.


Ja tämä siis koskee pelkästään Jätkäsaarta. Lisää laskua luvassa Kalasatamasta, Hernesaaresta, Laajasalosta...

Ehkä on hyvä että valta on virkamiehillä

Henkilökohtaisesti pidän kasvissyöntiä suoraan sanoen kummallisena, vähän niin kuin hankkisi itselleen allergian. Ei sinänsä etteikö se että söisi enemmän kasviksia voisi olla ihan hyvä idea, ja hyvää liharuokaa ei halvalla saa.

Mutta jos nämä valtuutetut ovat lihansyöjien edustajat, niin voiko tästä kerhosta jotenkin irtisanoutua? Sitäpaitsi jos on jostain kummasta syystä huolissaan siitä että kasvispainotteinen kouluruoka tuottaa lisää kasvissyöjiä, niin sitten on varmaan vastaavasti sitä mieltä että tillilihan hurja suosio johtuu kouluruokailusta.

Yhdellä kuvalla

Lähde: Metropolialueen kehittämisen haasteet, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.

Shokkiuutinen: Sähkönkin hinta määräytyy markkinoilla!?

Nyrkkisääntönä, mitä lähempänä joku poliittisesti kuuma päätös on, sitä enemmän paskaa asiasta jauhetaan. Hallitus päättä ydinvoimalupien määärästä keväällä, mikä tietää Tolkulle kiireistä kevättä.

Perjantain Suomen Kuvalehdessä, Simon kunnan päättäjät kertovat että Fennovoiman ydinvoimalan lupa on kotimaisen metallinjalostuksen elinehto, koska voimala laskisi sähkönhintaa tasolla jolla teollisuus pysyy Suomessa. Ydinvoima toden totta ceteris paribus laskee sähkön markkinahintaa, koska hinta kilpailluilla markkinoilla lähestyy marginaalikustannuksia jotka pääomavaltaisessa tuotannossa ovat pienet, samoin kuin muuten tuulivoimakin. Tämä on kuitenkin tuottajan tappio, joten osakkaiden kannalta hyöty tästä ei ole kovin selvä.

Joka tapauksessa, sähkö on Suomessa vain ja ainoastaan niin paljon halvempaa kuin sen siirtäminen maksaa kalliimpien hintojen alueilla. Jos oletaan, mielelestäni kontrafaktuaalisesti mutta kuitenkin, että Simon ydinvoimala tuottaa vaikka osakkaana olevalle Tornion terästehtaalle hirveän halpaa sähköä, niin tämä ei vaikuta mitenkään muuten kuin tuon siirtokustannuksen osalta päätökseen pitää tehdas Torniossa. Jos tehdas siirretään muuallle niin yhtiö voi myydä sen halvan osuussähkönsä voitolla vaikka Saksaan.

Lisäys: Vähän vielä rautalankaa. Jos omistan terästehtaan joka käyttää 100 megawattia sähköä tunnissa, sekä osuuden voimalasta joka takaa minulle sähköä hintaan 60 euroa MWh, ja markkinoilla sähkö maksaa 80 euroa MWh, niin kuinka paljon minulla maksaa tunnin sähköt? Oikea vastaus 1000 X 80 = 8000 euroa miinus se mitä minulle maksaisi myydä osuussähköäni.

Lisäys 4.2. HS.fi otsikoi EVA: Ydinvoima auttaisi teollisuutta pysymään Suomessa Minusta EVA ei nyt kuitenkaan höpötä ihan yllä kuvaamallani tavalla, kyseisessä EVAn rapparissa on kyse ihan muusta kuin ydinvoimasta, kärki on teollisuuspolitiikassa. Karthago on tuhottava tyyppisesti viimeinen kappale kuitenkin on:

Kustannuksiltaan kilpailukykyisen energian riittävä tarjonta on yksi tärkeä edellytys tehdasteollisuuden menestymiselle Suomen kaltaisissa maissa. Tuotannon automatisoiminenkaan ei onnistu ilman sähköä; se on yksi lisäsyy rakentaa Suomeen tarpeeksi uutta kohtuuhintaisen sähkön päästötöntä tuotantokapasiteettia. Ydinvoimalla voidaan varmistaa teollisuuden tarvitseman sähkön saanti siksi, kunnes edullisempia päästöttömiä vaihtoehtoja on joskus tulevaisuudessa tarjolla. Suomessa on vireillä kolme yksityistä ydinvoimalahanketta; jos yritykset ovat halukkaita ne markkinaehtoisesti toteuttamaan, on vaikea ymmärtää, miksi politiikan päättäjien pitäisi ryhtyä asettamaan hankkeita paremmuusjärjestykseen. Lupa on perusteltua antaa kaikille kolmelle.

Eli siis jos teollisuus lähtee kasvuun niin kuin EVA visioi/toivoo, ja jos sähkönkulutus lähtee tämän seurauksena kasvuun (se esimerkiksi ei vähene muualla), ja jos riittävää tuotantokapasiteettia ei ole Suomessa (tai muualla) saatavissa, niin sitten tarvittaisiin lisää ydinvoimaa. Tuossa on aika monta konditionaalia.

Voitaisiin tehdä sellainen kompromissi että kaikki luvat annettaisiin, mutta niiden aktivoiminen on suhteessa kulutukseen ja muuhun tuotantoon. Lähivuosina ei joka tapauksessa tehdä kuin yksi voimala, eikä senkään rakentaminen ihan varmaa ole. OL3 pitäisi ensin saada kohtuullisin kustannuksin valmiiksi, ennen kuin se tuottaa sitä halpaa sähköä. Jos projekti etenee yhtä hienosti kuin tähän saakka, niin rahoittajilta saattaa hyvinkin puuttua intoa edes yhteen lisävoimalaan.

Sotien perintö

Kuulun niihin jotka ihmettelevät mitä veteraanijärjestöt aikovat tehdä keräämillään rahoilla kun veteraanit alkavat olla mullan alla. Kuuntelinkin, itseäni kyynisyydestä soimaten, uutista siitä että sotaorvot halutaan rekisröidä. Mutta sitten:

Pelkän tunnuksen saaminen ei kuitenkaan kaikille sotaorvoille riitä, vaan valtiolta haluttaisiin samanlaista taloudellista tukea kuin mitä esimerkiksi sotaveteraanit ovat saaneet.

Minusta vanhempansa menettäneitä ja traumatisoituneita pitää tukea. Ihan tasapuolisesti.

Politiikkaa putkessa

Selvyyden vuoksi, haluaisin että ydinkaukolämpö Helsinkiin olisi teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Riippumatta siitä mitä mieltä uraanipannuista on niin jos niitä kerran tehdään, niin toki on toivottavaa että niitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Mutta...

Fortum julkaisi tänään oman selvityksensä ydinkaukolämmöstä. Sanotaan nyt näin että se on vähän ohut, eikä oikein vastaa mihinkään HELENin epäilyihin aiheesta. Ihan ensiselauksella pistää silmään että vertailuskenaarioista puuttuu nimenomaan se HELENin oma päästövähennysohjelma, joka sisältää mm. hiilidioksidin talteenottoa.

Kummassakin paperissa on omat ongelmansa, esimerkiksi HELENin kauhuskenaario jossa kaukolämpö kallistuu 50% ja nykyiset asiakkaat hankkii sähkökäyttöisiä lisälämmityslaitteita huippukuormaa varten on mielestäni taloudellisesti absurdi. Fortumin paperissa taas ihmetystä herättää mm. se että kaukolämmön kysynnän oletetaan kasvavan, kun jokseenkin kaikissa muissa skenaarioissa sen oletetaan laskevan rakennusten paremman energiatehokkuuden myötä. Samoin tämä kuva on hassu:
Fortumin vaihtoehtotulevaisuudesa Pääkaupunkiseuden sähköntarve on kesäisin noin 40% suurempi kuin talvisin

Minusta tämä haisee markkinoinnilta. Fortum kisaa ydinvoimalaluvasta, ja kaukolämpö on mainio myyntivaltti. Onko se vastaavaa huuhaata kuin vesisähkö vai vakasti otettava hanke selvinnee sitten joskus. Ja muuten, jos Suomeen halutaan kaukolämpöä tuottava ydinvoimala pitkine siirtotunneleineen, niin eikö sen järkevä paikka ole jossain Helsingin ja Tampereen välissä?

Lisäys 24.1. Suomen sähköntuotanto ja kulutus 2009, lähteenä Energia.fi

Musta Pekkarinen

Kepu on hauska puolue jonka johtaminen on ilmeisesti kaikkea muuta kuin hauskaa. Puheenjohtajakisaa käydään pudotuspeliperiaatteella, varteenotettavat kandidaatit luopuvat yksitellen, viimeisimpänä Lehtomäki. Vihreiden puheenjohtakisa oli muuten samanlainen.

Jäljellä on minun laskujeni mukaan Kiviniemi, Jätteenmäki, Väyrynen, Pekkarinen ja Korhonen. Minun on jotenkin vaikea nähdä Jätteenmäkeä tai Väyrystä isomman puolueen johdossa ihan jo imagosyistä, Kiviniemellä ei taas käsittääkseni ole oikein kannatusta. Korhosella taas on vastustusta. Eli pääministeri Pekkarinen?

Tämä kaikki on sinänsä kiinnostavaa, niin kuin urheilutapahtumat ovat, mutta vakavampi kysymys on että mitä tämä kertoo johtoon valikoituvista. Poliitikot tekevät isoja päätöksiä jotka on valmisteltu miten sattuu, ja joutuvat sitten puolustamaan näitä hymy suussa kriitikiltä joka joskus on aiheellista, mutta usein aiheen vierestä. Semmoisen käsitteen kuin yksityiselämä saa unohtaa ja töitä on kuulemme käytännössä vuoden ja kellon ympäri. Eikä joku ministerin pesti taloudellisestikaan mikään lottovoitto ole, vaikka toki hyvin palkattua.

Ongelma on siinä että yhteiskunnan vaikutusvaltaisin tehtävä on sellainen ettei sitä kukaan täysjärkinen ota vastaan. Onko tuollainen ihminen hyvä johtaja? Jos tehtävä on sellainen meistä äänestäjistä johtuen, niin se että me olemme siitä sellaisen tehneet on kollektiivista hulluutta.

Bambusta tehty poljettava koulubussi

Suhtaudun myötämielesesti sekä pyöräilyyn että joukkoliikenteeseen, ja koululiikuntaakin sitä vähemmän nuivemmin mitä pidempi aika sen omakohtaisesti harjoittamisestani on, mutta tämä alkaa mennä jo yli:

In February 2008 Calfee helped teach three groups in Ghana the basics of bamboo bike frame building. There are now several projects ongoing in that country. And further projects are planned, everywhere from Uganda and Liberia to the Philippines and New Zealand.

And Calfee's latest project is even more ambitious: The bamboo school bus bike. The plan is for the bike to have an adult steering and six or seven children onboard -- and everyone has to pedal.

Bamboo Bikes, Spiegel Online, via Arts and Letters Daily

Lovely weather

Britit tunnetusti ymmärtävät säästä puhumisen päälle. BBC:n esitys siitä mistä kylmä sää johtuu onkin selkeä. Korkeapaine pohjoisnavalla painaa kylmää ilmaa etelään

Toisaalta samasta syystä jossain paikoin on tietenkin normaalia lämpimämpää